ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

Transkriptio

1 ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011

2 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ KUNNOSTUSSUUNNITELMA Hiiskoski Kunnostus Kunnostusmateriaali Tyltsy Kunnostus Kunnostusmateriaali Mäntykoski Kunnostus Kunnostusmateriaali Räväkkäkoski Kunnostus Kunnostusmateriaali Tiaisenkoski Kunnostus Kunnostusmateriaali Lohikoski Kunnostus Kunnostusmateriaali Laavitsa, Röppö ja Ruppokoski Laavitsa Röppö Ruppokoski Kunnostusmateriaali Kuusamonkoski Kunnostus Kunnostusmateriaali Pamilonkoski Kunnostustarve Kunnostusmateriaali Siikakoski Kunnostus Kunnostusmateriaali YHTEENVETO... 63

4

5 1. YLEISTÄ Ilomantsin kunnassa ja Joensuun kaupungissa Enon alueella virtaava Ala-Koitajoki on Pielisjoen ohella ollut saimaanlohen ainoa lisääntymisalue. Molemmat joet valjastettiin luvuilla vesivoiman tuotantoon, jolloin myös lohen luontaiset lisääntymisalueet tuhoutuivat. Järvilohikantaa on viime vuosikymmeninä säilytetty laitosviljelyn avulla, ja hedelmöitettyä mätiä sekä pienpoikasia on tuotu järvilohen entisille lisääntymisalueille osittaisen luontaisen elinkierron saavuttamiseksi. Timo Takkunen laati vuonna 1999 kunnostussuunnitelman kahdeksalle Ala-Koitajoen koskialueelle. Siinä keskityttiin poikasalueiden rakentamiseen tilanteessa, jossa voimayhtiö velvoitteen mukaisesti juoksuttaa uomaan vettä vähintään kaksi kuutiometriä sekunnissa, mikä on alle kolme prosenttia luonnontilaisen Ala-Koitajoen yläjuoksun keskivirtaamasta. Kosket kunnostettiin vuosina Tuolloin huomattiin, että nykyinen minimivirtaama on niin pieni, että osaa suunnitelluista toimenpiteistä ei voitu kokonaisuudessaan toteuttaa. Itä-Suomen ympäristölupavirasto muutti Pamilon voimalaitoksen lupaehtoja vuonna Päätöksen mukaan Ala-Koitajokeen on juoksutettava vettä vähintään neljä kuutiometriä sekunnissa lokakuun alusta maaliskuun loppuun ja kuusi kuutiometriä sekunnissa huhtikuun alusta syyskuun loppuun. Voimayhtiö valitti lupaviraston päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka piti voimassa ympäristölupaviraston juoksutusmääräykset. Asiaa käsitellään tällä hetkellä voimayhtiön uuden valituksen vuoksi korkeimmassa hallintooikeudessa. 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Tässä esitettyjen toimenpiteiden tarkoitus on lisätä järvilohen poikastuotantopinta-alaa kymmenellä Ala-Koitajoen koskialueella. Aiemmassa kunnostuksessa koskiin tehtiin laajat lisääntymisalueet, joten lisäsorastukset ovat välttämättömiä vain aiemmin kunnostamatta jääneillä koskilla. Suunnitelman mukainen kunnostus edellyttää kaivinkoneen käyttöä sekä mahdollisesti lisäkivien tuontia. Työkoneet ovat ajettavissa useimmille kohteille vuosina 2000 ja 2001 tehtyjä koneuria myöten. Kunnostussuunnitelma on laadittu olosuhteisiin, joissa Ala-Koitajoen minimivirtaama on Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukainen. Nykyisellä minimivirtaamalla tässä suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet eivät lisäisi poikastuotantopinta-alaa Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 5

6 nykyisestä, vaan todennäköisesti seurauksena olisi lohikaloille soveltuvien koskialueiden jääminen osittain kuivilleen. Kunnostuskarttoihin on sinisellä katkoviivoituksella merkitty kohteet, joihin toimenpiteitä on suunniteltu. Jos kartoissa tai näiden seliteteksteissä ei toisin mainita, muokataan näistä lohen jokipoikasvaiheen yksilöille soveltuvia alueita. Tällaisina pidetään koskenosia, joissa keskisyvyys on noin 10 cm (vaihteluväli 0 40 cm, tässä ovat mukana myös pintaan ulottuvat kivet). Poikasalueilla pohjan yleisimmän raekoon tulisi olla alle 25 cm, tosin joukossa pitää olla myös suurempia, aina pintaan asti ulottuvia kiviä lisäämässä virrannopeuden vaihtelua. Kunnostuskarttoihin on kivikoiden avaaminen poikastuotantoalueiksi merkitty sinisillä, virtaussuuntaa osoittavilla nuolilla. Suunnitelmaan on lisäksi liitetty valokuvia kunnostuskohteista. Kunkin kuvan kuvauspaikka ja -suunta on merkitty karttoihin punaisin tekstein ja nuolin. Kartoissa on myös joitakin muita merkkejä, jotka on selitetty joko kyseisissä kartoissa tai näitä selventävissä teksteissä. Kartta 1. Yleiskartta Ala-Koitajoen kunnostettavista koskialueista. Vaikka uusien lisääntymisalueiden muotoilu ei ole mahdollista ilman muualta tuotua seulottua soraa, suunnitelmassa mukana oleviin koskiin voidaan kunnostaa poikasvaiheen lohille soveltuvia alueita käyttämällä ainoastaan uomasta tai tämän rannoilta löytyviä kiviä. Kuitenkin, jos halutaan luoda lohelle yllämainitut pohjanlaatua koskevat kriteerit täyttäviä elinalueita, on sekä jokiuoman että tätä reunustavien rantakivikoiden kivikoko lähes poikkeuksetta liian suurta tähän tarkoitukseen. Siksi koskikohtaiset kunnostusohjeet sisältävät myös lisäkiveämissuunnitelmat, joilla pohjan rakenne on muokattavissa vastaamaan mahdollisimman hyvin seurannoissa havaittuja lohen habitaattivaatimuksia. Lisäkivet olisivat soramontuilta peräisin olevia seulanperäkiviä (kartta 3). Lisäksi kunnostusmateriaalikarttoihin on liitetty ehdotukset kivien kuljetusreiteiksi. Laavitsaa, Röppöä ja Ruppokoskea sekä Siikakoskea ja Pamilonkoskea lukuunottamatta suunnitelmassa mukana oleville koskialueille tehtiin vuosien kunnostusten Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 6

7 yhteydessä lisääntymisalueet. Näitä kannattaisi kuitenkin mahdollisten lisäkiveämisten yhteydessä puhdistaa ja sekä mahdollisesti laajentaa. 2.1 Hiiskoski Ala-Koitajoen ylin koskialue, Hiiskoski, alkaa heti säännöstelypadon alapuolelta. Koskella on pituutta vain noin 110 m. Aiemman kunnostuksen jäljiltä Hiiskoski soveltuu myös uusissa virtausolosuhteissa hyvin järvilohen poikasille. Siksi tässä esitettyjen kunnostustoimien avulla saavutettava poikastuotantoalan lisäys jää melko pieneksi. Ainoa selkeä muokkausta vaativa kohde ovat kosken puoliväliin vedenpinnan nostamiseksi rakennetut pohjapadot, jotka hidastavat virtausnopeuden järvilohen poikasille liian pieneksi. Kyseisten patojen osittainen purkaminen ei virtaaman lisääntyessä enää aiheuttane vesisyvyyden liiallista vähenemistä. Kartta 2. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Hiiskoskesta ja Tyltsystä kukin kunnostuskartta kattaa Kunnostus Hiiskosken poikastuotantoalaa voidaan lisätä avaamalla etelärannan kivikkoa leveyssuunnassa 2 3 m kunnostuskartassa merkityltä alueelta (kuva Hiiskoski 3). Samalla saadaan ohjattua virtausta pohjukkaan, jossa on seisovaa vettä (kuva Hiiskoski 1). Myös vastarannan kivikkoa avataan (kuva Hiiskoski 2). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 7

8 Kunnostuskartta Hiiskoski. Kuvat Hiiskoski 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy etelärannan kunnostuskohteen yläosa sekä tämän yläpuolinen seisovan veden allas. Jälkimmäisessä kuvassa näkyvät Hiiskosken yläosat sekä kuvan vasemmassa reunassa avattavaa rantakivikkoa. Kuva Hiiskoski 3. Hiiskosken etelärannan avattavaa kivipenkkaa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 8

9 2.1.2 Kunnostusmateriaali Hiiskosken pohjoisrannan avattavasta niemekkeestä löytyy jonkin verran kunnostukseen soveltuvia kiviä, samoin etelärannan kivipenkoista, minkä vuoksi lisäkivien tarve on noin 50 % koskipinta-alasta eli yhteensä noin 650 m³. Lisäksi kosken soraikkoja tulisi kasvavan virtauksen vuoksi osittain uudelleenmuokata (lisäsoran tarve on noin 20 m³). Kunnostusmateriaalikartta 1. Koskenosa, jossa pinta-alasta keskimäärin 50 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan keltaisella. Kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkeva tie sekä ajopolku, jonka kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. 2.2 Tyltsy Tyltsyn kokonaispituus on noin 410 m. Kunnostuskarttojen kattamien koskenosien sijainti on merkitty kartta 2:een Kunnostus Kosken niskalla on leveä ja lähes kaksi metriä korkea kynnys (kuva Tyltsy 2), jota hiukan madalletaan ja levitetään ylävirtaan päin (kunnostuskartta Tyltsy 1). Kosken pohjoisrannalla sijaitsee tulvauoma, ja siellä jää kivien väleihin seisovaa vettä myös tämän ulkopuolella (kuva Tyltsy 1). Kohde avataan poikaskivikoksi em. kunnostuskarttaan merkityltä alueelta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 9

10 Kuvat Tyltsy 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy avattavassa kivikossa sijaitseva tulvauoma ja jälkimmäisessä koskenniskan kynnys. Kunnostuskartta Tyltsy 1. Kunnostuskartta 1:ssä näkyy etelärannalla niemeke, joka avataan (kuva Tyltsy 3). Tästä alavirtaan kosken kaltevuus ei enää ole järvilohelle optimaalinen, mutta rantakivikkoja noin kahden metrin leveydeltä koskeen levittämällä saadaan monotoniseen pintavirtaukseen lisää vaihtelua (kunnostuskarttaan merkityt punaiset nuolet). Kivet rantapenkoissa ovat pääsääntöisesti poikasalueen muokkaukseen liian suuria, mutta näillä äkisti syvenevää uomaa voidaan madaltaa ja tehdä nykyistä onkaloisemmaksi. Osa Tyltsyn alaosasta kannattaa myös muokata ns. suuren kalan alueiksi. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 10

11 Kuvat Tyltsy 3 ja 4. Molemmissa kuvissa näkyy avattava niemeke sekä Tylsyn yläosaa eri kuvakulmista. Kunnostuskartta Tyltsy 2. Rantatörmiltä siirretään kiviä koskeen aina suvantoiseen joenosaan asti (kuva Tyltsy 4). Kuvat Tyltsy 5 ja 6. Kuvissa näkyy kunnostuskartta Tyltsy 2:een merkittyjä purettavia rantapenkkoja. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 11

12 Kuva Tyltsy 7. Kuva kosken alimmasta kunnostuskohteesta. Kunnostuskartta Tyltsy 3. Aivan kosken alaosassa länsirannalla sijaitseva kivikko muokataan poikasalueeksi (kuva Tyltsy 7). Levittämällä ylimääräiset kivet lyhyen koskiosuuden ylä- ja alapuolelle saadaan poikastuotantoalaa edelleen lisättyä Kunnostusmateriaali Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 12

13 Kosken niskalta sekä pohjois- että etelärannalta löytyy kooltaan kunnostukseen soveltuvia kiviä, jotka riittävät sekä uusien koskenpohjien kiveämiseen että osittain myös nykyisen uoman täydennyskiveämiseen. Kunnostusmateriaalikuvat Tyltsy 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy koskenniskan kivikynnyksen pohjoispuolista rantakivikkoa ja jälkimmäisessä kivikkoa saman kynnyksen etelänpuoleiselta rannalta. Kunnostusmateriaalikartta 2. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 75 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan punaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 50 %, on merkitty karttaan keltaisella. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkeva tie sekä ajopolku, jonka kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 13

14 Tyltsyn alaosassa avattavien kivipenkkojen keskimääräinen kivikoko on niin suuri, että täällä lisäkivien tarve on noin 75 % koskipinta-alasta; kosken yläosissa vastaavaan riitti 50 %. Tyltsyn alin lyhyt koskiosuus (kunnostuskartta Tyltsy 3) ei vaadi lisäkivien tuontia, vaan kunnostukseen tarvittava materiaali löytyy itärannan avattavasta kivikosta. Tyltsyn lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn tarvitaan noin 40 m³ soraa. 2.3 Mäntykoski Mäntykoskella Ala-Koitajoki kiertää Mäntysaaren (kartta 3). Saaren pohjoispuolisen uoman alkuosa on seisovaa vettä ja loppuosa kallioinen (kuva Mäntykoski 6), joten kunnostuksia ei kyseisessä osassa Mäntykoskea tehdä. Toimenpidealueen kokonaispituus on noin 700 m. Kartta 3. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Mäntykoskesta ja Räväkkäkoskesta kukin kunnostuskartta kattaa Kunnostus Virtausta Mäntysaaren pohjoispuoliseen, kunnostusten ulkopuolelle jätettävään uoman tulisi vähentää esimerkiksi pohjapadon avulla (kunnostuskartta Mäntykoski 5). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 14

15 Kunnostuskartta Mäntykoski 1. Mäntykosken yläosassa etelänpuoleista rantakivikkoa avataan siten, että uoman leveys lisääntyy noin 1,5-kertaisesti (kunnostuskartta Mäntykoski 1). Kuvat Mäntykoski 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken niskan läheisyyteen avattavan rantakivikon yläosaa, jonne nykyisellään muodostuu erillinen pohjukka. Jälkimmäisessä kuvassa näkyy kyseisen pohjukan alapuolista koskea. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 15

16 Kunnostuskartta Mäntykoski 2. Kuten kunnostuskartta Mäntykoski 2:een on merkitty, etelänpuoleista rantakivikkoa avataan suvantoiseen koskenosaan asti. Tällä lampimaisella osuudella on pituutta noin 250 m. Kuvat Mäntykoski 3 ja 4. Ensimmäisessä, ylävirtaan päin otetussa kuvassa näkyy Mäntykosken suvantoisen osan takana kosken niska-alue ja jälkimmäisessä saman suvannon jälkeistä avattavaa kivikkoa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 16

17 Kunnostuskartta Mäntykoski 3. Kuvassa Mäntykoski 4 näkyy laaja kivikko, jonne on jäänyt erikokoisia vesialtaita. Kivikko muokataan poikasalueeksi siten, että koskeen jää joitakin pieniä saarekkeita (kunnostuskartta Mäntykoski 3). Kuva Mäntykoski 5 on otettu paikassa, jossa uoman pohjoisrantaa avataan. Paikka on kallioinen, joten avaus on mahdollista vain muutamien metrien leveydeltä. Kuvat Mäntykoski 5 ja 6. Ensimmäisessä kuvassa näkyy Mäntysaaren etelänpuoleista koskea juuri ennen kuin tämä yhtyy saaren pohjoispuolella sijaitsevaan kallioiseen jokiuomaan (jälkimmäinen kuva). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 17

18 Kunnostuskartta Mäntykoski 4. Kosken pohjoisrannan kivikko avataan kalliokynnyksen kohdalla kunnostuskartta Mäntykoski 4:ssä esitetyllä tavalla (kuva Mäntykoski 7). Aivan kosken alaosassa on niemeke, joka edellisten kohteiden tavoin muokataan poikasalueeksi (kuva Mäntykoski 9). Kuvat Mäntykoski 7 ja 8. Ensimmäisessä kuvassa vasemmalla näkyy avattavaa rantakivikkoa ja jälkimmäisessä Mäntykosken kalliokynnys. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 18

19 Kuva Mäntykoski 9. Kuvassa näkyy kosken alaosa. Kunnostuskartta Mäntykoski 5. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 19

20 2.3.2 Kunnostusmateriaali Mäntykosken niskalla etelärannan avattavasta kivikosta löytynee sopivankokoisia kiviä myös pääuoman muokkaamiseen tällä kohdin. Tämän alapuolinen osuus ennen välisuvantoa on kuitenkin sekä rannoiltaan että pääuoman osalta niin suurikivistä, että lisäkivien tarve on noin 75 % koskipinta-alasta (kunnostusmateriaalikartta 3). Kosken keskiosissa uoman ylittää kävelysilta. Sillalta alavirtaan päin itärannan kivikko on noin 500 m² alueelta kooltaan sellaista, että se soveltuu hyvin poikasalueen rakennusaineeksi. Täältä löytyvät kivet riittävät pääuoman kiveämiseen noin 100 m matkalta. Kunnostusmateriaalikartta 3. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 75 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan punaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 50 %, on merkitty karttaan keltaisella. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkevat ajopolut ja -urat, joiden kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. Mäntysaaren pohjoispuolisen sivu-uoman ja kalliokynnyksen (kannen kuva) välinen koskiosuus on niin suurikivistä, että lisäkivien tarve on noin 75 % muokattavasta koskipinta-alasta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 20

21 Kunnostusmateriaalikuva Mäntykoski 1. Kuvassa näkyy kosken keskiosasta löytyvä, kunnostusmateriaalin lähteeksi soveltuva laaja kivipenkka. Mäntykosken lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn tarvitaan noin 40 m³ soraa. 2.4 Räväkkäkoski Räväkkäkosken kokonaispituus on noin 280 m. Kunnostuskarttojen kattamien koskenosien sijainti on merkitty kartta 3:een Kunnostus Räväkkäkosken yläosassa sijaitsee uoman keskellä kaksi saarta. Näiden väliset kivisuisteet (kuva Räväkkäkoski 1) erottavat uoman allasmaisen länsiosan koskimaisesta itäosasta (kunnostuskartta Räväkkäkoski 1). Kyseisiä kivisuisteita avataan hiukan, jotta virtaama jakaantuisi nykyistä tasaisemmin koko uomaan. Rantakivikkoja avataan em. kunnostuskartan mukaisesti (kuvat Räväkkäkoski 2 ja 4). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 21

22 Kunnostuskartta Räväkkäkoski 1. Kuvat Räväkkäkoski 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy Räväkkäkosken niskan kivisuisteita ja jälkimmäisessä itärannan avattavaa kivikkoa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 22

23 Kuvat Räväkkäkoski 3 ja 4. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken yläosan idänpuoleista uomaa ja jälkimmäisessä länsirannan avattavaa kivikkoa. Kunnostuskartta Räväkkäkoski 2. Kunnostuskartta Räväkkäkoski 2:n mukaisesti kosken alaosassa itärannan kivikko avataan noin 200 matkalta (kuva Räväkkäkoski 5) ja länsirannalla jo ylempää aloitettua avausta jatketaan koko kosken pituudelta (kuva Räväkkäkoski 6). Kosken kaksi alinta saareketta puretaan kokonaan. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 23

24 Kuvat Räväkkäkoski 5 ja 6. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken alaosassa itärannalla ja jälkimmäisessä länsirannalla poikaskivikoksi muokattavaa rantaa. Kuvat Räväkkäkoski 7 ja 8. Kuvissa on kosken alaosan saarekkeita. Ensimmäisessä kuvassa näkyy lisäksi avattava kivisuiste Kunnostusmateriaali Räväkkäkosken nykyinen pääuoma on niin suurikivistä, että lisäkivien tarve on siellä noin 75 % koskipinta-alasta. Sen sijaan länsirannalle avattavan sivu-uoman rannoilta löytynee kunnostukseen soveltuvia kiviä niin runsaasti, että täällä lisäkivien tarve on vain 25 % muokattavasta pinta-alasta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 24

25 Kunnostusmateriaalikartta 4. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 75 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan punaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 25 %, on merkitty karttaan vihreällä. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkeva tie sekä ehdotus ajouran linjaukseksi. Räväkkäkosken lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn tarvitaan noin 20 m³ soraa. Kosken länsirannalla kulkee maantie, jonka kautta lisäkivet on tuotavissa koskelle asti. 2.5 Tiaisenkoski Tiaisenkosken kokonaispituus on noin 160 m. Tässä esitetyt toimenpiteet ilman lisäkiveämistä kasvattavat lohenpoikasille sopivien habitaattien määrää melko vähän verrattuna kosken nykyiseen poikastuotantoalaan. Nykyisenlainen Tiaisenkoski soveltuisi myös 4 6 m³/ s virtaamalla järvilohen, sekä erityisesti taimenen, poikasten elinalueeksi. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 25

26 2.5.1 Kunnostus Kartta 4. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Tiaisenkoskesta kukin kunnostuskartta kattaa. Kunnostuskartta Tiaisenkoski 1. Kosken niskalla avataan kivikkoa molemmilla rannoilla (kunnostuskartta Tiaisenkoski 1). Pohjoisrannalla kivikko muodostaa niemekkeen, jonka takana on virtauksesta erillään oleva pieni poukama. Tänne ohjataan kivikon avauksen myötä osa virtauksesta. Niskan jälkeen seuraa noin 100 m pitkä hitaan pintavirtauksen osuus (kuva Tiaisenkoski 2). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 26

27 Kuvat Tiaisenkoski 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy avattavaa rantakivikkoa kosken niskalla etelärannalla ja jälkimmäisessä kosken puolivälin suvantomaista osuutta. Kuvat Tiaisenkoski 3 ja 4. Ensimmäisessä kuvassa näkyy yleiskuva kosken alaosasta ja jälkimmäisessä koskessa oleva harva kynnys. Kunnostuskartta Tiaisenkoski 2. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 27

28 Suvantomaisen koskenosan jälkeen uomassa on harva kivikynnys, jota avataan (kuva Tiaisenkoski 4). Kaakkoisrannalla on kosken alaosassa niemeke, joka puretaan poikasalueeksi. Lisäksi yhtä saarekkeista voi avata hiukan nykyistä enemmän (kuva Tiaisenkoski 5). Muutoin kunnostuskohteen alaosa on koskimainen ja vaihteleva eikä vaadi muita toimenpiteitä (kuvat Tiaisenkoski 6 8). Kuvat Tiaisenkoski 5 ja 6. Kuvassa näkyy kosken alaosan saarekkeita ja kivikkoa. Kuva Tiaisenkoski 7. Kuvassa näkyy alimman kivikon luoteisosaa Kunnostusmateriaali Lisäkiviä tarvitaan Tiaisenkoskella vain tämän alaosassa, jonne levitettävien seulanperäkivien määräksi on arvioitu yhteensä noin 350 m³. Lisäksi nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn tarvitaan noin 30 m³ soraa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 28

29 Kunnostusmateriaalikartta 5. Koskenosa, jossa pinta-alasta keskimäärin 50 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan keltaisella. Kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkevat ajopolut ja -urat, joiden kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. 2.6 Lohikoski Lohikosken kokonaispituus on noin 410 m. Pääosa virtauksesta ohjautuu kunnostuskartta Lohikoski 1:n alueella uoman idänpuoleiseen osaan. Jotta koko uoma saataisiin koskimaiseksi, ylimmän saaren itärantaa avataan noin kahden metrin leveydeltä ja tämän alapuolinen saari puretaan kokonaan ja paikalle muotoillaan lohenpoikasille soveltuva koskialue. Lisäksi saaren kaakkoispuolella oleva niemeke avataan. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 29

30 Kartta 5. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Lohikoskesta kukin kunnostuskartta kattaa Kunnostus Kunnostuskartta Lohikoski 1. x Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 30

31 Kuvat Lohikoski 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken yläosaa ja jälkimmäisessä länsirannan purettavaa kivikkoa. Kunnostuskartta Lohikoski 2. Saarten jälkeen on länsirannalla osin kallioinen niemeke, jonka länsipuolella on avattava tulvauoma (kuvat Lohikoski 2 ja 3). Tästä alavirtaan päin pienen poukaman jälkeen rantakivikon seassa on erillisiä vesialtaita (kuva Lohikoski 4). Kivikko avataan runsaan 20 m leveydeltä ja noin 200 m matkalta siten, että sinne jää muutamia pieniä saarekkeita (kunnostuskartta Lohikoski 2). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 31

32 Kuvat Lohikoski 3 ja 4. Ensimmäisessä kuvassa näkyy avattava tulvauoma kallioniemekkeen vasemmalla puolen ja jälkimmäisessä luoteisrannan kivikkoa, joka muutetaan poikasalueeksi. Kuvat Lohikoski 5 ja 6. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken keskiosaa ja jälkimmäisessä niemeke, jonka itäpuolella on avattava tulva-uoma. Kunnostuskartta Lohikoski 3. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 32

33 Kosken alaosassa itärannalla tulvauomaa avataan, samoin yhden kosken alaosassa sijaitsevan saarekkeen rantaa (kunnostuskartta Lohikoski 3). Kuvat Lohikoski 7 ja 8. Ensimmäisessä kuvassa on kosken alaosan saarekkeita itärannan tuntumassa ja jälkimmäisessä pohjoisrannan sivu-uomaa Kunnostusmateriaali Lohikosken yläpuolisessa osassa pääuoman kivikoko on niin suuri, että lisäkivien tarve on noin 75 % koskipinta-alasta. Kosken alaosassa sekä rannoilta että uomasta löytyy hiukan yläosaa enemmän lohen elinalueeseen soveltuvia kiviä, joten täällä lisäkiviä tarvitaan noin 50 %:iin kunnostettavasta pinta-alasta. Lohikosken puolivälissä itärannalla on avattavan sivu-uoma kohdalla riittävästi sopivankokoisia kiviä tämän muokkaamiseksi poikasalueeksi (kuva Lohikoski 2). Tästä muutamia kymmeniä metrejä ylävirtaan päin on rannalla kolmen uittosuisteen jäänteet, joista on saatavissa kunnostusmateriaalia (kunnostusmateriaalikuva Lohikoski 1). Kunnostusmateriaalikuva Lohikoski 1. Kuvassa näkyy Lohikosken puolivälissä itärannalla olevia kivisuisteiden jäänteitä. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 33

34 Kunnostusmateriaalikartta 6. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 75 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan punaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 50 %, on merkitty karttaan keltaisella. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkevat tiet sekä ajourat, joiden kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. Lohikosken lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn tarvitaan noin 40 m³ soraa. 2.7 Laavitsa, Röppö ja Ruppokoski Kalliokosken alapuolella sijaitsevat Laavitsa, Röppö ja Ruppokoski ovat lyhyitä koski- ja virtapaikkoja, jotka eivät Kalliokosken tavoin olleet mukana vuosina tehdyissä koskikunnostuksissa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 34

35 Kartta 5. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Laavitsasta, Röpöstä tai Ruppokoskesta kukin kunnostuskartta kattaa. Kalliokosken kunnostaminen on nimensä mukaisesti tämän kallioisuuden vuoksi melko kyseenalaista, joten alue kannattaa jättää yhdeksi joen virkistyskalastuskohteista; varsinkin, kun paikalle on rakennettu lankkuteitä, silta sekä nuotiopaikka ja laavu. Kuva Kalliokoski 1. Kuvassa näkyy Kalliokosken ylittävä silta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 35

36 2.7.1 Laavitsa Laavitsan kokonaispituus on noin 240 m. Kuvat Laavitsa 1 ja 2. Ensimmäinen kuva on otettu kosken niskalta alavirtaan päin ja toinen etelärannan kivisuisteesta. Kosken niskalla on kynnys, josta alkaa noin 30 m pitkä koskimainen osuus ennen lyhyttä suvantoa. Tässä uoman molemmilla rannoilla on noin 20 m pitkät kivisuisteiden jäänteet, jotka tulee levittää koskeen. Putouskorkeuden ei ole niin suuri kuin se saisi lohenpoikasille olla, mutta kunnostamalla kosken yläosista saadaan hyvää poikastuotantoaluetta (kuvat Laavitsa 1 ja 2). Kuvat Laavitsa 3 ja 4. Kuvat on otettu kohdassa, jossa uoma Laavitsan kohdalla levenee. Kosken keskivaiheilla uoma levenee noin kaksinkertaiseksi (kuvat Laavitsa 3 ja 4). Täällä nykyinen päävirta ohjautuu uoman keskellä olevan laajan saarekkeen eteläpuolelta. Avaamalla sekä kyseinen saareke että tämän pohjoispuolisen uoman rantakivikkoa (noin metrin leveydeltä runsaan 10 m matkalta) uudeksi joenpohjaksi kasvaa kosken lohenpoikasille soveltuva ala noin kolminkertaiseksi nykyisestä (kunnostuskartta Laavitsa 1). Kohtaan, jossa uoma levenee, muotoillaan noin 50 m² laajuinen lisääntymisalue. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 36

37 Kunnostuskartta Laavitsa 1. Kuvat Laavitsa 5 ja 6. Ensimmäinen kuva on otettu kosken keskellä olevan saarekkeen pohjoispuoleisesta sivu-uomasta ja jälkimmäinen kosken alaosan avattavasta kivikosta. Aivan kosken alaosissa avataan sekä lounaisrannan kivikkoa että tämän jatkeena oleva pieni niemeke (kunnostuskartta Laavitsa 2) Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 37

38 Kunnostuskartta Laavitsa Röppö Röpön kokonaispituus on noin 210 m. Kuvat Röppö 1 ja 2. Ensimmäinen kuva on otettu kosken niskalta ja toinen puolivälistä koskea. Kosken niskalla avataan sekä pohjois- että etelärannan kivikoita uudeksi poikasalueeksi (kunnostuskartta Röppö). Röpön kahdesta lyhyestä koskiosuudesta ylimmäisellä on pituutta noin 50 m (kuva Röppö 1). Tämän jälkeen virtaus hidastuu huomattavasti ennen alaosan koskea (kuva Röppö 2). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 38

39 Kuvat Röppö 3 ja 4. Ensimmäinen kuva on otettu kosken alaosasta ja toinen kosken alapuolelta ylävirtaan päin. Avaamalla Röpön alaosassa lampareisia rantakivikoita saadaan uoman leveys, ja samalla lohenpoikasille soveltuva alue, noin kaksinkertaistettua nykyisestä (kuva Röppö 3). Kyseisen koskiosuuden niskalle levitetään noin 50 m² laajuinen lisääntymissoraikko (kunnostuskartta Röppö). Kunnostuskartta Röppö Ruppokoski Ruppokosken kokonaispituus on noin 150 m. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 39

40 Kuvat Ruppokoski 1 ja 2. Ensimmäinen kuva on otettu kosken niskalta ja toinen kosken alaosasta. Kosken niskalla etelärannalla on kalliota, mutta vastarannan rantakivikkoa on mahdollista avata uudeksi poikasalueeksi (kunnostuskartta Ruppokoski). Kallioisen osan jälkeen etelärannan kivikkoa avataan koko kosken pituudelta noin viiden metrin leveydeltä. Vastarannalla tämä ei ole kallioisuuden vuoksi mahdollista kuin aivan kosken alaosassa. Kunnostuskartta Ruppokoski. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 40

41 2.7.4 Kunnostusmateriaali Laavitsan niskalla on molemmilla rannoilla uittosuisteiden jäänteet (kunnostusmateriaalikuva Laavitsa 1), joiden kivikoko soveltuu kunnostukseen. Näistä saatava kivimäärä ei kuitenkaan riitä koko kosken yläosan kiveämiseen, vaan paikalle tarvitaan lisäksi noin 200 m³ seulanperäkiviä. Muutoin Laavitsan, Röpön ja Ruppokosken virta- ja koskipaikoissa kivikoko on niin suuri, että lisäkivien tarve on kaikissa noin 75 % koskipinta-alasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Laavitsaan tarvittavien seulanperäkiven määrä on noin m³, Röppöön noin m³ ja Ruppokoskeen noin m³. Yhteensä edellämainittujen kolmen lyhyen koskialueen pohjan rakenteen muokkaamiseen lohelle optimaaliseksi tarvitaan noin m³ kiviä sekä noin 100 m³ seulottua soraa. Kunnostusmateriaalikuva Laavitsa 1. Kuvassa näkyy kosken yläosan kivisuisteiden jäänteitä. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 41

42 Kunnostusmateriaalikartta 7. Laavitsan ja Röppökosken osat, joissa pinta-alasta keskimäärin 75 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan punaisella. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkeva tie sekä ehdotus ajouran linjaukseksi. 2.8 Kuusamonkoski Kuusamonkosken kokonaispituus on noin m. Koski onkin Ala-Koitajoen kunnostuskohteista pisin ja laaja-alaisin. Kartta 6. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Kuusamonkoskesta kukin kunnostuskartta kattaa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 42

43 2.8.1 Kunnostus Kunnostuskartta Kuusamonkoski 1. Kosken niskalla koillisrannalla oleva niemeke muokataan kokonaisuudessaan poikasalueeksi. Myös etelärannan pitkänomainen niemeke avataan (kuva Kuusamonkoski 3). Tämä tehdään siten, että paikalle jää avauksen jälkeen muutamia saarekkeita (kunnostuskartta Kuusamonkoski 1). Kuvat Kuusamonkoski 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa näkyy Kuusamonkosken niska ja jälkimmäisessä koskea välittömästi tämän alapuolelta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 43

44 Kuvat Kuusamonkoski 3 ja 4. Kuvissa näkyy purettavaa rantaa, ensimmäisessä niskan tuntumassa olevaa kivikkoa ja jälkimmäisessä noin 200 m tästä alavirtaan sijaitsevaa tulvauomaa. Kunnostuskartta Kuusamonkoski 2. Kunnostuskartta Kuusamonkoski 2:n kohdalla uomaa oikaistaan hiukan pohjoisrannalla (kuva Kuusamonkoski 7). Etelärannalla oleva kivisuiste poistetaan kokonaan ja tästä saatavista kivistä suurin osa levitetään suisteen virrasta erottamaan pohjukkaan (toimenpide on merkitty em. kunnostuskarttaan punaisin nuolin). Kyseiseen pohjukkaan luodaan virtausta avaamalla tämän länsipäästä alkava tulvauoma (kuva Kuusamonkoski 4). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 44

45 Kuvat Kuusamonkoski 5 ja 6. Ensimmäisessä kuvassa näkyy purettavaa kivisuistetta ja jälkimmäisessä yleiskuvaa koskesta kunnostuskartta Kuusamonkoski 2 kohdalta. Kunnostuskartta Kuusamonkoski 3. Kunnostuskartta Kuusamonkoski 3:n kohdalla muokataan laaja alue pohjoisrannan kivikkoa poikastuotantoon sopivaksi (kuva Kuusamonkoski 8). Paikalla sijaitsee osittain kuivuneen sivu-uoman alkuosa. Jos Kuusamonkoskeen tuodaan seulanperäkiviä, kannattaa samalla avattavan kivikon eteen muotoilla noin 50 m² kokoinen kutusoraikko (kunnostuskartta Kuusamonkoski 3). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 45

46 Kuvat Kuusamonkoski 7 ja 8. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kohta, jossa uomaa oikaistaan ja jälkimmäisessä avattavaa sivu-uomaa. Kunnostuskartta Kuusamonkoski 4. Pohjoisrannan sivu-uoman muokkaus poikasalueeksi päättyy kunnostuskartta Kuusamonkoski 4:n kohdalla (kuva Kuusamonkoski 10). Kivikon avaamista uoman pohjoispuolelle kuitenkin jatketaan pienen pohjukan jälkeen. Paikalla sijaitseva itä länsi-suuntainen niemeke jätetään ennalleen, joten kivikkoa avataan tämän pohjoispuolelta (kunnostuskartta Kuusamonkoski 4). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 46

47 Kuvat Kuusamonkoski 9 ja 10. Ensimmäisessä kuvassa näkyy uomaa kunnostuskartta Kuusamonkoski 3:n kohdalta ja jälkimmäisessä avattavan sivu-uoman loppuosaa. Kuvat Kuusamonkoski 11 ja 12. Ensimmäisessä kuvassa näkyy allas, johon sivu-uoman avaus päättyy ja jälkimmäisessä koskea etelärannan laavulta ylävirtaan päin. Kuvat Kuusamonkoski 13 ja 14. Ensimmäisessä kuvassa näkyy koskea etelärannan laavulta alavirtaan päin ja jälkimmäisessä purettavaa kivisuistetta kosken pohjoisrannalla. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 47

48 Kunnostuskartta Kuusamonkoski 5. Pohjoisrantaa muokataan poikasalueeksi myös koko kunnostuskartta Kuusamonkoski 5:n osuudella. Kartan oikeassa reunassa näkyy loppuosa edelliseen kunnostuskarttaan merkitystä niemekkeestä. Rannalla sijaitseva kivisuiste puretaan (kuva Kuusamonkoski 14). Suisteen lounaispään kohdalla niemekkeen kärki jätetään saarekkeeksi tulevan kosken keskelle (kunnostuskartta Kuusamonkoski 5). Jos alueelle tuodaan seulanperäkiviä, kannattaa avattavan suisteen etupuolelle muokata noin 50 m² laajuinen lisääntymisalue. Kuvat Kuusamonkoski 15 ja 16. Ensimmäisessä kuvassa näkyy Kuusamonkoskea pohjoisrannan kivisuisteesta ylävirtaan päin ja jälkimmäisessä vastarannalla kosken alaosan purettava niemeke. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 48

49 Kunnostuskartta Kuusamonkoski 6. Pohjoisrannan kivikon avaus päättyy hieman kosken puolivälin alapuolelle kunnostuskartta Kuusamonkoski 6:n osoittamassa paikassa. Myös etelärannalla sijaitseva niemeke puretaan ja paikalle muotoillaan poikasaluetta (kuva Kuusamonkoski 17). Kuvat Kuusamonkoski 17 ja 18. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken puolivälin alapuolella pohjoisrannalla avattavaa kivikkoa ja jälkimmäisessä yleiskuva samasta koskialueesta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 49

50 Kunnostuskartta Kuusamonkoski 7. Kosken alaosassa suoran osuuden jälkeen puretaan osa etelärannan kivikosta (kuva Kuusamonkoski 19). Kuvat Kuusamonkoski 19 ja 20. Ensimmäisessä kuvassa näkyy kosken alaosassa etelärannalla avattavaa kivikkoa ja jälkimmäisessä kosken alinta toimenpidealuetta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 50

51 Kunnostuskartta Kuusamonkoski 8. Kunnostuskartta Kuusamonkoski 7 alueelta alkanut etelärannan kivikon avaus jatkuu kosken alla olevaan suvantoon asti (kunnostuskartta 8) Kunnostusmateriaali Sekä Kuusamonkosken nykyisessä että uudessa rantakivikoihin avattavassa uomassa keskimääräinen kivikoko on niin suuri, että lähes koko kunnostettavan koskialueen lisäkivien tarve on 50 % muokattavasta alueesta. Poikkeuksen muodostavat etelärannalle avattavat kaksi sivu-uomaa, joista ensimmäiseen ei lisäkiviä tarvita lainkaan (kuva Kuusamonkoski 4) ja toisenkin lisäkivien tarve on vain 25 % muokattavasta pinta-alasta (kunnostuskartta Kuusamonkoski 5). Lisäksi aivan kosken alaosassa on uoman etelärannalla uittosuisteen jäänteet, jonka kivet koskeen levittämällä vähenee lisäkunnostusmateriaalin tarve vain 25 % joenpohjan alasta (kunnostusmateriaalikartta 9). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 51

52 Kunnostusmateriaalikartta 8. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 50 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan keltaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 25 %, on merkitty karttaan vihreällä. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkevat tiet sekä ajopolut ja -urat, joiden kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. Kunnostusmateriaalikartta 9. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 50 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan keltaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 25 %, on merkitty karttaan vihreällä. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 52

53 Kuusamonkosken lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi sekä nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn että uusien muokkaamiseen tarvitaan noin 140 m³ soraa. 2.9 Pamilonkoski Kunnostustarve Pamilonkosken kokonaispituus on noin 500 m. Kosken yläosa vaatisi hiukan lisäkunnostusta, mutta tämä ei ole kallioisuuden vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Lohkareisen ja melko suurikivisen Pamilonkosken soveltuvuus lohikalojen elinalueeksi lisääntyy kuitenkin oleellisesti kaavaillun lisävirtaaman seurauksena. Kosken puolivälin jälkeen kallioisuus vähenee, mutta uoman vallitsevan kivikoon suuruuden vuoksi kyseisen koskenosan soveltuvuus lohen poikasvaiheen elinalueeksi on enintään keksinkertainen. Pohjan kivikoon muokkauksen myötä kunnostetun alueen poikastuotantoala todennäköisesti noin kaksinkertaistuisi. Jos Pamilonkoskea ryhdytään kunnostamaan muualta tuoduilla seulanperäkivillä, tulee kosken puoliväliin muotoilla runsaan 50 m² laajuinen lisääntymisalue. Kuvat Pamilonkoski 1 ja 2. Ensimmäinen kuva on kosken kallioisesta yläosasta ja jälkimmäinen alaosasta Kunnostusmateriaali Pamilonkosken lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi nykyisten lisääntymisalueiden viimeistelyyn tarvitaan noin 20 m³ soraa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 53

54 Kunnostusmateriaalikartta 10. Koskenosa, jossa pinta-alasta keskimäärin 50 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan keltaisella. Kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkeva tie sekä ehdotus ajouran linjaukseksi Siikakoski Siikakosken kokonaispituus on noin 600 m. Koskea ei kunnostettu vuosien Ala-Koitajoen kunnostustoimien yhteydessä. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 54

55 Kartta 7. Yleiskartta, johon on merkitty, minkä osan Siikakoskesta kukin kunnostuskartta kattaa Kunnostus Kosken niskan lounaisrannan kivikkoa kannattaa avata uudeksi koskenpohjaksi noin 10 m leveydeltä aina noin 100 m päässä niskalta olevaan lampareeseen asti (kunnostuskartta Siikakoski 1). Päävirrasta avataan tänne noin viiden metrin levyinen sivu-uoma (kuvat Siikakoski 3 ja 4). Siikakosken niskalla kaakkoisrannalla sijaitsee kaksi kivisuisteen jäännettä (kuva Siikakoski 2), joiden kivet soveltuvat kokonsa puolesta poikasalueeseen. Suisteet kannattaa levittää uoman kaakkoispuoleisen osaan (kunnostuskartta Siikakoski 1). Kosken niskalla kaakkoisrannan kivikossa virtaa muutama pieni oja, jotka yhtyvät Koskensaaren pohjoispuolella sijaitsevaan, erilisistä altaista koostuvaan sivu-uomaan (kartta 7). Kyseiset ojat tukitaan ja penkkaa vahvistetaan tällä kohdin siinä määrin, että virtauksen lisääntyminenkään ei aiheuta veden karkaamista pääuomasta Koskensaaren pohjoispuolen uomaan. Kosken niskalle levitetään noin 50 m² laajuinen lisääntymisalue. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 55

56 Kuvat Siikakoski 1 ja 2. Ensimmäinen kuva on otettu kosken niskalta lounaisrannalta ja toinen kaakkoisrannalta. Kuvat Siikakoski 3 ja 4. Kuvat on otettu lounaisrannan tulvauomasta. Kuva Siikakoski 5. Kuvassa etualalla näkyy lyhyt suvantoinen osuus ja tämän takana Siikakosken ylintä koskialuetta. Runsas 100 m kosken niskalta ennen pohjoisrannan erillistä lamparetta virtaus hidastuu (kuva Siikakoski 5). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 56

57 Kunnostuskartta Siikakoski 1. Kuvat Siikakoski 6 ja 7. Kuvat on otettu kaakkoisrannan tulvauomasta. Kosken uoman kääntyessä virtaussuunnassa luoteesta länteen päin jää pohjoisrannan tuntumaan erillinen, noin m² laajuinen lampare (kunnostuskartta Siikakoski 2). Yhteys pääuomaan on tukittu uitonaikaislla rakenteilla, jotka puretaan (kuva Siikakoski 7). Myös paikalla kasattu niemeke (noin 20 m x 10 m) puretaan (kuva Siikakoski 6). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 57

58 Kuvat Siikakoski 8 ja 9. Ensimmäinen kuva on otettu kaakkoisrannan tulvauoman alaosasta ja toinen pääuoman avattavasta rantakivikosta tämän alapuolelta. Koillisrannalla kohdasta, jonne avataan edellämainitun lampareen ja Siikakosken päävirran yhdistävä sivu-uoma, on otettu kuva Siikakoski 8. Tästä alavirtaan päin rannan kivikkoa avataan 1 3 m leveydeltä eli puuston rajaan asti lähes 100 m matkalta (kuva Siikakoski 9). Myös vastarannalla hajanaista kivikkoa avataan noin viiden metrin leveydeltä kunnostuskartta Siikakoski 2:ssa esitetyllä tavalla runsaan 100 m matkalta (kuva Siikakoski 11). Kuvat Siikakoski 10 ja 11. Kuvat on otettu peräkkäin kosken puolivälissä sijaitsevasta avattavasta lounaisrannan kivikosta. Kohtaan, jossa jokiuoma kosken alaosassa levenee ja josta alkaa koillisrannan lyhyt sivuuoma (kunnostuskartta Siikakoski 2), levitetään toinen Siikakosken lisääntymisalueista (laajuus noin 50 m²). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 58

59 Kunnostuskartta Siikakoski 2. Siikakosken alaosassa uoma levenee lähes kolminkertaiseksi aiempaan verrattuna (kuvat Siikakoski 12 ja 13). Täällä koillisrannalla pienten saarekkeiden rykelmä erottaa pääuomasta noin 100 m pitkän sivu-uoman (kuvat Siikakoski 15 ja 16). Kyseiset saarekkeet avataan (vain puustoa kasvava osa jätetään paikalleen) ja paikalle muotoillaan pienpoikasille soveltuvaa aluetta (kunnostuskartta Siikakoski 3). Kuvat Siikakoski 12 ja 13. Kuvat on otettu kosken alaosasta. Kosken alaosassa päävirta ohjautuu uoman keskellä olevan muuta koskea matalamman kivikon lounaispuolelle (kuvat Siikakoski 13 ja 14). Kyseistä kivikkoa avataan varovasti, vain suurimpia kiviä syrjään siirtämällä, sillä virtauksen lisääntymisen myötä alueesta muodostuu erinomaista poikaskivikkoa. Sekä kyseisen kivikon että tämän kaakkoispuoleisen uoman osan pohjan kivikoko soveltuu nykyisellään poikasalueen rakennusaineeksi (kuva Siikakoski 15). Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 59

60 Kuva Siikakoski 14. Kuva on otettu kosken alaosan matalasta kivikosta. Kuvat Siikakoski 15 ja 16. Kuvat on otettu kosken alaosasta lounaisrannan sivu-uomasta, ensimmäinen sen ala- ja toinen yläosasta. Aivan kosken alaosassa yhtyy tähän pohjoisesta Koskensaaren kiertänyt sivu-uoma. Tämä jätetään kuitenkin kokonaisuudessaan kunnostusten ulkopuolelle. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 60

61 Kunnostuskartta Siikakoski Kunnostusmateriaali Siikakosken niskalla kaakkoisrannalla sijaitsevien kivisuisteiden kivet päävirtaan levittämällä saadaan kyseisen koskenosan kunnostamiseen riittävästi oikeankokoisia lisäkiviä, joten pääuoman alavirtaan oikeaan puoliskoon ei niskalla lisäkiviä tarvita. Muutoin päävirran kivikoko on joen alaosia ja sivu-uomia lukuun ottamatta niin suuri, että lisäkivien tarve on 75 % muokattavasta pinta-alasta. Sivu-uomista sekä Siikakosken puolivälissä etelärannalla (kuvat Siikakoski 3 ja 4) että kosken alaosissa pohjoisrannan tuntumassa (kunnostuskartta Siikakoski 3) löytyy sen verran lohen poikasalueeseen soveltuvia kiviä, että lisäkivien tarve on noissa vain 50 % pinta-alasta. Siikakosken viimeisessä neljänneksessä sijaitsee keskellä leveää uomaa muuta koskea matalampi kivikko, jonne ei lisäkiviä tarvita (kuva Siikakoski 14). Uoma kyseisen kivikon lounaispuolella on mahdollista kivetä lähes kokonaan rannalta löytyvillä kivillä (kuva Siikakoski 12), joten täällä lisäkivien tarve on vain 25 % muokattavasta koskialasta. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 61

62 Kunnostusmateriaalikartta 11. Kartassa näkyvät kunnostuskohteen läheisyydessä kulkevat tiet sekä ajopolut ja -urat, joiden kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. Kunnostusmateriaalikartta 12. Koskenosat, joissa pinta-alasta keskimäärin 75 % tulisi kivetä uoman ulkopuolisilla kivillä, on merkitty karttaan punaisella. Osa-alueet, joissa lisäkivien kattama ala olisi 50 %, on merkitty karttaan keltaisella ja alueet, joissa lisäkiviä olisi suotavaa levittää 25 % pinta-alasta, näkyvät kartassa vihreänä. Kuhunkin koskenosan kunnostusmateriaalin tarve on ilmoitettu kartassa kuutiometreinä. Kartassa näkyvät myös kunnostuskohteen läheisyydessä kulkevat tiet sekä ajopolut ja -urat, joiden kautta kivien kuljetus on mahdollista suorittaa. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 62

63 Siikakosken lisäkiveämiseen tarvittava seulanperäkivien määrä on yhteensä noin m³. Lisäksi lisääntymisalueiden muokkaukseen tarvitaan noin 100 m³ soraa. 3. YHTEENVETO Vuosina 2000 ja 2001 tehdyn kalataloudellisen kunnostuksen aikana jouduttiin toimenpidealuetta supistamaan suunnitellusta pienen virtaaman vuoksi Mäntykoskella, Räväkkäkoskella, Lohikoskella ja Kuusamonkoskella. Myös Tyltsyssä osa kaavailluista kunnostuksista jätettiin tekemättä. Lisäksi tässä suunnitelmassa mukana olevista kohteista Laavitsaa, Röppöä ja Ruppokoskea sekä Siikakoskea ei ole aiemmin kunnostettu. Kunnostussuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet lisäävät poikastuotantoalaa eniten juuri yllämainituissa kohteissa. Esimerkiksi Tyltsyn poikasalan esitetynlainen (taulukko 1) lisäys edellyttää seulanperäkivien käyttöä kosken pitkään ja rännimäisen alaosaan. Myös aiemmin kunnostamattomien kohteiden poikastuotantoalat jäävät ilmoitettua pienemmiksi ilman lisäkivien tuontia. Taulukko 1. Karkea laskennallinen arvio lisäkunnostuksin saavutettavasta poikastuotantoalan lisäyksestä tilanteessa, jossa Ala-Koitajoen minimivirtaama on Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukainen. Taulukossa mainittujen kohteiden lisäksi virtaaman lisääntyminen nykyisestä kasvattaa poikastuotantoalaa ainakin kunnostustoimenpiteiden ulkopuolelle jätetyissä lyhyissä virtapaikoissa ja virkistyskalastukseen varatulla Kalliokoskella. Eräiden kunnostuskohteiden poikastuotantoalan arvioitu lisäys ei ole mahdollinen ilman lisäkivien tuontia. Taulukossa esitetyissä arvioissa ei ole huomioitu lisäkiveämisen myötä todennäköisesti kasvavia poikastiheyksiä. kosket uutta poikasille soveltuvaa koskenpohjaa (m²) poikasalan lisäys nykyisessä uomassa (m²) tämänhetkinen poikastuotantoala (m²) poikastuotantoalan lisäys (%) Hiiskoski Tyltsy* Mäntykoski Räväkkäkoski Tiaisenkoski Lohikoski Laavitsa, Röppö ja Ruppokoski* Kuusamonkoski Pamilonkoski* Siikakoski* Yhteensä (*poikasalan ilmoitettu lisäys edellyttää lisäkiveämistä) Yhteenvetona yllä esitetysta voidaan todeta, että kunnostusten ja virtaaman lisäyksen myötä Ala-Koitajoen poikastuotantoala voi kasvaa lähes 20 hehtaariin. Joen vaelluspoikastuotannon lisäämiseksi myös koskien poikastiheyksiä tulisi kasvattaa. Siksi Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 63

64 joenpohjien kivikoon kattava muokkaaminen lohen habitaattivaatimuksia vastaavaksi tulisi sisällyttää koskille kaavailtuihin toimenpiteisiin. Ala-Koitajoki on kuitenkin mahdollista kunnostaa järvilohen poikastuotantoalueeksi myös ilman lisäkivien tuontia. Taulukko 2. Arvio koskikohtaisesta lisäkivien ja soran tarpeesta tilanteessa, jossa jokeen muokataan mahdollisimman suuri määrä lohenpoikasille soveltuvia habitaatteja. kosket kivien tarve (m³) soran tarve (m³) Hiiskoski Tyltsy Mäntykoski Räväkkäkoski Tiaisenkoski Lohikoski Laavitsa, Röppö ja Ruppokoski Kuusamonkoski Pamilonkoski Siikakoski yhteensä Kartta 3. Yleiskartta, johon on merkitty Ala-Koitajoen läheisyydessä sijaitsevat soran ja seulanperäkivien mahdolliset ottopaikat. Omistajatiedot löytyvät taulukosta 3. Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 64

65 Taulukko 3. Kartta 3:een merkittyjen soramonttujen omistajat. tunnus a b c d e f g h i j k l m omistaja Tieliikennelaitos, Itä-Suomen alue, Eno Outokummun Kiviteollisuus Ky, Eno Kesälahden Maansiirto, Kesälahti Tieliikennelaitos, Itä-Suomen alue, Ilomantsi Maansiirto J. Tahvanainen, Eno Enocell Oy, Eno Pohjois-Karjalan KTK, Joensuu Hirvonen Pentti, Pyhäselkä Tiehallinto, Savo-Karjalan Tiepiiri, Pyhäselkä Komakan Kivi Oy, Juuka Auvinen Markku, Lieksa Huhus (omistajatiedot puuttuvat) Metsähallitus, Lieksa Ala-Koitajoen kalataloudellinen täydennyskunnostussuunnitelma Sivu 65