Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
|
|
- Esa-Pekka Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIMATTALAN OSAKASKUNTA ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014
2
3 Sisällys Tiivistelmä 5 1. Johdanto 6 2. Liimattalan Isojoki ja Keitele 7 3. Maastokartoitukset ja kunnostuskohteet Kunnostuskohteet Sähkökoekalastukset Kunnostus ja kunnostusten kustannusarvio 40 Liite 1. Isojoen valuma-alue (vesistötunnus ) Liite 2. Isojoen jakso- ja kohdekartat Liite 3. Isojoen kunnostuskohteiden maa- ja vesialueiden omistajaluettelo
4
5 Tiivistelmä Isojoessa esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimen- ja harjuskanta joita on seurattu sähkökalastamalla joen alaosan koskien vakioituja koealoja. Liimattalan osakaskunta ja Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalue kiinnostuivat selvittämään joen nykytilaa ja poikastuotantopotentiaalia. Uoma inventoitiin Keski-Suomen kalatalouskeskuksen toimesta loppukesällä 2014 ajankohdan virtaaman ollessa keskimääräistä vähäisempi. Isojoella on tehty uittosäännön kumoamiseen liittyviä kunnostuksia. Isojoen virtavedet sijaitsevat uoman alaosilla noin 6,5 km:n matkalla jokisuulta ylöspäin. Valuma-alue on (101 km²) pääasiassa hiekka- ja hiesumailla ja joelle on tyypillistä pitkät ja matalat uomajaksot joiden virtausnopeus on vähäinen. Hiekkaisillakin osuuksilla on useita virtapaikkoja, olivat ne sitten kivipohjaisia tai uomassa olevan runsaan puuaineksen muodostamia virta-alueita. Joen lähivalumaalueella on jyrkkiä törmiä joissa on lähteitä ja tihkupintoja. Vesi pysyy viileänä myös kesäkuukausien aikana. Metsätalouden aiheuttama kuormitus näyttäisi olevan vähäistä tämän päivän Isojoella. Ensisijaisia kunnostustoimenpiteitä ovat kutupohjien lisääminen virtavesissä ja alivirtaaman aikaisten vesipintojen nosto uoman virtapaikoilla. Myös koskissa on vielä kivettävää. Vuoden 2014 koekalastuksissa Isojoessa oli hyvät taimenen poikastiheydet (27 64 yks/a). Vanhemman ikäryhmän kaloista ( 1 vuotta) kerättiin DNA-näytteet myöhempiä kannan määrityksiä varten. Näytteet otettiin 15 taimenesta. Isojoen kunnostukset toteutetaan pääuomassa kone- (traktori) ja miestyönä. Kustannusarvio on noin euroa. Keski-Suomen ELY-keskus on rahoittanut Isojoen uomainventointia ja kunnostustarvekartoitusta kalatalouden edistämismäärärahoista.
6 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 6 1. Johdanto Isojoessa esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimen- ja harjuskanta joita on seurattu sähkökalastamalla joen alaosan koskien vakioituja koealoja. Liimattalan osakaskunta ja Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalue kiinnostuivat selvittämään joen nykytilaa ja poikastuotantopotentiaalia. Vuoden 2013 sähkökalastuksen yhteydessä koekalastettiin myös Isojoen sivuhaara, Lehtisenhaara, jossa havaittiin runsaasti poikasikäryhmien taimenia. Uomaa on kunnostettu alaosastaan Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta, mutta joen latvojen ja sivuhaarojen kalataloudellinen potentiaali ja nykytila ei ollut tiedossa. Ala-Keiteleeseen laskee vain muutama taimenen poikastuotantoalueena toimiva pienvesi, joista Liimattalan Isojoki on yksi. Tämä raportti kuvaa Isojoen nykytilaa ja kalataloudellista potentiaalia. Raportissa selvitetään myös kunnostustarvetta, menetelmiä ja kunnostusten kustannuksia. Maa- ja vesialueen omistajien kanssa ei ole tehty suostumuksia tai sopimuksia. Hankkeesta ei ole pidetty tiedostustilaisuutta. Uomainventointiin on saatu rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta kalataloudellisista edistämismäärärahoista.
7 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Liimattalan Isojoki ja Keitele Isojoen valuma-alueen (vesistötunnus ) koko on 101,04 km². Keskivirtaama (MQ) Keiteleelle tullessa on noin 1 m³/s. Järvisyys % on 2,8. Soiden osuus valumaalueen maa-alasta on 24 % ja maankäyttö on 90 %:sti metsätaloutta. Maatalouden osuus on n. 5 %. (Kuva 1, Isojoen uomastoa, Liite 1, Valuma-aluekartta). Vedenlaatu on valuma-alueen latvajärvissä hyvä. Iso-Salmisessa helmikuussa 2003 mittattu veden ph oli 6,2, fosfori P 17 µg/l, typpi N 430 µg/l ja väriluku 60 mg Pt/l. Ylä-Kivetty on huomattavasti tummempivetinen ja rehevämpi lokakuussa veden ph oli 6,2, fosfori P 23 µg/l, typpi N 490 µg/l ja väriluku 200 mg Pt/l. Iso-Kalliojärvessä veden laatua on tutkittu Veden laatu on erittäin hyvä. Veden ph oli 6,2, fosfori P 6 µg/l, typpi N 260 µg/l ja väriluku 50 mg Pt/l. Kaikissa järvissä veden pohjanläheinen happipitoisuus vähenee kerrostuneisuuden aikana. Isojoen alaosasta on myös otettu vesinäytteitä. Huhtikuun jokivesi oli sameaa (FNU 9,2, Kiintoaine 94 mg/l, väri 240 mg Pt/l) ja ravinteikasta (Fosfori P 87 µg/l ja typpi N 910 µg/l). Virtaavalle vedelle korkeammat ravinnepitoisuudet ovat tyypillisiä kuin myös tulvanaikainen samentuminen. Samentumista toki lisää valuma-alueen maankäyttö, maatalous, ojitus ja turvetuotanto. Isojoen valuma-alueen länsireunalla on Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa varattu suuret turvetuotantoalueet. Ojitukset ovat alueella olleet mittavia ja vedenlaadun voidaan olettaa heikkenevän turvetuotantoalueiden käyttöönoton seurauksena. Isojoen alaosalla vedenlaatu vaihtelee herkästi. Alimmat mitatut ph:t ovat olleet 5,5 ja ylimmät noin 6,5. Isojoen varrella on suuria tihkupintoja ja vesistöön purkautuu lähteitä. Veden lämpötila pysyy joessa viileänä kesäkuukausienkin ajan. Haukikoskella on kasvatettu kirjolohta sivualtaassa, eikä viljelijän mukaan veden lämpötila noussut kesäisin yli 17 asteen. Keitele kuuluu Kymijoen vesistöön ja siellä Viitasaaren reitin vesistöalueeseen (Vesistötunnus ). Järvityypiltään Keitele on suuri vähähumuksinen järvi ja vesistö on luokiteltu ekologisen tilan/muun tila-arvion mukaan luokkaan hyvä (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Liimattalan Isojoen lauttaussääntö aloitti suuremmat perkuut uomassa. Kivetyllä oli jo aiemmin laskettu joidenkin järvien veden pintoja perkaamalla niiden luusuat ja mm. Lehtisenhaarassa oli tehty perkauksia. Lauttaussäännössä lueteltiin Isojoen pääuoman ja silloin Lehtisenjokena tunnetun uoman kuntoonpanotyöt, perkaukset, leikkaukset ja ohitukset. Isojoella on tehty perkauksia myös maankuivattamiseksi paremmin viljelyskäyttöön sopiviksi. Ihmisen toiminta näkyy lähes koko uoman matkalla. Jokivarresta kuitenkin löytyy luonnontilaisia/luonnontilaisen kaltaisia jaksoja sen metsäisillä osuuksilla.
8 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 8 Kuva 1. Isojoen uomastoa.
9 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Maastokartoitukset ja kunnostuskohteet Maastokartoitukset tehtiin ja Isojoen virtaama oli 2014 elokuussa hieman alle ajankohdan keskimääräisen virtaaman. Uoma tarkasteltiin Pyyrinlahdelta Iso-Salmisen ja Ala-Kivetyn järviltä tuleville uomille. Sivu-uomina ja haaroina inventoitiin Lehtisenhaara (nousuesteelle asti ja hieman siitä ylös). Kalliojärven ja Heinälammen sivupurot osoittautuivat kalataloudellisesti vähämerkityksellisiksi. Yhteensä uomaa inventoitiin n. 16 km, josta pääuoman osuus on 15 km. Suurin osa kunnostettavista virtavesistä sijaitsee ensimmäisellä 6,5 km matkalla. Uoma jaettiin jaksoihin alhaalta ylös. 1. jakso on Isojoen suulla Pyyrinlahdella. Kunnostuskohteet ovat joko koko jakson mittaisia tai lyhyitä virtapaikkoja muuten samanlaisen jaksokokonaisuuden sisällä. Lyhyitä virtapaikkoja on useita, joista kaikki kivipohjaiset ja peratut on merkitty. Puurytöjen muodostamia virtapaikkoja ei ole merkitty. Kohteet on merkitty liitteen 1 jakso- ja kohdekarttoihin. Uoma inventoitiin alhaalta ylöspäin ja tekstissä mainitut suunnat kohdekuvauksissa ja kunnostustoimenpiteissä ovat ylävirtaan katsottuna. Pyyrinlahdella Isojoen suu on voimakkaasti liettynyt joen tuomasta kiintoaineesta (Kuva 2). Kiintoaines on peräisin ojista, pelloilta ja uomaston perkauksen aiheuttamasta eroosiosta. Myös metsäojitukset ovat olleet valuma-alueella erittäin voimakkaita, mutta tällä hetkellä metsämaan ojituksilla ei ole juurikaan vaikutusta Isojokeen. Ojitusten kuljettamaa orgaanista kiintoainesta varmasti on, mutta maa-aineen, hiekan ja hiesun aiheuttama liettyminen on vähäistä ja myös uomalle luontaista. Jaksolle 25 laskee Huosiaspuro pellonvieriojana joka liettää uomaa (s.22, kuva 24). Uomaa on kivetty ja sorastettu Haukikoskelta alaspäin uittosäännön kumoamisen liittyvissä kunnostuksissa. Monissa koskissa on vielä kunnostettavaa. Koskien suojaisuutta (kivet, montut), kerroksellisuutta ja materiaalin lajittumista voidaan parantaa. Kutupohjia Isojoessa on nykyisin hyvin vähän suhteessa sen virtaavaan pinta-alaan ja poikastuotantopotentiaaliin. Kunnostustoimenpiteiden suurin yksittäinen toimenpide on kutupohjien rakentaminen. Tyypillisesti Isojoki on korkealaitainen uoma ja leveysvaihtelua koskialueilla on yllättävän vähän. Tulvavirtaamat ovat hyvin voimakkaita tällaisissa uomissa, joka näkyy mm. koskien alapuolisina syvinä suvantoina. Kunnostuksissa tulvavirtaamien vaikutusta on käytettävä hyväksi pitämään koskien alapuoliset suvannot syvinä muuten matalassa uomassa. Kivimateriaalia kunnostukseen on joillain kohteilla paljon ja toisilla ei yhtään. Isot kivet ja kalliota on räjäytetty koko uoman matkalla Keiteleestä ainakin Kangasjärvelle saakka. Särkykiviä on lähes jokaisella, pienemmälläkin, virtapaikalla. Virtapaikkoja muodostavat myös paikoin erittäin runsas puumateriaali uomassa. Hiekkapohjaisilla jaksoilla puuaines, tukit, rangat, juurakot ja liisteet ovat ainoita virran rakennetta monipuolistavia elementtejä, jotka rikkovat pintavirtauksen, lajittavat pohjamateriaalia ja luovat suojapaikkoja uomaan (varjot, montut).
10 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 10 Uoma on yläosiltaan eroosioherkempää kuin alaosalta. Paikoin uoma kulkee aivan pellon laidassa jyrkän törmän alla. Eroosio on kuitenkin ollut melko vähäistä näilläkin kohdilla viimevuosina. Metsäisillä osuuksilla on kaksi suurempaa vyörynyttä uoman laitaa, mutta ne eivät aiheuta kalataloudellista haittaa. Kuva 2. Pyyrinlahden liettymä Pyyrinlahdella Keiteleessä.
11 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Kunnostuskohteet Jakso 1 (pit. 100 m, lev. 7 m) Kuva 3. Tyyppikuva jaksosta 1. Isojoki laskee Keiteleeseen. Järven puoli on liettynyt matalaksi suistoksi (Kuva 2). Alaosa on virtaava kivipohjaista nivaa. Perkuuvalleissa on suuria kiviä ja vanha uoman on osin nähtävissä uoman oikealla puolella. Alaosan nivajakso voidaan kunnostaa sorastuksilla ja pintakivillä. Uoman alivirtaaman aikaista leveysvaihtelua lisätään ranta-alueiden kiveyksillä. Uomassa on veneliikennettä. Kohteelle on tuotava välpättyä (Ø mm) soraa 10 m³. Jakso 3 (pit. 25 m, lev. 5-7 m) Kuva 4. Jakson 3 koski suurella virtaamalla
12 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 12 Kuva 5. Jaksoa 3 elokuun alivirtaamalla Jaksolla 3 niskaa on korotettu isoilla kivillä. Niska kunnostetaan kutualueeksi pidentämällä virta-aluetta. Kohteelle tuodaan niskalle ja koskeen 10 m³ kiveä (Ø mm) ja 10 m³ (Ø mm) soraa. Suuremmasta kivestä muotoillaan niskan pohja ja rantavyöhyke. Sora asetellaan tämän uuden tasatun pohjakiveyksen päälle. Kosken jyrkälle osuudelle asetetaan sillan yläpuolen oikean puolen suuria perkuukiviä pellon laidasta. Myös kosken loppuun asetetaan isoja kiviä tulvavirran ohjaamiseksi (suvannon putsaus). Kosken rantavyöhykettä parannetaan pienpoikasalueiksi levittämällä matalaa rantavyöhykettä. Jakso 4. Virtapaikka 10 m Lyhyt virtapaikka. Kohdetta voidaan kivetä lisää, mutta kohteelle on tuotava kivimateriaalia noin 8 m³. Virtaamaa kuristetaan ja kiihdytetään pintakiveyksin ja virtaa ohjaavilla suisteilla.
13 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jakso 5. (pit. 105 m, lev. 8-9 m) Kuva 6. Alaosan virtaamaton kivikko. Jaksolla 5 on kaksi virtapaikkaa ja välisuvanto. Alaosan 40 metrin virtapaikka (Kuva 6) kunnostetaan niskan sorastuksella 10 m ³ (kynnys) (Ø mm sora). Niskan kiveyksellä nostetaan välisuvannon pintaa ja luodaan kivikkoon pudotuskorkeutta. Koskeen tuodaan pientä kiveä 10 m ³ (Ø mm). Kiveyksin ohjataan vettä ulkokaarteen kivikkoon ja kynnystetään kosken kynnyksiä. Soraa sijoitetaan myös koskiputamiin. Välisuvanto. Ei toimenpiteitä. Yläosan 35 m virtapaikka (kuva 7) kunnostetaan kynnystämällä kosken niska-alue soralla (10 m ³, Ø mm). Parannetaan oikean laidan rantavyöhykkeen kiveystä eroosiosuojaukseksi. Tehdään koskeen monttuja ja parannetaan kosken kynnyksiä. Virtaa ohjataan matalilla suisteilla. Kuva 7. Jakson 5 yläosan koski.
14 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 14 Jakso 7. (pit. 80, lev. 7-8 m) Kosken yläosassa on sorapohjia. Koski on paikoin turhan kiivasvirtainen ja suojaton. Alaosaan uoman oikealle sivulle on syöpynyt oikovirtaus ohi kunnostuskivikon (Kuva 8). Kohteelle tuodaan 20 m³ mm:stä kunnostuskiveä ja niska-alueen kutupohjiksi 10 m³ mm soraa. Alaosan oikovirtauksen yläpuolelle kivetään suiste ohjaamaan virtaa uoman keskelle kohti kivikkoa. Yläosan hiekkapohjaisia osuuksia kivetään kohteelle tuodulla kivimateriaalilla. Kosken kalastoa on seurattu sähkökalastuksin Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueen toimesta. Kosken vakio kalastusala kalastettiin myös (Kts s.37). Kuva 8. Koealakosken lopun kivikko ja oikovirtaus Jaksolla 7. Jakso 9. (pit. 95 m, lev. 3-8 m) Jakso 9 rakentuu kahdesta virta-alueesta ja syvästä välisuvannosta. Alaosa levenee poikasuomaksi, mutta on tulvalle suojaton (Kuva 9). Koskessa on hyvä varjostus rantapajukon suojaamana. Toimenpiteet ovat vähäisiä miestyönä tehtäviä rantavyöhykkeen kunnostuksia. Yläosalla rantapenkereen isot kivet (Kuva 10) puretaan (kaivinkoneella) kapeaan uomaan ja tasataan kohteen pudotuskorkeutta. Kivien välit sorastetaan (Ø mm) soralla 10 m³. Niskaa sorastetaan 6 m³. Niskalle asetetaan pintakiviä.
15 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Kuva 9. Alaosan poikasalueita. Kuva 10. Yläosan kapea koski. Jakso 11 (pit. 70 m, lev. 6 m) Jakson 11 alaosa on nivaa ja yläosa on jyrkkä ja isokivinen koski (Kuva 11). Alaosalle tuodaan mm kiveä 10 m³. Pudotuskorkeutta jaetaan kosken lopun kanssa. Jyrkälle osuudelle ei osoiteta toimenpiteitä, mutta yläosan niskakynnystä loivennetaan nousumahdollisuuden parantamiseksi. Niskalle tuodaan mm soraa 10 m ³. Oikean rannan kiviä voidaan käyttää soran sitomiseen niskalle. Kuva 11. Jakson 11 jyrkkää koskea. Jaksolla 12 on lyhyt, kivinen virtapaikka (Kuva 12)
16 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 16 Kuva 12. Lyhyissäkin virtapaikoissa on usein kunnostettavaa. Jakso 13 (pit. 90 m, lev 4,5-6 m) Jaksolla on kaksi virtapaikkaa. Alemman virtapaikan niskakynnystä nostetaan ja ohjataan vettä vasemman laidan oikovirtaukselta/peratusta osasta oikean rannan kivikkoon. Kivikkoa levitetään uomassa. Yläosan (Kuva 13) virtaa kivetään rantojen perkuukivillä. Vasemmalla penkalla on suuria perkuukiviä joita asetetaan koskiuomaan ja niskalle pintakiviksi. Niska sorastetaan 10 m³ (Ø mm). Kuva 13. Jakson 13 kivetön niva.
17 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jaksolla 14 on runsaasti virtapaikkoja joille ei osoiteta toimenpiteitä. Osa virtapaikoista on puurydöistä muodostuneita, jotka lajittavat pohjamateriaalia sorikoiksi muuten matalalla ja hiekkapohjaisella jaksolla. Jakso 15 (pit. 80 m, lev 4,5 m) Jakso 15 alkaa vanhan sillan kohdalta. Jakso koostuu pitkästä nivasta ja alaosan kivikynnyksestä (Kuva 14). Pudotuskorkeutta jaetaan kivipohjaiselle virtaosuudelle reunojen perkuukivillä ja pohjaan kiilattavilla tukeilla. Kunnostukseen käytettävää kivimateriaalia on penkoilla hyvin vähän. Kuva 14. Jakson 15 kivipohjaisen nivan lopun kivikynnys. Jaksolla 16 on useita virtapaikkoja. Kivikynnykset ovat perattuja ja alivirtaamalla uoman vesipinta laskee turhan alas. Kaikilla virtapaikoilla on pienimuotoista kunnostamista. Lähinnä isojen kivien siirtämistä virtaan ja kynnysrakenteiden parantamista.
18 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 18 Jakso 17 (pit. 280 m, lev. 4,5-6 m) Pitkä koskijakso muodostuu kolmesta erilaisesta virta-alueesta. Virta-alueet ovat suojattomia ja matalia (Kuva 15). Kivien vähyys ja pieni koko uomassa ei luo kalastolle suojaa virranpainetta vastaan virtausten kasvaessa. Koski voidaan kunnostaa käsin. Inventoinnin aikana koskessa havaittiin taimenia m, Alaosalla on kynnys kosken lopussa. Kynnyksen korkeutta (mm. pintakivet) kasvatetaan tulvan pitäessä kosken alapuolisen suvannon syvänä. Kunnostukseen on käytettävä uomassa olevia kiviä ja puumateriaalia. Rannan lähellä olevista tuulen kaatamista puista voidaan tehdä kunnostusrakenteita m, Kosken rannoilla on enemmän kiviä kunnostukseen. Virtaa kunnostetaan koskimaiseksi, mutta nivamaisuutta säilytetään harvalla kiveyksellä. Uomaan asetetaan erikokoista kivimateriaalia siten, että uomassa on pintakiviä myös suuremmilla virtaamilla. Kohteelle tuodaan soraa (Ø mm) 10 m³ m, Kohteella on paljon kiviä ja jyrkkäjakso kivetään reilusti. Koskeen jätetään ja tehdään monttuja. Soraa tuodaan niskalle ja koskeen 10 m³. Jakso 19 (pit. 270 m, lev. 4 8 m) Kuva 15. Tyypillistä virtaa jaksolla 17. Jakso on kivinen ja paikoin jyrkkä vaihteleva koskijakso. Jakson yläosassa on Alaja Keski-Keiteleen kalastusalueen sähkökoekalastusala. Jyrkkiä osuuksia kivetään huomattavasti reilummin. Parannetaan kynnyksiä alivirtaamatilanteen läpivirtavuuden vähentämiseksi. Koskiin asetetaan suuria kiviä ja tehdään sekä jätetään monttuja. Jyrkillä osuuksilla uomaa kavennetaan suurilla kivillä. Koskien loppuun asetetaan isoja kiviä. Kohteen jyrkille osuuksille ja yläosan suvannon jälkeiseen nivaan tuodaan soraa (Ø mm) yhteensä 30 m³. Sorastettavan nivan reunoille puretaan rantavallin isoja kiviä kiihdyttämään virtausta ja ohjaamaan sitä puolelta toiselle.
19 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Kuvat 16, 17 ja 18. Ylh. puolivälin kivettävää koskiosuutta, kesk. yläosan suvannon alapuolista perattua nivaa. Sorastuskohde. Alh. Jakson ylin koski, koeala. Ei toimenpiteitä.
20 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 20 Jakso 21 (pit. 35 m, lev. 5 m) Lyhyt virtapaikka (Kuva 19). Suoran oikovirtauksen kiveäminen ja virtauksen levittäminen kivikkoon. Loppu kivetään reilusti. Kuva 19. Jakson 21 virtapaikka. Jakso 23 (pit. 280 m, lev. 4,5 15 m) Jakso 23 on pitkä virta-alue. Jakson alaosalla on nivaa. Nivan kynnystämisellä nostetaan yläpuolisen suvannon alivesipintaa (Kuva 20). Suvanto on laaja ja osin liettynyt. Kunnostustoimenpiteenä on kosken lopun ja suvannon ruoppaus. Hienompi maa-aines läjitetään pellolle ja karkeampi kiviaines jakson lopun nivaosuudelle. Kuva 20. Jakson 23 suvantoa.
21 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Sillan alapuolelle kosken loppuun tehdään tulvaa kynnystävä kiveys. Jyrkkään koskeen tehdään monttuja ja kynnyksiä alivirtaaman aikaisen vesittymisen parantamiseksi. Kosken vasemmalla puolella sillan yläpuolella on perkuukiviä koskeen ja kosken niskalle. Niskalle ja koskeen tuodaan mm:n soraa (5 m³). Sillan yläpuolisella osuudella virtaa kivetään isoilla kivillä (uoman rantavyöhykkeen kivillä), koskea kynnystetään ja virtaa ohjataan puolelta toiselle (Kuva 21). Kosken niskalle tuodaan soraa mm 5 m³. Niskan vasemman puolen penkkaan tehdään eroosiosuojaus. Kuva 21. Sillan yläpuolista osuutta. Jakson ylin osuus on suojatonta virtaa. Virtaa poikkeutetaan isoilla kivillä puolelta toisella. Kosken lopun kiviä ja rantapenkereen kiviä käytetään uoman kiveämisessä. Niska-aluetta sorastetaan mm soralla (10 m³). Kuva 22. Jakson 23 ylin koskiosuus.
22 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 22 Jakso 25 (pit. 36 m, lev. 4 m) Jakso on alaosastaan suojaton, matala ja suoraviivainen (Kuva 23). Koskea kivetään rantapenkereiden kivillä, ohjataan virtausta pintakivillä ja lisätään uoman sisäistä leveysvaihtelua. Koskeen tehdään monttuja. Kosken niskalle laskee Huosiaspuro, josta kulkeutuu hiekkaa uomaan (Kuva 24). Liettyminen näkyi vain uoman suulla, mutta sen uomaa liettävä vaikutus ulottuu pidemmälle alavirtaan. Kuva 23. Jakson 25 suoraviivaista uomaa. Kuva 24. Huosiaspuron tuomaa kiintoainekuormaa Jaksolla 26 on lyhyt, kivinen virtapaikka. Kohteelle ei kohdisteta toimenpiteitä.
23 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jakso 27, Haukikoski (pit. 150 m. lev, 3,5-12 m) Isojoen virtavesistä osa on kivetty Haukikoskesta alaspäin. Loivemman alaosan (kuva 25) keskiuomaan siirretään pintakiviä ja tehdään monttuja. Jakson loppua voidaan kynnystää. Yläosa on jyrkkää ja tyypillistä Isojoen koskea (Kuva 26), jossa on vähän matalaa reunavyöhykettä ja uoman keskellä on kiveämätön voimakasvirtainen kanava. Uoman keskellä on kala-altaiden vedenottoputki, josta ei ole kalataloudellista haittaa, mutta uoman kiveämisen kannalta putken sijainti on hankala. Kuva 25. Jakson 27 alaosaa. Kosken yläosalle ja niskalle tuodaan 10 m³ soraa. Kosken kynnyksiä parannetaan ja rantavyöhykettä pyritään kunnostamaan pienpoikasille sopiviksi (matalat alueet ja hidas virtaus). Koskessa ja rannoilla on suuria kiviä kunnostusmateriaaliksi. Kuva 26. Haukikosken yläosan jyrkkä osuus.
24 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 24 Jakso 28 on pitkä (870 m), mutkitteleva, hiekka- ja hiesupohjainen uomajakso. Uoman pohjassa on paikoin runsaasti puuta. Uomaan ja sen yli on kaatunut puustoa. Hiekkapohjaisilla uomilla on lähes luonnontilaisia osuuksia. Jaksolla on kaksi kivistä virtapaikkaa (karttaliite 2) ja kivi- ja hiekkapohjainen nivajakso (Kuvat 27-29). Ylempi virtapaikka kivetään ja nostetaan uoman alivesipintaa. Kuva 27. Tyypillistä uomaa jaksolla 28. Kuva 28. Jakson 28 ylempi virtapaikka ennen nivajaksoa.
25 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Kuva 29. Jakson 28 kivistä nivaa. Jakso 29. (pit. 125 m, lev. 4-6 m) Jakso koostuu alaosan 35 metrin virta-alueesta, 20 metrin leveästä suvannosta ja yläosan 70 metrin virta-alueesta (Kuva 30). Kosket on perattu räjäyttämällä. Käytännössä perkuukivet ovat edelleen uomassa, mutta sen reunoilla penkereinä. Virta-alueet ovat suoraviivaisia ja suojattomia. Kunnostustoimenpiteinä on jyrkkien osuuksien kiveäminen ja leveysvaihtelun lisääminen. Koskiin asetetaan suuria pintakiviä, tehdään kynnyksiä ja virtaa ohjaavia suisteita. Rakenteilla pyritään myös lajittamaan kosken pohjamateriaalia. Koskien loppuun asetetaan suuria kiviä, joilla pidetään suvannot syvinä. Virta-alueille tuodaan mm soraa yhteensä 10 m³. Välisuvantoon ei kohdisteta toimenpiteitä. Kuva 30. Perattua koskea jaksolla 29.
26 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 26 Jaksolla 30 on lyhyt, kivettävä virtapaikka. Uoma kivetään ja nostetaan yläpuolen alivesipintaa. Kohteen loppuun asetetaan isoja kiviä (Kuva 31) Kuva 31. Jakson 30 virtapaikka. Jakso 31. (pit. 60 m, lev. 3 m) Jakso on kivi- ja sorapohjaista uomaa (Kuva 32), joka kunnostetaan yksittäisillä kivillä puulla. Olemassa olevia hakoja asetetaan uomaan lajittamaan pohjamateriaalia ja luomaan suojapaikkoja kaloille. Kuva 32. Tyyppikuva jaksolta 31.
27 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jaksolla 32 (3 800 m) on kaksi kivettävää virtapaikkaa (Karttaliite 3). Karttaliitteeseen on merkitty myös uomaeroosiokohde. Jakso on hiekkapohjaista 3-5 metriä leveää uomaa. Uoman virtaus vähenee huomattavasti Lehtisenhaaran jälkeen. Lehtisenhaara lisää Isojoen virtaamaa lähes puolella. Vesi on tummempaa kuin pääuomassa. Lehtisenhaaraa inventoitiin noin 600 metriä. Isojoen laskukohdasta ylävirtaan noin 130 m:n päässä on kalojen ylösvaelluksen estävä silokallio ja vanhan myllyrakennelman perustukset. Jakson kosket on perattu, mutta jyrkimmillä kohdilla on myös perkaamattomia kohtia. Uomassa on luontaisesti lisääntyvää taimenta (Kts. s. 37). Nousuesteen poisto ei juurikaan lisäisi elinympäristöjen määrää Isojoella. Jakso 33 (pit. 55, lev. 2-4 m) Jakso 33 on räjäytettyä ja perattua koskiuomaa. Koski on tehokkainta kunnostaa koneella, mutta helppo kunnostaa myös miestyönä. Uomaa voidaan levittää enemmän oikealle puolelle. Vasen puoli on kosteaa tihkupintaa ja koneella ajo tulee ohjata uoman oikealle puolelle ylävirtaan katsoen. Kohteelle tuodaan mm soraa 10 m³ (Kuva 33). Kuva 33. jakson 33 perattu koski.
28 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 28 Jakso 35. (pit. 76 m, lev. 3 m) Perattu virta kivetään ja levitetään koskeksi (Kuva 34). Jakson alaosaan ei kohdistu toimenpiteitä (Kuva 35). Kohteen niskalle ja koskeen tuodaan mm soraa 10 m³. Kuva 34. Jakson 35 perattua koskea. Kuva 35. Jakson 35 alempaa koskea. Ei toimenpiteitä. Jaksolla 36 on yksi virtapaikka ja uomaeroosion sorruttama korkea penkka. Uomaan on kaatunut paljon puuta.
29 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jakso 37. (pit. 150 m, lev. 1,5-5 m) Jakson kosket ovat voimakkaasti perattu varsinkin kohteen yläosalla (Kuva 36). Kohteella on kaksi suvantoa ja hiekka-/sorapohjaista nivaa (kuva 37). Kosket sijaitsevat jakson ylä- ja alaosilla. Jakson koskilla on korkeat törmät, hienompi maaaines on kulkeutunut nivoihin ja koskien alle. Rannoilla on runsaasti perkuumateriaalia ja niskalla on lähes 3 m korkeat maavallit uomaperkauksista (Kuva 38). Kuva 36. Jakson 37 perattua koskea. Kosket kunnostetaan palauttamalla perkuukivet uomaan. Leveysvaihtelu palautetaan ja uomaan jätetään/tehdään myös syviä alueita. Kosket voidaan kunnostaa miestyönä. Alemmalle jaksolle tuodaan 5 m³ mm soraa ylemmälle koskijaksolle 10 m³. Kuva 37. Sorapohjaista nivaosuutta jaksolla 37.
30 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 30 Kuva 38. Jakson 37 niska-alueen perkuuvalleja. Jakso 38 (pit m, lev. 2,5-5 m) Jaksolla 38 uoma on perattu erittäin voimallisesti. Vanha uoma on osin näkyvissä vallien takana. Kaivetun uoman eroosio on ollut erittäin voimakasta. Uoman pohjaa ja laitoja on paalutettu ilmeisesti uiton helpottamiseksi ja eroosiosuojaksi (Kuva 39) Kuva 39. Jakson 38 kaivettua ja syöpynyttä uomaa rakenteineen.
31 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jaksolla 38 on kaksi virtapaikkaa joita on perattu ja räjäytetty. Virtapaikat sijaitsevat jakson ylemmällä osuudella (Karttaliite 2). Uomalla on korkeat törmät. Alemmalla virtapaikalla (20 m) on räjäytetty kalliota ja kivimateriaali on pientä (Kuva 40). Kohdetta voidaan kunnostaa suurilla kohteelle tuotavilla kivillä ja puumateriaalilla. Ylempi virtapaikka on pidempi (60 m) nivamainen ja kivipohjainen osuus (Kuva 41). Kohteelle on tuotava kivimateriaalia 10 m³ mm kiveä ja 5 m³ mm soraa. Kuva 40. Jakson 38 alempi virtapaikka
32 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 32 Kuva 41. Jakson 38 ylempi virtapaikka
33 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Jakso 39 (pit. 75 m, lev 2-3 m) Lyhyt ja perattu virtapaikka (Kuva 42). Uoma voidaan kunnostaa palauttamalla leveysvaihtelua ja tekemällä monttuja koskeen. Perkuukiviä on runsaasti rantavyöhykkeessä kunnostusta varten. Koskeen virtaavalle niskaosuudelle tuodaan 3 m³ mm soraa. Kuva 42. Jakson 39 perattu virtapaikka. Jakso 40 (pit. > 2 200m, lev. 1,5-2 m) Jakson alku on perattua uomaa. Paikoin vanha uoma on vesittyneenä näkyvissä (Kuva 43) Uomaan on rakennettu säästöpato (Kts. liite 4 Kuvat 44 ja 45). Pato saattaa olla nousueste uomassa alivirtaamien aikana. Padon alapuolen vesipintaa voidaan nostaa rantojen perkuukivillä. Pellonvierioja on osin sortunut lisäten uoman kiintoainekuormaa (Kuva 46). Peltojen jälkeen uoma jatkuu taas luonnontilaisena. Uoman mutkittelevuus on ko. maa- aineksessa tyypillistä ja uoma eroosiota tapahtuu luontaisesti (Kuvat 47 ja 48 ). Kuva 43. Jakson 40 vanhaa uomaa (vas.) ja perattu uusi uoma.
34 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 34 Kuvat 44 ja 45. Jaksolla 40 sijaitseva säästöpato. Kuva 46. Syvän ja jyrkkätörmäisen pelto-ojan uomaeroosiota. Kuvat 47 ja 48. Uoma eroosiota kahdella eri kohtaa jaksolla 40. Heinälammen puro on pitkä ja Isojoen laskukohdastaan perkaamaton (Kuva 49). Heinälammenpuron uoma on vähävetinen ja yläosastaan metsäojitusten yhteydessä perattu. Uomalla ei ole Isojoen kunnostuksen kannalta kalataloudellista merkitystä. Isojoen yhtäjaksoinen inventointi on lopetettu Pahalammin laskuojaan.
35 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Luonnontilaisessa uomassa on aina paljon puuainesta ja paremmin syvyysvaihtelua. Se tarjoaa paremmin suojaa kaloille ja tarttumispintoja mm. vesisammaleille. Isojoella on myös perkaamattomia osuuksia jotka lisäävät muuten suojattoman uoman monimuotoisuutta (Kuva 50). Kuva 49. Heinälammenpuroa Kuva 50. Luontaista uomaa jaksolla 40, jossa koskimaisen rakenteen luo kuollut puuaines.
36 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 36 Jakson 40 lopussa on Kivetyntien silta johon on sillanrakennuksen yhteydessä tuotu kiviä (Kuva 51). Jakso jatkuu hiekkamaastossa mutkittelevana ja hidasvirtaisena (Kuva 52). Kuva 51. Jakson 40 lopun virtapaikka. Kuva 52. Tyypillistä uomaa Isojoen latvaosuudella. Isojoen kalataloudellinen merkitys pienenee kohti latvaosuuksia. Uoma on käytännössä hyvin vähän virtaavaa ja matalaa jakson 40 lopussa ja siitä ylävirtaan. Yläosalta uomaa inventoitiin vain osin. Kivetyn tieltä Koivikkolehtoa kohti lähtevän ajotien kohta (Kuva 53) ja ennen Iso-Salmista Haikulanniityn suuntaan kääntyvän metsätien kohta sillalta alavirtaan 650 m (Kuvat 54 ja 55). Yläosalla on luonnontilaista ja perattua osuutta. Kalataloudellinen hyöty kunnostuksista olisi kustannuksiin nähden olematonta. Yläosalle ei joen nykymuodossa esitetä kunnostustoimenpiteitä.
37 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Kuva 53. Isojoen latvavesiä. Kuva 54. Haikulanniityn alapuolen perattua uomaa Kuva 55. Iso-Salmisen alapuolinen virtapaikka
38 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY Sähkökoekalastukset Kartoituksen yhteydessä Isojoen luontaisen taimenkannan levinneisyyttä tutkittiin sähkökalastamalla Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueen vakioidut koekalastusalat Isojoen alaosilla ja Lehtisenhaara Sähkökoekalastuskohteet on merkitty karttaliitteisiin 1 ja 3. Sähkökalastus tehtiin Hans Graslin IG200-2 akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteella. Veden lämpötila oli 11,7 C astetta, Lehtisenhaarassa 9,1 C astetta veden korkeuden ollessa ajankohtaan nähden normaali. Koealat kalastettiin kahden poistopyynnin menetelmällä. Isojoen tarjoama elinympäristö on myös sopiva harjukselle vaikka isomman harjuksen viihtyminen joessa on haastavaa. Joki on pieni ja alivirtaamilla hyvin suojaton ja matala isommille yksilöille. Alin koeala 4-tien alapuolella (Kuva 53) on väljästi kivetty ja kunnostuksissa uomaan on tuotu soraa. Kuva 53. Isojoen alin koekalastusala 4-tien alapuolella Alimmalta koealalta (130 m²) saatiin yhteensä 37 taimenta, 7 harjusta ja 9 simppua. Kokonaistiheys taimenille oli 35 yks/a ja harjukselle 5,4 yks/a. Taimenista 33 oli ikäryhmää 0+ (58-88 mm) ja loput 4 1+ ikäryhmää ( mm).
39 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Toinen koeala sijaitsee noin 2 km:ä 4-tieltä ylävirtaan. Koeala on jyrkän kosken yläosassa pitkän koskijakson yläpäässä (koeala, kuva 54). Kuva 54. Koekalastusala Keskisenkoski Toiselta koealalta Keskisenkoskelta (114 m²) saatiin yhteensä 31 taimenta ja 13 simppua. Kokonaistiheys taimenille oli 27 yks/a. Taimenista 29 oli ikäryhmää 0+ (56-75 mm) ja loput 4 1+ ikäryhmää (133, 133, 155, 175 mm). Lehtisenhaara koostuu useista latvapuroista ja noroista. Alaosalla on pysyvä virtaus ja peratussa uomassa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Alaosasta ennen uomassa olevaa nousuestettä kalastettiin 88 m² ala (Kuva 55). Koealalta saatiin 57 taimenta, joista 54 kpl oli 0+ ikäryhmää (45-77 mm). 1+ ikäryhmän kaloja saatiin 3 kpl (124, 129 ja 145 mm). Taimenen kokonaistiheys oli 64 yks/a. Kuva 55. Lehtisenhaaran alaosan koeala
40 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 40 Taimenen poikastiheydet Isojoessa olivat 2014 erittäin hyviä ja tiheydet ovat Keski-Suomen keskimääräisiin poikastiheyksiin nähden hyviä. Isojoen kutukannasta ei ole nykyisin tietoa. Nouseeko jokeen järvivaelluksen tehnyttä kalaa, elääkö joessa riittävästi purotaimenia ylläpitämään poikastuotantoa useilla koskilla vai sekä että? Isojoessa ei juurikaan esiinny muita kalalajeja ja poikasiin kohdistuva saalistuspaine voi olla pientä. Pohjavesivaikutteisena vedenlaatu ja lämpötila pysyvät myös hyvinä. On mahdollista, että Isojoessa on oma taimenkanta joka on myös sopeutunut ympäristöönsä hyvin. (Isojoesta otettiin DNA-näytteitä 15:ltä taimenelta. Perimää voidaan verrata muuhun Keski-Suomessa kerättyyn taimenaineistoon). Hyviä poikastiheyksiä omaavissa virtavesissä ei pidä kunnostaa voimallisesti. Konekunnostukset ovat usein liian rajuja ja joskus on syytä pidättäytyä kunnostuksista kokonaan tai tehdä niitä vain tarkasti rajattuna kohdistuen esim. kutualueisiin, pienpoikasalueisiin (sivu-uomat, rantavyöhyke) tai nousuesteisiin. Jokiuoman mittakaavassa parannuksia voidaan kuitenkin tehdä. 5. Kunnostus ja kunnostusten kustannusarvio Kunnostettavia virtavesiä, koskia ja kivipohjaisia nivoja Isojoella on noin 1,13 ha. Kunnostettavat alueet painottuvat joen alaosille välille Jokirinne-Pyyrinlahti 6,5 km matkalle. Kunnostustoimenpiteinä ovat kutusorastukset noin mm soralla. Joillain koskilla tarvitaan myös karkeampaa kivimateriaalia, noin mm kiveä. Kunnostuksissa käytettävän kivimateriaalin siirto on aina haastavaa, jos koskelle ei johda teitä. Etukuormaimellisen traktorin käyttö soran siirrossa on tehokasta. Jyrkillä penkoilla voidaan käyttää myös muovisia rumpuputkia soran johtamiseen alas virtapaikoille suoraan etukuormaajasta. Traktori on usein ajettavissa lähelle kunnostuskohteita ja sitä voidaan hyödyntää myös isojen kivien siirtämisessä vetoapuna. Kaivinkone on kömpelö ja Isojoen tapauksessa ylimitoitettu reitin vaatimiin kunnostuksiin nähden, vaikka tietyillä kohteilla (joissa on paljon purettavaa perkuukivirantaa) se olisikin nopeampi. Kunnostusten toteuttaminen miestyönä vaatii harjaantuneet ja motivoituneet kunnostajat. Talkootyötä voidaan tehdä käytännössä soran siirrossa uomaan. Soran siirto on raskasta ja talkoopäiviä tulee järjestää useampia. Talkootyöläisiä voivat olla esim. paikalliset, osakkaat, seurat ja opiskelijat. Talkoiden järjestäminen tuo hankkeelle näkyvyyttä ja on hyvä tilaisuus jalkauttaa mm. osakaskuntien ja kalatalousalueiden toimintaa. Kunnostuksissa pyritään luomaan enemmän koski pinta-alaa ja monipuolisempia elinympäristöjä sekä poikasille, että kookkaammille sukukypsille kaloille. Isojoella on vähän kutualueita ja toinen puuttuva ominaisuus on vesisyvyys. Kunnostuksissa syvyyttä voidaan kasvattaa vain rajallisesti esim. koskien lopuissa, välisuvannoissa ja koskimontuissa. Uoman alivirtaamien aikaista vesitilavuutta voidaan parantaa nostamatta ylivirtaamien aikaista veden pinnan korkeutta.
41 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Kunnostusten kustannusarvio Soran kustannus on euroa/tonni tienvarteen lähelle kohdetta toimitettuna. Kunnostussuunnitelman arvioitu soramäärä on 210 m³, joka on noin 315 tonnia kiveä. Isomman kiven määräksi on arvioitu 71 m³ eli noin 110 t. Soran ja kiven hintaan perustuen materiaalikustannukset ovat soran ja suuremman kiviaineksen osalta on euroa. Soran siirto kunnostuskohteille muodostaa suuren kustannuserän johon vaikuttaa sora-asemien sijainti kunnostuskohteeseen nähden, kohteen saavutettavuus ja käytetyn työvoiman määrä ja sen kustannukset. Aikaa sorastukseen kuluu arviolta 15 päivää (konekustannus 50 /h = euroa). Työmiesten tuntihinta on noin euroa ja työn määrä 2 miehellä on noin 25 päivää. Jaksoilla 33, 35 ja 37 soramateriaalin vieminen kohteille on erittäin haasteellista. Koskille ei johda teitä, rantamaastot ovat paikoin erittäin jyrkkiä ja kulkukelvottomia (tihkupinnat). Mahdollisesti osasta ko. sorastuksia on luovuttava. Kunnostusten kustannusrakenne Isojoki, Äänekoski /h (t) määrä/d (m³) Yhteensä konetyö traktori työ (*2) materiaali sora 16-32(56)mm ~ m³ (=315 t) kivi ~ mm ~10 71= (110 t) muu varuste, työkalu 1000 työnjohto/hallinto Kunnostushankkeessa tulee varautua toimenpiteiden seurantaan työmaapäiväkirjoilla joihin kirjataan kohdekohtaisesti toimenpiteet ja suunnitelman muutokset sekä tavoitteiden toteutuminen. Työ tulee myös dokumentoida valokuvin. Kunnostustoimenpiteet tulee dokumentoida vähintään valokuvaamalla, mahdollisesti mittaamalla uomarakennetta, kutupohjia ja/tai seuraamalla kalastoa esim. sähkökalastamalla. Koekalastustulokset eivät välttämättä kerro kunnostusten vaikutuksista koko uomastossa, mutta esim. poikasille soveltuvien alueiden mittaamalla todettu lisääntyminen korreloi mahdollisesti kokonaistuotantomääriin.
42 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 42 Liite 1. Isojoen valuma-alue (vesistötunnus ).
43 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Karttaliite 1. Jaksokartta 1. 1/ 6
44 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 44 Karttaliite 1. Jaksokartta 2. 2/ 6
45 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Karttaliite 1. Jaksokartta 3. 3/6
46 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 46 Karttaliite 1. Jaksokartta 4. 4/6
47 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Karttaliite 1. Jaksokartta 5. 5/6
48 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 48 Karttaliite 1. Jaksokartta 6. 6/6
49 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Liite 3. Isojoen kunnostuskohteiden maa- ja vesialueiden omistajaluettelo. Oletetut osoitteet kursiivilla. Jakso Tila Rek. tunnus Omistaja Osoite Vesialue Maa-alue Keitele - Äänekoski-Saarijärvi kuntaraja) Liimattalan osk Isoviita, Markku Riihilahdentie 300, KONGINKANGAS 1 PAJUPURO Liimatainen, Matti Eemeli Peräpohjantie 213, KONGINKANGAS 1 TAAVILA Sormunen, Seppo Armas Ilmari Ruuttulantie 154, RÄIHÄ Sormunen, Simo Kalle Antero Ruuttulantie 154, RÄIHÄ 1 SILTALA Hänninen, Tuula Maria Toltintie 7-9 as. 3, HALIKKO Hokkanen, Paula Helena Piispantie 2 B 13, PETÄJÄVESI Hokkanen, Pekka Tapio Eteläntie 5, IISALMI Hokkanen, Pentti Juhani Kalevankatu 5 B 17, ÄÄNEKOSKI Hokkanen, Raimo Henrik Hakaniemenranta 30 B 80, HELSINKI Hokkanen, Rauni Airi Anelma Sahitie 2b as. 4, PETÄJÄVESI Hokkanen, Reijo Veli Reinikantie 173, LIIMATTALA Hokkanen, Reino Johannes Isonvillasaarentie 1 D 40, HELSINKI Martti Hokkasen kuolinpesä Yhteystietoja ei saatavilla 1 PYKÄLISTÖ Pekkola, Jani Juhani Tuularinkatu 2 B 18, TAMPERE 1 REINIKAN PAIKALLISTIE Pekkanen, Satu K-S ELY-keskus, PL 250, JYVÄSKYLÄ 3 SEPPOLA Manninen, Seppo Juhani Mansikkatie 52, LIIMATTALA 3 UUSI-KOTILA Ohvo, Jussi Petteri ja Sanna-Maija Mansikkatie 77, LIIMATTALA 3,4 KAUPPILA Kontunen, Pekka Tapani ja Ritva Anneli Mansikkatie 61, LIIMATTALA 4 KOTILA Kauppinen, Pentti Matti Lonnikontie 698, NIINILAHTI 5,7 PYYRINLAHTI II Luukkanen, Antti Sakari Hannes Setäläntie 1, MUURAME 5,7 JOKIPELTO Kauppinen, Pentti Matti Lonnikontie 698, NIINILAHTI 7 KUKKULAMÄKI Pasanen, Leena Irmeli ja Matti Juhani Ouluntie 1874, LIIMATTALA 9 LAITALA Niskanen, Veli Sakari Polunharjuntie 63a, LIIMATTALA
50 K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 50 Jakso Tila Rek. tunnus Omistaja Osoite Vesialue Liimattalan osk Isoviita, Markku Riihilahdentie 300, KONGINKANGAS Maa-alue 9,11,12,13 RANTA-AHO Liimatainen, Marja Liisa ja Pasi Tapio Polunharjuntie 48, LIIMATTALA 9 RANTAKOLO Korjonen, Esko Einari ja Reetta Anneli Syväjärventie 187, VEHNIÄ 11,12,13 MANSIKKA-AHO Manninen, Seppo Juhani Mansikkatie 52, LIIMATTALA 15,16 JOKIAHO Vertainen, Arto Ensio Vesakkokuja 3, ÄÄNEKOSKI 15,16 KAPPELIAHO Kainulainen, Margit Hillevi ja Timo Juhani Konginkankaantie 102, KONGINKANGAS 16,17,23 NIITYNTAUS Janhonen, Pasi Kristian ja Tanja Helena Jokivarrentie 5, LIIMATTALA 16,17,19,22 KESKINEN Kunelius, Minna Mirjam Häkkiläntie 93b, LIIMATTALA 17 HIEKKAHARJU Hytönen, Antti Elias Polunharjuntie 108, LIIMATTALA 21 JAAKKOLA Hytönen, Kalevi Edvard Jokivarrentie 9, LIIMATTALA 23 TOIVOLA Virkkunen, Hilkka Anneli ja Timo Heikki Kalervo Liimattalantie 1098, LIIMATTALA 23 JOKIRANTA Minkkinen, Jukka Antero Kekkosentie 261, SAARIJÄRVI 23 LATIKKA Janhonen, Pasi Kristian ja Tanja Helena Jokivarrentie 5, LIIMATTALA 25 TAMILA Mahoutchian, Leena Orvokki Hache Str 3, WEYKE, SAKSA 25, 28, 29 JOKELA Maijala, Heidi Johanna ja Mikko Ilmari Jokivarrentie 26, LIIMATTALA 25 PELTONIEMI Kerminen, Hannu Juhani Häkkiläntie 161, LIIMATTALA 27,28 PELTOLA Jokihalme, Elina Marjaana Loikanlahdentie 9, SAARIJÄRVI 27 ISOJOENRANTA Kalliokoski, Sami Kalervo, Siltanen, Elina Annukka Häkkiläntie 171, LIIMATTALA 27 ALA-KOSKELA Latikka, Heikki Juhani ja Riitta Liisa Häkkiläntie 185a, LIIMATTALA 28,29,30,31,32 KOSKELA Finsilva Oyj, Yhteystiedot, katso 28 VANHA PELTOLA Hänninen, Heli Pauliina Juhonraitti 10, ÄÄNEKOIVISTO Jokihalme, Ulla Kristiina Kuusisentie 23, LAUKAA Jokihalme, Elina Marjaana Loikanlahdentie 9, SAARIJÄRVI 29,30,31,32 JOKIRINNE Hiironen, Maila Matilda Jokipohjantie 30, LIIMATTALA Hiironen, Sulo Aatos Yhteystietoja ei saatavilla
51 Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus Maa- ja vesialue 33, 35 LAURILA UPM-Kymmene Oyj, , 37 JOKIRINNE Hiironen, Maila Matilda Jokipohjantie 30, LIIMATTALA Hiironen, Sulo Aatos Yhteystietoja ei saatavilla 35,37 PAAVOLA Korkala, Hannu Tapio Hirvisalontie 114, LIIMATTALA 37 HIRVAANMYLLY Hokkanen, Markku Juhani Yhteystietoja ei saatavilla 38 JOKINIEMI Hokkanen, Markku Juhani Yhteystietoja ei saatavilla 40 JOKIRANTA Moisio, Mirja Leena ja Pauli Ensio Jokimaantie 224a, HÄKKILÄ 40 RANTAPUISTO Vihervaara, Marja-Kristiina Köpingintie 13 as. 5, MAALAHTI
Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotHÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT. Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012
HÄNNILÄN JA SAARIJÄRVEN OSAKASKUNNAT Murronjoen valuma-alueen puroinventointi 2012 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki & Maria Uusitalo Kartat Jukka Nikkilä Jyväskylä 2012 Sisällysluettelo
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotKÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma
1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotSaarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
Lisätiedotkunnostustarveselvitys
Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013 Juvajoen, Haajanojan ja Lammaskoskenojan kalataloudellinen kunnostustarveselvitys Jussi Aaltonen 2013
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2016
Sähkökoekalastukset vuonna 2016 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo- ja syyskuussa Koealoja yhteensä
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotHousupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.
LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotPESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET
PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotTervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle
Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi
LisätiedotOsakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotPERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...
LisätiedotPanumaojan kunnostussuunnitelma
Panumaojan kunnostussuunnitelma 15.11.2017 15.11.2017 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/Oulun kalatalouskeskus, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotTuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 351 Ari Saura Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotVÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusta Kuusamossa
Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä
LisätiedotPurot tarvitsevat puita Pauliina Louhi. Pohjanmaan Taimenpäivät
Purot tarvitsevat puita Pauliina Louhi Pohjanmaan Taimenpäivät 12.12.2016 Suorat ja puuttomat purot Noin 20 000km purokm perattiin tukinuiton ja maankuivatuksen tarpeisiin sotien jälkeisenä aikana Maankuivatuksessa
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHeikki Holsti. Kirjenumero 949/15
JAKAMAN REITIN (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2015 Heikki Holsti Kirjenumero 949/15 SISÄLTÖ
LisätiedotPienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki
Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotVapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018
7.5.2018 EKOenergian ympäristörahasto Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018 EKOenergian ympäristörahasto myönsi keväällä 2017 Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotYläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
LisätiedotSuodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012
Suodenniemen kalastusalueen virtavesi- ja vaellusestekartoitus; Sävijoki, Taipaleenjoki, Hiusjoki Karinjoki ja Myllyoja vuonna 2012 Hanna Alajoki ja Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 920/12 2 3 SISÄLTÖ 1.
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotHERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2
LisätiedotPaimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
LisätiedotHeinolan kalastusalue
VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE
Lisätiedot