KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

Transkriptio

1 KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.

2 Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana.

3 Kartta 6.Ilmakuva kunnostussuunnitelman alueesta Kohteen sanallinen kuvaus: Kunnostusjakson pituus on noin 100 m. Joen leveys on 5-12 m, syvyyttä 0,1-0,8 m. Keskimääräinen syvyys alivirtaamalla on noin 30 cm. Kohde jakaantuu maantiesillan ylä- ja alapuoliselle alueelle. Kohteen yläosa maantiesillan yläpuolella on noin 35 m pitkä, joka koostuu kahdesta lyhyestä ja matalasta pohjakivikkoisesta virtapaikasta, pituudeltaan yhteensä noin 15 m. Alueen yläosalla on joessa pieni maasaari, jossa päävirtaus on maantien puoleisella uiman osuudella. Saaren toinen uoma on vähävirtauksinen ja saaren edusta on suvantoa, noin 50 cm syvää ja siinä on muutamia noin 50 cm pintakiviä. Saaren eteläpuolinen uoma on saaren kohdalla kivikkoinen ja virtapaikka. Pohjalla on vähänlaisesti karkeaa soraa, kivissä on pääasiallisesti vesisammaleita ja ne peittävät pohjan. Saaren edustalla ja alapuolella on pintakiviä ja noin 50 cm syvää kivinivaa. Pohjalla kivissä kasvaa upoksissa olevaa heinäkasvillisuutta peittäen pohjan ainakin osittain. Sillan yläpuolella on noin 7 m virtapaikka, joka on noin cm sammalpintaista pohjakivikkoa, jonka väleissä on vähänlaisesti soraikkoa.

4 Sillan alusta on pääasillisesti kivinivaa, noin 50 cm syvää ja siellä on muutamia pintakiviä, jotka peittyvät korkeammalla vedenkorkeudella. Sillan alapuolella on melko kiivas mutta tasainen kivinen virtapaikka, jonka kivet ovat lähes kauttaaltaan vesisammaleiden peittämiä eikä vapaata pohjaa ole paljoakaan nähtävänä. Noin 10 m virtapaikassa on kolme vähäistä kynnystä, soraa on niukalti. Vesi on hyvin kirkasta. Luoman reunoilla on monin paikoin kivikkoa, todennäköisesti koskea on joskus avattu puunuiton takia tai tulvien estämiseksi. Pienen, 5 m kivipohjaisen välinivan jälkeen on noin 15 m pitkä, koskimainen kohta, joka on pohjanlaadultaan edellisen kaltainen. Virtapaikat ovat vetensä hyvin läpi johtavia, jossa vesi kulkee monin paikoin filmimäisenä pintana kivien päältä tekemättä suuriakaan suunnanmuutoksia tai syvyysvaihteluita. Virtajakso päättyy noin 10x25m kokoiseen lampeen, jonka synyys on noin >50 cm. Lampi soveltuu hyvin isompien kalojen asentopaikaksi kosken alla olevana hapekkaana elinpaikkana. Lammen alapuolella on noin 3 m mittainen, pääasiassa kivistä muodistunut pieni patoava paikka, jota ei sanottavasti voi pitää varsinaisena virtapaikkana, lähinnä kivikkona, joka estää vähän lammen veden virtausta ja padottaa sitä. Alimmasta kivipaikasta alaspäin joki on pääasiassa hidasta ja syvähköä nivaa aina Puntarikoskelle saakka. Virtapaikkoja alueella on noin 40m, kivinivoja 30m ja suvantoa 30m. Keskimäärin uoma on noin 5 m leveä, vaihdellen 3-10 m välillä. Korkeuseroa jaksolla on noin 80 cm. Paikka on rantapuustostaan huolimatta melko valoisaa ja sen näkyy vesikasvillisuuden osalta. Rantapuusto on pääosin lehtipuuta, leppää, koivua ja pihlajaa. Kunnostustyöhön paikalla on kivimateriaalia riittävästi kivimateriaalia etenkin sillan alapuolisella osuudella, lisätarvetta on soralla sekä puuaineksella. Kohteen kunnostaminen: Alueen ongelmana on monin paikoin pohjan hyvin tiheä kivikko, joka tekee alueesta yksipuolisen ja pohjaltaan sulkeutuneen, lähinnä vesisammalia kasvavan kivikkoisen ja tiiviin pohjan. Lisäksi kivinivoissa monet kiviryhmät ovat hyvin hitaassa virrassa ja rykelminä. Alueelta puuttuu suojamontut, asentokivineen, selvästi vaihtelevat virta-alueet ja kynnykset niskoineen. Alue on lähinnä suvantojen osalta tasasyvyistä paikoin kivistä uomaa sekä virtapaikkojen osalta matalaa, ja pohjaltaan yksipuolista osuutta. Virta-aluetta on tarkoitus monipuolistaa ja saada sinne kaloille nykyistä parempia suojapaikkoja sekä lisääntymiskohteita. Kohteen voi kunnostaa mainiosti pienellä väkijoukolla aloittamalla kunnostus sillan yläpuoliselta alueelta. Ensin kannattaa tehdä kiviset kynnykset, joita varten pääosa kivimateriaalista voidaan ottaa uoman pohjalta, jolloin samalla saadaan syvännemontut valmiiksi. Kivien ottaminen kannattaa keskittää pienialaisiin kohteisiin ja kaivaa kiviainekset niin syvältä kuin ne on mahdollista kaivaa. Siten saadaan samalla syvännekuopat ja mahdollisimman paljon vesisammakeisia kiviä jää paikalleen tärkeänä osana virtavesiluontoa. Kynnysten ja kiveämisten jälkeen kohteita lopuksi sorastetaan. Sorastus voi tapahtua suoraan soravaunusta sorastusputkea käyttäen. Alueella on korkeuseroa riittävästi sorastimen käyttöön ja kosken rannalla on hankala liikkua esim. kuormaajakoneilla, joten sorastusputki on lähes ainoa kannattava ja edullinen tapa sorastaa tehtujä kutumonttuja. Sorastuksen jälkeen monttuihin tulee asentaa pintakivikkoa, joka on karkeaa soraa tai pieniä kiviä, joilla lukitaan rakennettu soraikko paremmin paikalleen kestämään virtaamavaihteluja. Kohteella voi käyttää myös vähäisen määrän puutavaraa, joka sijoitetaan esim. sillan yläpuolelle ja kosken alaosaan ennen lampea. Myös lampeen voidaan laittaa asentokivien lisäksi joitakin isoja runkoja.

5 Kartta 7. Alakosken kunnostusesitys suuntaa-antavana karttapiirroksena Kartassa 6 ja 7 käytetyt karttamerkintöjen selvennykset:

6 Kuva 1. Maantien yläpuolinen alue nykytilassa. Kuva 2. Edellisen kuvan kohteelle hahmoteltu kunnostus ja kohde kunnostuksen jälkeen. Punaharmaalla kuvattu kutusoraikkojen tekopaikat ja mustilla ympyröillä kuvattuna syvännemonttujen paikat.

7 Kuva 3. Kosken alaosassa on runsaasti käyttökelposta kivimateriaalia kosken kunnostusta varten. Kuva 4.koskialueen pohja on paikoin täysin isojen sammaloituneiden kivien peittämä.

8 Kuva 5. Sillan alapuolinen virtapaikka kuvattuna nykytilassa. Kuva 6. Kuvahahmotelma tilanteesta kunnostuksen jälkeen. Päävirtaus (sininen viiva) ja ruskeat paikat kuvaavat tehtäviä kutupaikkoja sekä mustat alueet ovat syvännekuoppia.

9 Kuva 7.Kosken alaosa nykytilassa alivirtaamalla. Kuva 8. Kosken alaosa esitettynä kuvahahmotelman avulla kunnostuksen jälkeen. Sininen nuoli kuvaa päävirtausta, musta ympyrä syvännemonttuja, ruskeat kutusoraikkojen paikkoja.

10 Kuva 9.Lammen alapuolella oleva pieni virtapaikka nykytilassa. Kuva 10. Lammen alapuoli vähäisen kunnostuksen jälkeen uudelleen hahmoteltuna. Sisninen viiva kuvaa päävirtausta ja musta ympyrä on asentomonttu.

11 Materiaalit: Soraa (20-60 mm) 10 m3, pikkutukkia 1m3, kiviä ei tarvita. Toteutusmuoto: Suositeltavin toteuttamismuoto on talkoo (2 pv). Konekalusto: Maataloustraktori ja peräkärry (matalat laidat viljaluukulla). Sorastus mieluiten erillisellä sorastuslaitteella. Huomioitavaa: Maantie ja liikenne aiheuttavat oman työturvallisuusriskinsä. Kunnostuksessa käytettävät karttamerkinnät kohteille 2-4: