VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS

Transkriptio

1 VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS Juha Rouvinen 2018

2 Kannen kuva on otettu Saarijokeen virtaavasta purosta.

3 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ SAARIJOKI... 3 a) Saarikoski... 4 Nykytilanne... 5 Jatkotoimenpiteet... 8 b) Nimetön koski Nykytilanne... 9 Jatkotoimenpiteet c) Ylin koski (Nimetön koski 2) Nykytilanne Jatkotoimenpiteet KOKKOJOKI a) Myllykoski ja Kalliokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet b) Väärätkosket Nykytilanne Jatkotoimenpiteet c) Myllykoski (ylempi) Nykytilanne Jatkotoimenpiteet d) Rumonkosket Nykytilanne Jatkotoimenpiteet VERKKOJOKI a) Saarikoski ja Kelokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet... 41

4 b) Surmankoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet c) Selkäkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet d) Tavikoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet e) Simanaisenkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet f) Alimmaisenkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet RUMONJOKI a) Pantiokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet b) Nahkakoski Nykytilanne c) Pihkakoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet d) Kyrönkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet e) Tammukoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet... 90

5 6. SIVAKKAJOKI a) Myllykoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet b) Kelokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet c) Hautakoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet d) Myllykoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet e) Pitkäkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet f) Sivakantien koski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet g) Hiekkakoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet h) Säkkikoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet i) Kannelkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet j) Rosvohotu Nykytilanne

6 Jatkotoimenpiteet k) Kalliokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet l) Matokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet KOPPELOJOKI a) Myllykoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet b) Ahokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet c) Alakoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet PERTUNJOKI a) Korpikoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet b) Jyrkänkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet c) Majakoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet d) Pitkäkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet

7 e) Pekinkoski ja Ahokoski Pekinkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet Ahokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet MYLLYJOKI a) Myllykoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet TUUPANJOKI a) Nuolikoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet HIIRENJOKI a) Puhakankoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet b) Pajukoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet c) Rapulinkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet d) Kurenkoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet e) Kalliokoski Nykytilanne

8 Jatkotoimenpiteet f) Honkakoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet g) Myllykoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet h) Tammikoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet i) Kaikerokoski Nykytilanne Jatkotoimenpiteet KUOKKASTENKOSKEN VOIMALAITOS YHTEENVETO

9 1. YLEISTÄ Valtimonjoen reitti on jaettavissa kolmeen päähaaraan: itäinen, keskimmäinen ja läntinen (Wikipedia 2018). Näistä itäisen haaran pääjoki on Ylä-Valtimojärveen laskeva Sivakkajoki. Ylä-Valtimojärveen laskee myös toinen, virtaamaltaan edellämainittua pienempi Pertunjoki. Keskimmäisen päähaaran latvajokia ovat Kokkojoki ja Rumojoki, joista ensinmainittuun virtaavat Saarijoki ja Verkkojoki. Keskimmäiseen päähaaraan kuuluvat myös Tuupanjoki ja Koppelojoki. Läntisen haaran muodostaa Hiirenjoki. Reitin Pieliseen laskevaa alaosaa kutsutaan yleisesti Valtimonjoeksi, jossa Kuokkastenkoskessa sijaitsee Pohjois-Karjalan Sähkön omistama vesivoimalaitos. Kalataloudellinen arviointi kattaa nimensä mukaisesti Valtimonjoen kautta Haapajärveen ja edelleen Pieliseen laskevien jokien koskialueet. Purot tai norot eivät ole mukana kartoituksessa. Raporttiin on kirjattu koskien pituudet ja pinta-alat sekä yleisarvio koskien tämänhetkisestä tilasta tuottaa pienpoikasia, mikä tässä tarkoittaa sekä lisääntymiseen että vastakuoriutuneille ja kesänvanhoille poikasille soveltuvia alueita. Näin siksi, että edellämainittujen alueiden puute rajoittaa lähes poikkeuksetta uiton tai kuivatuksen tarpeisiin peratuilla koskilla taimenkannan kokoa. Näin on hyvin usein myös koskilla, joista uittolaitteet on osittain tai jopa kokonaan poistettu. Monesti veden syvyys tai virtausnopeus, jotka vaikuttavat kutukalojen tai pienpoikasten paikanvalintaan, eivät kuitenkaan ole tekijöitä, joiden vuoksi jokin koski on sopimaton mädille tai vastakuoriutuneille poikasille. Useimmin taimenet puuttuvat niiltä siksi, että koskenpohjat ovat suojattomia tai niiltä puuttuu oikeankokoinen pohjamateriaali. Talvehtineet taimenenpoikaset ja tätä vanhemmat kalat viihtyvät nuorempia ikäluokkia syvemmällä halkaisijaltaan yli 20 cm kivien suojissa, joten koskista, joista uittolaitteet on purettu, löytyy usein niille sopivia elinalueita. Kunnostusten yhteydessä lisääntymisalueet sijoitetaan tavallisesti kosken yläosiin tai välialtaiden yhteyteen siten, että pohjalle levitettävän, halkaisijaltaan noin 2 8 cm kokoisista kivistä koostuvan sorakerroksen yli kulkee kiihtyvä pyörteetön virtaus (virtausnopeus noin 0,5 m/s). Sorakerroksen paksuus saisi olla vähintään 30 cm ja vettä tulisi kutualueen päällä olla matalanveden aikaankin useampia kymmeniä senttimetrejä. Pienpoikasilla ymmärretään tässä taimenenpoikasia, jotka eivät ole vielä talvehtineet koskessa. Nämä löytyvät yleensä matalikoista, joissa poikaset etsivät suojaa joko turbulenttisista, kivien tiheään peittämistä tai kasvien varjostamista pohjista. Poikasten sietoalueena keskivirrannopeuden suhteen pidetään väliä lähes nollavirtauksesta reiluun puoleen metriin sekunnissa ja syvyysoptimina noin cm. Pienpoikasten on myös havaittu yleisimmin elelevän pohjakivikoissa, joilla vallitseva raekoko vaihtelee välillä 2 20 cm. Raportti sisältää koskikohtaiset toimenpide-ehdotukset taimenen elinolojen parantamiseksi sekä toimien jaottelun ensisijaisiin, suositeltaviin ja ei toimenpiteitä -valintoihin. Viimeksimainittu tarkoittaa tässä yhteydessä jostakin syystä vähemmän kiireellisiä kohteita (kohteet joko soveltuvat taimenelle nykymuodossaankin tai ovat niin pienialaisia, että kunnostus ei ole tarkoituksenmukaista). Raporttiin on myös sisällytetty suuntaa-antavat hinta-arviot ehdotetuille toimenpiteille. Koskien kunnostuskustannuksiin ei ole sisällytetty aluehallintoviranomaisille lähetettävien lupahakemusten ja suunnitelmien hinta-arvioita. Arviot koskien tilasta perustuvat kesä-elokuussa 2018 tehtyihin maastokartoituksiin. Tuolloin virtaama oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vähäinen. Arviot luontaisesta lisääntymisestä jokialueilla perustuvat vuosina 2005 ja 2006 tehtyihin sähkökoekalastuksiin. Raporttiin kirjatut koskialueiden pituudet ei pidä sisällään laajoja välialtaita. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 1

10 Yleiskartta Valtimonjoen reitin jokialueista sekä näillä olevista nousuesteistä. Täysin kalankulun estävät rakenteet tai maaston muodot on merkitty punaisilla neliöillä ja vain tietyissä virtaamaoloissa tai tietyn ikäisille kaloille ylipääsemättömiksi arvioidut esteet on merkitty punaisilla ympyröillä. Nousuesteiden tarkka sijainti löytyy kunkin joen koskialueiden kartoituksista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 2

11 2. SAARIJOKI Saarijärven ja Puukarinjärven välinen korkeusero on 69 metriä. Järvialtaiden välissä sijaitsee Saarijoen lisäksi Kokkojoen Hallajokena tunnettu kosketon alaosa. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,57 luontainen lisääntyminen ei sähkökoekalastustietoja nousuesteet Ylimmän kosken mahdollinen nousueste (kuva 13) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 3

12 Yleiskartta Saarijoen koskialueiden sijainnista. a) Saarikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 4

13 Ilmakuva Saarikosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet ei varsinaisia alueita (muutamia kymmeniä neliömetrejä soveltunee osittain pienpoikasille) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 5

14 Karttapiirros Saarikoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 6

15 Kuvat 1 ja 2. Kuva 3. Kosken yleiskuvaus Uoma on neljä metriä leveä ja sillan yläpuolisella osuudella siinä on suurista kivistä muodostuvia kynnyksiä. Virtausnopeus on yli metrin sekunnissa, joten alue soveltuu lähinnä pyyntikokoiselle kalalle. Lähellä niskaa noin 30 metriä pitkällä osuudella pintavirtausnopeus hiukan hidastuu. Maantiesillan alapuolella kosken muodostaa kapea, noin 40-metrinen uoma, jolla on leveyttä neljä metriä ja syvyyttä noin 40 cm. Virtausnopeus on noin puoli metriä sekunnissa. Pohjalla on halkaisijaltaan cm kokoisia kiviä, mutta uoma on suojaton. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 7

16 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset b) Nimetön koski 1 kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) ja ja ja ja 800 Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 8

17 Ilmakuva Nimettömän kosken 1 alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet pienpoikasalueet ei löytynyt ei varsinaisia alueita (<100 m² soveltunee osittain pienpoikasille) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 9

18 Karttapiirros Nimettömästä koskesta 1. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 4 ja 5. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 10

19 Kuvat 6 ja 7. Kosken yleiskuvaus Niskalla kaksi suurta kiveä kutistavat virtausuoman noin 1,5 metrin levyiseksi, muutoin kosken leveys on noin viisi metriä ja keskimääräinen syvyys tarkasteluajankohtaan noin 30 cm. Koskessa on yläosissa paikoin halkaisijaltaan noin cm kokoisia kiviä, jotka muodostavat noin puolet uoman leveydestä kattavia pohjapatoja. Kaltevuus on niin suuri, että pintavirtausnopeus on monin paikoin yli metrin sekunnissa. Alue soveltuu nykyisenlaisena hyvin talvehtiville poikasille, mutta pienpoikasille sekä pohjan kivikoko että veden virtausnopeus ovat liian suuria. Lisääntymissoraikot puuttuvat. Alempana koskessa uoma levenee noin kuuteen metriin. Samalla vesisyvyys vähenee noin 15 cm:iin. Tämä osa koskesta soveltuisi virtausnopeutta runsas puoli metriä sekunnissa lukuun ottamatta pienpoikasille. Veden virtausta voisi hidastaa kokoamalla uomaan säännöllisin välein pohjapatoja. Rantapenkoilta löytyy tähän tarvittavia perkauskiviä. Koordinaateissa pohja on osin kalliota ja uoma kaventuu noin kahteen metriin. Kosken alla on porrasmainen, yli metrin korkuinen kynnys. Kuva 8. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 11

20 Koordinaateissa sijaitsee 15 metriä pitkä erillinen koski. Uoma on täällä 2 3 metriä leveä, vesisyvyys on noin 40 cm ja pohjan kivikoko pääosin liian suurta pienpoikasille. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet varsinkin kosken alaosiin on muokattavissa pienpoikas ja lisääntymisalueita (sorastusta, kynnystystä ja seulanperäkivien tuontia) jatkotoimenpiteiden kustannukset kunnostus on toteutettavissa talkootyönä c) Ylin koski (Nimetön koski 2) kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 12

21 Ilmakuva Ylimmän kosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 13

22 Nykytilanne lisääntymisalueet koskesta löytyy varsinkin alaosista lisääntymiseen soveltuvia soraikoita pienpoikasalueet koskessa on muutamin paikoin pienpoikasille soveltuvia alueita (suuri pintavirtausnopeus ja alueiden suojattomuus heikentävät näiden soveltuvuutta pienpoikasille) Karttapiirros Ylimmästä koskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 14

23 Kuvat 9. Kuvat 10 ja 11. Kuvat 12 ja 13. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 15

24 Kuvat 14 ja 15. Kuvat 16 ja 17. Kuvat 18 ja 19. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 16

25 Kuvat 20 ja 21. Kuvat 22 ja 23. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) ensisijainen jatkotoimenpiteet lisäsorastus, puiden ankkurointi uomaan, kynnystäminen ja seulanperäkivien tuonti sekä kalankulun turvaaminen kalliokynnyksen kohdalla erillisen puromaisen nousuväylän avulla jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 17

26 Kosken yläosissa koordinaateista sijaitsee kalliokynnys. Virrassa on lännen puolella muuta uomaa syvempi väylä, josta pyyntikokoinen kala päässee kallioisen osuuden yli. Länsirannalle olisi mahdollista kaivaa puromainen nousuväylä. Uoma on viisi metriä leveä, pintavirtaus metrin sekunnissa ja pohjalla on halkaisijaltaan yli 30 cm:n kivi. Alue soveltunee talvehtineille poikasille Alavirtaan päin uoma on edelleen viisi metriä leveä ja pintavirran nopeus noin metrin sekunnissa. Vähitellen pohjan keskimääräinen kivikoko hiukan pienenee niin, että koordinaateissa pohja on tiivistä poikaskivikkoa, mutta suojaton. Yllämainituissa koordinaateissa kosken keskelle jää pieni saareke, jonka molemmin puolin uoma on noin kaksi metriä leveä ja noin 30 cm syvä. Koordinaateissa uoma muodostaa laajan suvannon, jonka eteläpuolella on koskimaisessa uomassa 5 15 cm kokoisia kiviä. Virtausnopeus on tämän kohdalla noin puoli metriä sekunnissa. Virtausta hidastamaan voisi rannoilta kaataa puita, sillä pohja on suojaton. Koordinaateista alavirtaan pohjalta häviävät kivet. Virtausnopeus on runsas puoli metriä sekunnissa ja vesisyvyys keskiuomassa noin 40 cm. Rantamatalassa on soraa, mutta virtausnopeus on liian suuri pienpoikasille, sillä pohja on suojaton. Myös joidenkin pienialaisten altaiden pohjalla on soraa, joten kosken voidaan olettaa soveltuvan jossakin määrin taimenen lisääntymiseen. Kosken alaosissa uoma on noin viisi metriä leveä ja cm syvä. Pohja on soraa, mutta se on tasainen ja suojaton. Kohteesta saisi pienpoikasille soveltuvan kaatamalla puita uomaan muutaman metrin välein uomaan virtaa vasten. Rantojen läheltä löytyy tätä syvempiä altaita. Tässä on paikkoja pyyntikokoiselle kalalle. Vaikka uoman reunoilta löytyy edelleen soramattoja, on virtausnopeus liian suuri pienpoikasille, sillä soraikot ovat suojattomia. Tässäkin tulee puita kaataa virtaan. Syvempien altaiden pohjalla on paikoin soraa, joten koskessa on myös joitakin lisääntymiseen soveltuvia paikkoja. Koordinaateissa (kuvat 28-34) Saarijoki muodostaa pitkän virta-alueen: pintavirtausnopeus on noin puoli metriä sekunnissa ja syvyys virtausuomassa vaihtelee puolesta puoleentoista metriin. Pohja on hiekkaa ja pienikokoista soraa, jota virtaus on paikoin kasannut rantojen tuntumaan mataliksi keoiksi. Alue soveltunee hyvin harjukselle. 3. KOKKOJOKI Kokkojoki virtaa Alasenjärvestä ja Puukarinjärveen. Korkeusero järvialtaiden välillä on 52 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,48 Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 18

27 Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 19

28 luontainen lisääntyminen Väärätkoskissa on havaittu luontaista lisääntymistä nousuesteet Myllykosken mahdollinen nousueste ja Kalliokosken nousueste ja (kuvat 24, 25 ja 27) Yleiskartta Kokkojoen alaosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 20

29 Yleiskartta Kokkojoen yläosien koskialueiden sijainnista. a) Myllykoski ja Kalliokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) koskien yhteispituus (m) koskien yhteispintaala (m²) ja ja ja ja 350 Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 21

30 Ilmakuva Myllykosken ja Kalliokosken alueista. Nykytilanne lisääntymisalueet ei ole pienpoikasalueet ei ole Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 22

31 Karttapiirros Myllykoskesta ja Kalliokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskia kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 24 ja 25. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 23

32 Kuva 26. Kuvat 27 ja 28. Myllykoski Myllykosken kalliokynnys on useampiosainen. Itäpuolelle uomaa muodostuu poukama, jonka itärannan tuntumassa on pieniä kynnyksiä ikään kuin nousuväylänä puoliväliin kalliokynnystä. Näiden ansiosta Myllykoski ei ole nousukaloille ehdoton nousueste. Nousumahdollisuutta tulee silti parantaa, taimenen kannalta paras ratkaisu lienee kaivaa puromainen kalatie kosken länsirannalle. Kosken yläpuolella on kallioinen virtapaikka, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Kalliokoski Kalliokosken uoma jakaantuu kahtaalle, joista idänpuoleinen pääuoma muodostaa nousuesteen. Länsipuolen kapeampaan sivu-uomaan tulisi kallioon ankkuroitujen kivien avulla muokata kalankulun mahdollistava väylä. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 24

33 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kalankulun turvaaminen sekä Mylly että Kalliokoskessa erillisellä puromaisella nousuväylällä jatkotoimenpiteiden kustannukset b) Väärätkosket kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Väärätkosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 25

34 Nykytilanne lisääntymisalueet koskessa on paikoin soraa pienpoikasalueet kosken alaosa soveltuu pienpoikasille Vuoden 2006 sähkökoekalastusten perusteella taimen lisääntyy koskessa luontaisesti. Karttapiirros Väärätkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 29 ja 30. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 26

35 Kuva 31. Kosken yleiskuvaus Niskalla uomalla on leveyttä kuusi metriä. Virtausnopeus ylittää paikoin metrin sekunnissa. Uomassa on suuria kiviä (>30 cm) ja kynnysmäisiä rakenteita, joiden välissä on paikoin alle 20 cm:n kiviä ja jopa soraa. Alempana uoma kapenee ensin kolmeen metriin ja sitten 1,5 metriin ja muuttuu 20 metriä pitkäksi ränniksi. Rännimäisen osan alapuolinen koski on monimuotoinen ja soveltuu pienpoikasille, vaikka tässäkin keskimääräinen kivikoko on noin cm. Uomalla on leveyttä 5 6 metriä. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kosken yläosien kynnystäminen ja lisäsorastus, rännimäisen osan leventäminen sekä alaosien lisäkiveäminen seulanperäkivillä jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 27

36 c) Myllykoski (ylempi) kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Myllykosken (ylempi) alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet varsinkin uoman rantaosissa on pienpoikasille soveltuvia alueita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 28

37 Karttapiirros Myllykoskesta (ylempi). Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 32 ja 33. Kosken yleiskuvaus Kosken yläosassa on pohjoisrannalla sivu-uoma. Virtausnopeus on pääuomassa noin metri sekunnissa. Vesisyvyys on tarkasteluajankohtaan noin 40 cm, uoman leveys noin viisi metriä ja pohjan kivikoko noin cm eli alue soveltuu tällaisenaan talvehtineille poikasille, virtausta hidastamalla ja seulanperäkivillä kunnostettuna myös pienpoikasille. Kosken alaosassa etelärannalla virtausta ohjautuu päävirrasta kahden saarekkeen väliin. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 29

