PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET
|
|
- Tero Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO YLEISKUVAUS MENETELMÄT JAKSOKUVAUKSET JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET TIEN YLÄPUOLINEN OSAJAKSO (JAKSO 1, KUVA 3)... 6 Jakso TIEN ALAPUOLISET OSAJAKSOT (JAKSOT 2 6, KUVA 3)... 7 Jakso Jakso Jakso Jakso Jakso YHTEENVETO KIRJALLISUUS LIITTEET Liite 1. Räyringinjärven vedenlaatutietoja Liite 2. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake Liite 3. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus.. 15
3 3 1. JOHDANTO Pesuoja on alimmilta osiltaan lähes luonnontilainen. Niinpä aluetta hallinnoivassa Räyringin osakaskunnassa heräsi ajatus, että puro voisi toimia yhtenä Porasenjoen taimenen lisääntymisalueista ja poikasten lastenkamareista. Työ päätettiin aloittaa kunnostustarvekartoituksen tekemisellä. Tämän työn tarkoituksena oli luoda Pesuojasta havaintoihin perustuva yleiskatsaus ja arviointi mahdollisen kalataloudellisen kunnostuksen toteuttamista varten. Kyseessä on siis alustava yleisselvitys, jonka pohjalta voidaan laatia tarvittaessa tarkempia suunnitelmia ja jopa toteuttaa kunnostuksia talkootyöllä. Tässä selvityksessä ei käydä seikkaperäisesti läpi virtavesikunnostusten perusteita eikä puututa mahdollisten kunnostusten yksityiskohtiin. Tämä esimerkkisuunnitelma on tehty osana Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla toteutettua VYYHTI-hanketta. 2. YLEISKUVAUS Vetelin kunnan Räyringin kylässä sijaitseva Pesuoja lähtee Räyringinjärvestä ja laskee noin kolmen kilometrin taipaleen jälkeen Porasenjokeen (kuva 1). Se kuuluu Kruunupyynjoen vesistöalueeseen. Virtaamiltaan vähäisen Pesuojan ekologista tai kemiallista tilaa ei ole luokiteltu, mutta se on lähtöja purkuvesialueensa perusteella vedenlaadultaan lievästi rehevä ja humuksinen. Vaikka lähtövesistön, Räyringinjärven, happamuustaso on suhteellisen vakaa ja lähellä neutraalia (liite 1), vaihtelee Pesuojan vedenlaatu ilmeisesti vuodenajoittain ja eri vuosien välillä verraten paljon. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Pesuojaan yhtyy lukuisa joukko metsä- ja peltomailta tulevia maankuivatusojia. Kuva 1, Pesuojan yleisijainti (korostettu mustalla), pääosa valuma-alueesta sekä tarkastelujakso (vahvemmalla korostettu osuus ennen Pesuojan yhtymistä Porasenjokeen).
4 4 Pesuojan ylimmät osat aina Alaperiin saakka kulkevat maanviljelysalueiden läpi. Kuten pääosaa Pohjanmaan puroista, myös Pesuojan yläosan uomaa on Räyringinjärvestä aina Isokylältä Porasenjoelle kulkevaan tiehen saakka muokattu ilmeisesti useaan otteeseen maankuivatustarkoituksessa. Pesuojan alaosa kulkee maaperältään lehtomaisten alueiden keskellä ja on (em. tiestä noin 100 metriä alaspäin olevaa puronosaa lukuun ottamatta) lähes luonnontilainen. Pesuojan kalastoa ei ole tarkemmin selvitetty, mutta paikallisten kalastajien tekemien havaintojen mukaan siinä on esiintynyt ainakin madetta ja särkeä. Porasenjoessa välittömästi Pesuojan laskukohdan (kuva 2) ylä- ja alapuolella (muun muassa Loukkukorvenkoskessa ja Tiksenpakankoskessa), esiintyy ilmeisesti ja 1990-luvuilla tehdyistä istutuksista peräisin olevaa kalastuskoon (> 40 cm) taimenta. Niin ikään paikallisten kalastajien viime vuosina tekemien pienpoikashavaintojen perusteella joessa voi väittää esiintyvän lisääntyvä taimenkanta. Kannan olemassaoloa ei ole koekalastuksin