PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS MENETELMÄT KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET KUTUSORAIKKO POIKASALUEIDEN EDELLYTYKSET KOHTEIDEN KUVAUS JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET FORSBACKAN- ELI HIIRENKOSKEN MERTANIEMEN SIVU-UOMAT MERTANIEMEN YLEMPIEN UOMIEN JA FORSBAKANKOSKEN YHTYMÄKOHTA MERTANIEMEN YLEMPI PUROUOMA MERTANIEMEN ALEMPI PUROHAARA MERTANIEMEN UMPEENKASVANUT ALIN PUROJUOVA FORSBACKANKOSKEN ETELÄRANNAN MYLLYJUOVA KOHTEEN KUNNOSTAMISEN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake Liite 2. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus

3 1. YLEISKUVAUS Kunnostettavat kohteet kuuluvat Perhonjoen vesistöalueeseen. Vetelin kunnan alueella kulkeva Perhonjoen pääuoma on kunnostettu kalataloudellisesti uittosäännön purkautumisen myötä vuosina 1996 ja Pääuomassa sijaitseva Forsbackankoski eli Hiirenkoski kuuluu tuolloin kunnostettuihin koskialueisiin. Koskialueeseen lukeutuvia, mutta lähes kuivilleen jääneitä, Mertaniemen poikki kulkevia sivu-uomia ei kuitenkaan tuolloin kunnostettu (kuva 1). Perhonjoen ekologinen tila on Forsbackankakosken seutuvilla luokiteltu vesienhoitosuunnitelmissa tyydyttävän ja hyvän välille. Koskialueen kalakantaa on joitakin kertoja selvitetty sähkökoekalastuksin. Koskialueen peruskalaston muodostavat tavanomaiset kalalajit kuten ahven, särki, made, hauki, kivisimppu, kivennuoliainen sekä taimen ja harjus. Aika-ajoin humuksella kuormittunut ja hapahko vesi ei vaikuta olevan ylikäymätön haitta joen istutuksin tuetulle taimen ja harjuskannalle. Suurin este edellä mainittujen kalojen kannan vankistumiselle lienee sopivien lisääntymis- ja poikasalueiden rajallisuus ja niiden vaivihkaa tapahtuva liettyminen. Kuva 1. Maastokartta Forsbackankoskesta eli Hiirenkoskesta (vas) ja ilmakuva koskesta ja sivuuomista (oik). Tämän työn tarkoituksena on perusnäkemyksen luominen Forsbackankosken sivu-uomissa mahdollisesti toteutettavien pienimuotoisten kunnostustöiden suunnittelemiseksi. Tässä työssä ei siksi käydä seikkaperäisesti läpi virtavesikunnostusten perusteita. Kunnostusten yksityiskodat mietitään maastossa kunnostustöiden edetessä. Tämä esimerkkisuunnitelma on tehty osana Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla toteutettua VYYHTI-hanketta. 3

