Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Transkriptio

1 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, BORGÅ Sampo Vainio kalataloussuunnittelija Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y. Mäntsälän ammattiopisto Pohjoinen pikatie Saarentaus Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. Mustijoen ja Mäntsälänjoen vesistöjen virtavesistä tehtiin kalataloudellinen peruskartoitus, joka valmistui keväällä 2004 (Vainio 2004). Kartoituksessa todettiin Mäntsälänjoen soveltuvan ympäristönsä puolesta hyvin lohikalojenkin, kuten taimenen, kasvualueeksi. Sorapohjaisia kutualueita on kuitenkin hyvin niukasti ja pienet vaellusesteet rajoittavat kalojen liikkumista kutu-, kasvu-, ruokailu- ja talvehtimisalueiden välillä. Mahdollisia kutualueita tai sellaisiksi kunnostettavia todettiin olevan Hunttijärvestä laskevassa ojassa Rantalantien alapuolella, Saarenjoen alaosalla ja Omitto-ojassa. Vaellusesteitä on mm. pato Saarenjoen alaosassa ammattioppilaitoksen kohdalla. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys vetää viisivuotista jokikunnostushanketta ( ). Hankkeen toiminta-aluetta ovat Mustijoki/Mäntsälänjoki, Porvoonjoki ja Ilolanjoki. Hankkeen puitteissa on tehty kalataloudellista kunnostamista jokien latvavesissä ja sivujoissa. Kussakin kunnostuskohteessa kunnostuksiin on osallistunut paikallista talkooväkeä. Rantalantien yläpuolista, Hunttijärvestä laskevaa ojaa, perattiin kesällä Rantalantien molemmin puolin on virtavesien kaloille arvokkaita alueita koko Mäntsälänjoen kannalta (Vainio 2004) ja kohdetta tulisi kunnostaa kalaston elinmahdollisuuksien parantamiseksi.

2 2/5 Mäntsälänjoen kunnostus Rantalantien kohdalla Rantalantien yläpuoli, joka perattiin kesällä 2003, soveltuisi kunnostettuna kalaston elinalueeksi ja kohteessa virtausnopeus on riittävä myös kutusoraikoiden kunnostamista varten. Kalaston kannalta on oleellista, että uoma tarjoaa suojapaikkoja ja vaihtelevaa virtausnopeutta ja vaihtelevaa vesisyvyyttä. Kuva 1. Rantalantien yläpuolelle perattu uoma on kalastolle ja ravuille liian ankara elinympäristö. Luomalla uomaan suojapaikkoja ja vaihtelevaa vesisyvyyttä sekä virtausnopeutta, saadaan osuudelle luotua kalaston menestymistä suosiva ympäristö. Rantalantien kohteessa tarpeelliset/mahdolliset kunnostustoimet: Ojan pohjalle kivetään suojapaikkoja kaloille. Kiveyksillä saadaan aikaiseksi myös vaihtelevaa vesisyvyyttä ja virtausnopeutta (kts. kuva 2). Peratulle osuudelle luodaan loivaa mutkittelua. Mutkien kaivamiseen on parasta käyttää kaivinkonetta. Mutkittelu voidaan toteuttaa nykyisten suojakaistojen leveyden puitteissa (kts. kuva 4). Perkaus on tehty, jotta Hunttijärven vedenpinta laskee riittävän nopeasti tulvaaikoina. Koska suojakivikot osaltaan hidastavat virtausta aliveden aikaan, tulee kunnostettavalle alueelle tehdä tulvahyllyä, jotta uoman vetoisuus säilyy nykyisellään tulva-aikoina (kts. kuva 4). Ojan luiskia tulee suojata kiveämällä ja soveltuvalla kasvillisuudella. Lohikaloille soveltuvia kutusoraikoita tulee kunnostaa Rantalantien alapuolelle. Tien alapuolella purossa on reilummin pudotusta ja kovempi virtaus pitää kunnostettavat soraikot puhtaana liettymisestä. Tien alapuolella on hieman soraa myös luonnostaan. Mahdollisuuksien mukaan soraikoita tulee kunnostaa myös tien yläpuoliselle osuudelle.

3 3/5 Kunnostuksen teoriaa / esimerkkejä Kuva 2. Uoman monimuotoisuutta tulee lisätä kiveämällä ja puisilla suisteilla sekä soraikoilla, jotka toimivat lohikalojen kutupaikkoina. Kuva kirjasta Jormola ym. Luonnonmukainen vesirakentaminen - Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Kuva 3. Tanskassa on hyvällä menestyksellä kunnostettu kokonaisia maatalousojia takaisin meanderoiviksi vesistöiksi. Kuva kirjasta Degerman ym. Ekologisk fiskevård. Kuva 4. Valtaojiksi perattujen purouomien kunnostamisessa uomia tulee monimuotoistaa mm. mutkaisuutta lisäämällä, mahdollisuuksien mukaan alkuperäisen uomalinjauksen palauttamisella tai pienimuotoisesti pohjakynnysten, puu- ja kiviaineksen ja rantakasvillisuuden avulla. Pienimuotoinen mutkittelun lisääminen voi tapahtua nykyisin yleisessä käytössä olevien suojakaistojen puitteissa. Laajemman mutkittelun ja muodostettavien kosteikkojen tai tulvaalueiden takia pienenevästä peltoalasta on mahdollista saada korvausta erityistukisopimuksilla. A) Luonnontilainen mutkitteleva uoma B) Uoma perataan. Pohja on luonnonuomaa leveämpi ja vesisyvyys jää pienemmäksi. Kesäaikaiset vähäiset virtaamat eivät jaksa pitää uomaa auki, vaan uoma alkaa kasvaa umpeen. C) Luontaisen kehityksen kautta muodostuu usein kesävirtaa vastaava pienempi uoma, joka pysyy avoimena. D) Kunnostettaessa umpeenkasvanutta uomaa voidaan sen tulvienaikaista vedenjohtokykyä lisätä leventämällä uomaa pienen uoman yläpuolelta. (Kuva ja kuvatekstit teoksesta: Jormola, ym. (toim.) Luonnonmukainen vesirakentaminen)

4 4/5 Tulvasuojelu Hunttijärven ja Rantalantien välisellä osuudella Kuva 5. Perjantaina Mäntsälänjoki tulvi ylös uomastaan Saarenjoen alapuolisella osuudella. Rantalantien kohdalla tulvasta ei ollut tietoakaan. Nykytilanteessa varsinaisten tulvahyllyjen kaivamisella Rantalantien kunnostusalueelle ei olisi tarvetta. Eero Vikströmin (kalastuskunnan ent. pitkäaikainen pj.) ja Mika Ristimäen (Osakaskunnan siht.) kanssa käydyissä puhelinkeskusteluissa kävi kuitenkin ilmi, että Hunttijärven pinta oli sateiden jäljiltä huomattavan korkealla. Hunttijärven laskuoja on yhä alkupäästään niin tukkoinen, että se tasaa jokeen tulevaa virtaamaa (joka kalastoa ajatellen on myönteinen asia). Ranta-asutukselle koituvien haittojen takia järven luusuaan on kuitenkin Mika Ristimäen mukaan tavoiteena rakentaa pohjapato, joka tasaa järven pinnan korkeuden vaihteluita. Tällöin järvestä pääsevät tulvavedet nopeammin jokeen ja lisääntyvä tulviminen Rantalantien kohdalla on huomioitava kunnostusvaiheessa.

5 5/5 Käytännön toteutuksesta Keskustelimme alustavasti kunnostamisesta myös Antti Tähkäpään kanssa, kun tapasimme Mustijoen melontareittiesitteen sunnittelukokouksessa Porvoossa kesäkuussa. Esillä oli ajatus kunnostustyön toteuttamisesta oppilastyönä. Samalla kunnostushankkeen yhteydessä voidaan käsitellä kalataloudellisen kunnostamisen sekä luonnonmukaisen vesirakentamisen teoriaa ja tavoitteita. Kohde on sen verran pieni, eivätkä muutokset ympäristössä ole kovin mullistavia, että alkuvalmistelujen jälkeen pieni porukka saa paljon aikaiseksi muutamassa tunnissa. Ojan perkauksen yhteydessä uomasta nousi kiviä, joita voidaan käyttää kunnostamisessa. Mahdolliset lisäkivet ja kutusora (ns. singelisora) hankitaan hankkeen puolesta. Kunnostustoimista tulee sopia myös Hunttijärven osakaskunnan (ent. kalastuskunta) kanssa. Asiasta on alustavasti keskusteltu puhelimessa osakaskunnan sihteerin Mika Ristimäen kanssa. Koska vedenpinnan korkeuksiin ei tule muutoksia, ei hanke vaadi maanomistajan lisäksi muita lupia. Ilmoitan mahdollisesta kunnostamisesta kuitenkin myös ympäristösihteeri Katariina Sereniukselle. Sateet ovat vaikeuttaneet kunnostustoimintaa tänä kesänä. Kunnostusaikaan ojassa tulee olla melko vähän vettä. Myös kulku pellon laitaa pitkin tulee olla mahdollista. Syyskuu on kunnostamisen kannalta yleisesti ottaen hyvää aikaa, mikäli on riittävän kuivaa. Säiden salliessa kunnostuksia voi toteuttaa talven tuloon asti. Ystävällisin terveisin: Sampo Vainio iktyonomi (AMK) Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys r.y Viitattu kirjallisuus: Degerman, E., Nyberg, P., Näslund, I. ja Jonasson, D Ekologisk fiskevård. Jöngköping, Sportfiskarna. 335 s. ISBN Jormola, J., Järvelä, J., Lehtinen, A. ja Pajula, H. Luonnonmukainen vesirakentaminen. Mahdollisuudet ja erityispiirteet Suomessa. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö s. ISBN ISSN Vainio, S Mustijoki ja Mäntsälänjoki. Virtavesien kalataloudeliinen kartoitus. Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. 81 s., liites. (Raportin voi ladata pdf-muodossa yhdistyksen nettisivuilta kohdasta jokikunnostushanke tai julkaisut)