38 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset d) Rumonkosket kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) ja ja , 140 ja , 840 ja1350 Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 30

39 Ilmakuva Rumonkosken alueista. Nykytilanne lisääntymisalueet (m²) kahdessa alimmassa koskiosuudessa on soraikkoja pienpoikasalueet (m²) kahden alimman koskiosuuden alaosat soveltuvat pienpoikasille, vaikka vallitseva kivikoko on suurehko (vesisyvyys, virtausnopeus ja Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 31

40 pohjakasvillisuus ovat optimaaliset) Karttapiirros Rumonkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 32

41 Kuvat 34 ja 35. Kuvat 36 ja 37. Kuvat 38 ja 39. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 33

42 Kuvat 40 ja 41. Kuvat 42 ja 43. Kuvat 44 ja 45. Kosken yleiskuvaus Rumonkosket muodostaa kaksiosaisen kokonaisuuden: on yläosan lyhyet, suvantojen väliset koskiosuudet sekä alaosan kaksi altaan erottamaa koskialuetta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 34

43 Ylimmän koskialueen niskalla uoma on kuusi metriä leveä ja molemmin puolin päävirtaa on pieni sivu-uoma. Ylimmällä koskiosuudella on pituutta 20 metriä ja vesisyvyyttä keksimäärin cm. Tämän alapuolella on allas, jonka jälkeen koskella on leveyttä kuusi metriä ja syvyyttä cm. Pohjan kivikoko on aiempaa pienempi ja vettä virtailee rannan tuntumassa olevien sammalpeitteisten kivien lomassa. Uoman pohjan kivikoko on pienpoikasille sopiva, ja tällä virtaamalla myös vedenkorkeus, joten lisätoimenpiteitä ei välttämättä tarvittaisi, jollei kohteesta puuttuisi lisääntymisen sopivaa pohja-aluetta. Rumonkosken toiseksi ylimmän koskiosuudella on pituutta 30 metriä ja leveyttä kuusi metriä. Pohjalla on suuria kiviä (>30 cm). Viimeinen lyhyistä koskiosuuksista on 15 metriä pitkä, kuusi metriä leveä ja cm syvä. Rantojen tuntumassa on sammalen peittämiä kiviä, joiden väleihin muodostuu pienpoikasille suojapaikkoja. Rumonkosken toiseksi alimman kosken niskalla on kaksi hajonnutta kiviarkkua, joiden kivet soveltuvat poikasalueen pohjamateriaaliksi. Näiden kohdalla uoma on kalliota, joka kaventaa virtauksen vain noin 1,5 metriä leveäksi. Kynnysalue ei sovellu taimenille, mutta sen alapuolinen osa ennen suvantoa kelvannee pyyntikokoiselle kalalle. Kynnyksen jälkeen vesisyvyys on noin metri. Ei toimenpiteitä ennen suvantoa. Suvannon jälkeen uomalla on leveyttä kahdeksan metriä. Aluetta on kunnostettu, ja vedenpinta rikkoontuu uomaan kasattujen kiviryhmien ja kynnysten ansiosta. Alue sopii pienpoikasille, vaikka vallitseva kivikoko on suurehko. Alavirtaan koskessa on länsirannalla kivisuisteen jäänne, jonka taakse muodostuu syvä sivu-uoma. Tämän yläosa on tukittu suisteen kivillä, joiden ohi ohjautuu vain vähäinen virtaus sivu-uomaan. Kosken kahdeksan metriä leveä pääuoma soveltuu tällä kohdin pienpoikasille Kosken alla uoma kaartuu 12-metriseksi kynnysalueeksi, joka soveltuu rajoitetusti pienpoikasille. Ylävirtaan uoma on edelleen kahdeksan metriä leveä ja 40 cm syvä. Uomassa on suuria kiviä ja kiviryhmiä, jotka hidastavat virtausta. Pienpoikasalueista huolimatta konekunnostus parantaisi koko koskialuetta merkittävästi (lisää pienpoikaskivikkoa ja soraikkoja sekä virtausta hidastavia pohjapatoja). Rumonkosken alimman koskialueen niskalla on pohjalla hiukan soraa. Uoma on yläosista rännimäinen, vaikka tämän rannoilla ja osin myös virrassa näkyy sammalen peittämiä kiviä. Länsirannalle muodostuu pieni poukama, jonka alapuolella on kuivillaan poikasalueen pohjaksi soveltuva perkauskivikko. Putouskorkeus ei ole poikasalueelle liian suuri. Uoma on neljä metriä leveä ja 40 cm syvä, ja uoman pohjalla paikoin soraa. Poukaman alapuolella vesisyvyys on noin 40 cm, vesisammalkasvusto runsasta ja päävirrassa. runsaasti kallion muodostamia kynnyksiä. Rantojen tuntumassa virtaus on päävirtaa hitaampaa ja erityisesti itäpuolen matalassa on pienpoikasille soveltuvia alueita (runsas vesisammalkasvusto tekee alueesta pienpoikasille paremmin soveltuvan kuin pohjan raekoon perusteella voisi olettaa). Uoma on 5 6 metriä leveä. Koordinaateissa uoma laajenee valmiiksi 45 x 8 metrin laajuiseksi hyvin monimuotoiseksi pienpoikasalueeksi. Kivikoko on hiukan suurehko, mutta kivet ovat sammalen peittämiä ja tarjoavat hyvin suojaa. Myös paikan vedenkorkeus ja virtausnopeus soveltuvat pienpoikasille. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 35

44 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset suositeltava koskessa on valmiita pienpoikasalueita, jonne kannattaa suurten kivien väleihin levittää seulanperäkiviä, myös soraikoiden pinta alaa tulee lisätä kunnostus on toteutettavissa talkootyönä (kaivinkonetyö on suositeltava vaihtoehto, koska tällöin koko koskialueen muokkaus olisi mahdollinen, kustannus noin ) 4. VERKKOJOKI Verkkojoki virtaa Alimmaisesta Verkkojärvestä Kokkojokeen. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 1,29 luontainen lisääntyminen sähkökoekalastuksissa ei havaittu luontaista lisääntymistä nousuesteet Saarikosken mahdollinen nousueste sekä Tavikosken myllyn nousueste (kuvat 47 ja 87) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 36

45 Yleiskartta Verkkojoen koskialueiden sijainnista. a) Saarikoski ja Kelokoski Saarikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 37

46 Kelokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Saarikosken ja Kelokosken alueista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 38

47 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet Saarikosken ylemmällä koskiosuudella kalliokynnyksen yläpuolella on paikoin suojapaikkoja pienpoikasille Karttapiirros Saarikoskesta ja Kelokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskia kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 39

48 Kuvat 46 ja 47. Kuvat 48 ja 49. Kuva 50. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 40

49 Saarikoski Väliallas jakaa Saarikosken kahteen osan. Kosken yläosat on muokattavissa pienpoikasalueeksi (virtausnopeus ja syvyys sopivat). Koordinaateissa sijaitsee kalliokynnys, joka haitannee kalankulkua. Uoman itäpuolelta kalliokynnys lienee nousukaloilla ylitettävissä, mutta itäpuolen rannalle kannattaa kaivaa puromainen nousuväylä. Virtausnopeus on niin suuri, että kyseessä on pyyntikokoisen kalan alue. Välialtaan alapuolella uoma on rännimäinen, viisi metriä leveä ja noin metrin syvyinen. Virrassa on kynnyksiä, mutta nämä ovat kallion muodostamia. Kyseessä on pyyntikokoisen kalan alue. Uomalla on alaosissa leveyttä kaksi metriä. Virrassa on suurista kivistä kasattu kolmen kynnyksen sarja, joista ylimmän kohdalla on uomalla leveyttä noin neljä metriä. Virtausnopeus on runsas metri sekunnissa. Tämäkin on pyyntikokoisen kalan aluetta. Kelokoski Vesisyvyys on Kelokosken niskalla noin puoli metriä ja harvat pohjakivet kooltaan 1/4 1/2 kuutiota. Uoma on noin neljä metriä leveä. Uomassa on edellä mainittuja pienemmistä kivistä muodostuvia kynnyksiä, mutta kyseessä on silti lähinnä pyyntikokoisen kalan alue. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) koskien vähäisen pintaalan ja suuren virtausnopeuden vuoksi kunnostus ei ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 41

50 b) Surmankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 42

51 Ilmakuva Surmankosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 43

52 Nykytilanne lisääntymisalueet muutamia soraikkoja pienpoikasalueet uoman leveyden lisääntyessä ja virtausnopeuden hidastuessa muodostuu erityisesti kosken alaosiin laajoja pienpoikasalueita Karttapiirros Surmankoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 44

53 Kuvat 51 ja 52. Kuvat 53 ja 54. Kuvat 55 ja 56. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 45

54 Kuvat 57 ja 58. Kuvat 59 ja 60. Kuvat 61 ja 62. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 46

55 Kuvat 63 ja 64. Kuvat 65 ja 66. Kuvat 67 ja 68. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 47

56 Kuvat 69 ja 70. Kuvat 71 ja 72. Kuvat 73 ja 74. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 48

57 Kosken yleiskuvaus Koski on maantiesillan yläpuolella kolme metriä leveä. Vaikka uomaan on kasattu kiviä kynnykseksi, virtaus on niin kova, että nykymuodossaan alue soveltuu vain talvehtineille poikasille tai tätä suuremmille kaloille. Sillan alapuolella uomaa reunustavat noin kaksi metriä korkeat perkauskivivallit. Rännimäisellä osuudella on uoman leveys 2 3 metriä ja virtausnopeus yli metrin sekunnissa. Tässä uomaa kannattaisi leventää kaivinkoneella noin kahdella metrillä. Koordinaateissa koski on edelleen jyrkkä, mutta kallistus vähenee ja uoman leveys lisääntyy noin neljään metriin alaspäin mentäessä. Silti alue soveltuu lähinnä talvehtineille poikasille tai tätä suuremmille kaloille. Koordinaateissa on noin puolen metrin korkuinen kalliokynnys. Tämä ei ole vaelluseste, sillä itärannan tuntumaan on muokattu kapea nousuväylä. Tästä alavirtaan päin uomalla on leveyttä 4 5 metriä ja koskessa tiheässä kynnyksiä, jotka hidastavat pintavirtausnopeutta. Koordinaateissa keskelle uomaa on jäänyt laaja kivisuisteen jäänteiden muodostama saareke, jonka molemmin puolin päävirta jakaantuu. Uoma saarekkeen molemmin puolin sekä välittömästi tämän yläpuolella soveltuu pienpoikasille. Vesisyvyys oli monimuotoisella alueella tarkasteluajankohtaan keskimäärin 30 cm. Suurten pohjakivien väleissä on soralaikkuja. Paikka olisi kaivinkoneella kunnostettavissa nykyistä paremmaksi pienpoikas- ja lisääntymisalueeksi. Kymmenen metriä alavirtaan sivu-uomista leveämpi jakaantuu uudelleen kolmeksi erilliseksi uomaksi (sivu-uomasta erkanee kaksi noin metrin levyistä uutta kapeampaa puromaista osaa). Uoma jatkuu tällaisena noin 20 metriä alavirtaan. Uusissa kapeissa puromaisissa uomissa on suurikokoisten kivien väleissä hiekkaa ja soraa (alueet soveltuvat rajoitetusti jo nyt pienpoikasille). Alavirtaan päin kosken itärannalla alkaa noin metrin levyinen ja 30 metriä pitkä sivu-uoma, jossa on valmiina pienpoikasaluetta. Saari, joka kyseisen uoman muodostaa, alkaa koordinaateissa Lisäksi tämän niskalta alkaa toinen, noin 10 metrin pituinen tulva-uoma, joka on tällä hetkellä seisovaa vettä. Kohdassa, jossa sähkölinja ylittää joen, joki on noin kuusi metriä leveä ja uomassa rannan tuntumassa perkauskiviä. Vesisyvyys on noin 40 cm. Tämä ei ole pienpoikasille sopivaa aluetta. Koordinaateissa alavirtaan koski on rännimäinen, ylävirtaan on laaja suvanto. Itärannalla on yli kaksi metriä leveä perkauskivikko kuivillaan; tuo kivikko on leveämpi kuin virtausuoma. Edelleen alavirtaan rantapenkkoja vasten on todella suuria kiviä. Uoma on neljä metriä leveä ja siitä puuttuvat kokonaan pienet kivet. Virtausnopeus on alle puoli metriä. Koordinaateissa uoma on kuusi metriä leveä, mutta sekä kaltevuus että kivikoko on lisääntynyt aiemmasta, joten alue on, vaikkakin edelleen monimuotoinen, entistä selvemmin talvehtineille poikasille soveltuva. Koordinaateissa Tässä, melko rännimäisen pääuoman kohdalla, on itärannalla perkauskivikon takana tukittuna noin 25 metriä pitkä sivu-uoma, jonne voisi kaivinkoneella kunnostaa erinomaista pienpoikasaluetta. Edelleen alavirtaan on itärannan tuntumassa todella hyvä pienpoikasalue. Ylävirtaan päin koski on kuusi metriä leveä. Koordinaateissa uoma on noin seitsemän metriä leveä, josta viisi metriä sopii pienpoikasille, siitäkin huolimatta, että sekä pohjan keskimääräinen kivikoko että vesisyvyys ovat hiukan optimia suurempia. Kosken alla on poikaskivikosta koostuva laaja kynnys, jossa vesisyvyys on 5 15 cm. Uoma on tässä seitsemän metriä leveä. Virtaus on kasannut kosken alle erinomaisen pienpoikaskivikon, joka alavedellä jää osittain kuivilleen. Alue on pienpoikasia ajatellen niin hyvää, ettei tässä tarvita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 49

58 lisätoimenpiteitä. Tästä ylävirtaan 1/2 2/3 uoman leveydestä on kunnostettu niin, että pienpoikaset viihtynevät myös siellä. Uoma on siellä noin kuusi metriä leveä. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) vaikka koskea on aiemmin kunnostettu, on täydennyskunnostus tämän laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi ensisijainen (useita välialtaita ja sivu uomia) jatkotoimenpiteet rännimäisen osan kynnystys ja uoman leventäminen, kiveäminen seulanperäkivillä sekä lisäsorastus (valmiit pienpoikasalueet jätetään ennalleen) jatkotoimenpiteiden kustannukset c) Selkäkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 50

59 Ilmakuva Selkäkosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet koskessa ei ole varsinaisia pienpoikasalueita, on joko syviä hitaastvirtaavia osuuksia tai nopeasti virtaavia rännimäisiä osia Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 51

60 Karttapiirros Selkäkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 75 ja 76. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 52

61 Kuvat 77 ja 78. Kuvat 79 ja 80. Kuva 81. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 53

62 Kosken yleiskuvaus Kosken niska on oikeastaan virta-aluetta, johon on rantasaunan kohdalle kasattu pohjapato nostamaan veden korkeutta. Virtaus on hidas, joten sen puolesta neljä metriä leveä sopisi hyvin seulanperäkivillä kunnostettuna pienpoikasille, nyt pohja on täysin suojaton. Noin 30 metrin päässä alavirtaan vesisyvyys kasvaa puoleen metriin. Pohja on edelleen tasainen ja suojaton ja koostuu noin cm kivistä. Koska maantie ja pelto ovat lähellä, paikalle kannattaisi tuoda seulanperäkiviä. Koordinaateissa on suurista kivistä kasattu kynnys, joka muodostaa virtaan yläpuolisen välialtaan. Uoma jatkuu seitsemän metriä leveänä ja puoli metriä syvänä ja tasaisena. Alavirtaan päin vesisyvyys kasvaa metriin. Myös kaltevuus lisääntyy hiukan. Perkauskivipenkat ovat korkeat. Koordinaateissa uoma on kaventunut noin 2,5 metriin. Rantojen kivipenkat ovat edelleen korkeat. Vesisyvyys on noin 40 cm ja virtausnopeus noin metri sekunnissa. Uomassa on kiviä, joista kuitenkin vain muutama yltää pinnalle asti. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kosken virtamainen yläosa olisi seulanperäkivillä kunnostettavissa pienpoikas ja lisääntymisalueeksi, samoin kosken alaosa kynnystämisen ja uoman leventämisen jälkeen jatkotoimenpiteiden kustannukset d) Tavikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 54

63 Ilmakuva Tavikosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet paikoin uomassa on soraikkoja pienpoikasalueet kosken alaosista sekä myllyn yläpuolisesta uomasta löytyy paikkoja, jotka soveltuvat pienpoikasille (varsinaisia pienpoikasalueita ei ole) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 55

64 Karttapiirros Tavikoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 82 ja 83. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 56

65 Kuvat 84 ja 85. Kuvat 86 ja 87. Kuva 88. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 57

66 Kosken yleiskuvaus Yläosistaan koski on noin neljä metriä leveä, vesisyvyys on noin puoli metriä ja virtausnopeus 1/2 1 m/s. Aluetta on kunnostettu, mutta perkauskivikasoista voisi kiviä siirtää virtaan ja hidastaa virtausta pohjapadoilla sekä tuoda pohjalle pienpoikasille sopivankokoisia kiviä. Koordinaateissa koskessa on noin metrin syvyisen ja 25 metriä pitkä alla. Rannoilla on perkauskivikasoja, mutta alapuolinen osa ei suuren virtausnopeuden vuoksi sovellu pienpoikasille. Uoman leveys on 5 6 metriä. Koordinaateissa on matala kalliokynnys. Virtausnopeus on hiukan aiempaa hitaampi ja vesisyvyys keskimäärin noin 30 cm. Tämä osa koskea soveltuisi näiltä osin pienpoikasalueeksi, kunhan tähän tuotaisiin halkaisijaltaan 5 15 cm:n kiviä. Nyt paikka soveltuu pienpoikasille vain rajoitetusti. Noin 20 metriä alavirtaan jyrkkä kalliokynnys muodostaa myllyn kohdalla nousuesteen. Tällä osuudella uomassa on pohjapatoja, jotka monimuotoistavat muutoin nopeaa virtausta (>1 m/s). Alue on kuitenkin lähinnä talvehtineelle poikaselle soveltuva. Pohja on paikoin kalliota. Kalliokynnys estää kokonaan kalankulun ylävirtaan. Myllyrakennuksen kupeelle aivan puisen rännin viereen olisi kenties muokattavissa kaloille nousuväylä ankkuroimalla kallioon muutamia suojakiviä. Myllyn alapuolisessa osassa Tavikoskea vesisyvyys on keskivirrassa noin puoli metriä ja uoman leveys noin viisi metriä. Virrassa olevat kivet ohjaavat vettä rannan mataliin osiin, josta löytynee pienpoikasille suojapaikkoja, mutta tyypillinen pienpoikasalue kosken alaosa ei ole. Puusto kattaa uoman rantaosia hyvin. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kalojen vaellusyhteyden varmistaminen (nousuväylä myllyn ja rännin kupeelle) sekä kynnystys, lisäsorastus ja mahdollisesti lisäkiveäminen seulanperäkivillä jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 58

67 e) Simanaisenkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) ja ja ja ja 1720 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet vaikka pohjan kivikoko ei pääosin sovellu pienpoikasille, uoman monimuotoisuuden ja pohjakasvillisuuden sekä oikeanlaisen vesisyyden ja virtausnopeuden ansiosta kohteesta löytyy pienpoikasille soveltuvia alueita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 59

68 Ilmakuva Simanaisenkosken alueista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 60

69 Karttapiirros Simanaisenkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 61

70 Kuvat 89 ja 90. Kuvat 91 ja 92. Kuvat 93 ja 94. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 62

71 Kuvat 95 ja 96. Kuvat 97 ja 98. Kuvat 99 ja 100. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 63

72 Kuvat 101 ja 102. Kosken yleiskuvaus Simanaisenkosken kahdesta erillisestä alueesta ylemmän niskalla uomalla on leveyttä kahdeksan metriä. Perkauskivet muodostavat laajan poukaman, josta lähtee etelärannalla lyhyt sivu-uoma. Myös vastarannalla alkaa laaja, noin 15 metrin pituinen sivu-uoma Koski on hyvin monimuotoinen, mutta varsinaisen pienpoikasalueen siitä saa vain kaivinkonekunnostuksella. Koordinaateissa on molemmilla rannoilla kivisuisteiden jäänteet, joiden ympäri uoma jakaantuu. Tässäkin sivu-uomien lisäksi pienpoikasaluetta on luotavissa myös pääuomaan. Koordinaateissa keskellä uomaa on kaksi perkauskivistä koostuvaa saareketta, joiden kohdalla koski jakaantuu kolmeksi erilliseksi uomaksi. Rannoilla on runsaasti perkauskivikasoja, jotka tulisi purkaa la levittää kaivinkoneella uomaan kynnyksiksi, sillä täällä virtaus on aiempaa voimakkaampaa. Uoma on viisi metriä leveä ja pintavirran nopeus runsas metri sekunnissa. Suuren kivijärkäleen kohdalla pohjoisrannalla on halkaisijaltaan cm:n kokoisia kiviä. Noin puoli metriä syvä virtausuoma sijaitsee vastarannan kupeella. Uomassa on kaksi pientä saareketta, joiden ympäri virtaus jakaantuu. Kosken ylimmän osuuden alaosassa keskiuoman syvyys on noin metri, mutta tämän molemmin puolin rantojen tuntumassa noin puoli metriä. Pohjalla on suuria kiviä (>30 cm) ja virtausnopeus on hiukan alle puoli metriä sekunnissa. Simanaisenkosken alemman osuuden niskalla on majapadon muodostama kynnys. Keskellä virtaa on pohjalla suuria kiviä (>30 cm), mutta pienemmät puuttuvat. Vesisyvyys on keskimäärin cm ja uoman leveys noin kuusi metriä. Niskalle tulee ajoura, joten tähän kannattaisi jossakin vaiheessa tuoda halkaisijaltaan noin 5 15 cm:n kokoisia seulanperäkiviä noin 50 metriä pitkälle osuudelle. Paikoin rantamatalassa, jonka vesisyvyys on vain noin 10 cm, on paikoin yllämainitun kokoisia kiviä. Koordinaateissa ) uoma jakaantuu ensin kahtaalle uittosuisteen jäänteen kohdalla ja näistä idänpuoleinen levittäytyy edelleen kahteen sivu-uomaan suisteen jäänteitä pienemmän saarekkeen kohdalla. Paikka on monimuotoinen ja tarjoaa pienpoikasille suppeita elinalueita. Koordinaateissa uomassa ollut allas päättyy. Tässä itärannalta pääuomaan liittyy kaksi sivu-uomaa, joista pidempi on toinen jo aiemmin mainituista sivu-uomista. Pääuoma voisi tässä jäädä pyyntikokoisen kalan alueeksi, kunhan sivu-uomia kunnostaisi pienpoikasille. Sen sijaan Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 64

73 alavirtaan uoma on tasainen ja virtaus hiukan aiempaa hitaampi, joten sinne kannattaa tuoda aina alapuoliseen suvantoon asti yllämainitunkokoisia seulanperäkiviä. Uomalla on kosken alaosissa leveyttä kahdeksan metriä. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kaksiosaisen kosken suurin osa on muokattavissa pienpoikas ja lisääntymisalueiksi, lisäksi kyseessä on yksi reitin laaja alaisimmista ja monimuotoisimmista kohteista jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset f) Alimmaisenkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 65

74 Ilmakuva Alimmaisenkosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet pohjan kivikoko ei pääosin sovellu pienpoikasille, mutta uoman monimuotoisuuden ja pohjakasvillisuuden sekä oikeanlaisen vesisyyden ja virtausnopeuden ansiosta kohteesta löytyy pienpoikasille soveltuvia alueita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 66

75 Karttapiirros Alimmaisenkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 67

76 Kuvat 103 ja 104. Kuvat 105 ja 106. Kuvat 107 ja 108. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla on mänty kaatunut uomaan muodostaen kynnyksen, joka tasaa virtausnopeutta. Puita kannattaakin kaataa uomaan myös muualla. Pohjoisrannan kupeella on pienpoikaskivikkoa. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 68

77 Uoman vesisyvyys on cm. Uomassa on suuria kiviä rikkomassa pintavirtausta lähinnä vain rantojen tuntumassa, joten keskiuoma on suojaton. Pohja on hiekkaa, soraa ja erikokoisia kiviä. Virtausnopeus on yli puoli metriä sekunnissa ja uoman leveys on noin kuusi metriä. Lisääntymisalue puuttuu, lisäksi pohjalle tarvitaan lisää pienpoikasten suosimia kivikokoja. Koordinaateissa sijaitsee 15 metriä pitkä ja metrin syvä allas. Koski jatkuu samanlaisena kuin ennen allasta myös tämän jälkeen ainoana muutoksena se, että uoma levenee ensin 7 8 metriin, sitten 10 metriin. Uoman ollessa laajimmillaan erkanee siitä molemmin puolin sivuuomat. Koordinaateissa koski jakaantuu kolmeen erilliseen uomaan, sillä kahden suisteiden jäänteistä muodostuneen saarekkeen taakse erkanee sivu-uomat. Koski on tässä muutoinkin hyvin monimuotoinen. Koski tulisi kunnostaa kaivinkoneella, jotta laajoja perkauskivikkoja saataisiin avattua ja sivu-uomiin ohjattua nykyistä enemmän virtausta. Myös rannan osin kaatunut puusto tulisi hyödyntää kunnostuksissa. Pienpoikasalueita on koskessa nykymuodossaan vain paikoin. Kosken alaosassa on keskellä uomaa jälleen saareke. Kohteen monimuotoisuutta kuvaa hyvin se, että pääuoman lisäksi virtaa koko koskiosuuden pituudelta vähintään yksi sivu-uoma. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä suurin osa koskea on muokattavissa pienpoikas ja lisääntymisalueiksi jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 69

78 5. RUMONJOKI Rumonjoki virtaa Kivijärvestä Puukarinjärveen. Korkeusero järvien välillä on 82,4 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,83 luontainen lisääntyminen sähkökoekalastuksissa ei havaittu luontaista lisääntymistä nousuesteet ei nousuesteitä Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 70

79 Yleiskartta Rumonjoen alaosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 71

80 Yleiskartta Rumonjoen yläosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 72

81 a) Pantiokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Pantiokosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 73

82 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet koski on kaksijakoinen: yläosassa uoma on rännimäinen ja alaosassa on laaja ja matala kivikko, joka soveltuu pienpoikasille, vaikka kivikoko ei olekaan optimaalinen Karttapiirros Pantiokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 74

83 Kuvat 108 ja 109. Kuvat 110 ja 111. Kuvat 112 ja 113. Kosken niskalla on sammalen peittämistä kivistä muodostunut kynnys ja pohjoisrannalla lyhyt sivuuoma. koski on ensimmäisen viiden metrin matkalla monimuotoinen, mutta tästä alavirtaan uoma muuttuu rännimäiseksi. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 75

84 Kosken yleiskuvaus Joen mutkasta koordinaateissa pohjakivikko muodostaa kynnyksen. Tästä alavirtaan etelärannalla on poikaskivikkoa, joka näin alivesiaikaan on pääosin kuivillaan. Aluetta voisi kunnostaa siten, että päävirta ohjattaisiin noin metrin levyiseen uomaan ja muu osa uomasta kunnostettaisiin pienpoikasalueeksi levittämällä yllämainittua kivikkoa nykyisen päävirran suuntaan. Alue sopii nytkin rajoitetusti pienpoikasille. Lisääntymispaikat puuttuvat. Edelleen alavirtaan etelärannalle on kasattu yli 10 metriä pitkä ja kaksi metriä korkea kiviluiska. Uoma on tässä viisi metriä leveä ja soveltuu lähinnä talvehtineille poikasille. Koordinaateissa sijaitsee rantasauna. Alavirtaan päin uoman leveydestä noin kolmasosa on hyvää pienpoikasaluetta, mutta rannoilla olisi enemmänkin avattavia kivikoita. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet yläosan kynnystäminen ja kiveäminen seulanperäkivillä sekä sorastus jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 76

85 b) Nahkakoski Nykytilanne Kuva 114 on otettu koordinaateissa eli paikassa, jossa Nahkakoski on joskus ollut. Nyt koskea tai edes virtapaikkaa ei ole. Kuva 114. c) Pihkakoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 77

86 Ilmakuva Pihkakosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet pieniä soralaikkuja pienpoikasalueet uomassa on kosken alaosissa pienpoikasille soveltuvia suppeita alueita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 78

87 Karttapiirros Pihkakoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 115 ja 116. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 79

88 Kosken yleiskuvaus Uoman leveys on kosken yläosissa noin neljä metriä. Rannoilla on perkauskivikasoja kuivillaan. Kosken alaosissa uoma on noin viisi metriä leveä, mutta virtaus kattaa tätä vain kahden metrin leveydeltä, muu osa on kuivillaan olevaa kivikkoa. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset d) Kyrönkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 80

89 Ilmakuva Kyrönkosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 81

90 Nykytilanne lisääntymisalueet pohjalla on muutamia soralaikkuja pienpoikasalueet runsaat sata metriä pitkä koskialue ennen maantiesiltaa soveltuu lähes koko leveydeltään pienpoikasille Karttapiirros Kyrönkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 82

91 Kuvat 117 ja 118. Kuvat 119 ja 120. Kuvat 121 ja 122. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 83

92 Kuvat 123 ja 124. Kuvat 125 ja 126. Kuvat 127 ja 128. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 84

93 Kuvat 129 ja 130. Kosken yleiskuvaus Uoma on Kyrönkosken niskalla viisi metriä leveä ja perattu. Itärannalla on sekä perkauskivikko että sivu-uoma kuivillaan, molemmissa on pohjalla cm kokoisia kiviä. Vesisyvyys pääuomassa on noin 40 cm. Pohja on melko tasainen ja suojaton. Kiviä on siirretty rannan tuntumaan, joten sieltä löytyy suojapaikkoja ja virtausvaihtelua, mutta vallitseva kivikoko on väärä. Myös rannan puusto ja pensaisto antaa suojaa. Ranta-alue sopii silti rajoitetusti pienpoikasille. Koordinaateissa ) koski on edellisenlainen. Rantojen tuntumassa on edelleen suuria kiviä ohjaamassa virtausta oksiston alle. Joki virtaa matalassa rotkossa, joten puusto kattaa uomaa laajalti ja suojapaikkoja varmasti löytyy kaikenikäisille kaloille, mutta ei runsaasti eikä varsinkaan pienpoikasille. Lisääntymispaikat, edes pienet soraikot puuttuvat tai niitä on satunnaisesti. Alavirtaan päin on uomassa pieni saareke, jonka taakse muodostuu lyhyt sivu-uoma. Paikalla on potentiaalia erinomaiseen pienpoikasalueeseen. Koordinaateista ylävirtaan uomassa on lyhyellä matkalla aiempaa suurempi virtausnopeus ja enemmän pohjakiviä kuin aiemmin. Alavirtaan päin uoma levenee noin 10 metriin. Koordinaateissa uomassa on mutka jonne muodostuu suvanto. Itärannan lähellä on hyvä pienpoikasalue (5 x 15 m). Koordinaateissa uoma kaartaa 90-astetta. Päävirta on tässä noin seitsemän metriä leveä ja paikalla on laaja kaareva kynnys, josta löytyy runsaasti suojapaikkoja myös pienpoikasille. Länsirannalle on muodostunut laajan saaren kiertävä, noin metrin levyinen sivuuoma, joka tulisi kunnostaa pienpoikasalueeksi. Koordinaateissa uoma on kahdeksan metriä leveä ja siinä on molempien rantojen tuntumassa noin kaksi metriä leveät pitkänomaiset alueet, jossa virtausnopeus hidastuu, vesisyvyys vähenee ja sammalpeitteiset kivet muodostavat suojapaikkoja rantapuuston alle. Kivikoko ei ole pienpoikasille optimi, mutta alue soveltuu näille silti. Pienpoikasalue jatkuu aina maantiesillalle asti. Sillan jälkeen koordinaateissa rannan tuntumaan oksien ja muut rantakasvillisuuden varjoon muodostuu molemmille rannoille noin metrin levyinen vyöhyke, jossa pienpoikanen voisi viihtyä. Lisäksi tällä kohdin on keskellä uomaa noin 20 metriä pitkä matalikko, joka muodostaa tarkasteluajankohdan vesitilanteessa hyvän pienpoikasalueen (oikea syvyys ja Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 85

94 virtausnopeus sekä osin myös pohjan kivikoko). Uoma levenee tässä 12-metriseksi. Se ei ole tasaisen matala, vaan paikoin vesi on kuluttanut hiukan muuta pohjaa syvemmän virtausuoman. Koordinaateissa keskellä uomaa on uusi matala kivikko, jolla on leveyttä kuusi ja pituutta 15 metriä ja joka jää alivedellä kuivilleen, mutta muodostaa hyvän pienpoikasalueen. Muutoin koskessa on tasainen hiekka- ja sorapohja ja vesisyvyys jää alle puolen metrin. Virtausnopeuden puolesta alue sopisi pienpoikasille, joten pohjapadoilla olisi luotavissa lisää vesisyvyyttä ja seulanperäkivillä huokoinen pohjakivikko. Koko sillanalapuolinen alue on muokattavissa laajaksi pienpoikasalueeksi, kunhan alivesiaikainen vesitys uomassa varmistetaan. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kyseessä on reitin toiseksi laaja alaisin kohde, jonne on muokattavissa laajoja pienpoikas ja lisääntymisalueita jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset e) Tammukoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 86

95 Ilmakuva Tammukosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet muutama soralaikku pienpoikasalueet uoman pohja on kauttaaltaan suojaton, mutta erityisesti kosken alaosista löytyy pienpoikasille suojapaikkoja Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 87

96 Karttapiirros Tammukoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 131 ja 132. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 88

97 Kuvat 133 ja 134. Kuva 135. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla uoma on suojaton, 10 metriä leveä ja rantamatalassa on paikoin suuria, kuutioluokan kiviä. Koska virtausnopeus ja syvyys ovat oikeat pienpoikasalueeseen, tulisi kohde kaivinkonekunnostaa. Koordinaateissa uoma on 8 10 metriä leveä. Alivedellä virtaaman jakautuminen koko uoman leveydeltä on ongelma, samoin pohjan suojattomuus Tammukosken alaosissa uoma on kuusi metriä leveä ja tarkasteluajankohtaan keskimäärin 20 cm syvä. Pohjalla on poikasten elinalueen pohjaksi sopivia kiviä, mutta alue on tasainen ja suojaton. Rantojen tuntumassa on joitakin virtausta hidastavia pohjapatomaisia rakenteita, joten kohteesta löytynee joitakin suojapaikkoja pienpoikasille. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 89

98 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset SIVAKKAJOKI Sivakkajoki virtaa Sivakkajärvestä Ylä-Valtimojärveen. Korkeusero järvien välillä on 60,0 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 2,76 luontainen lisääntyminen ei sähkökoekalastustietoja nousuesteet Myllykosken mahdollinen nousueste (kuvat 138 ja 141) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 90

99 Yleiskartta Sivakkajoen alaosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 91

100 Yleiskartta Sivakkajoen yläosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 92

101 a) Myllykoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Myllykosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 93

102 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet kosken alaosassa on laaja pienpoikasille soveltuva kivikko (kivikoko ei ole optimaalinen, mutta vesisyvyys, virtausnopeus ja pohjakasvillisuus ovat) Karttapiirros Myllykoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 94

103 Kuvat 136 ja 137. Kuvat 138 ja 139. Kuvat 140 ja 141. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 95

104 Kuvat 142 ja 143. Kuvat 144 ja 145. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla uoma on rännimäinen ja perkauskivipenkat yli kolme metriä korkeat. Kaakkoisrannalla on kivikko, jonka kohdalla uoma kaventuu 1,5 metriin. Koordinaateissa kosken rannalla on saunarakennus. Kaakkoisrannalla noin viiden metrin etäisyydellä pääuomasta on ojamaine tulvauoma, joka ohittaa alapuolisen kalliokynnyksen. Tänne tulisi ehdottomasti kaivaa nousuväylä. Kalliokynnys ei liene nousukaloille este ympärivuotinen vaelluseste, koska kynnys on kaksiosainen, mutta nousumahdollisuus tulisi kuitenkin varmistaa. Pääuoma on tässä kuusi metriä leveä, josta on veden peitossa neljä metriä leveä osuus. Kynnyksen alapuolella uoma laajenee altaaksi. Yllämainitun kalliokynnyksen länsirannalla on sivu-uoma, joka kiertää noin 20 metriä pitkän saarekkeen ja päättyy alapuoliseen suvantoon. Edellämainitun suvannon alapuolella koordinaateissa koski on kymmenen metriä leveä, mutta virtausuoma vain kolmen neljän metrin levyinen. Rannan kivikkoon kivien väleihin ohjautuu osa kokonaisvirtaamasta. Kivikoko on kuitenkin liian suuri pienpoikasille. Paikoin monimuotoisessa uomassa on puolen metrin syvyisiä monttuja. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 96

105 Kosken alaosissa on suurten kivien seassa cm kiviä, jopa soraa. Yhtenäistä poikasaluetta ei kuitenkaan muodostu. Uomalla on leveyttä kuusi metriä, josta neljää peittää. Vesisyvyys on muutamia kymmeniä senttimetrejä. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kalliokynnyksen ohittavan tulvauoman avaus sekä alaosan sorastus (jos kunnostus tehdään kaivinkoneella, myös rännimäinen yläosa on muokattavissa poikasalueeksi) jatkotoimenpiteiden kustannukset b) Kelokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 97

106 Ilmakuva Kelokosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet joitakin soralaikkuja pienpoikasalueet koski on kaksijakoinen: yläosassa uoma on rännimäinen ja alaosassa on laaja kivikko, joka suurehkosta kivikoostaan huolimatta soveltuu pienpoikasille Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 98

107 Karttapiirros Kelokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 146 ja 147. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 99

108 Kuvat 148 ja 149. Kuva 150. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla uoma on kuusi metriä leveä ja rannalla on halkaisijaltaan cm kiviä selvästi suurempien seassa paikoin runsaastikin. Uoma on rännimäinen eikä virtauksessa ei ole vaihtelua. Koordinaateissa vesisyvyys on cm ja vesisammalen peitto on noin 60 %. Pohjalla on tiiviiksi painunut kerros poikaskivikkoa. Veden pinta on rikkomaton. Alavirtaan päin on kalliota ja vaikka paikoin uomassa on suurikokoisia kiviä, on koski tässä silti rännimäinen. Alaosissa koskea virtaus hajoaa aiempaa enemmän: uoma on kuusi metriä leveä, josta virtaus peittää viisi metriä leveän osuuden. Kosken alla on 25 metriä leveä matala koskenosa ja tässä kuusi pientä saareketta, joiden ympäri virtaus kiemurtelee. Kivikoko on suuri, mutta uoma silti monimuotoinen. Rantapuusto tarjoaa suojaa, joten paikka sopii rajoitetusti pienpoikasille. Seulanperäkivillä täydennettynä koski olisi täällä mainio poikasalue, tosin lisääntymispaikkoja ei ole. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 100

109 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset c) Hautakoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 101

110 Ilmakuva Hautakosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet soralaikkuja kosken alaosassa pienpoikasalueet koski on kaksijakoinen: yläosassa uoma on rännimäinen ja alaosaan on kunnostettu seulanperäkivillä pienpoikasalueita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 102

111 Karttapiirros Hautakoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 151 ja 152. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 103

112 Kuvat 153 ja 154. Kuvat 155 ja 156. Kuvat 157 ja 158. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 104

113 Kuva 159. Kosken yleiskuvaus Hautakosken ylä- ja alaosat eroavat suuresti toisistaan. Koordinaateissa virtausuoma on tässä noin kaksi metriä leveä, mutta alavirtaan virtaus levittäytyy neljästä viiden metrin leveydelle noin seitsemän metriä leveässä uomassa. Rannan kivet ovat suuria. Koordinaateissa uoma on muuten edellisenkaltainen, mutta keskimääräinen kivikoko on hiukan pienentynyt. Tämä osa koskea ei edelleenkään sovellu pienpoikasille, mutta talvehtineet taimenenpoikaset viihtynevät koskessa. Koordinaateissa itärannan on perkauskivipenkka jopa kuusi metriä korkea. Noin runsaan 10 metrin matkalla rantamatalassa on halkaisijaltaan yli 30 cm:n kivien väleissä myös pienempiä kiviä, joten tästä löytyy suojapaikkoja kaikenikäisille poikasille. Edelleen alavirtaan lähes puolet uoman leveydestä on kuivillaan. Suurten kivien väleissä on hiukan myös 2 15 cm kokoisia kiviä. Länsirannan perkauskivipenkat on neljä metriä korkeat. Koordinaateissa päävirta sijaitsee uoman itärannan tuntumassa, josta erkanee länsirannalle puromainen sivu-uoma. Pääuomassa noin yhdeksän metriä pitkän ja 1,5 metriä leveän matalan kivikon väleissä (kivet pääosin yli 30 cm:n kokoisia) on soraa ja alle 15 cm:n kiviä, joten alueelta löytyy elinpaikkoja pienpienpoikasille. Kivikkoon näyttää ohjautuvan riittävästi virtausta myös alivesitilanteessa. Vesisyvyys on kivien väleissä Alempana virtausuoma ohjautuu vastarannan tuntumaan. Päävirta on kasannut sinne paikoin kutusoraa. Uoma on täällä kosken alaosissa hyvin monimuotoinen ja aiempaa hiukan syvempi. Soraa löytyy rannan läheltä koordinaateissa Koordinaateissa länsirannan sivu-uoma palaa päävirtaan. Tänne on tuotu seulanperäkiviä ja soraa, joten nämä koskenosat ovat valmiita pienpoikasalueita. Myös niskalla on hiukan kutusoraa. Uomassa on padontapainen ja tämän yläpuolella allas. Kosken alla laaja kynnysalue, joka soveltuu hyvin pienpoikasille myös tätä on kunnostettu. Pohjakivikko sopii pienpoikasille, ja sekä virtausnopeus että vesisyvyyskin ovat sopivat (< 0,5 m/s ja cm) ja virtaus ovat sopivat. Itärannalla virtausuoma kiertää muutaman neliön saarekkeen, ja keskiuomassa on toinen saareke, joka edelleen jakaa virtausta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 105

114 Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 106

115 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet lisäsorastusta (ja mahdollisesti kaivinkoneella tehtävää kosken yläosien kynnystämistä ja kiveämistä seulanperäkivillä) jatkotoimenpiteiden kustannukset d) Myllykoski 2 kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 107

116 Ilmakuva Myllykosken 2 alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet joitakin soralaikkuja kosken alaosissa pienpoikasalueet kalliokynnysten jälkeen uomassa on pienpoikasille soveltuvia alueita, erityisesti kosken loppuosa on valmista pienpoikasaluetta Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 108

117 Karttapiirros Myllykoskesta 2. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 160 ja 161. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 109

118 Kuvat 162 ja 163. Kuvat 164 ja 165. Kuvat 166 ja 167. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 110

119 Kuvat 168 ja 169. Kuvat 170 ja 171. Kuva 172. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla luoteisrannalla on kahden metrin leveydeltä kivisuisteen jäänteitä, joiden taakse muodostuu kaksi metriä leveä sivu-uoma. Virtausuomalla on leveyttä viisi metriä. Kaakkoisrannalla Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 111

120 on laajoja kallioita. Pääuoman pohja on hiekkaa, jossa on suuria kiviä (vesisyvyys on kivien väleissä hiukan alle puoli metriä). Koordinaateissa on kalliokynnys, jonka luoteisosassa on noin metrin pudotus, kaakkoisrannalla matalampi. Uoma kapenee paikoin 1,5 metriin, vesisyvyys on noin puoli metriä. Kalliota jatkuu edelleen alavirran suuntaan, mutta siellä uoma levenee noin viiteen metriin. Koordinaateissa Tässä uoman luoteispuolella on neljä metriä leveä päävirta, jonka rinnalla on saman levyinen kivikko kuivillaan: Kyseisen kivikon kupeella saareke, jonka takana virtaa 1,5 metriä leveä sivu-uoma. Tässä pohjan kivikoko sopii pienpoikasille. Koordinaateissa kaakkoisrantaa vasten on puisten uittolaitteiden jäänteitä ja alavirtaan päin kalliota, joka muodostaa monikynnyksisen nousuesteen. Korkeusero vedenpinnan tasossa kynnyksen ylä- ja alapuolella on viisi metriä. Koordinaateissa kaakkoisrannalla on vanhaa uomaa, ja tänne voisi olla mahdollista muokata nousuväylä (vaatinee pienimuotoisia räjäytyksiä). Nyt kuivillaan oleva väylä kiertää päävirran kynnykset ja palaa pääuomaan koordinaateissa Luoteisrannalla on sivu-uoma ja myös vastarannalla kivikon taakse ohjautuu vettä. Pääuoman leveys on tässä kahdeksan metriä. Alempana on uittosuisteiden jäänne, jonka takana on kuusi metriä leveä allas. Koordinaateissa on kaakkoisrannalla kivisuisteen jäänne ja tämän takana sivuuoma. Vesisyvyys on pääuomassa laskenut alle puolen metrin, ja kivikon seassa on alle 30 cm:n kiviä ja soraa. Uoma on 12 metriä leveä. Vaikka alue soveltuu paikoin jo nyt pienpoikasille, olisi siitä muokattavissa lisäseulanperäkivillä huomattavasti laajempi. Kosken loppukynnys leviää luoteeseen päin ja kaartuu rannan pensaiden alle. Suisteen takana luoteisrannalla on myllyuoma, joka alkaa koordinaateissa ja päättyy koordinaateissa Pohjalla on soraa, ja välillä uoma metriä leveä ja allasmainen. Vesisyvyys vaihtelee puolen metrin molemmin puolin. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä nousukaloilla tulisi olla reitti Sivakkajoen koskialueille jatkotoimenpiteet tulvauomaan muokattava kalojen nousuväylä, lisäsorastus ja kaivinkoneella tehtävä sivuuomien kunnostus jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 112

121 e) Pitkäkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Nykytilanne lisääntymisalueet joitakin soralaikkuja pienpoikasalueet sekä kosken puolivälissä että alaosassa uoman laajentuessa aiempaa leveämmäksi löytyy pohjakivikoista pienpoikasille soveltuvia alueita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 113

122 Ilmakuva Pitkäkosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 114

123 Karttapiirros Pitkäkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 115

124 Kuvat 173 ja 174. Kuvat 175 ja 176. Kuvat 177 ja 178. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 116

125 Kuvat 179 ja 180. Kuvat 181 ja 182. Kuvat 183 ja 184. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 117

126 Kuvat 185 ja 186. Kosken yleiskuvaus Kosken yläosassa on itärannalla tulva-uoma, jolla on pituutta 50 ja joka virtaa noin viiden metrin etäisyydellä pääuomasta. Kosken yläosissa kalliota, joka kattaa yli puolet uoman leveydestä. Pohjalla on hiekan päällä suuria kiviä (>30 cm) Koordinaateissa itärannalla on 10 metriä pitkä ja kaksi metriä leveä sivu-uoma. Pääuoma on edellisenlainen, mutta noin metrin kapeampi. Kivikoko on pääosin sama kuin aiemmin, tosin täällä suurten pohjakivien seassa on myös cm kiviä (tosin kyse on edelleen lukumäärältään vähäisestä kivikoosta). Noin puolet pohjakivikosta jää kuivilleen, muutoin vesisyvyys on vain muutamia kymmeniä senttimetrejä. Koordinaateissa keskellä 15 metriä leveää uomaa on laaja kivikko kuivillaan. Päävirta on uoman itärannan tuntumassa, vesisyvyys siellä on yli puoli metriä. Muutoin uoma on matalaa kivikkoa, jonka väleissä virtailee vettä. Vesisammal peittää pohjaa noin 90-prosenttisesti. Tänne olisi seulanperäkivillä muokattavissa hyvää pienpoikasaluetta. Länsirannalla sijaitsee noin metrin levyinen sivu-uoma, joka ohittaa saarekkeeksi muuttuneen 15 metriä pitkän kivisuisteen jäänteen. Koordinaateissa on noin 10 metriä pitkä kynnysmäinen koski, jonka yläpuolella on noin 20 metriä suvantoa ennen yllämainittua koskiosuutta. Päävirta on noin kaksi metriä leveä ja sijaitsee keskellä uomaa, jonka molemmin puolin on kuivillaan oleva kivikko (koostuu halkaisijaltaan yli 30 cm:n kivistä). Koordinaateissa uoma on noin 20 metriä leveä. Keskellä koskea sijaitsee muuta pohjaa korkeampi kivikko, joka jää alivedellä kuivilleen. Tämän itäpuolella virtausuomalla on leveyttä kaksi metriä ja länsipuolella noin kuusi metriä. Tämä koskenosa kannattaisi muokata seulanperäkivillä pienpoikasalueeksi: alue tosin on paikoin tällainen jo nyt, mutta soraa tai lisääntymispaikkoja ei ole. Koordinaateissa uoma on noin yhdeksän metriä leveä, vesisyvyys halkaisijaltaan noin 40 cm kokoisten kivien väleissä cm. Pohja on tasainen, mutta kivien ansiosta monimuotoinen. Vesisyvyyden ja kaltevuuden puolesta alue olisi muokattavissa pienpoikasille. Koordinaateissa itärannalla on noin 10 metrin pituinen sivu-uoma. Pääuoma on tässä 10 metriä leveä. Varsinaista päävirta ei ole, vaan koskimaisen osuuden alla on viuhkamainen kynnys, jossa vesisyvyys on noin 20 cm. Kivien väleissä on soraa, joten alue soveltuu pienpoikasille, vaikka vallitseva kivikoko ei olekaan optimaalinen. Pohjalla sammalen peitto on lähes 100 %. Ylävirtaan päin kynnysalueen päättyessä on pienialainen allas. Uoma jatkuu tämän yläpuolella samanlaisena kuin alemmassa kynnyksessä: Alavirtaan päin uomassa on yli 30 cm kivien väleissä Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 118

127 vähän soraa: uoman kaltevuus on pienpoikasia ajatellen hyvä, samoin vesisyvyys ja laaja vesisammakasvustol antaa taimenenpoikasille suojaa. Koordinaateissa joen rannalla on huvilarakennus ja vesijohto. Koskessa on kynnysten sarja, jolla on pituutta 20 metriä. Vesisyvyys on uomassa suurten kivien väleissä alle puoli metriä. Edelleen alavirtaan koordinaateissa vesisyvyys on paikoin yli metri ja uoman reunat ovat jyrkät. Koordinaateissa uoma on 8 9 metriä leveä ja siinä on suuria kiviä, joiden seassa on myös hiekkaa ja pienpoikasten suosimaa kivikokoa. Sammalen peittävyys on noin 80 %. Vesisyvyys on alle puoli metriä. Kivien väleistä saattaisi löytyä riittävän laajoja laikkuja sortaa kutua varten. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kyseessä on reitin laaja alaisin kohde, jonne on muokattavissa laajoja pienpoikas ja lisääntymisalueita jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset f) Sivakantien koski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 119

128 Ilmakuva Sivakantienkosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet alimmaisen koskiosuuden niskalla on laaja soraikko pienpoikasalueet alimmaisen koskiosuuden alaosissa on pienpoikasille soveltuvia pohjakivikoita Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 120

129 Karttapiirros Sivakantienkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 187 ja 188. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 121

130 Kuvat 189 ja 190. Kuvat 191 ja 192. Kosken yleiskuvaus Koordinaateissa alkaa koskiosuuksista ylempi. Vesisyvyys on noin cm ja pohja hiekkaa, jossa on erikokoisia kiviä. Perusolemus on rännimäinen, vaikka uomassa on pohjapadon tapaisia rakenteita. Uoma on kuusi metriä leveä, josta noin metri on kuivillaan olevaa kivikkoa. Aivan rannan tuntumassa on suurten kivien seassa soraa ja pieniä kiviä. Sammalen peittävyys on noin 90 %. Alue sopii rajoitetusti pienpoikasille. Koordinaateissa vesisyvyys on lisääntynyt aiemmasta puoleen metriin ja uoman rannoilla on perkauskivivalleja. Tässä on pohjapato, joka ohjaa vettä pajujen alle. Sillan jälkeen seuraa suvanto ennen uutta koskivaihetta. Koordinaateissa on itärannalla metrin levyinen tulvauoma, joka palaa pääuomaan koordinaateissa Pääuomalla on leveyttä noin kahdeksan metriä, ja vesisyvyys on kivien väleissä noin puoli metriä. Niskalla on laaja kutusoraikko, joka alivedellä jää lähes kuivilleen seisovaan veteen. Pääuoman niskalla on noin kaksi metriä leveä kynnys. Alavirtaan päin itärannalla sijaitsee kuusi metriä leveä kivikko ja virtausuomalla. Tässä päävirralla on leveyttä vain kaksi metriä. Vaikka kivikoko on melko suurta, alue sopii rajoitetusti myös pienpoikasille. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 122

131 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset g) Hiekkakoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Hiekkakosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 123

132 Nykytilanne lisääntymisalueet kosken alla on laaja soraikko, ja soraa on myös joenmutkassa pienpoikasalueet kohteen alaosissa muutamia matalia koskenpohjia, joissa on sammalen peittämien kivien väleissä soraa (valmiita pienpoikasalueita) Karttapiirros Hiekkakoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 124

133 Kuvat 193 ja 194. Kuvat 195 ja 196. Kuvat 197 ja 198. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 125

134 Kuvat 199 ja 200. Kuva 201. Kosken yleiskuvaus Koordinaateissa uoma on noin kuusi metriä leveä. Osittain se sijaitsee kallion päällä. Vesisyvyys virtausuomassa on puoli metriä. Kyseessä on monimuotoinen vanhempien poikasten alue. Kallion yläpuolella uomassa on vettä puoli metriä ja pohjalla on paikoin soraa ja pieniä kiviä. Koordinaateissa pohjan keskimääräinen kivikoko on niin suuri, ettei alue edelleenkään sovellu pienpoikasille. Päävirta siirtyy keskiuomasta etelärannan tuntumaan. Vesisyvyys on cm ja vesisammalen peitto on edelleen lähes 100 % pohjasta, josta löytyy paikoin pienpoikasille sopia kohtia. Alue on selvästi kosken yläosia monimuotoisempi. Edelleen alavirtaan päin muodostuu pohjoisrannan kupeelle pieni pohjukka. Joenpohjalla on hiekkaa, jonka seassa on runsaasti sammaleen peittämiä kiviä, joiden ansiosta sammalkasvusto kattaa noin 90 % pohja-alasta. Vesisyvyys on 5 15 cm. Hiekan seassa on myös sorakokoisia kiviä (halkaisija alle 1 cm). Vaikka vallitseva kivikoko on pienpoikasille suuri, löytävät nämä alueelta suojaa. Täällä suurin osa virtaamasta ohjautuu edelleen etelärannan tuntumaan. Joenmutkassa pohjalla on soraa niin paljon, että alue soveltuu pienpoikasille. Uoma on 8 9 metriä leveä. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 126

135 Koordinaateissa uoma levenee noin kymmeneen metriin. Aluetta on kunnostettu pohjaa kynnystämällä. Kosken alle on tuotu soraa niin runsaasti, että lisääntyminen on täällä mahdollista. Soraikon sijainti ei tosin ole virtaaman ja syvyyden suhteen paras mahdollinen. Pienpoikasille sopivia habitaatteja on sekä uomassa että kuivillaan tämän rannoilla. Uomalla on leveyttä kuusi metriä. Koskesta löytyy elinpaikkoja kaikenikäisille taimenille. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava (vaikka kohteesta löytyy lisääntymispaikkoja ja pienpoikaskivikoita, voisi näitä kosken syvyys ja virtausnopeus huomioiden olla huomattavasti enemmänkin) jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä täydennyskunnostus, joka keskittyisi erityisesti kosken yläosiin jatkotoimenpiteiden kustannukset h) Säkkikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 127

136 Ilmakuva Säkkikosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet muutamia soralaikkuja pienpoikasalueet koski kaksijakoinen: yläosa on rännimäinen ja alaosa leviää laajaksi pienpoikaskivikoksi Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 128

137 Karttapiirros Säkkikoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 202 ja 203. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 129

138 Kuvat 203 ja 204. Kuvat 205 ja 206. Kosken yleiskuvaus Virtausuoma on kosken yläosissa rännimäinen ja noin kaksi metriä leveä. Tämän itäpuolella on noin kuusi metriä leveä, osittain kuivillaan oleva kivikko, joka kapenee viiden metrin päässä noin kahteen metriin. Länsirannalla on korkea uittopenkka. Uoma on osin kallioinen, ja pohjan kivikoko on pienpoikasalueeseen liian suuri. Pohjakivet ovat sammalen peitossa (vesisammalen peittävyysprosentti on lähes sata). Länsirannalta löytyy koko rännimäisen osuuden pituinen tulvauoma. Koordinaateissa rännimäinen yläosa laajenee tyystin toisenoloiseksi koskeksi. Nyt uomalla on leveyttä 10 metriä ja itärannan laaja kivikko on kokonaan veden alla. Pohjalla on paikoin pienpoikasille sopivaa kivikkoa. Koordinaateissa virtaama riittää kattamaan koko uoman: kivien väleissä vesisyvyys on cm, ja paikoin pohjalla on jopa soraa. Alue soveltuu väärästä keskikivikoostaan huolimatta pienpoikasille. Kosken alaosassa on uoman itäpuolella saareke ja tämän takana tulvauoma. Alue soveltuu pienpoikasille. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 130

139 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava (vaikka kohteesta löytyy lisääntymispaikkoja ja pienpoikaskivikoita, voisi näitä olla huomattavasti enemmänkin) jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä täydennyskunnostus, joka keskittyisi erityisesti kosken yläosiin jatkotoimenpiteiden kustannukset i) Kannelkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 131

140 Ilmakuva Kannelkosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet kosken alaosan laaja kivikko soveltuu osin pienpoikasille (väärä kivikoko, mutta sovipa syvyys, virtausnopeus ja pohjakasvillisuus) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 132

141 Karttapiirros Kannelkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 207 ja 208. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 133

142 Kuvat 209 ja 210. Kuvat 211 ja 212. Kuvat 213 ja 214. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 134

143 Kuvat 215 ja 216. Kuvat 217 ja 218. Kuvat 219 ja 220. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 135

144 Kuva 221. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla on majapadon jäänteet. Yläosistaan uoma on hyvin rännimäinen, sen molemmin puolin on itse uomaa laajemmat kivikot. Kosken yläosia tulisikin leventää yli kolminkertaiseksi nykyisestä. Koordinaateissa koski on edelleen ojamainen, leveys 1,5 2 metriä ja syvyys 0,5 1 metriä. Alavirtaan päin koskessa on pohjan kallioisuudesta johtuen kynnysmäisyyttä, uoma myös levenee parilla metrillä. Koskiosuus päättyy suvantoon koordinaateissa Ennen tätä uomalla on leveyttä kuusi metriä, osa tästä on matalaa perkauskivikkoa. Suvannon alapuolella saari jakaa kosken kahteen erilliseen osaan. Näistä idänpuoleisen niskaa on tukittu, jäljellä on vain puolen metrin levyinen virtausaukko, jonka alapuolella uomalla on leveyttä noin viisi metriä, josta noin kaksi metriä on kuivillaan. Idänpuoleisen uoman niska on osin kallioinen. Koordinaateissa on alavirtaan päin allas, jossa on vettä noin 40 cm:n syvyydeltä. Uomalla on altaan jälkeen leveyttä 10 metriä. Alue on hyvä talvehtineille poikasille ja rajoitetusti myös tätä nuoremmille. Koordinaateissa sijaitsee saaren lännenpuoleisen osan niska. Uoma on 1,5 metriä leveä ränni, jonka puoli metriä korkeat penkat ovat lähes pystysuorat. Vesisyvyys on noin metri. Koordinaateissa kallio supistaa länsipuolen uoman yhteen metriin. Alempana uoma kuitenkin levenee noin kahteen metriin. Täällä vettä virtailee pajujen alla eikä uoma ole enää yhtä jyrkkärantainen ja perkauskivikot ovat uoman levyiset perkauskivikot. Edellämainitun laajan saaren jälkeen koordinaateissa on uusi pienempi saareke, jonka idänpuoleisessa sivu-uomassa ei ole kallistusta eikä virtausta. Koordinaateissa uoma on kahdeksan metriä leveä ja monimuotoinen, vaikka osin kallioinen, ja alue sopii ainakin osittain myös pienpoikasille. Tätä seuraa suvanto. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 136

145 Koski jatkuu suvannon jälkeen suurin piirtein samanlaisena kuin ennen tätä, vain kalliota enemmän. Koskiosuuden niskalla kalliokynnys kaventaa uoman neljään metriin, mutta levenee taas alempana kahdeksaan metriin. Paikoin pohjalta löytyy jopa poikaskivikkoa. Koordinaateissa on kalliokynnys, jonka kohdalla vesisyvyys on noin 20 cm. Pohjalla on pienpoikasia ajatellen liian suuria kiviä, mutta alue on silti monimuotoinen. Koski laajenee koordinaateissa viuhkamaiseksi, noin 20 metriä leveäksi loppukynnysten sarjaksi. Virtausnopeus ja vesisyvyys sopivat pienpoikasille ja vesisammal antaa näille suojaa. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kyseessä on yksi reitin laaja alaisimmista ja monimuotoisemmista kohteista, jonne on muokattavissa runsaasti pienpoikas ja lisääntymisalueita jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset j) Rosvohotu kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 137

146 Ilmakuva Rosvohotun alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet pieniä alueita kosken alaosissa Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 138

147 Karttapiirros Rosvohotusta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 222 ja 223. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 139

148 Kuva 224. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla on länsirannalla laaja perkauskivikko(10 m x 5 m), jota kiertää lännen puolelta osin umpeutunut tulva-uoma. Koordinaateissa alkaa länsirannan sivu-uoma, joka jatkuu koko kosken pituudelta. Pääuoma on tässä kuusi metriä leveä. Kaltevuudeltaan alue soveltuisi pienpoikasille (virtausnopeus pääosin alle ½ m/s). Rosvohotun alaosassa on kivisuiste, josta kivet mahdollisessa kunnostuksessa kannattaa levittää alavirtaan päin viuhkamaiseksi pienpoikasalueeksi. Päävirran leveys on 4 5 metriä. Vesisyvyys päävirrassa isojen kivien väleissä on noin 30 cm. Vettä virtailee yllämainitun sivu-uoman ja pääuoman erottamassa kivikossa. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 140

149 k) Kalliokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Kalliokosken alueesta. Nykytilanne Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 141

150 lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet vain muutamia pienialaisia suojapaikkoja uoman rantaosissa ja sivu uomissa Karttapiirros Kalliokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 142

151 Kuvat 225 ja 226. Kuvat 227 ja 228. Kuva 229. Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla on molemmilla rannoilla perkauskivistä muodostunut saareke, jonka taakse on muodostunut lyhyt sivu-uoma. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 143

152 Alavirtaan päin uoma laajenee poukamaksi (alkaa koordinaateissa ). Ennen tätä on itärannalla laaja kivikko. Poukaman keskellä on perkauskivisaari, jonka länsipuolella on päävirta ja itäpuolelta saaren kiertää sivu-uoma. Saaren perkauskivikko on sen verran harva, että sinne muodostuu pieniä altaita. Koko poukama olisi muokattavissa kaivinkoneella laajaksi pienpoikasalueeksi. Koordinaateissa itärannalla on saareke ja tämän takana sivu-uoma. Tästä viisi metriä alavirtaan sijaitsee myös vastarannalla perkauskivistä koostuva saareke. Lisäksi pääuomasta erkanee suurilla kivillä täytetty noin 20 metriä pitkä tulvauoma, joka ulottuu noin kuuden metrin päähän pääuomasta. Koordinaateissa itärannan perkauskivikko on yhtä leveä kuin virtausuoma (4 m). Kalliokosken alla molemmilla rannoilla on perkauskivipenkoissa suuria, kuutioluokan kiviä. Virtausuoman leveys vaihtelee kahdesta kolmeen metriin. Uomassa on suuria kiviä, joiden väleissä vesisyvyys on noin puoli metriä. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kyseessä on yksi reitin monimuotoisemmista kohteista, jonne on muokattavissa runsaasti pienpoikas ja lisääntymisalueita jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset l) Matokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 144

153 Ilmakuva Matokosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet lähinnä kosken alaosissa ja rantojen tuntumassa olevia pieniä suojapaikkoja, vaikka pienpoikasille soveltuva pohjan kivikoko puuttuu lähes kokonaan (vesisyvyys on sopiva, ja lisäksi sekä pohja että rantakasvillisuus antavat suojaa) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 145

154 Karttapiirros Matokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 230 ja 231. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 146

155 Kuvat 232 ja 233. Kuvat 234 ja 235. Kuvat 236 ja 237. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 147

156 Kuvat 238 ja 239. Kuvat 240 ja 241. Kuvat 242 ja 432. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 148

157 Kuvat 244 ja 245. Kuvat 246 ja 247. Kuva 248. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 149

158 Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla on runsaasti puita kaatunut noin 10 metriä leveän, allasmaisen uoman päälle. Itärannalla on kuivillaan olevaa kivikkoa (kivikoko alkaa 40 cm:stä ylöspäin). Edelleen alavirtaan päin sijaitsee samalla rannalla noin kolme metriä leveä, kuivillaan oleva tulva-uoma. Niskan alapuolella sivu-uoman jälkeen pääuomalla on leveyttä vain 2 3 metriä. Vesisyvyys on puoli metriä ja uoma muutoinkin rännimäinen. Myös länsirannalla sijaitsee osittain kuivillaan oleva sivu-uoma. Koordinaateissa sivu-uomalla on leveyttä noin kahdeksan metriä. Näissä koordinaateissa noin kolme metriä leveä uoma palaa päävirtaan ja toinen 3 4 metriä leveä uoma jatkuu alavirtaan päin, mutta liittyy jälleen päävirtaan koordinaateissa Päävirrassa on tällä kohdin noin metrin syvyinen ja 15 metriä pitkä allas. Noin kuusi metriä leveä kivikko, joka on osa länsirannan laajaa sivu-uomien verkostoa, jatkuu pääuoman itärannalla noin kaksi metriä leveänä koordinaateissa Noin viiden metrin päässä alavirtaan alkaa uusi tulva-uoma, jolla on leveyttä noin kaksi metriä. Pääuoma on tässä noin kahdeksan metriä leveä, mutta virtaus kattaa tästä vain noin kolme metriä leveän osuuden. Itärannalla on laaja kivikko kuivillaan (kivikoko on liian suuri poikasalueeseen). Koordinaateissa erkanee itärannalla noin puoli metriä leveä sivu-uoma noin viiden metrin etäisyydelle päävirrasta. Tässä on suurten kivien väleissä paikoin myös kiviä, jotka soveltuvat pienpoikasten elinalueen pohjaksi. Myös puusto ja muu rantakasvusto kattaa uomaa antaen taimenenpoikasille suojaa. Koordinaateissa sivu-uoma virtaa takaisin pääuomaan, jossa virtaus riittää kattamaan koko 10 metriä leveän pohjan. Koski virtaa tässä osin kallion päällä. Koordinaateissa päävirta tekee 90-asteen mutkan. Kallioiden välissä virtaus supistuu noin neljään metriin. Alavirtaan muodostuu laaja, noin 25 metriä leveä suvanto. Itärannalla uomaa kaventaneen kallion ohittaa noin metrin levyinen sivu-uoma. Koordinaateissa on edellämainitun altaan alla puolitoista metriä leveä uittoränni, jonka penkat ovat pystysuorat ja metrin korkuiset. Alavirtaan päin on itärannalla laaja, suurista kivistä koostuva kahdeksan metriä leveä tulva-uoma, joka kapenee alavirtaan päin kolmeen metriin (välissä saareke). Tänne kannattaisi ohjata virtausta uittorännimäisestä pääuomasta. Kyseinen tulva-uoma palaa osaksi pääuomaa koordinaateissa Pääuoman virtaaman peittämä pinta-ala laajenee yllämainitun saarekkeen jälkeen kuuteen, ja alavirtaan päin olevassa mutkassa virtaus laajenee jopa 15 metriä leveälle alueelle. Koordinaateissa pääuoma on 8 10 metriä leveä, jossa virtaus ohjautuu kaksi metriä leveään ränniin. Länsirannalla noin 15 metriä pitkä saareke, jonka taakse vesi virtaa. Kosken alla virtaus leviää kattamaan koko uoman. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 150

159 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kyseessä on yksi reitin laaja alaisimmista ja monimuotoisemmista kohteista, jonne on muokattavissa runsaasti pienpoikas ja lisääntymisalueita jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille jatkotoimenpiteiden kustannukset KOPPELOJOKI Koppelojoki virtaa Koppelojärvestä Haapajärveen. Korkeusero järvien välillä on 26,9 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,74 luontainen lisääntyminen sähkökoekalastuksissa ei havaittu luontaista lisääntymistä nousuesteet Myllykosken mahdollinen nousueste (kuvat 256 ja 257) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 151

160 Yleiskartta Koppelojoen koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 152

161 a) Myllykoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Myllykosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 153

162 Nykytilanne lisääntymisalueet joitakin soralaikkuja pienpoikasalueet koski on yläosiltaan kapea, paikoin suojaton ja virtausnopeudeltaan soveltumaton pienpoikasille (näille sopivat alueet löytyvät lähinnä koskea alaosista ja välittömästi välisuvannon yläpuolelta) Karttapiirros Myllykoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 154

163 Kuvat 249 ja 250. Kuvat 251 ja 252. Kuvat 253 ja 254. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 155

164 Kuvat 255 ja 256. Kuvat 257 ja 258. Kuvat 259 ja 260. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 156

165 Kuvat 261 ja 262. Kuvat 263 ja 264. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus on ensisijainen, sillä kyseessä on yksi reitin laaja kohteista, jonne on muokattavissa runsaasti pienpoikas ja lisääntymisalueita, myös kalojen kulkumahdollisuus joen yläpuolisille koskiosuuksille tulisi varmistaa jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen kosken pohjille sekä kalliokynnykseen luonnonkivistä muokattava nousuväylä jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 157

166 Kosken yleiskuvaus Sillan alapuolella niskalla on kuusi metri leveä allas, jossa vesisyvyys on noin metri. Uoma on tästä alavirtaan päin viisi metriä leveä ja hiukan rännimäinen, mikä johtuu nopeasta virtauksesta (>1 m/s) ja vesimäärään nähden kapeasta uomasta. Alue ei sovellu pienpoikasille. Koordinaateissa virtausnopeus ylittää edelleen yhden metrin sekunnissa: Vesisyvyys on keksimäärin puoli metriä ja pintavirtaus aiempaa monimuotoisempaa, sillä uomassa on suuria kiviä (halkaisija > 30 cm) ja näistä kasattuja kynnyksiä. Vesisammal peittää lähes koko pohjaa. Koordinaateissa uoma on kahdeksan metriä leveä ja vesisyvyys noin 30 cm. Länsirannalla on tulvauoma, joka palaa pääuomaan noin 20 metrin päässä allasmaisen pohjukan kohdalla. Yllämainitun pohjukan alapuolella kosken vesisyvyys on puoli metriä ja uomassa on harvakseltaan suuria kiviä. Virtaama riittäisi alivesiaikaankin kattamaan leveydeltään kaksinkertaisen uoman. Runsas kaltevuus ja suuri vesimäärä tekevät alueesta nykymuodossaan pienpoikasille sopimattoman. Koordinaateissa kallio muodostaa osittaisen nousuesteen (kuvat 256 ja 257). Nousukalat pystynevät kallioisen osuuden ylittämään, sillä virtaan muodostuu muutamia suojaisia paikkoja. Kallion päällä kulkevan uoman alaosaa kynnystämällä kalojen kulkua voisi edelleen helpottaa. Koordinaateissa uoma levene 10 metrin alueella kolmella metrillä, jolloin pohjoisrannalla muodostuu kivikko, jonka väleissä vesi hiljalleen virtaa: tässä pienpoikanen voisi selviytyä. Paikoin rannan tuntumasta löytyy lyhyitä pohjapatoja, joiden kohdalla virtausnopeus vähenee, mutta nämä alueet ovat harvassa ja pieniä. Edelleen kyse on lähinnä pyyntikokoisen kalan alueesta. Koordinaateissa on etelärannalla noin puolentoista metrin leveydeltä pienpoikasille soveltuvia suojaisia paikkoja. Myös koordinaateissa on pohjoisrannan tuntumassa pieni pienpoikasalue. Alavirtaan päin noin 20 metrin päässä uoma kaventuu kahdeksasta metristä viiteen ja etelänpuoleista penkkaa vasten on noin kaksi metriä leveä ja 10 metriä pitkä suojaisa kivikko. Kivikoko on edelleen halkaisijaltaan yli 30 cm, mutta paikka on suojaisa. Tästä edelleen alavirtaan alkaa noin 10 metriä pitkä, osittain tukittu sivu-uoma. Pääuomaan tehdyn kynnyksen avulla virtaus hidastuu pienpoikasille sopivaksi kiihtyäkseen taas, mutta vastaavalla tavalla on virtaan muokattavissa lisää pienpoikasille sopivia suojapaikkoja. Koordinaateissa uoma on leventynyt 12 metriin ja vesisyvyys puolestaan vähentynyt cm:iin. Paikka on hyvin monimuotoinen, muttei edelleenkään varsinaisesti pienpoikasaluetta. Pohjoisrannalla on vanhoja kala-altaita. Koordinaateissa virtaa sivu-uoma noin viiden metrin etäisyydellä koskesta aivan kosken alle. Koordinaateissa uoma laajenee 25 metriä leveäksi ja 15 cm syväksi alueeksi. Pohja on hiekkaa, jossa paikoin on seassa kutusorakoisia kiviä. Tässä kaltevuus on aiempaa pienempi. Tästä 30 metriä alavirtaan päin on joenmutka, johon koski päättyy. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 158

167 b) Ahokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Ahokosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 159

168 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet lähinnä kosken alaosien matalikolla Karttapiirros Ahokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 160

169 Kuvat 265 ja 266. Kuvat 267 ja 268. Kuvat 269 ja 270. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 161

170 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostuksen ensisijaisuus on perusteltavissa Ahokosken laajalla pintaalalla sekä sillä, että koskeen on mahdollista muokata nykyistä huomattavasti laajemmat lisääntymis ja pienpoikasalueet jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Niskalla sähkölinjan alla puinen kävelysilta ylittää joen. Tässä uoma on kahdeksan metrin levyinen ja vesisyvyys vaihtelee puolen metrin molemmin puolin. Pohjalla on kynnyksiä ja vesisammal kattaa pohjaa noin 90 %:sti. Pintavirtaus on noin metri sekunnissa. Pohjalla on hiekan päällä vain suuria, halkaisijaltaan yli 30 cm:n kiviä. Kymmenen metriä alavirtaan on laaja suvantoinen allas. Suvannon alapuolelta alkaa koskialue koordinaateissa Vesisyvyys on cm ja uoman leveys 6 7 metriä. Pintavirta on tässäkin nopea ja uoma rännimäinen: vain muutama kivi ulottuu pinnalle sakka. Alavirtaan päin uoma muodostaa noin 12 metriä leveän pohjukan. Edellämainitun pohjukan alapuolella uoma on kuusi metriä leveä. Pohjoisrannalla on laaja peltoaukea, joten varsin korkea joenpenkka on tässä perusteltu ratkaisu. Sammalen peittävyys on täällä hiekkaisella pohjalla hiukan vähentynyt aiemmasta, nyt se on noin 75 %. Koordinaateissa uoma levenee noin 20 metriin ja etelärannan tuntumassa on suuria kiviä, joiden taakse on muodostunut tulvauoma. Kun vesisyvyyskin on vähentynyt hiukan aiemmasta, olisi tähän muokattavissa erinomainen pienpoikasalue. Kosken alla on viuhkamainen kynnys, jonka pohjoisosassa on pienialaisia saarekkeita, joiden väleistä vesi virtaa. Paikka soveltuu osittain pienpoikasille, vaikka uoma onkin suojaton (kiviä ei edelleenkään ulotu pinnan yläpuolelle). Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 162

171 c) Alakoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Alakosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 163

172 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet kosken monimuotoinen alaosa tarjoaa suojapaikkoja myös pienpoikasille Karttapiirros Alakoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 164

173 Kuvat 271 ja 272. Kuvat 273 ja 274. Kuvat 275 ja 276. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 165

174 Kuvat 277 ja 278. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostuksen ensisijaisuus on perusteltavissa kosken laajalla pinta alalla sekä sillä, että koskeen on mahdollista muokata nykyistä huomattavasti laajemmat lisääntymis ja pienpoikasalueet jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen sekä kosken yläosissa uoman leventäminen ja kynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Uoma on kosken niskalla kuusi metriä leveä ja vesisyvyys keskiuomassa noin metri. Yksikään kivi ei ulotu pinnan yläpuolelle, joten joki on tässä rännimäinen. Niskalla uoman ylittää kivetty traktorin ajoura. Kosken yläosat eivät sovellu pienpoikasille. Koordinaateissa uoma on viisi metriä leveä. Rantamatalasta noin 30 cm syvyydestä löytyy cm kokoisia kiviä. Koordinaateissa rännimäisyys vähenee, samoin kaltevuus, ja uoma levenee takaisin noin kuuteen metriin. Päävirta on noin puolen metrin syvyinen ja penkat jyrkät eikä pintakiviä ole. Kunnostus pienpoikasalueeksi olisi kuitenkin mahdollinen uomaa leventämällä ja kynnystämällä. Kosken lounaisranta on vastarantaa jyrkempi. Pohja on hiekkaa, johon on painunut kiviä. Koordinaateissa on uoman lounaispuolella suuria kiviä, joiden taitse vesi virtaa. Näiden taakse muodostuu lyhyt sivu-uoma. Tässä on päävirrassa useita kynnyksiä eli ensimmäisen kerran pintavirtaus rikkoutuu. Paikka on kuitenkin lähinnä talvehtineiden poikasten aluetta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 166

175 Koordinaateissa noin 10 metrin etäisyydellä pääuomasta virtaa koillisrannalla saniaisten seassa noin metrin levyinen ja 30 metrin pituinen tulvauoma, josta tulisi seulanperäkivillä kunnostettuna mainio pienpoikasalue. Koordinaateissa uoma levenee 20 metriin. Tässä edellämainittu tulvauoma palaa päävirtaan ja alkaa pitkän saarekkeen kiertävä sivu-uoma. Tässä on lounaan suunnassa toinen pitkä saareke ja näiden välissä uusi lyhyt saareke. Näiden lisäksi rannalla on 10 metriä pitkä suiste, jonka taakse virtaus myös ohjautuu. Alue onkin hyvin monimuotoinen, ja tässä löytyy ensimmäisen kerran mainioita paikkoja pienpoikasille. Päävirta on matala (20 cm) mutta edelleen suojaton. Koordinaateissa joki jatkuu virtana. Pohja on hiekkaa ja täysin kivetön. Uoma on neljä metriä leveä ja vesisyvyys on noin metri. 8. PERTUNJOKI Pertunjoki virtaa Ahojärvestä Ylä-Valtimojärveen. Korkeusero järvien välillä on 47,4 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,40 luontainen lisääntyminen ei sähkökoekalastustietoja nousuesteet Pitkäkosken nousueste (kuvat 314 ja 315) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 167

176 Yleiskartta Pertunjoen alaosista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 168

177 Yleiskartta Pertunjoen yläosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 169

178 a) Korpikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Korpikosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 170

179 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet suojapaikkoja lähinnä rantakasvillisuuden suojassa Karttapiirros Korpikoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 279 ja 280. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 171

180 Kuvat 281 ja 282. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla uoman leveys on kaksi metriä, josta vesi peittää 1,5 metriä leveän osuuden. Perkauskivipenkat ovat toista metriä korkeat. Uomaa voisi tässä leventää ja tuoda pohjalle seulanperäkiviä. Joki on puromainen ja puusto kattaa uomaa, lehtipuustoa on kaatunut uoman ylle niin runsaasti, että nämä peittävät paikoin koko uoman. Koordinaateissa hiekkapohjalla ei ole kiviä, joten virtaus on kuljettanut mukanaan hiekkaa syventäen uoman hiukan yli metriin. Paikan molemmin puolin pohjalla on suuria (> 30 cm) kiviä. Koordinaateissa uoma on kolme metriä leveä ja pohjalla on hiekan päällä erikokoisia kiviä, lähinnä halkaisijaltaan yli 30 cm:siä. Pohjan kivipeite ei ole kattava. Koski sopii oikeankokoisen pohjakivikon puuttumisesta huolimatta rajoitetusti pienpoikasille, sillä korkeat penkat, vesisammalet (peitto noin 80 %) ja rantapuusto antavat suojaa, ja lisäksi vesisyvyys ja virtausnopeus ovat lähes optimaaliset. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 172

181 b) Jyrkänkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet kivikko kosken alla sekä paikoin sivu uoma Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 173

182 Ilmakuva Jyrkänkosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 174

183 Karttapiirros Jyrkänkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 283 ja 284. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 175

184 Kuvat 285 ja 286. Kuvat 287 ja 288. Kuvat 289 ja 290. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 176

185 Kuvat 291 ja 292. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Koordinaateista uomassa on kynnyksiä ja pohjalla on paikoin halkaisijaltaan cm kiviä. Vesisammal peittää pohjan noin 80 %:sti. Joen yli on rakennettu kävelysilta koordinaateista Täällä koski on rännimäinen ja virtausuoma on kaventunut noin 1,5 metriin, muutoin uoma on neljä metriä leveä. Pohjalla on hiekkaa ja soraa sekä kiviä, jotka ovat reilusti yli pienpoikaskivikon optimikoon. Koordinaateissa alkaa itärannalla noin 1,5 metriä leveä, yläosastaan tukittu sivuuoma. Päävirrassa on tässä kohdin halkaisijaltaan alle 30 cm:n kokoisia kiviä, joten paikka sopii pienpoikasille, vaikkei olekaan näille tyypillinen alue. Alavirtaan mentäessä edellämainittu sivu-uoma jakaantuu kahdeksi noin metrin levyiseksi uudeksi uomaksi, jotka kiertävät noin 10 metriä pitkän saarekkeen (tämä päättyy koordinaateissa ). Paikka on noin neljän metrin etäisyydellä päävirrasta (enimmillään eroa pääuomaan on 10 metriä). Koordinaateissa pääuomasta virtaa kivien väleistä vettä sivu-uomaan, joka jatkuu välillä matalana ja hiekkapohjaisena, leveyden vaihdellessa 0,5 2 metrin välillä aina kosken alle. Sivu-uoma olisi kunnostettavissa erinomaiseksi pienpoikasalueeksi. Kosken alla uoma jakaantuu kahtaalle. Uoma on kolme metriä leveä ja pohja on soran ja pienten kivien peitossa. Virtausnopeus on alle puoli metriä ja vesisyvyys keskimäärin 20 cm. Alue soveltuu hyvin pienpoikasille. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 177

186 c) Majakoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Majakosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet pienpoikasalueet ei löytynyt kosken yläosat ovat kapean rännimäiset, maantiesillan alapuolella, erityisesti kosken alaosassa on pohjalla pienpoikasille sopivia paikkoja (kivikoko ei ole sopiva, mutta Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 178

187 muut vesisyvyys, virtaus ja pohjakasvillisuus ovat optimaaliset) Karttapiirros Majakoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 293 ja 294. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 179

188 Kuvat 295 ja 296. Kuvat 297 ja 298. Kuva 299. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 180

189 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen sekä kosken yläosissa uoman kynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla penkat ovat noin neljä metriä korkeat, ja uoma on kaksi metriä leveä. Koordinaateissa noin neljä metriä leveässä uomassa on paikoin noin 40 cm syviä monttuja ja satunnaisesti halkaisijaltaan alle 30 cm:n kiviä. Ilman korkeita pohjapatoja koski olisi jyrkkä, mutta nyt parin metrin välein tehty kynnystys tekee uomasta monimuotoisen. Alapuolella joen ylittää maantiesilta. Uomalla on sillan alapuolella leveyttä kuusi metriä. Tässä koskea on kunnostettu perkauskivillä, joita pohjapadoiksi kokoamalla on saatu aikaan monimuotoinen virtaus. Rantapuusto varjostaa hyvin uomaa. Pohjalle seulanperäkiviä levittämällä alueesta tulisi todella mainio pienpoikasten elinpaikka. Kosken alla hiekkapohjaa peittävä kivikko (>30 cm) levenee viuhkaksi. Virtaus on monimuotoinen ja pohja vaihteleva, sammalkasvusto antaa suojaa ja vesisyvyys on kivien väleissä 30 cm. Alue sopii pohjan kivien koosta huolimatta rajoitetusti pienpoikasille. d) Pitkäkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 181

190 Ilmakuva Pitkäkosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 182

191 Nykytilanne lisääntymisalueet muutamia soralaikkuja pienpoikasalueet uoma on pääosin uittoränni, joka paikoin levenee muistuttamaan koskialuetta; tällaisissa paikoissa ja kosken alaosassa on pienpoikasille joitakin suojapaikkoja Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 183

192 Karttapiirros Pitkäkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 184

193 Kuvat 300 ja 301. Kuvat 302 ja 303. Kuvat 304 ja 305. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 185

194 Kuvat 306 ja 307. Kuvat 308 ja 309. Kuvat 310 ja 311. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 186

195 Kuvat 312 ja 313. Kuvat 314 ja 315. Kuvat 316 ja 317. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 187

196 Kuvat 318 ja 319. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen, uittolaitteiden jäänteiden purkaminen, uoman kynnystäminen ja leventäminen sekä nousuväylän muokkaaminen kalliokynnykseen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Niskan yläpuolella on metrin syvyinen allas, itse koskessa vesisyvyys on noin 30 cm ja leveys noin kolme metriä. Kosken yläosat ovat rännimäiset eikä vedenpinnan yläpuolelle yllä kiviä. Pohja on hiekka, jonka päällä on erikoisia, poikaskivikkoa suurempia kiviä. Uoma kaventuu kahteen metriin koordinaateissa Koordinaateissa vesi virtaa kallion päällä noin 10 metrin matkan. Ohut vesikerros tasaisen kallion päällä on paikoin kaloille vaikea ylittää. Uoma supistuu edelleen metriin ja jatkuu alavirtaan rännimäisenä. Puisten uittolaitteiden jäänteet ovat vielä osin paikoillaan. Puisten uittolaitteiden reunustamalla rännillä on tässä pituutta noin 50 metriä. Vettä karkaa uittolaitteiden taakse, joten vesisyvyys on kolme metriä leveässä rännissä vain 20 cm. Näissä olosuhteissa pohja kelvannee pienpoikasille, mutta virtaaman lisääntyessä paikka muuttuu suojattomaksi ja siten näille elinkelvottomaksi. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 188

197 Uusi puinen, itärannalla oleva uittosuiste päättyy koordinaateissa Myös tämän takana on sivu-uoma. Viisi metriä alavirtaan alkaa vastarannalla jälleen uusi puinen uittosuisteen jäänne. Koordinaateissa perkauskivien takana itärannalla virtaa noin 10 metrin matkalla jälleen uusi sivu-uoma. Alavirtaan päin rännimäisyys vähenee ja uoma levenee noin neljään metriin. Kosken pohjalla on pienpoikaskivikkoa, ja vaikka vesisyvyys on noin 30 cm, ei yksikään pohjakivi ulotu pinnan yläpuolelle. Puusto kattaa uomaa lähes täydellisesti. Alavirtaan on jälleen yksi puinen uittolaitteen jäänne, jonka taakse karkaa päävirrasta vettä. Tässä uoma on madaltunut cm:iin. Koordinaateissa keskimääräinen syvyys on keskiuomassa cm ja leveys 2 4 metriä. Syvyyden lisääntymisen myötä alue muuttuu rännimäiseksi ja suojattomaksi eikä sovellu enää pienpoikasille. Koordinaateissa uomassa on ensi kertaa suuria kiviä ja selviä pohjapatoja. Vesisyvyys on edelleen cm eikä pieniä kiviä ole. Koordinaateissa joki virtaa kallion päällä ja alavirtaan päin on korkea puinen uittosuiste. Edelleen alavirtaan päin leveys on noin neljä metriä, vesisyvyys cm, kiviä on pohjalla aiempaa enemmän ja niiden koko on pienentynyt, joten tästä alavirtaan uoma sopii pienpoikasille. Koordinaateissa edellämainittu hyvä pienpoikasalue päättyy. Uoma virtaa tästä alavirtaan jälleen kallion päällä, joka jyrkkenee neljä metriä korkeaksi nousuesteeksi (kuvat 314 ja 3415). Tätä ei ole mahdollista kiertää, joten kynnysten sarjaan tulisi muokata kalalle kulkumahdollisuus. Paikan koordinaatit ovat Koordinaateissa uoma kaventui jälleen kahteen metriin ja itärannalla on puisia uittolaitteiden jäänteitä. Virrassa on pohjapatoja. Koordinaateissa edellämainittu uittosuiste päättyy. Tästä alavirtaan koski on taas tyystin erilainen: uomalla on leveyttä seitsemän metriä ja pohjaa peittävät pienet kivet ja sora. Vesisyvyys on cm. Nämä alueet soveltuvat hyvin pienpoikasille. Kosken alla on sivu-uoma, joka kiertää 10 metriä pitkän saarekkeen. Keskellä päävirtaa on kivikkoa kuivillaan. e) Pekinkoski ja Ahokoski Pekinkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 189

198 Ilmakuva Pekinkosken ja Ahokosken alueista. Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet uoma on rännimäinen ja pienpoikasille sopivia paikkoja löytyy vain muutama aivan kosken alaosasta Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 190

199 Karttapiirros Pekinkoskesta ja Ahokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskia kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 191

200 Kuvat 320 ja 321. Kuva 322. Kuvat 323 ja 224. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 192

201 Kuvat 325 ja 326. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Uoman leveys on 2 3 metriä niskalta kosken yli tämän keskivaiheilla sijaitsevalle kävelysillalle. Koski on rännimäinen. Vesisyvyys on noin puoli metriä ja uomassa on suuria kiviä. Sillan jälkeen leveys supistuu 1,5 metriin. Kosken alaosassa pohjalla on poikaskivikkokokoisia kiviä, mutta vain harvakseltaan. Virtausuoma on suojaton. Ahokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 193

202 Nykytilanne lisääntymisalueet kosken niskalla on kaksi lisääntymispaikkaa pienpoikasalueet uomassa on pienpoikasille sopivia paikkoja lähinnä kosken alaosassa sekä aivan rantojen tuntumassa Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) kunnostus ei ole vähäisen pinta alan vuoksi tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla vesisyvyys on kolme metriä leveässä uomassa noin 10 cm. Koordinaateissa on uomassa kynnys ja tämän muodostaman altaan pohjalla kutusoraa. Vesisyvyys altaan päällä on alivedelläkin noin 40 cm. Vesisammalen peitto on noin 90 %. Traktoriura menee joen yli kosken puolivälissä (tässä on pohjalle levitetty mursketta). Uoman leveys on kolme metriä ja vesisyvyys 30 cm. Pohja on tasainen, siellä täällä on cm kokoisia kiviä ja näiden väleissä myös pienempiä kiviä. Alue sopiikin pienpoikasille. Kosken alla on keskellä päävirta, jonka molemmin puolin on muodostunut sivu-uomat. Näistä pohjoisenpuoleinen on syvempi: vesisyvyys on siinä noin 30 cm, kun päävirrassa ja toisessa sivuuomassa se on vain muutamia senttimetrejä. Alaosiin on kertynyt virran mukana kutusorakokoisia ja poikaskivikkokokoisia kiviä. Päävirralla on leveyttä kaksi metriä, samoin pohjoispuolen sivuuomalla, jonka pohja kostuu hiekasta ja noin cm kokoisista kivistä. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 194

203 9. MYLLYJOKI Myllyjoki virtaa Ylimmäisenlammesta Koppelojärveen laskevaan Palmikkojokeen. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,1 luontainen lisääntyminen ei sähkökoekalastustietoja nousuesteet Myllykosken nousueste (kuvat 335 ja 336) Yleiskartta Myllyjoen koskialueen sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 195

204 a) Myllykoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Myllykosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 196

205 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet uoma on uittoränni, jossa pienpoikasille sopivia alueita löytyy lähinnä maantiesillan alapuolisesta sivu uomasta Karttapiirros Myllykoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 197

206 Kuvat 327 ja 328. Kuvat 329 ja 330. Kuvat 331 ja 332. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 198

207 Kuvat 333 ja 334. Kuvat 335 ja 336. Kuva 337. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 199

208 Kuvat 338 ja 339. Kuvat 340 ja 341. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen, uittolaitteiden jäänteiden purkaminen, uoman kynnystäminen ja leventäminen sekä puromaisen nousuväylän avaaminen kalliokynnyksen ohi jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 200

209 Kosken yleiskuvaus Koski on yläosistaan kahdesta kolmeen metriä leveä, jossa vesisyvyys on cm. Pohjalla on pienpoikasia ajatellen liian suuria kiviä (>40 cm) ja näistä muodostuvia kynnyksiä. Joki on puromainen, jota puusto kattaa. Myllykosken yläosat soveltuvat talvehtineille poikasille ja tätä suuremmille taimenille. Koordinaateissa koski on kaksi metriä leveä, ja uoman kaventuminen on lisännyt vesisyvyyttä, joka on noin cm. Uoma on rännimäinen. Koordinaateissa eli suvantoisen altaan yläpuolella kaakkoisrannalla on suuria perkauskivikasoja. Uomassa on paikoin noin metrin levyisiä ja muutaman metrin pituisia kuivillaan olevia kivikasoja, mutta koski on jyrkkärantainen. Edellämainittu allas on saunarakennuksen kohdalla, ja on saatu aikaan kasaamalla virtaan puoli metriä korkea kynnys. Koordinaateissa piharakennuksen kohdalla uoma on rännimäinen, jota puiset uittolaitteiden jäänteet reunustavat. Koordinaateissa uoma on neljä metriä leveä, pohjalla on suuria kiviä (>30 cm) sekä näistä muokattuja pohjapatoja ja vesisyvyys on cm. Erityisesti luoteisrannalla on runsaasti perkauskivikasoja. Koordinaateissa uomassa on kalliokynnysten muodostama nousueste, joka on mahdollista ohittaa rakentamalla paikalle puromainen sivu-uoma. Kalliokynnysten yläpuolella uomalla on leveyttä kolme metriä. Pohja on edelleen kallioinen, mutta seassa on kivistä koostuvia pohjapatoja. Alavirtaan maantiesillalle asti uoma on kaksi metriä leveä räjäytetty väylä, jossa on jäljellä puisten uittolaitteiden jäänteet. Koordinaateissa eli 30 metriä alavirtaan maantiesillan alapuolella vesisyvyys vaihtelee välillä cm. Uoma on edelleen rännimäinen, mutta ei enää varsinaisesti uittoränni, sillä paikoin pohjalla on matalia kynnyksiä ja rantojen tuntumasta löytyy suojapaikkoja. Koordinaateissa Koillisrannalla virtaa viiden metrin päässä varsinaisesta koskesta metrin levyinen ja pienpoikasille soveltuva sivu-uoma (tämä saa vetensä pääuomasta perkauskivien väleistä, suoraa vesiyhteyttä tähän ei ole). Koordinaateissa sivuuoma kääntyy 90-astetta kohti pääuomaa. Koordinaateissa on päävirrassa tukos. Sivu-uomassa on tällä kohdin vesisyvyys 15 cm ja pohja hiekkaa, mutta alue soveltunee silti ainakin osin pienpoikasille. Kosken alla hajonneiden puisten uittolaitteiden puut kasaantuneet sumaksi. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 201

210 10. TUUPANJOKI Lyhyt Tuupanjoki virtaa Nuolijärvestä Polvijärveen. Korkeusero järvien välillä on 1,6 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 0,12 luontainen lisääntyminen nousuesteet sähkökoekalastuksissa ei havaittu luontaista lisääntymistä Yleiskartta Tuupanjoen koskialueen sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 202

211 a) Nuolikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Nuolikosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet muutamia soralaikkuja pienpoikasalueet pohjalla on kokonsa puolesta pienpoikasalueeseen sopivia kiviä, mutta nämä ovat painuneet tiukasti pohja vasten ja suuri osa uomaa on suojaton (vedenpinta ei rikkoudu edes alivirtaamalla) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 203

212 Karttapiirros Nuolikoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 342 ja 343. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 204

213 Kuvat 344 ja 345. Kuva 346. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) ensisijainen jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen ja uoman kynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 205

214 Koski alkaa maantiesillan kohdalta ja päättyy laajaan alapuoliseen suvantoon. Uoma on noin 12 metriä leveä, mutta kaakkoisrannalla kivisuisteen takana virtaa noin 1,5 metriä leveä sivu-uoma (alkaa koordinaateista ), joka ulottuu aina kosken alle. Tässä on hyvää pienpoikasaluetta. Kivisuisteen yläpuolella päävirran reunalla on 3 4 metrin leveydeltä pohjakivikkoa kuivillaan (kivikoko cm). Päävirrassa vesisyvyys on noin cm, välillä se kasvaa puoleen metriin, ja pohjalla on halkaisijaltaan cm kiviä. Pintaan asti kosken eivät yllä, joten virtaaman lisääntyessä koski on melko suojaton. Uomaa tulisi kynnystää, jotta virtaukseen tulisi vaihtelua ja uomaan saataisiin lisää keski- ja ylävedenaikaisia suojapaikkoja. Koskea tulisi jo sijaintinsa ja pinta-alansa vuoksi kunnostaa edellämainitun kynnystämisen lisäksi seulanperäkivillä ja erityisesti kutusoralla, sillä lisääntymispaikat puuttuvat. Kosken alaosassa kaakkoisrannalla on viisi metriä leveä pienpoikaskivikko, jossa vesisyvyys on 5 10 cm. Kosken alla on kivien väleissä jonkin verran soraa. Täällä virtaus on kuitenkin liian voimakas pienpoikasille, joten alueelle on kunnostuksen yhteydessä syytä kasata pohjapatoja. Länsirannalle on kasattu laaja perkauskivikko, jossa kivikoko on pienpoikasten elinaluetta ajatellen hyvä. 11. HIIRENJOKI Hiirenjoki virtaa Hiirenjärvestä Haapajärveen. Korkeusero järvien välillä on 80,1 metriä. koskialueiden yhteispinta ala (ha) 2,0 luontainen lisääntyminen Pajukoskella havaittiin sähkökoekalastuksissa luontaista lisääntymistä nousuesteet ei nousuesteitä Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 206

215 Yleiskartta Hiirenjoen alaosien koskialueen sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 207

216 Yleiskartta Hiirenjoen yläosien koskialueiden sijainnista. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 208

217 a) Puhakankoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet pieniä alueita rantakasvillisuuden suojassa ja kosken alimman kynnyksen alaosissa Kuva 347. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 209

218 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) ei jatkotoimenpiteitä jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Koski koostuu kahdesta lyhyestä kynnysalueesta, joiden välissä on suvanto. Alimman, noin 15 metriä pitkän koskiosuuden alaosassa on pieni poikasalue. Molemmat kynnysmäiset koskialueet virtaavat osin kallion päällä. b) Pajukoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 210

219 Ilmakuva Pajukosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet satunnaisia soralaikkuja pienpoikasalueet pohjan keskimääräinen kivikoko on suuri pienpoikasille, mutta näille sopivia alueita löytyy pohjalta satunnaisesti Vuoden 2006 sähkökoekalastusten perusteella taimen lisääntyy koskessa luontaisesti. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 211

220 Karttapiirros Pajukoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 348 ja 349. Kuvat 350 ja 351. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 212

221 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen sekä uoman lisäkynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Koordinaateista ylävirran suuntaan sijaitsee kosken niska, jonka yläpuolella on virta-aluetta. Länsirannalla on kivikko kuivillaan (keksimääräinen kivikoko cm), mutta alavirtaan rantamatalaan siirretyt kivet ovat näitä selvästi suurempia. Uomassa on pinnalle yltäviä, sammalen peittämiä kiviä. Vesisyvyys on keskimäärin noin 40 cm ja pohjan keksimääräinen kivikoko edelleen cm. Koska vesisyvyys on melko suuri pienpoikasille, ja uoma on hiukan suojaton, ei alue satunnaisista suojapaikoista huolimatta ole pienpoikasille sopiva. Koordinaateissa uoma on kuusi metriä leveä. Vesisyvyys on keskiuomassa edelleen noin 40 cm ja keksimääräinen kivikoko >30 cm (keskiuomassa on myös tätä pienempiä kiviä). Puusto kattaa hyvin uomaa. Koskiosuuden alapuolella on pohjukka, ja tämän alla neljä metriä leveä lyhyt kynnysalue. c) Rapulinkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 213

222 Ilmakuva Rapulinkosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet kosken alaosiin on kertynyt virtauksen mukana soraa pienpoikasalueet kosken alaosat sopivat hyvin pienpoikasille, mutta ylempänä uoman rakenteen vuoksi (kynnys allas kynnys sekä uittolaitteiden jäänteet) suojapaikkoja löytyy koskesta vain paikoin Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 214

223 Karttapiirros Rapulinkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 352 ja 353. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 215

224 Kuvat 354 ja 355. Kuvat 356 ja 357. Kuva 358. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 216

225 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) ensisijainen jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja paikoin seulanperäkivien levittäminen koskeen, uittolaitteiden jäänteiden purkaminen ja kosken yläosien leventäminen sekä uoman kynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Kosken niskalla uoma on rännimäinen, ja sitä reunustavat korkeat perkauskivipenkat. Nämä tulisi purkaa ja näin kaksinkertaistaa uoman leveys. Sammal peittää pohjaa noin 70 %:sti. Konekunnostus on hyvä vaihtoehto, sillä niskalle on avattu koneura, ja kosken yläosat ovat vain muutaman kymmenen merin päässä maantiestä. Koordinaateissa uomassa ei vieläkään ole poikasalueita: vesi virtaa kaksi metriä leveässä keskiuomassa, jota reunustavat halkaisijaltaan yli 40 cm:n kivet. Koordinaateissa uoma on kuusi metriä leveä ja suurten kivien väleissä noin 30 cm syvyydessä on alle 15 cm:n kokoisia kiviä, joten pienpoikasille löytyy alueita. Keskimääräinen kivikoko pääuomassa on cm. Koordinaateissa on itärannalla uittosuisteen jäänteet, jotka purkamalla uoma levenisi parilla metrillä. Keskellä uomaa on kivikumpu, joka jäänee tulvillakin ainakin osittain kuivilleen. Kivet ovat suurimmaksi osaksi pienpoikasalueen pohjalle oikeankokoisia. Tämän länsipuolella on 1,5 metriä leveä ja itäpuolella noin viisi metriä leveä uoma, jonka hajoava uittosuiste jakaa. Ylävirtaan päin uoma on kuusi metriä leveä ja sopiva pienpoikasille. Tässä uittosuiste tulisi purkaa ja saaren kiviä levittää ylä- ja alapuolelle virtaan. Nyt saarta ympäröivistä uomista kumpikaan ei kunnolla sovellu pienpoikasille. Alapuolella varsinaisessa koskiuomassa on cm syviä monttuja. Pohjalla on pieniä kiviä (<20 cm). Noin viisi metriä leveän uoman rakenne on tässä kynnys allas kynnys, joten vesisyvyyttä on hiukan aiempaa enemmän. Kyse onkin sopivasta pohjamateriaalista huolimatta alueesta, joka sopii vain rajoitetusti pienpoikasille. Rapulinkosken alla on kynnys, jonka ylä- ja alapuolisen vedenpinnan korkeusero on kaksi metriä. Kynnystä voisi hiukan levittää alavirran suuntaa, näin saataisiin lisää pienpoikasille soveltuvia suojapaikkoja. Kosken alaosa ei kuitenkaan ole porrasmaisine rakenteineen vaelluseste. Virta on kuljettanut kosken alaosiin pieniä kiviä ja soraa, varsinkin kosken alla länsirannan tuntumassa on laaja sorakasa, joten täältä löytynee myös kutuun sopia pohjia. Loppukynnyksen yläosassa on cm syviä monttuja. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 217

226 d) Kurenkoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Nykytilanne lisääntymisalueet kosken keskiosassa on pohjalla paikoin soraa pienpoikasalueet kosken alaosat sekä keskiosassa sijaitseva laaja ja matala kivikko soveltuvat pienpoikasille, muulla koskea näille löytyy suojapaikkoja vain satunnaisesti Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 218

227 Ilmakuva Kurenkosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 219

228 Karttapiirros Kurenkoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 220

229 Kuvat 359 ja 360. Kuvat 361 ja 362. Kuvat 363 ja 364. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 221

230 Kuvat 365 ja 366. Kuvat 367 ja 368. Kuvat 369 ja 370. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 222

231 Kuvat 371 ja 372. Kuvat 373 ja 374. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) ensisijainen jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen, uittolaitteiden jäänteiden purkaminen, kosken leventäminen sekä uoman lisäkynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 223

232 Kurekosken niska on rännimäinen. Uoma on neljä metriä leveä, eivätkä nämä koskenosat sovellu pienpoikasille. Vesisyvyys on noin 40 cm. Koordinaateissa koskenpohjalta löytyy joitakin suojapaikkoja pienpoikasille. Uoma on täällä viisi metriä leveä. Koordinaateissa noin 30 metriä molempiin suuntiin koskenpohjalla on pienpoikasalueita. Uoma on kuusi metriä leveä, jota parimetriset perkauskivivallit reunustavat. Kalliokynnykset muodostavat aiempaa jyrkemmän koskenosan koordinaateissa Kohde on kallioisuudestaan ja jyrkkyydestään huolimatta monimuotoinen. Uoma kapenee noin viiteen metriin, ja pohjalla on paikoin hiukan soraa, joten täällä lienee lisääntymiseen sopivia paikkoja. Paikasta saisi lisäkynnystämällä ja seulanperäkiviä levittämällä hyvän pienpoikasalueen. Koordinaateissa uoma laajenee 30 metrin osuudella 20 metriä leveäksi. Keskellä on laaja ja korkea kivikko, jonka päällä on vettä vain noin 10 cm. Paikkaa peittävät pienpoikasille sopivankokoiset kivet. Länsirannalle muodostuu lampare, jossa vedenpinta on selvästi alempana kuin kivikon päällä. Jos allasta vasten olevaa kivikkoa loiventaisi, tulisi siihen lisää pienpoikasalaa (loiva kynnys). Pohjalla on paikoin myös soraa ja sammalen peitto on noin 90 %. Koordinaateista alavirtaan uoman leveys on kuusi metriä ja vesisyvyys cm, mutta ylävirtaan päin vain 3 4 metriä. Siellä uoma on monimuotoinen ja sitä on kynnystetty, mutta kohde ei ole pienpoikasaluetta. Koordinaateissa sijaitsee kallion muodostama kynnysalue. Putouskorkeus jakaantuu tasaisesti eri kynnysten kesken, joten paikka ei muodosta vaellusestettä. Länsirannalla sijaitsee tulvauoma, joka ohittaa yhden kynnyksistä. Ylävirtaan päin kallioon muodostuu kalatiemäinen portaikko. Koordinaateissa itärannalla on kivisuisteen takana tulvauoma. Tämä sijaitse aivan karjan laiduntaman pellon laidalla, joten tässä rantaa ei tule muokata. Pääuomassa virtaus ohjautuu 1,5 2 metriä leveään keskiväylään muun osan uomaa ollessa kuvillaan. Kosken kivet ovat tässä pääosin halkaisijaltaan noin puoli metriä. Joenmutkan kohdalla koordinaateissa uoma on 6 8 metriä leveä ja kaltevuus aiempaa vähäisempää.. Kosken alta näihin koordinaatteihin uoman pohja on valmista pienpoikaskivikkoa. Ylävirtaan päin uoma on monimuotoinen, mutta lohkareinen koski ei sovellu pienpoikasille. Joki virtaa edelleen aivan pellon laidalla, joten tähän olisi helposti tuotavissa seulanperäkiviä. Näitä voisi levittää uomaan, kunhan sieltä ensin poistettaisiin noin puolet tämänhetkisistä lohkareista ja aluetta kynnystettäisiin nykyistä enemmän. Kurenkosken alla vesisyvyyttä on cm, ja virtaus ohjautuu rannan lähellä pajukoiden alle. Hiekkapohjalla on <15 cm:n kiviä ja virtausnopeus jää alle ½ m/s, joten kyseessä on valmis pienpoikasalue. Varsinaisen Kurenkosken alapuolella on 25 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä koskialue (sijaintitaulukkoon pienellä merkityt koordinaatit). Vesisyvyys on noin 30 cm ja uoma on monimuotoinen. Pohja on hiekkaa, jonka päällä on kiviä, suurempia kuin pienpoikasille sopisi. Niskalla on pohjalla satunnaisesti halkaisijaltaan alle 15 cm:n kiviä. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 224

233 e) Kalliokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Kalliokosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 225

234 Nykytilanne lisääntymisalueet kosken yläosissa on kutusoraikko pienpoikasalueet kosken alaosissa, jossa virtaus on jakaantunut kahteen uomaan sekä kosken yläosissa, ei tosin aivan niskan lähellä on laajoja pienpoikasille soveltuvia alueita Karttapiirros Kalliokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 226

235 Kuvat 375 ja 376. Kuvat 377 ja 378. Kuvat 379 ja 380. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 227

236 Kuvat 381 ja 382. Kuvat 383 ja 384. Kuvat 385 ja 386. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 228

237 Kuvat 387 ja 388. Kuvat 389 ja 390. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) koskessa on hyviä pienpoikasalueita, mutta sekä sijaintinsa (Hiirenjoki on reitin alin jokialue) että laajuutensa vuoksi kunnostustarve on ensisijainen jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja seulanperäkivien levittäminen koskeen, uittolaitteiden jäänteiden purkaminen ja paikoin kosken leventäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 229

238 Kosken yleiskuvaus Kalliokosken niska on rännimäinen, mutta 20 metriä alavirtaan joki vaihettuu pienpoikasuomaksi: leveys on kuusi metriä, sammalen peitto 90 % pohjasta, pintavirtaus monimuotoinen, puusto kattaa uomaa ja suurten kivien väleissä on pienpoikaskivikkoa. Koordinaateissa on laaja allas, jonka alavirranpuolella on kutusoraa runsaan 30 cm:n syvyydessä. Soran yli kulkee virtaus, joten tässä on mahdollinen taimenen lisääntymispaikka. Koordinaateissa uoman leveys on 6 8 metriä. Alue soveltuu edelleen pienpoikasille. Tästä alkaa kalliokynnysten sarja (koordinaateissa ). Kalojen kulkua lukuisat kynnykset eivät kuitenkaan estä. Rännissä on matalia kalliokynnyksiä ja vesisyvyys on noin puoli metriä. Koordinaateissa on kallion päällä sijaitsevan uittorännin alaosa. Etelärannalla on jäljellä puisia uittolaitteita ja vastarannalla näkyy hyvää pienpoikaskivikkoa. Uoman leveys on kuusi metriä ja vesisyvyys 20 cm. Soraikot puuttuvat. Koordinaateissa alkaa yläosistaan maakannaksella tukitti tulva-uoma. Tämä ohittaa osan kalliokynnyksistä. Kallio ei edelleenkään muodosta nousuestettä, mutta noin 20 metrin matkalla koski on kaikenikäisille taimenille vain kulkuväylä, sillä täältä ei löydy kaloille suojapaikkoja. Alavirtaan päin mentäessä pohjan keskimääräinen kivikoko pienenee. Suurten kivien väleissä on paikoin pienpoikaskivikkoa, samoin kuin ennen kalliokynnyksiä. Uoma on monimuotoinen ja soveltuu monin paikoin vielä talvehtimattomille poikasille, mutta varsinaista pienpoikasaluetta ei tämä koskialue ole. Aiemmin mainittu sivu-uoma palaa päävirtaan koordinaateissa Tässä on jäljellä puisia uittolaitteiden jäänteitä. Kosken alaosissa virtaama jakaantuu kahteen uomaan, joita laaja saari erottaa. Koordinaateissa sijaitsee rannalla pääuoman kohdalla omakotitalo. Sivu-uomasta erkanee tässä kaksi erillistä, tukittua virtausuraa, joita on tukittu mutta joiden kivien väleistä vettä ohjautuu pääuomaan (toisella urista on leveyttä metri, toisella kaksi metriä). Tästä noin 20 metriä ylävirtaan koskella on vain yksi uoma. Pääuoma on tässä viisi metriä leveä, alempana hiukan kapeampi. Vesisyvyys on leveässä uomassa 5 10 cm. Paikka on tällä virtaamalla hyvää pienpoikasaluetta. Sivu-uoma on alempana kolme metriä leveä ja vesisyvyys pintakivien väleissä cm. Pohjalla on <15 cm kokoisia kiviä. Sammalen peitto on noin 90 % ja rannan puusto kattaa suurta osaa uomasta. Sivu-uoma ei kaipaa lisätoimenpiteitä. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 230

239 f) Honkakoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Honkakosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 231

240 Nykytilanne lisääntymisalueet ei löytynyt pienpoikasalueet kosken alaosissa sekä paikoin ylempänä on pienpoikasille soveltuvia laajojakin alueita, vaikkei pohjan kivikoko olekaan optimaalinen Karttapiirros Honkakoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 232

241 Kuvat 391 ja 392. Kuvat 393 ja 394. Kuvat 395 ja 396. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 233

242 Kuvat 397 ja 398. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) koskessa on hyviä pienpoikasalueita, mutta sekä sijaintinsa (Hiirenjoki on reitin alin jokialue) että laajuutensa vuoksi kunnostustarve on ensisijainen jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja lisäseulanperäkivien levittäminen koskeen ja uittolaitteiden jäänteiden purkaminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Koordinaateissa uoma on seitsemän metriä leveä ja cm syvä. Tämän molemmin puolin uoma on kaksi metriä leveämpi ja noin 20 cm syvempi. Noin 20 metriä ylävirtaan on kivikko, jonka takana on 10 metriä pitkä suvanto ja tämän yläpuolella kosken niskan kynnys. Alavirtaan etelärannalla on pääasiassa suurten kivien muodostama kivikko kuivillaan, niskalta noin 130 metrin pituudelta uoman kivikoko on liian suuri pienpoikasille. Vesisammal peittää pohjaa noin 90 %:sti. Virtausnopeus alle ½ m/s. Koordinaateissa virtausta riittää tarkasteluajankohtaan vain noin puoleen uoman leveydestä, joten rannalla on noin 20 m x 4 m -kokoinen pienpoikaskivikko kuivillaan. Vesisyvyys on cm. Alavirtaan mentäessä halkaisijaltaan alle 10 cm:n kivet häviävät lähes kokonaan, tosin kooltaan cm kiviä löytyy edelleen. Koordinaateissa sijaitsee etelärannalla allasmaisen sivu-uoman niska. Kosken alla olevan kynnyksen yläpuolella uoma laajenee, ja keskelle jää saareke. Täällä on kolme metriä leveä uittosuisteen jäänne, jonka takana on edellämainitun allasmaisen sivu-uoman alaosa. Pääuomassa suisteen kohdalla pintavirtaus rikkoontuu, mutta jo keskivirtaamalla pintakivet jäävät Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 234

243 kokonaan veden alle. Tasaisen pienpoikaskivikon päällä on vettä 5 15 cm, mutta kovemmalla virtaamalla alue on suojaton. Kosken alla on noin kahdeksan metriä leveä kynnys. Täällä on pohjalla kooltaan 2 10 cm:n pikkukiviä suurempien väleissä. Vesisyvyys on cm. g) Myllykoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Myllykosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 235

244 Nykytilanne lisääntymisalueet kosken alaosassa on paikoin sorapohja pienpoikasalueet kosken alaosat soveltuvat pienpoikasille mutta muutoin koski on rännimäinen Karttapiirros Myllykoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 399 ja 400. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 236

245 Kuvat 401 ja 402. Kuvat 403 ja 404. Kuvat 405 ja 406. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 237

246 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja lisäseulanperäkivien levittäminen koskeen, uittolaitteiden jäänteiden purkaminen, sivu uoman kunnostus sekä kosken yläosien kynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Kosken niskan alla on halkaisijaltaan noin 40 cm:n kivistä koostuva kynnys. Uoma on neljä metriä leveä ja vesisyvyys suurten kivien cm. Rännimäiseksi supistetun uoman pohjalla on räjäytyskiviä. Koordinaateissa uoma edelleen rännimäinen, ja vaikka suuret räjäytyskivet monimuotoistavat virtausta, eivät nämä tee paikasta taimenenpoikasille sopivaa. Joenmutkassa pohjoisrannalla on uittolaitteiden puisia jäänteitä koordinaateissa Tässä uoma on viisi metriä leveä ja etelärantaa vasten on pienpoikasille soveltuvaa kivikkoa, leveydeltään noin neljä metriä, kuivillaan. Kivikko päättyy koordinaateissa Myös pääuoman pohjalla on täällä vastaavankokoisia kiviä. Edellämainituista koordinaateista alavirtaan päin uoma on edelleen hiukan rännimäinen, mutta nyt 5 6 metriä leveänä koski soveltuu ainakin paikoin pienpoikasille. Koordinaateissa etelärannalla kivisuisteen taakse muodostuu allasmainen sivuuoma. Koordinaateissa aiemmin mainittu sivu-uoma virtaa takaisin pääuomaan. Noin 20 metriä alavirtaan koski päättyy. Itse asiassa viimeisen noin 15 metrin osuudella sivu-uomasta on muodostunut päävirta, mikä johtuu siitä, että uomat erottava perkauskivikko on niin harva, että vesi virtaa varsinaisen pääuoman korkeasta pohjakivikosta matalampaan sivu-uomaan. Kivikko on pienpoikasille oikeankokoisista kivistä koostuva, mutta soraa ei kivien väleissä ole. Pääuoman vedet virtaavat sivu-uomaan koordinaateissa Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 238

247 h) Tammikoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Tammikosken alueesta. Nykytilanne lisääntymisalueet uoman alaosissa on pohjalla paikoin soraa pienpoikasalueet laajoja pienpoikasalueita löytyy koko kosken pituudelta, mutta tukitut sivu uomat avaamalla ja uomaa muokkaamalla näitä voisi olla enemmän Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 239

248 Karttapiirros Tammikoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Kuvat 407 ja 408. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 240

249 Kuvat 409 ja 410. Kuvat 411 ja 412. Kuvat 413 ja 414. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 241

250 Kuvat 415 ja 416. Kuvat 417 ja 418. Kuvat 419 ja 420. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 242

251 Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) koskessa on hyviä pienpoikasalueita, mutta sekä sijaintinsa (Hiirenjoki on reitin alin jokialue, maantiesilta ylittää kosken) että laajuutensa vuoksi kunnostustarve on ensisijainen jatkotoimenpiteet kaivinkoneella tehtävä koskikunnostus, johon kuuluu soran ja lisäseulanperäkivien levittäminen koskeen, sivuuomien avaaminen ja kunnostaminen sekä paikoin pääuoman lisäkynnystäminen jatkotoimenpiteiden kustannukset Kosken yleiskuvaus Koskesta löytyy alueita sekä taimenen lisääntymiseen että pienpoikasten suojapaikoiksi, mutta näitä on mahdollista lisätä kunnostamalla. Niskalla on puinen tammi edelleen paikoillaan (koordinaateissa ). Tammessa on kolme erillistä virtausaukkoa ja sen yläpuolella on kaksi saareketta, toinen etelänpuoleisessa ja toinen pohjoispuoleisessa uomassa. Näiden yläpuolella uoma muodostaa sekä laajan altaan että tammen pohjoispuolelle tulevan sivu-uoman. Tammea ei kannattane purkaa eikä tämän yläpuolista uomaa muokata, sillä varsinaiset pienpoikasalueet löytyvät tammen alapuolisesta koskesta, jossa uoma on noin viisi metriä leveä. Tammen pohjoisrannalla on kuivillaan noin kaksi metriä leveä tulva-uoma. Pohjalla on pienpoikasalueeseen sopivankokoisia, sammalen peittämiä kiviä, joista osa tosin on teräväreunaisia räjäytyskiviä. Tulva-uoma palaa päävirtaan koordinaateissa , ja samoissa koordinaateissa on pohjoisrannan laajan altaan yläosa. Päävirta sijaitsee tammen kahden eteläpuoleisen virtausaukon kohdalla. Pohjalla on pienpoikasille sopivankokoisia kiviä, uoma on monimuotoinen ja vesisyvyys keskimäärin 30 cm. Koordinaateissa edellämainittu allas päättyy. Etelärannan kivikko kaventaa tässä virtausuoman runsaaseen metriin. Kyseinen, nyt kuivillaan oleva kivikko koostuu alle 20 cm kokoisista kivistä, joten paikka on keskivedellä sopiva pienpoikasille (osin räjäytyskiviä). Vesisyvyys on keskimäärin 30 cm, mutta uomasta löytyy myös syvempiä monttuja. Vaikka kosken pohjalla on pienpoikasille sopivankokoisia kiviä, kannattaa tänne tuoda seulanperäkiviä ja soraa (sillalta helppo levittää koskeen) ja samalla avata yläpuolista tulvauomaa. Kaltevuuskaan ei ole liian suuri vastakuoriutuneille taimenille. Sillalta alavirtaan koski on kahdeksan metriä leveä, mutta muutoin kuten ylempänä. Etelärannalla on noin 10 metriä pitkä kivisuiste ja tämän takana sivu-uoma, jonne tulisi ohjata lisää virtausta. Koordinaateissa suurten sammalpeitteisten kivien väleissä on tiiviisti pohjaa vasten painuneena halkaisijaltaan <15 cm kiviä ja soraa cm syvyydessä. Uoman vallitseva kivikoko on kuitenkin >30 cm. Sillan alapuoli tulisi kunnostaa poistamalla osa suurista kivistä ja levittämällä tilalle seulanperäkiviä ja syvimpiin kohtiin, varsinkin heti sillan alle, soraa. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 243

252 Koordinaateissa pohjalla on aiempaa runsaammin pieniä kiviä ja. Alapuolella on noin viisi metriä pitkä kynnys ja etelärannalla sijaitsee pitkänomainen, osin allasmainen tulvauoma, jonne vedenvirtauksen estävät puiset uittolaitteiden jäänteet. Pääuomassa on tällä kohdin kutusoraa. Koordinaateissa tulvauoma palaa kosken alla pääuomaan. Täällä ei ole virtausta, kuten ei tällä kohdin pääuomassakaan. Tulvauoman yläosia kannattaa muokata pienpoikasalueeksi. Kosken alaosiin on suurten kivien väleihin kertynyt soraa pieniin kasoihin, jotka nyt sijaitsevat melko matalassa vedessä, mutta keskivirtaamalla saattavat soveltua kutuun. i) Kaikerokoski kosken niskan koordinaatit (KKJ 27) kosken päätepisteen koordinaatit (KKJ 27) kosken pituus (m) kosken pintaala (m²) Ilmakuva Kaikerokosken alueesta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 244

253 Karttapiirros Kaikerokoskesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 245

254 Nykytilanne lisääntymisalueet uomassa on paikoin lisääntymissoraikkoja pienpoikasalueet pienpoikasalueita löytyy koskesta koko tämän pituudelta Kuvat 421 ja 422. Kuvat 423 ja 424. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 246

255 Kuvat 425 ja 426. Kuvat 427 ja 428. Kuvat 429 ja 430. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 247

256 Kuvat 431 ja 432. Kuvat 433 ja 434. Kuvat 435 ja 436. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 248

257 Kuvat 437 ja 438. Kuvat 439 ja 440. Jatkotoimenpiteet jatkotoimenpiteiden tarve (ensisijainen, suositeltava, ei jatkotoimenpiteitä) suositeltava jatkotoimenpiteet koskessa on pituutensa vuoksi laajoja pienpoikasalueita, mutta todennäköisesti lisääntymiseen sopivia soraikkoja löytyy pohjilta liian vähän, myös sivu uomia avaamalla ja uittolaitteiden jäänteitä purkamalla koskesta tulisi nykyistä monimuotoisempi jatkotoimenpiteiden kustannukset Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 249

258 Kosken yleiskuvaus Hyvien lisääntymispaikkojen vähyys rajoittaa kosken poikastuotantoa, sillä koskiuoma soveltuu suurimmaksi osaksi myös pienpoikasille. Aivan kosken yläosissa tämän ylittää maantiesilta. Tässä joki on ohjattu viiteen rumpuputkeen, joista neljä on halkaisijaltaan runsaan metrin kokoisia ja yksi noin metrin. Nämä saattavat, varsinkin näin alivesisaikaan muodostaa kaloille nousuesteen. Sillan yläpuolella on puita kaatunut rumpuputkien eteen muodostaen altaan. Myös sillan alapuolelle muodostuu allas, jossa on pienpoikaskivikkoa, mutta ei soraa. Altaan kohdalla syvyys on noin metri, joten tähän kannattaisi levittää lisääntymisalue. Sillalta 30 metriä ylävirtaan koski päättyy. Koordinaateissa uoma on kuusi metriä leveä ja vesisyvyys on noin 20 cm. Lähes 1/3 uoman leveydestä on kuivillaan ja pohjaa kattaa pienpoikaskivikko. Soraakin löytyy jonkin verran mutta melko matalasta vedestä. Vesisammalkasvusto peittää pohjaa noin 90 prosenttisesti. Alavirtaan uomassa on allas. Joenmutkassa on uittolaitteiden jäänteitä ja seitsemän metriä leveässä uomassa runsaan kolmen metrin leveydeltä pienpoikaskivikkoa kuivillaan, mikä näin alivedellä on hyvä, sillä silloin myös keski- ja ylävedellä löytyy koskesta poikasille sopivia alueita. Koordinaateissa uoma on noin 50 metrin matkalla 12 metriä leveä. Tällä osuudella on sorapohja, jonka päällä on erikokoisia kiviä. Uoman leveneminen on aiheuttanut sen, että vesisyvyys on vain 5 15 cm. Kaltevuus on vähäinen, ja vaikka vedenpinta nousisi, jää pienpoikasille sopivia alueita näille suotuisaan syvyyteen. Pohjassa saisi kuitenkin olla enemmän korkeusvaihtelua. Puita on kaatunut runsaasti kosken päälle, ja lounaisrannan puolella on jyrkkä rinne. Koordinaateissa uomassa on aiempaa vähemmän pinnalle ulottuvia kiviä. Jos vedenpinta nousee toistakymmentä senttimetriä, jäävät kaikki paikan kivet kokonaan veden alle ja uoma muuttuu suojattomaksi. Rannoilla on paikoin kutusoraa, ja sitä lienee pieninä laikkuina myös uoman pohjalla. Nämä eivät kuitenkaan riitä, vaan koskeen tulisi kuitenkin levittää koko pituudelta lisääntymispaikkoja. Koordinaateissa kallioisuus on lisääntynyt, ja uomassa on matala kynnys, jonka taakse muodostuu uoman vähäisen kaltevuuden vuoksi melko laaja allas. Uoma on kuusi metriä leveä ja vesisyvyys on noin 20 cm. Pohjalla on edelleen pienpoikaskivikkoa. Koordinaateissa uoma on noin viis metriä leveä ja pintakiviä on vähän, vaikka vesisyvyys on vain cm. Koordinaateissa etelärannalla erkanee koskesta sivu-uoma, jonka niskalla on kaksi osittain purettua kiviarkkua, joiden väliin jää noin metrin levyinen aukko. Sivu-uoma virtaa joen suuntaisesti noin 10 metrin etäisyydellä tästä ja muodostaa alempana laajan, umpeenkasvavan altaan. Koordinaateissa pääuoma on kuusi metriä leveä, vesisyvyys noin 20 cm ja edellämainittu sivu-uoma palaa pääuomaan. Alavirtaan päin on koskessa kalliokynnyksiä. Uoman mutkassa on kivisuiste, jonka taakse muodostuu tulvauoma. Uoma on noin neljä metriä leveä. Puisista ja kivisistä, osin hajonneista uittolaitteista huolimatta pohjalla on pienpoikaskivikkoa ja tällä virtaamalla alue sopii taimenenpoikasille hyvin. Kynnysten sarja ei ole nousueste. Kallion päällä virtaava, noin 60 metrin pituinen osa koskea on kaloille vain kulkuväylä, suojapaikkoja taimenille ei täältä löydy. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 250

259 Koordinaateissa on joenmutka, jossa pohjoisrannalla on noin 40 metriä pitkä kivisuiste, jonka takana on puolestaan noin 1,5 metriä leveä sivu-uoma. Pääuoma on tässä viisi metriä leveä, mutta kaventuu ylävirtaan päin kahteen metriin. Pohjalla on kalliota, mutta myös pienpoikaskivikkoa. Myös etelärannalla sijaitsee noin 20 metriä pitkä kivisuisteen jäänne, ja tämän takana sivu-uoma. Kalliokynnys kaventaa pääuoman kahteen metriin. Koordinaateissa uoma on jälleen kuusi metriä leveä. Koordinaateissa palaa päävirtaan etelärannan 1,5 metriä leveä sivu-uoma. Tässä pääuoma on noin 15 metrin matkalla 10 metriä leveä. Kosken alaosat ovat mainiota pienpoikasaluetta. Pohjalla on tiiviiksi painunutta soraa ja halkaisijaltaan alle 15 cm:n kiviä, mutta suurimman osan pohjasta peittävät tätä suuremmat kivet, joista kasvava vesisammalkasvusto peittää pohjaa noin 90 prosenttisesti. Lisäksi pintavirtausnopeus on alle ½ m/s ja vesisyvyys suurten kivien väleissä on cm, joten kaiken kaikkiaan alue sopii hyvin pienpoikasille. Uoma on kuusi metriä leveä ja monimuotoinen. 12. KUOKKASTENKOSKEN VOIMALAITOS Kuokkastenkoski on alin Valtimonjoen reitin koskista. Koskeen valmistui kalojen kulun katkaiseva vesivoimalaitos vuonna Voimalaitoksen kohdalla putouskorkeus on 10 metriä ja suunnitteluvirtaama 21 m³/s (Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 2018). Voimalaitosratkaisua selvittänyt Janne Eskelinen päätyi suosittamaan voimalaitoksen ohitusratkaisuksi betonista pystyrakokalaporrasta, joka koostuisi altaasta. Halvin ratkaisu on sijoittaa kalatie ohijuoksutuspadon yhteyteen ilmakuvassa esitetysti, jolloin korkeusero ylä- ja alapuolisen vedenpinna välillä jää runsaaseen neljään metriin. Suunniteltu sijainti myös mahdollistaa sen, että työpato ei estä voimalaitoksen toimintaa rakennusvaiheen aikana. Jotta tulvauomaan sijoittuva kalatie toimisi, tulee voimalaitokselta tulevaa päävirtaa vasten luoda riittävä virtaus emokalojen houkuttelemiseksi vanhaan uomaan. Tämä on mahdollista saada aikaan rakentamalla tulvauoman suulle pato, jonka kapeaan virtausaukkoon ohjataan vähintään 1 m³/s virtaus. Jos vanhaan uomaan ei haluta muokata pienpoikasaluetta, ei kyseistä virtaamaa ole välttämätöntä ylläpitää koko vuotta. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 251

260 Ilmakuva Kuokkastenkosken voimalaitosalueesta. Kuvaan on merkitty kalan nousureitti päävirrasta vanhan uoman kautta ohi voimalaitoksen suunnitellun kalaporrasratkaisun perusteella. Karttapiirros Kuokkastenkosken voimalaitosalueesta. Karttaan on merkitty, mistä kohden koskea kukin raporttiin liitetty valokuva on otettu. Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 252

261 Kuvat 441 ja 442. Kuviin on valkoisilla nuolilla merkitty suunnitellun kalatien nousureitti. Esitetynlaisen ohitusratkaisun rakennustöiden kustannus tulisi olemaan euroa. Lisäksi menetetään voimalaitoksen ohittavan vesimäärän muutoin tuottaman sähkön hinta. Kuvat 443 ja 444. Kuvaan 443 on merkitty suunniteltua kalaporrasta varten rakennettavan houkutusvirtapadon sijainti. Kuva 444 on otettu vastaavanlaisesta kalaporrasratkaisusta, jota raportti suosittelee Kuokkastenkoskeen (kuvassa on Lieksan Saarijoen kalaporras). Valtimonjoen reitin koskikartoitus ja kalataloudellinen arviointi 253