4 2. MENETELMÄT Suunnittelualueella oleviin pienkohteisiin tutustuttiin kohteen vesialueet omistavan Räyringin osakaskunnan opastuksella sekä täydennyskäynnillä Ensimmäisen maastokäynnin aikana Perhonjoen vesitilanne vastasi normaalia kesän alivirtaamakautta, mutta vuoden 2014 maastotarkastelussa joen virtaama ja kosken vedenkorkeus olivat ajankohdan normaalitilannetta huomattavasti vähäisemmät. Ensimmäisen maastokäynnin havainnot siirrettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Koillismaan puroinventoinneissa käyttämälle maastolomakkeelle (liite 1). Maastolomakkeelle merkittiin tietoja muun muassa pohjan laadusta, uoman monimuotoisuudesta, rantavyöhykkeen laadusta sekä mahdollisessa kunnostuksessa huomioitavista seikoista. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä hyödynnettiin koski-inventoinneissa yleisesti käytettyä Wenworthin kokoluokitusta (liite 2). Suunnittelujaksojen pituuksia ei mitattu maastossa, mutta mittaus voidaan tehdä jälkikäteen jos se katsotaan tarpeelliseksi. Myöhemmin mahdollisesti tarkennettavien tietojen avulla voidaan laskea esimerkiksi kunnostettujen alueiden pinta-ala ja arvioida kunnostuksen kustannuksia. Kohteista otettiin kummallakin kerralla parikymmentä kuvaa. Selvitykseen liitetyin kuvin ja kuvatekstein on pyritty havainnollistamaan maastossa syntyneitä suunnitelmia kunnostusyön toteuttamiseksi. 3. KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET 3.1. Kutusoraikko Kutusoraikon sisällä on oltava virtausta riittävän happipitoisuuden (noin cm/h; 7 mg O 2 /l ylläpitämiseksi). Tämän vuoksi kalojen suosimat kutusoraikot sijoittuvat yleensä paikoille, joissa veden paine tunkee vettä luonnostaan soran sisään. Näitä ovat muun muassa koskien nousevat ja virtausta ahtauttavat niskat, kynnykset ja suisteet sekä suurten kivien vierukset. Myös veden syvyys ja soran raekoko vaikuttavat kalojen kutusoraikon valintaan (kuva 2). Esimerkiksi taimenen kutupesän rakenne on sellainen, että se edesauttaa veden vaihtumista mätitaskussa (kuva 3). Kuva 2. Taimenen kutupaikan soveltuvuuden yleiskäyrät virrannopeuden, veden syvyyden ja kutusoran raekoon suhteen. 1.00=soveltuvin, suosituin; 0.00 = soveltumaton. Yhtenäinen viiva Louhen ja Mäki-Petäyksen (2003) ja katkoviiva Tammelan (2009) mukaisesti. Raekokoluokitus on taulukon 1 mukainen. (Louhi ja Mäki-Petäys 2003). 4

5 Mätimunat ovat soraikossa keskimäärin 8 27 cm:n syvyydellä ja yleensä sitä syvemmällä mitä kookkaampi kutunaaras on kyseessä. Esimerkiksi noin 35 cm:n pituinen tammukka sijoittaa mädin noin 10 cm:n syvyyteen ja 80 cm pitkä meritaimen noin 25 cm:n syvyyteen. Siirtymiset ja kulumiset huomioiden soraikoita ei siis ole syytä rakentaa cm ohuemmiksi, mutta ei toisaalta merkittävästi vahvemmiksikaan. Kuva 3. Periaatteellinen rakennekuva taimenen kutupesästä. Lähde Louhi ja Mäki-Petäys (2003), johon muokattu Crispin (2000) esittämistä tiedoista Poikasalueiden edellytykset Kesällä taimenen koskipoikaset ovat valohakuisia ja pyrkivät maksimoimaan energiansaannin eli havaitsemaan ja hyödyntämään tehokkaasti asentopaikkansa ohi virrassa kulkeutuvan ravinnon. Yksilöiden reviirikäyttäytyminen on selvää ja puron poikasmäärää rajoittavatkin voimakkaimmin kelvollisen ympäristön pinta-ala (koski-nivavirtaaman alueet) ja tarjolla olevan ravinnon määrä. Kesäinen elinympäristövalinta ohjautuu voimakkaasti koon ja iän mukaan. Suuremmat ja vanhemmat (yli 15 cm) poikaset asuttavat syvempiä (n cm) ja virrannopeudeltaan halutuimpia suhteellisen vuolaita paikkoja, joissa on enemmän ohikulkevaa ravintoa. Nuoremmat poikaset joutuvat väistymään matalampiin (n cm) ja usein hidasvirtaisempiin joen osiin, tavallisesti rannan tuntumaan. Kesällä taimenen suosima virtausnopeus on cm/s, jolloin vaatimuksen täyttävä asentopaikka löytyy monimuotoisilla pohjilla kovemmankin pintavirtauksen paikoilla. Koskitaimenen paikanvalinta on talvella hieman epäselvää. Kaikki kokoluokat miehittävät jokseenkin samanlaisia olinpaikkoja, joissa veden virtausnopeus on pieni (alle 10 cm/s) ja pohjan rakenne on monimuotoinen karkeaan lohkarekokoon painottuen (taulukko 1). Syvyydellä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä, kunhan vesi virtaa ja jäätymisestä ei ole haittaa. Monimuotoisilla ja riittävän karkeilla pohjilla, joilla on runsaasti läpimitaltaan vähintään 20 cm:n kerroksellista kivikkoa, talvehtimispaikkoja löytyy pienpoikasille koskipaikoistakin. Jos pohjamateriaali on tarpeeksi kerroksellista, kivien väleihin mahtuvat poikaset näyttäisivät talvella selviävän myös pidempiaikaisen pohjajään alla. Yleensä kookkaat (yli cm) poikaset tai aikuiset tammukat 5

6 joutuvat hakeutumaan talveksi syviin ja hidasvirtaisiin puron osiin, koska ne eivät mahdu koskikivikoiden välitiloihin. Taulukko 1. Esimerkkejä havainnoista talviaikaisen suojakivikon karkeudesta erikokoisilla lohen ja taimenen poikasilla Huuskon ja Kreivin (2004) kokoamien kirjallisuustietojen pohjalta. Poikasen koko tai ikä Pohjamateriaalin halkaisija cm 5-15 cm kesän vanhat (keskiarvo) vanhemmat (keskiarvo) lohenpoikaset syksyllä 68-83% suojakivistä >20 cm; koko kasvaa kalan kasvaessa 4. KOHTEIDEN KUVAUS JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET 4.1. Forsbackan- eli Hiirenkosken Mertaniemen sivu-uomat Mertaniemen ylin sivu-uoma jakautuu heti alkuunsa kahteen toisistaan hieman poikkeavaan puromaiseen omaan. Kumpikin uoma pysyy veden peittämänä kuivimpinakin aikoina. Alempaan uomaan vettä ohjautuu ainoastaan kovimpien tulvien aikaan ja uoma on osin vahvasti umpeen kasvanut. Kunnostus katsottiin tarkoituksenmukaiseksi kohdistaa Mertaniemen haaroittuneeseen ylempään uomaan Mertaniemen ylempien uomien ja Forsbackankosken yhtymäkohta Mertaniemen poikki kulkevien uomien ja Forsbackankosken yhtymäkohta sijoittuu kosken alaosalle ja sen pohjoisrannalle. Forsbackankoski on näiltä osin tasavirtainen ja matalahko ja veden virtaus on ohjautunut enimmillään keskiuomaan (kuva 4). Mertaniemen sivu-uomiin ohjautuvan veden määrää rajoittaa myös se, että juuri yhtymäkohdan yläpuolella koski kääntyy koillislounaissuunnasta lähes itä-länsisuuntaiseksi, eli poispäin sivu-uomista. Kuva 4. Yleiskuva Forsbackankosken pohjoispuolen sivu-uomien erkanemiskohdasta (nuoli). Ylävirran puolella olevia isoja kiviä tulee siirtää keskemmälle uomaa (ks. kuva 5) ohjaamaan virtausta enemmän sivu-uomiin (pohjoisrantaan) päin. 6

7 Uomien yhtymäkohdalle on muodostunut matalahko senttimetrin kivenlohkareista koostuva matalikko ja koskessa olevat suuremmat lohkareet ohjaavat vettä keskemmälle pääuomaa (kuva 5a). Vesisyvyys 4 6 metriä leveällä niska-alueella on matalikkoalueen cm:stä isoimpien lohkareiden välisiin reilun metrin syvyisiin kohtiin. Ranta-alue on lehtomaista ja luhtaheinän reunustamaa lehtimetsää. Vedenalaiset kivet ovat vesisammalen peittämiä (kuva 5b). a. b. Kuva 5a ja b. Forsbackankosken pohjoispuolen purouomien lähtöpaikan vesitystä voi parantaa siirtämällä suurempia pääuoman kiviä ohjamaan vettä uoman yläpäätä kohden. Uomien niskaalueelle on hyvä tehdä kutualue ja uoman tukkoisuutta voi avata siirtelemällä kiviä Forsbackankosken pääuoman suuntaan. Kunnostussuositus: Forsbackankoskea muotoillaan uomien yhtymäkohdan yläpuolelta siten, että vettä ohjautuu enemmän keskikoskesta pohjoisrantaa kohden. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pääkoskessa sivu-uomien yhtymäkohdan yläpuolella ja rannan tuntumassa olevia isoja järkäleitä siirretään keskemmälle uomaa, jolloin rannan läheisyyteen ohjautuu enemmän vettä myös alivirtaamakausina. Uomien suulla olevan matalikkoalueen ja virtauksen ohjureiden väliin voidaan muodostaa useamman neliömetrin laajuinen soraikko-/kutualue kuvassa 5a näkyvän rannan heinätupsun, keskisosan lohkareiden ja etuosan kivien rajaamalle alueelle. Molempien purouomien väliselle niskalle voidaan myös rakentaa tukeista suisteita Mertaniemen ylempi purouoma Kohteen pituus on satakunta metriä ja uoman leveys on vajaasta metristä pariin metriin. Purouoma virtaa läpi lähes luonnontilaisen, lehtomaisen, yläosastaan noin 15 m korkean lehtipuuvaltaisen ja alaosastaan vankan (30 metrin korkuisen) kuusimetsän. Ilmeisesti käsin kaivetun uoman rantatörmät ovat jyrkät ja parhaimmillaan pari metriä korkeat. Uomaan on suistunut jonkin verran puuainesta. Puron kiviaines on pääosin isoa lohkarekoon (halkaisija cm) kiveä ja joukossa on suuriakin halkaisijaltaan reilusti yli metrin kokoisia lohkareita. Koskimaisen uoman vesisyvyys vaihtelee noin 20 cm:stä puoleen metriin. Veden peitossa olevat kivet ovat osittain vesisammalen peittämiä. Alue tarjoaa jo nykyisellään ja varsinkin maltillisesti kunnostettuna erittäin hyvän pienten taimenten elinalueen. 7

8 a. b. Kuva 6. Forsbackankosken pohjoispuolen ylempi purouoma on jo nykyisellään lähes ihanteellinen pienpoikasten elinalue. Vähäisin kivien siirroin saadaan monimuotoistettua uomaa ja siten tilaa lohikalojen poikasille. Kuvassa 6a on perattua uoman yläosaa ja kuvassa 6b lähes luonnontilaiseksi muokkautunutta alaosaa. Kunnostussuositus: Uoman yläosassa rannan tuntumaan siirreltyjä ja rannalle nostettuja kiviä siirretään uomaan sekä uomaa kynnystetään, jolloin rannan läheisetkin suoja-alueet saadaan taimenenpoikasten hyödynnettäväksi myös vähävetisinä kausina (kuva 6a). Samalla saadaan lisää suojapaikkoja mahdollisesti myös ravulle. Lievempänä sama tehdään kosken alaosalle (kuva 6b). Uoman keskivaiheilla on koskimainen jakso, joka on jo sellaisenaan hyvää poikasaluetta (kuva 7a). Alueen paremmaksi hyödyntämiseksi uomaan perustetaan pienialainen kutusoraikko. Uomaan suistunut puuaines ja rannan puusto jätetään entiselleen ja alaosan mökkiin rajautuvalle rannalle harkitaan istutettavaksi jokunen puu tai pensas luomaan uomalle suojaa (kuva 7b). 8

9 a. b. Kuva 7. Mertaniemen ylemmän purouoman keskisosalle on muodostettavissa pienialainen kutusoroaikko, joka näkyy kaatuneiden puiden latvusten ja ison kiven kohdilla (a). Uoman alin osa laskee kesämökin pihapiirin läpi heinittyneeseen lahdenpoukamaan (b). Ranta-alue on nurmikkoa. Alaosan rantaan voisi sijoittaa joitakin matalia puita tai pensaita Mertaniemen alempi purohaara Kohteen pituus on samaa luokkaa kuin ylemmällä uomanhaaralla mutta uoman leveys vaihtelee 2 3 metriin. Purouoma virtaa läpi lähes luonnontilaisen, lehtomaisen ja puustoltaan metriä korkean metsäisen alueen läpi. Ylempää haaraa matalampirantaiseen uomaan on kaatunut ja kasautunut jonkin verran puuainesta. Tämän ilmeisen luonnontilaisen haaran kiviaines on pääosin isoa lohkarekoon (halkaisija cm) kiveä ja siellä täällä on isompia lohkareita (kuva 8). Koskimaisen ja ylempää uomaa mutkittelevamman uoman vesisyvyys vaihtelee noin 20 cm:stä puoleen metriin. Valtaosan aikaa veden peitossa olevilla kivillä kasvaa vesisammalta. Alue tarjoaa maltillisesti kunnostettuna erittäin hyvän pienten taimenten elinalueen. Kunnostussuositus: Alemman haaran keskivaiheille voi ajatella sijoitettavan pienialaisen soraikon (kuvassa 8a seisovan henkilön kohdalle). Uoman alaosan loppupäätä tulee muotoilla siten, että uoman alapuolisesta lahdesta saadaan puroon nykyistä selkeämpi nousu-uoma. Rannoilla oleva ja uomaan suistunut puusto tulee jättää entiselleen. 9

10 a. b. Kuva 8. Mertaniemen alempi purouoma on lähes luonnontilainen ja tarjoaa alivirtaamakaudellakin oivia elinalueita etenkin lohikalojen poikasvaiheille (a, uoman alaosa). Luontaisesti mutkitteleva uoman yläosa ei mittavia kunnostustoimia kaipaa (b). 4.2 Mertaniemen umpeenkasvanut (alin) purouoma Mertaniemen poikki kulkeva alin purouoma on suultaan ilmeisen tukittu ja on hyvää vauhtia kasvamassa umpeen (kuva 9). Uomassa virtaa vettä ainoastaan tulvakausina. Uoman käyttöön otto edellyttäisi konevoiman käyttöä, eli uoman suun tukkiva kiviaines on varsin järeää. Uomalle ei suositella kunnostustöitä. Kuva 9. Mertaniemen alin uoma on kasvamassa umpeen ja sen suun tukkeena on muun muassa järkälekoon kiviä. Uomaan ei esitetä kunnostustoimia. 10

11 4.3 Forsbackankosken etelärannan myllyjuova Forsbackankosken etelälaidalla on tasalevyinen (noin 2,5 m) ja noin 80 metriä pitkä melko syvä ja tasaisen voimakkaasti virtaava päävirran suuntainen suorahko uoma (kuva 10). Juovan kapean yläkolmanneksen pohja koostuu karkeasta (halkaisija cm) kiviaineksesta ja joukossa on lohkarekoon kiviä (yli 1 metri). Keskiosalla on lyhyempi metriä pitkä ja 3 4 metriä leveä suvantomainen sora/mutapohjainen jakso. Uoman alaosa haarautuu saraikkomättäiden päällystämäksi ja reunustamaksi ja muita osia matalammaksi sekä halkaisijaltaan cm kivien kirjomaksi alueeksi. Yläosalla on syvyyttä keskimäärin 50 cm, keskiosassa 40 cm ja alaosalla cm. Uoman etelärannalla kasvaa hoidettu m korkea lehtipuumetsä ja toisen rannan muodostaa ilmeisesti uomista siirretyistä kivistä muodostunut heinikkoinen ja pitkänomainen saareke, jonka yläosassa kasvaa 5 10 m korkeita lehtipuita. Uoma-alue voi kunnostaen toimia ilmeisen hyvänä taimenen ja harjuksen lisääntymis- ja poikasalueena. a. b. Kuva 10. Forsbackankosken etelälaidalle paikkaan, josta myllyjuova erkanee pääuomasta (a), rakennetaan kutusoraikko. Sen alapuolella oleva uoma (b) tarjoaa erinomaisen suoja-alueen sekä isommille kaloille että pienemmille poikasille, mutta myös ravuille. Kunnostussuositus: Forsbackankosken pääuomaan, heti myllyjuovan yläpuolelle, muodostetaan laaja (3 4 m 2 ) soraikko (kuva 10a) sekä pääuomaa muotoillaan siten, että juovaan ohjautuu alivirtaamakausinkin enemmän vettä. Myllyjuovan yläosaan (kuva 10b) siirretään uoman reunoilta ja rannoilta kiviä, joista muodostetaan syvyysvaihteluiden lisäämiseksi kynnyksiä ja ryhmiä. Keskiosan suvantomaiseen osaan (kuva 11a) siirretään niin sanottuja asentokiviä (halkaisija 0,5 1 metriä) ja juovan loppupää sekä pääuoman yhtymäkohta (kuva 11b) muotoillaan kiviä siirrellen 11

