Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Transkriptio

1 Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti valtaojien kaivu

2 Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien kaivu ja purojen perkaus (vedenjohtokyvyn parantaminen) Tarkoituksena mahdollistaa paikalliskuivatus eli peltojen kuivatussyvyys ja salaojien toiminta Poistetaan pienialaisia tulvia Uusissa peruskuivatusohjeissa korostetaan uomien monimuotoisuuden säilyttämistä Kalaston olot otettava aina huomioon perkauksissa - vesilakiuudistus korostaa ilmoitusvelvollisuutta Kosteikkoja voidaan toteuttaa peruskuivatushankkeissa, 100% valtion rahoitus Myös laskeutusaltaita, pohjakynnyksiä, eroosiosojauksia (ympäristönhoitoa edistävät toimenpiteet)

3 Luonnonmukainen vesirakentamisen yleisiä tavoitteita Uomien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä, vesien käyttö huomioidaan Uomien mutkaisuus säilytetään, hyödynnetään luontaista elpymistä Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienet tulva-alueet säilytetään ( suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen) Palautetaan tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja

4 Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimintatavat kuivatustoiminnassa Haittojen estäminen uomien kaivussa uomarakenteen monimuotoisuus, veden laatu Kosteikot alapuolella - vedenlaatuhaittojen leviämisen esto monimuotoisuus, maisema Haittoja kompensoivat toimenpiteet, esim. kutusoraikkojen ja suojapaikkojen toteuttaminen Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena: kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen Ennallistettu Nuuksion Myllypuro

5 Perinteisen kaivun seurauksia Suoristaminen jyrkentää uomaa Eroosiota Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille

6 Luontaista elpymistä tulisi hyödyntää, ei pelkästään nähdä se haitallisena umpeen kasvuna Leveäksi kaivettu uoma liettyy, vesikasveja Virtausuoma keskittyy vesikasvien väliin Lietettä kasautuu vesikasvien sekaan, vesikasvustosta kehittyy tulvatasanne Virtausuomasta muodostuu alivesiuoma Ihanteelliset olot kaloille

7 Luontaisen uomamorfologian huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille

8 Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan peruskuivatuksen yhteydessä A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella

9 Uomien poikkileikkauksen monipuolistaminen 3-tasoinen poikkileikkaus HHW Tulva -alue Tulvatasanne Tulvatasanko NW, Kesavesi Alivesiuoma Tulvaterassi

10 Useampitasoisten poikkileikkausten etuja Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien leikkaus Sortumisen väheneminen, toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan Monimuotoisuus Viikinoja, Helsinki

11 Pohjakynnykset Tiivistesydän, yleensä moreenia suodatinkankaan sisällä Pohjakulkeumaa pysähtyy Useat matalat soraikot helpompia tehdä, samalla taimenten kutupaikkoja

12 Poikasia/ 100 purometriä Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen Tulvaterasseja vaihtelevasti, mutkien kaivu Kiveys ja sora: eroosiosuoja ja monimuotoisuus kaloille, vaihtelevuus Taimenen poikastuotannolle arvaamattomia mahdollisuuksia kunnostetuissa puroissa Longinoja vanhemmat poikaset 0+ poikaset kunnostus Ari Saura/RKTL

13 Tulvatasanteen kaivu peruskuivatushankkeessa Kaivu aina pelkästään koneen puolelle Rantakasvillisuutta pyritään säästämään

14 Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma

15 Havaintoja kokeilukohteesta Uoman samennushaittoja ei aiheudu kaivuaikana, kun uomaan ei kosketa Juottimenoja, Perniö 07/2007

16 Vertailua perinteiseen kaivuun Kun kaivetaan vastakkaista rantaa, uoma sotkeentuu Vastakkaisen rannan luiska jää helposti jyrkäksi Uoman vesileveys kasvaa Yksipuolinen, matalavetinen uoma Syöpymistä luiskan alareunassa Juottimenoja 07/ / /2007

17 Tulvan vaikutuksia Pientä kulumista paikoissa, joissa ei kasvillisuutta Juottimenoja 08/ /2007

18 Jos tulee lohkeamia, loivennetaan tai painetaan kauhalla

19 Veden korkeus alivesiuomassa Tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Ongelma: suojaavan rantakasvillisuuden säästäminen Juottimenoja 08/ /2007

20 Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua välittömästi etenkin kasvillisuuden taakse vastaa lähinnä laskeutusallasta Uusi taimettuminen alkaa nopeasti Juottimenoja 09/2007

21 -

22 Toimivuus eliöstön kannalta Taimenhavaintoja pian kaivun jälkeen Puustoa kannattaa säästää suojaksi 08/2007

23 Salaojat Eivät ongelma kaivun kannalta Katkaisu tulvatasanteen reunaan?

24 1 vuoden jälkeen kasvillisuus alkaa sitoa 07/2008

25 Johtopäätöksiä monimuotoisen uoman kaivusta Tulvatasanteellisen, 2 -tasoisen poikkileikkauksen kaivu on mahdollista Hyöty nähtävissä välittömästi - ei samennusta, lietteen kertyminen, kalasto säilyy Ongelmana tasanteen korkeuden määrittely ja rantakasvillisuuden suojaus Kasvillisuuden siirto kaivun aikana suositeltavaa Tulvatasanteen kylvö kauralla tai nurmella, tiivistys heti kauhalla Kynnystys ja pohjan eroosiosuojaus soralla ja kivillä myös kalastohyöty Kosteikko tai laskeutusallas tarpeen alapuolelle syöpyvässä maastossa

26 Kosteikot osaksi peruskuivatushanketta Syvä ja matala osa (typen ja fosforin puhdistus) Vaihteleva rannan kaltevuus: patojen kohdalla jyrkempi, muualla loiva Loivuuden etuja: tulvavirtaamien nousu ja laajeneminen, tulvan vaimennus Linnuille rantavyöhykettä Hovi, Vihti

27 Monivaikutteiset kosteikot - hydraulisen suunnittelun ja maisemasuunnittelun yhdistäminen Vaihtelevuus - avoimuus Lintusaaria Rantamo-Seitteli, Tuusula Virtausmalli veden tasaiseksi ohjailuksi: niemekkeet, pohjakynnykset Virrannopeuksia cm/s eri virtaamilla

28 Rantamo-Seitteli, Tuusula 2009

29 Rusutjärvestä Tuusulanjärveen laskevalle Vuohikkaanojalle kaivettiin tasanteellinen uoma kosteikon ohi, Tuusulanjärvi padottaa matalavesialueeksi (vesikasvillisuus peittää)

30 Tuusulanjoen perkaus tulvatasanteellisena 2009