vahvistettu. Viimeiset taimenistutukset Porasenjokeen on tehty 2000-luvun alkupuolella. Pesuojaan on istutettu ensimmäistä ja toista kesäänsä eläviä purotaimenia kahteen otteeseen luvun loppupuolella. Näiden tietojen valossa on mahdollista, että istutusten myötä Pesuojaan kotiutunutta tai Porasenjoesta nousevaa taimenta esiintyy Pesuojassa. Kuva 2. Pesuoja yhtyy Porasenjokeen Loukkukorvenkosken alla. 3. MENETELMÄT Pesuojan alaosaan (kuvassa 1 vahvemmin korostettu osuus) tutustuttiin jalkaisin Räyringin osakaskunnan edustajien ja VYYHTI-hankkeen edustajien kanssa. Kartoituksen aikaan Pesuojan vesitilanne vastasi normaalia kesän alivirtaamatilaa. Osaksi lehtomaisten rantojen kasvisto oli runsasta ja haittasi hieman kokonaisnäkemyksen luomista tarkastelualueen yläosilla. Maastossa havainnot Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Koillismaan puroinventoinneissa käyttämälle maastolomakkeelle (liite 2), jolla kukin ominaisuuksiltaan yhtenäinen jakso kuvaillaan erikseen niiden esiintymisjärjestyksessä. Jaksot merkittiin kartalle ja lisäksi jaksojen rajat voidaan myöhemmin tarvittaessa tarkentaa paikantimella. Maastolomakkeelle merkit-
5 5 tiin tietoja muun muassa pohjan laadusta uoman monimuotoisuudesta, rantavyöhykkeen laadusta sekä mahdollisessa kunnostuksessa huomioitavista seikoista. Pohjan raekoon määrittelyssä hyödynnettiin Wenworthin kokojakaumaa (liite 3). Ojajaksojen pituuksia ei mitattu maastossa, mutta tämä voidaan tehdä jälkikäteen riittävällä tarkkuudella kunnostettavien jaksojen karttamittauksina. Myöhemmin mahdollisesti tarkennettavien tietojen avulla voidaan laskea esimerkiksi kunnostettavien jaksojen alustavat pinta-alat. Purosta otettiin yhteensä parikymmentä kuvaa. Selvitykseen liitetyin kuvin ja karttapiirroksin on pyritty havainnollistamaan maastossa syntyneitä ajatuksia mahdollisten kunnostustoimien toteuttamiseksi. 4. JAKSOKUVAUKSET JA ALUSTAVAT KUNNOSSUOSITUKSET Arvioitu uoman osuus koostuu kuudesta jaksosta Pesuojan alajuoksulla (kuva 3). Jaksot poikkeavat ranta-alueiltaan, pääasialliselta uomatyypiltään ja muilta ominaisuuksiltaan hieman toisistaan. Jaksot eroavat toisistaan myös (virtavesi-)kaloille tarjoamansa elinympäristön laadun suhteen. Kuva 3. Kunnostusarvioinnissa läpikäyty uoman osuus ja jaksonumerointi (1 6).
6 Tien yläpuolinen osajakso (jakso 1, kuva 3) Jakso 1 Pesuoja kulkee maastoon suoraksi kaivettuna noin 1,5 m syvänä uomana hyvin rehevän ja osaksi puron ylle kaartuvan lehtomaisen kasvillisuuden keskellä (kuva 4a). Koskimaisessa uomassa oleva kiviaines on isohkoa (halkaisija cm) kiveä ja joukossa on siellä täällä pieniä (noin 50 cm) lohkareita (kuva 4b). Jakson uoman pituus on noin 100 m ja vesisyvyys tasainen noin 10 cm. Uomassa on harvoja syvempiä kuoppia (suurin vesisyvyys noin 40 cm). Alue soveltuu esimerkiksi taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueeksi. Kunnostussuositus: Koskijakson yläosan kynnykselle tehdään kutusoraikko ja uomassa olevaa kiviainesta siirrellään siten, että jaksolle syntyy virtausnopeuden ja uomasyvyyden vaihteluita tarjoamaan suojaa pienpoikasille. Rantapuuston annetaan järeytyä luontaisesti ja kaatua uomaan lahoavaksi liekopuuksi uoman monimuotoisuutta lisäämään. a. b. Kuva 4. Jakson 1 ojanvarren rehevää kasvillisuutta (a) ja tasavirtaista isokivistä purouomaa (b), jossa kunnostuksella voitaisiin aikaansaada pienpoikasten lisääntymis- ja elinalue.
7 Tien alapuoliset osajaksot (jaksot 2-6, kuva 3) Jakso 2 Tien alittavan betonirummun jälkeen Pesuoja kulkee kaivettuna noin 1 1,5 m korkuisten rantapenkkojen reunustamassa uomassa sekä rehevän ja osaksi puron ylle kaartuvan lehtomaisen kasvillisuuden keskellä. Tasaisen hitaasti virtaavassa uomassa oleva kiviaines on lohkareikkoa (halkaisija cm) ja joukossa suurempiakin (noin cm) lohkareita. Osuuden pituus on noin 200 m ja vesisyvyys melko tasaisesti 30 cm harvoja syvempiä kuoppia lukuun ottamatta. Suurin syvyys on noin 60 cm. Jakso soveltuu esimerkiksi isomman taimenen elinalueeksi sekä poikasten talvehtimisalueeksi. Kunnostussuositus: Jakson matkalle voidaan siirtää/sijoittaa muutamia suuria lohkareita ohjaamaan virtausta mutkittelevammaksi, luomaan syvyysvaihtelua ja tarjoamaan suojapaikkoja isommille poikasille tai kutuun valmistautuville taimenille. Rantapuuston annetaan järeytyä luontaisesti ja kaatua uomaan lahoavaksi liekopuuksi uoman monimuotoisuutta lisäämään. Jakso 3 Tasavirtaisen jakson jälkeen Pesuoja muuttuu jälleen koskimaisemmaksi ja luonnontilaisemmaksi. Ojan rantojen kasvillisuus on edelleen lehtomaista ja tiheää, mutta rantapuusto on hieman järeämpää kuin edellisellä jaksolla (10 15 m korkuista lehtimetsää). Uoman kiviaines on enimmäkseen lohkareikkoa (halkaisija cm), ja joukossa on suurempiakin (noin cm) kivenlohkareita (kuva 5). Osuuden pituus on noin 100 m ja vesisyvyys parikymmentä senttiä. Joitakin syvempiä kuoppia (60 cm) löytyy kynnysten ylä- ja alapuolilla. Kuva 5. Jakson 3 lehtomaista ja karkeakivistä uomaa, johon on omia aikojaan muodostunut muutamia virtaamaa monipuolistavia kynnyksiä. Uoman sivuun todennäköisesti siirrettyjä lohkareita voisi hyödyntää suisteiden ja pohjapatojen rakentamiseen.
8 Kunnostussuositus: Jakson matkalla siirrellään uoman reunoille siirrettyjä lohkareita kynnyksiksi ja ohjaimiksi virtauksen muuttamiseksi mutkittelevammaksi sekä luomaan syvyysvaihtelua ja tarjoamaan kaloille suojapaikkoja. Alueelle voidaan rakentaa 2 1kutusoraikkoa. Kuten aiem - millakin jaksoilla, rantapuusto saa järeytyä luontaisesti ja kaatua uomaan lahoaviksi ravintoalustoiksi ja uoman monimuotoisuutta lisäämään. Jakso 4 Jaksolla 4 Pesuoja virtaa koskimaisena ja lähes luonnontilaisena. Ojan rantojen kasvillisuus muuttuu lehdosta järeiden kuusten hallitsemaksi mutta edelleen maaperältään lehtomaiseksi kangasmetsäksi (kuva 6a). Alle metrin korkuisten rantatörmien keskellä olevan ojauoman kiviaines on edelleen enimmäkseen karkeakivistä (kivien halkaisija cm), mutta siellä täällä on suurempiakin (noin cm) lohkareita (kuva 6b). Selvästi aiempia mutkittelevamman, mutta edelleen suhteellisen tasalevyisen (2 m) osuuden pituus on satakunta metriä ja syvyys aiempia jaksoja tasaisempi (20 40 cm). Kunnostussuositus: Jakson matkalla uoman reunoille kasautunutta kivimateriaalia siirretään pieniksi kynnyksiksi ja ohjaimiksi, jotta veden juoksuun saadaan enemmän mutkittelua ja uomaan syvyysvaihtelua. Jaksolle rakennetaan 1 2 kutusoraikkoa. Rantapuusto saa järeytyä entisestään, ja lisäksi ojan varteen jätetään vähintään metriä leveä suoja-alue. Uoman poikki kaatuneita puita ei poisteta, vaan niiden annetaan lahota paikalleen vesihyönteisten ravintoalustoiksi ja uoman monimuotoisuutta lisäämään. a. b. Kuva 6. Jakson 4 lähes luonnontilaista ja karkeakivistä purouomaa (a). Tälläkin Pesuojan jaksolla puron kiviainesta lienee siirrelty perkausten yhteydessä uoman laidoille (b) ja sen vuoksi syvyysvaihtelut ovat vähäisiä ja veden virtaus luonnonpuroja yksioikoisempaa.
9 Jakso 5 Jakson 5 osuudella Pesuoja on pienten koskipaikkojen ja hitaasti virtaavien puronosien miltei luonnontilainen mosaiikki. Ojan rantojen kasvillisuus on vankkojen kuusten hallitsemaa ja maaperältään lehtomaista kangasmetsää (kuva 7a). Matalien rantatörmien keskellä olevan ojauoman kiviaines on hienompijakoista, eli pääosan kiviaineksesta muodostavat 3 10 cm kivet (kuva 7b). Joukossa on myös karkeampaa kiveä ja jopa lohkareita. Silttisavi ja hiekka on muurannut pohjat paikoin hyvin tiiviiksi. Mutkitteleva ja aiempaa hieman enemmän leveysvaihteluita omaavan jakson pituus on reilut sata metriä ja se on aiempia jaksoja lievästi syvempi. Kunnostussuositus: Uomassa olevaa kiviainesta huuhdotaan kutusoraikoiksi pöyhimällä harkitusti pohjia. Puusta tai kivistä rakennetuin suistein voidaan ohjata näiden alueiden virtausta ja lisätä virtausnopeutta siten, että hienompijakoinen aines ohjautuu pois soraikkoalueilta. Kokeiluluontoisesti voidaan ainakin yhteen paikkaan rakentaa pintapato, jotta pohjan lähellä oleva virtaus kiihtyisi ja huuhtoisi hiekan/siltin pois kutusora-alueelta. Jaksolle voidaan kunnostaa 3 2 kutualuetta. Rantapuusto saa järeytyä entisestään ja ojan varteen tulee jättää vähintään metriä leveä suoja-alue. Uomassa olevaa puustoa ei tule poistaa, vaan antaa runkojen lahota paikalleen vesihyönteisten ravintoalustoiksi ja uoman monimuotoisuutta lisäämään. a. b. Kuva 7. Jakson 5 lähes luonnontilaista ja soraikkoista purouomaa (a). Hienojakoinen maaaines on muurannut kutusoraksi soveltuvan kiviaineksen (b) hyvin tiiviiksi, jolloin sora ei ole kalojen käytettävissä.
10 10 Jakso 6 Jaksolla 6 tarkoitetaan Pesuojan alinta Porasenjokeen yhtyvää osaa, joka koostuu, samoin kuin edellinenkin, pikku koskipaikoista ja hidasvirtaisista puronosista. Ojan rantojen kasvillisuus muuttuu jälleen selvästi lehtomaisemmaksi sekametsäksi (kuva 8). Aiempaa korkeampien (1 1,5 metriä) rantatörmien keskellä olevan ojauoman kiviaines on jälleen karkeahkoa (10 30 cm) ja siellä täällä lohkareita mutta myös muta- tai hiekkapohjaisia alueita. Mutkitteleva ja leveydeltään vaihtelevan uoman pituus on myös reilun sata metriä ja se on paikoin aiempia jaksoja syvempi. Kunnostussuositus: Jakson matkalla uomassa olevaa kivimateriaalia voisi siirrellä kynnyksiksi ja suisteiksi, jotta veden juoksuun saataisiin enemmän mutkittelua sekä uomaan syvyysvaihtelua. Lähelle ojan suuta voisi ajatella tehtävän korkeampi kynnys ja muotoilla koskimaista uomaa siten, että Pesuojasta saataisiin aikaan kauemmas Porasenjokeen ulottuva houkutusvirtaus. Rantapuustoon ja ojassa oleviin puihin ei pitäisi täälläkään puuttua. a. b. Kuva 8. Jakson 6 jälleen karkeajakeisempaa puronosaa lehtomaisessa sekametsässä (a). Pesuojan alimmalla osalla puusto kaareutuu ojan ylle tarjoten ojaan hakeutuville kaloille suojaa. (b).
11 11 5. YHTEENVETO Kartoituksen perusteella Pesuoja on alaosiltaan erittäin hyvin säilynyt ja lähes luonnontilainen purouoma. Koskimaiset ojanosat sopivat pienin muutoksin pienpoikasten elinalueiksi ja muutamat soraikkoalueet voisivat kunnostettuna toimia varsin mainiosti muun muassa taimenen lisääntymisalueina. Pesuoja sopii mitä mainioimmin pienimuotoisten kunnostustoimien kohteeksi ja pieninkin korjaustoimin voidaan huomattavasti lisätä uoman tarjoamien suojapaikkojen määrää esimerkiksi uoman rakennetta monipuolistamalla sekä lisäämällä vesisyvyyttä ja virtausvaihteluita.
12 12 KIRJALLISUUS Purot elävää maaseutua, Purokunnostusopas Maa- ja metsätalousminsteriö Purokunnostusopas. Käsikirja metsäpurojen kunnostajille Kainuun ympäristökeskus ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, ympäristöopas. 31 s. Artikkelit virtavesikunnostuksista Eloranta, A. ym Suomen Kalastuslehti, 6/2006. s
13 13 LIITTEET LIITE 1. Räyringinjärven vedenlaatutiedot vuosilta (lähde: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, Hertta-tietokanta). Näytetulokset Näytteenottopaikka Näytepvm Kokon.syvyyLämpö ºC ph Joht.mS/m Väri mg Pt/l Sam. FNU Kiint.GF/C mg/l P µg/l N µg/l Fe µg/l Kem.hapen Klorofylli-a Räyringinjärvi ,4 8, Räyringinjärvi ,9 0,4 6, ,4 L Räyringinjärvi ,2 9,2 7,2 8,7 70 3,7 L Räyringinjärvi ,3 10,6 8, Räyringinjärvi ,7 16,6 7,1 9,7 88 3, Räyringinjärvi ,8 6,7 3, ,6 8, Räyringinjärvi ,2 1 6, ,6 L Räyringinjärvi ,2 6, , Räyringinjärvi ,8 20,8 7,5 8,9 55 2, ,3 Räyringinjärvi ,4 7,4 8,2 43 1,1 L Räyringinjärvi, Autio ,6 1, Räyringinjärvi, Aho ,5 2,6 8, Räyringinjärvi, uimaranta ,6 1,6 6, keskiarvo 7,2 65 5,6 30 keskihajonta 0,4 11 4,4 8
14 LIITE 2. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake. 14
15 LIITE 3. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä yleisesti käytetty Wenworthin kokoluokitus sekä luokkiin sisältyvän aineksen yleisnimitykset. 15
VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotKÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma
1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS... 3 2. MENETELMÄT...
LisätiedotHousupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.
LUONNONHOITOHANKE HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotPurot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?
Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotVihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotHoida ja kunnosta lähipuroasi
Hoida ja kunnosta lähipuroasi Purot tarjoavat ekosysteemipalveluja Ryhdy purokunnostajaksi! Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä
LisätiedotPanumaojan kunnostussuunnitelma
Panumaojan kunnostussuunnitelma 15.11.2017 15.11.2017 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/Oulun kalatalouskeskus, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotLIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit
LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila
LisätiedotMetsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotLOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS
LOHIJOEN (KALAJOEN LATVAPURON) KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS- TARVE, ESISELVITYS Tmi Arto Hautala Keski-Pohjanmaan kalatalouskeskus, Eero Hakala 2002 1 YLEISTÄ... 2 MENETELMÄT... 2 TULOKSET... 4 LOHIJOEN
LisätiedotPIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
LisätiedotPUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA
PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotVesiluonto ja ennallistaminen
Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset
LisätiedotYläneenjoen sähkökoekalastusraportti
Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti 27.7.2018 Tero Forsman & Lauri Anttila Tero Forsman & Lauri Anttila Yläneenjoen sähkökoekalastusraportti PYHÄJÄRVI-INSTITUUTIN JULKAISUJA Sarja B nro 38 ISBN 978-952-9682-83-6
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012 Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1620,1m 2
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotLuojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma
Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1
LisätiedotPienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki
Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia
Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotKvarnbyn puron alaosan kunnostussuunnitelma sekä Sågarsforsin täydennyskunnostussuunnitelma Juha-Pekka Vähä (LUVY ry.) ja Manu Vihtonen (WWF)
Kvarnbyn puron alaosan kunnostussuunnitelma sekä Sågarsforsin täydennyskunnostussuunnitelma Juha-Pekka Vähä (LUVY ry.) ja Manu Vihtonen (WWF) Hankkeen tarkoitus: Kunnostamisen ensisijaisena tavoitteena
LisätiedotNokian Laajanojan kunnostussuunnitelma
Nokian Laajanojan kunnostussuunnitelma Suomen vesistöpalvelu osuuskunta Joonas Rajala ja Sami Vesala 2004 Johdanto... 3 Alueen kuvaus... 4 Alueen maanomistus... 4 Kunnostuksen ympäristövaikutukset... 4
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2013 1 ASIA HAKIJA Kitkajärveen laskevien Riisijoen, Tolvanjoen, Suonnanjoen ja Kirintöjoen kalataloudellinen kunnostaminen,
LisätiedotIsojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA
Isojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA Palo R., Honka M., Rautio L-M. & Raitalampi E. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 30.6.2017 Sisällys 1. Taustaa 2
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotKunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa
Kunnostusten seuranta apuna suunnittelussa ja onnistumisessa Saija Koljonen Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE, Vesikeskus Vesistökunnostusverkoston kesäseminaari 3.6.2019 Kunnostukset ja seuranta
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
Lisätiedot