12 nykyistä monipuolisemmaksi. Kiveykseen tarvittava materiaali saadaan juovassa ja sen rannoille siirretyistä kivistä. Uoman keski- ja alaosalle tehdään 1 2 pienialaisempaa (1 2 m 2 ) soraikkoa. Rannan puusto jätetään entiselleen. a. b. Kuva 11. Forsbackankosken etelälaidan sivu-uoman keskiosan suvantomaiseen osaan siirrellään rannoilta isoaja lohkareita ns. asentokiviksi (a). Edellisen alapuolinen uoma tarjoaa erinomaisen suoja-alueen sekä isommille kaloille että pienemmille poikasille mutta myös ravuille (b). Uomaan sijoitetaan pienialainen kutusoraikko. 5. KOHTEEN KUNNOSTAMISEN TOTEUTUS Kohde voidaan toteuttaa pienimuotoisena kunnostushankkeena, ilman vesilain vaatimaa kunnostuslupaa edellyttäen, että hankkeella ei olennaisesti muuteta vesiympäristöä tai aiheuteta haittaa muulle vedenkäytölle tai vesialueiden ja rantojenomistajille. Hankkeelle on saatu VYYHTI-hankkeen työpajassa vesialueen omistajan suostumus. Lisäksi paikalliset toimijat hankkivat suunnitelman kohteiden rannanomistajien luvat rantojen ja uomien käyttöön. ELY-keskus katsoi jo työpajojen aikana, ettei tämänkaltaiselle hankkeelle edellytetä hankittavan kunnostuslupaa aluehallintovirastosta. Kunnostus toteutetaan kesän 2014 aikana VYYHTI-hankkeen järjestämissä talkoissa. 12

13 LIITTEET LIITE 1. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake. 13

14 LIITE 2. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus. Luokkiin sisältyvän aineksen yleisnimitykset on esitetty hieman eri tavoin taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. luokka läpimitta mm m nimike HIEKKA SORA KIVET LOHKAREET KALLIO Taulukko 2. 14

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS... 3 2. MENETELMÄT...

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma

KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009

Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin?

Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki

Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä

Lisätiedot

Panumaojan kunnostusraportti

Panumaojan kunnostusraportti Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma

Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit

LIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila

Lisätiedot

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset

Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960

Lisätiedot

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010

16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus

Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS

TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17 ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet 83(1-2007) Kymijoen alaosan koski- ja virtapaikkojen pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2009 ASIA Vikajoen vesistön kalataloudellinen kunnostaminen, Rovaniemi ja Kemijärvi LUVAN HAKIJA Lapin työ- ja elinkeinokeskus

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008

Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 1 Vammala Putaja Kiikoiskosken arkeologinen kartoitus 2008 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Hämeen TE-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Havainnot...

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus

Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Liite 47. Hourunkosken ympäristövirtaamaselvitys. Anna Klobut (Fortum), Olli van der Meer (T:mi Olli van der Meer), Markku Lahti (Fortum) 2014 Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Sisällys

Lisätiedot

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. SEURANTASUUNNITELMA... 4 2.1. SÄHKÖKOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus

Kokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset

Lisätiedot

VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS

VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS Juha Rouvinen 2018 Kannen kuva on otettu Saarijokeen virtaavasta purosta. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 1 2. SAARIJOKI... 3 a) Saarikoski... 4 Nykytilanne... 5 Jatkotoimenpiteet...

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013

Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)

Lisätiedot

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Hoida ja kunnosta lähipuroasi

Hoida ja kunnosta lähipuroasi Hoida ja kunnosta lähipuroasi Purot tarjoavat ekosysteemipalveluja Ryhdy purokunnostajaksi! Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2007-2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 12.6.2014 Kunnostettuja

Lisätiedot

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot