Myllyjoen kalataloudellinen kunnostus ja töidenaloittamislupa, Jaala

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 107/06/1 Dnro ISY-2006-Y-75 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Kaakkois-Suomen TE-keskus ASIA Myllyjoen kalataloudellinen kunnostus ja töidenaloittamislupa, Jaala HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa mainittuun rakentamiseen. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa saada ryhtyä rakentamistöihin jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kymijoen Mäntyharjun reittiin kuuluva Myllyjoen reitti on osa Karijärven valumaaluetta (14.94), tarkemmin Huhdasjärven aluetta (14.942). Myllyjoen reitti alkaa Karijärvestä ja laskee Kaajärven, Lapjärven, Ruuhasjärven ja Huhdasjärven kautta Niskajärveen. Kunnostushankkeeseen kuuluvat Kaajärven ja Lapjärven välisellä jokiosuudella sijaitseva Myllykoski ja Lapjärven alapuolella, Hartolan kylän kohdalla sijaitseva Sonkerikoski. Karijärven valuma-alueen pinta-ala on 339 km 2 ja järvisyys 21,3 %. Valuma-alueen pinta-alan ja keskimääräisten valumatietojen perusteella Myllyjoen keskiylivirtaama (MHQ) on 4,6 m 3 /s ja ylivirtaama (HQ 1/20 ) 7,4 m 3 /s.

2 2 Myllyjoen vedenlaatu täyttää hyvin virtakutuisten kalojen ja rapujen elinvaatimukset. Myllyjoen reitillä elää luontainen taimenkanta, jonka parhaimmat lisääntymisalueet sijaitsevat reitin yläosassa sijaitsevassa Myllyjoessa. Myllyjoen koskialueita on aikoinaan perattu ja vesistöön on rakennettu mm. myllyjä. Perkaukset ja vesistörakentaminen ovat yksipuolistaneet koskialueiden syvyys- ja virtausolosuhteita sekä merkittävästi vähentäneet joessa elävän taimenkannan kutu- ja poikastuotantoalueita. Sopivien lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäisen määrän vuoksi Myllyjoen taimenkanta koostuu nykyään lähes yksinomaan istukkaista. Myllyjoen kalataloudellisen kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on parantaa taimenkannan elinolosuhteita monipuolistamalla koskialueiden virtaus- ja syvyysolosuhteita, luomalla lisääntymis- ja poikastuotantoalueita ja poistamalla osittainen nousueste. Toissijaisena tavoitteena on parantaa alueen virtavesikalastuksen edellytyksiä. Kunnostus edistää samalla alueen maisemallista ja luonnonsuojelullista arvoa. Kaajärven luusuasta alkavassa Myllykoskessa on kaksi koskialuetta, joiden välissä on 150 m pituinen suvanto-osuus. Myllykosken yläosa on 210 pitkä ja sen putouskorkeus on 0,7 m. Myllykosken yläosan kunnostusta koskeva suunnitelmapiirros on esitetty hakemuksen kunnostussuunnitelman liitteessä 5. Kunnostusalue alkaa noin 50 m Kaajärven luusuasta. Pääosa kunnostustoimenpiteistä tehdään suunnitelman paaluväleillä m m ja m m. Koskea soraistetaan ja virtaussuunnassa uoman oikea ranta-alue kivetään poikastuotantoalueeksi. Kiveäminen aloitetaan paalulla m olevan kynnyksen alapuolelta. Uomaan siirretään myös kookkaita kiviä monipuolistamaan virtauksia, ja kaivetaan syvänteitä kalojen suojapaikoiksi. Mökkien kohdalla (paaluvälit m m, m m ja m m) ei tehdä kunnostustoimenpiteitä kosken vasemmalla rannalla. Paaluvälillä m m olevat kynnykset jätetään ennalleen. Virtausta tasataan paalulle m kivettävällä matalalla kynnyksellä. Pääosin paikallistiesillan alapuolella sijaitseva Myllykosken alaosan kunnostusalue on 120 m pitkä ja sen putouskorkeus on 1,25 m. Myllykosken alaosan kunnostusta koskeva suunnitelmapiirros on esitetty hakemuksen kunnostussuunnitelman liitteessä 8. Kunnostus alkaa paaluväliltä m. Koskialueen paljas pohja kivetään ja soraistetaan, minkä lisäksi kunnostusalueelle siirretään pintakiviä monipuolistamaan virtauk-

3 sia ja kaivetaan syvänteitä kalojen asentokuopiksi. Virtauksen ohjaamiseksi rakennetaan suisteita. 3 Myllykoski päättyy Myllykosken patoon, joka on osittainen nousueste kaloille. Pato on nykyisin huonossa kunnossa. Pato ei haittaa isojen taimenien kulkua, mutta haittaa taimenenpoikasten ja muiden kalalajien liikkumista. Kunnostushankkeen yhteydessä nykyinen myllypato puretaan ja tilalle rakennetaan kunnostussuunnitelman liitteistä 10 ja 11 ilmenevä betoninen pohjapato. Pato maisemoidaan kiviaineksilla. Vanhasta padosta jätetään purkamatta kosken virtaussuunnassa oikealla rannalla sijaitsevan sivuuoman ja pääuoman välinen osuus. Padon alapuolinen jyrkkä osuus muotoillaan kalankulun kannalta sopivaksi porrastamalla sitä kalliopohjaan kiinnitettävällä kiveyksellä. Sonkerikosken kunnostusalueen pituus on 60 m ja putouskorkeus 0,1 m. Koskialue on voimakkaasti perattu. Kosken kunnostusta koskeva suunnitelmapiirros on esitetty hakemuksen kunnostussuunnitelman liitteessä 12. Kunnostuksella parannetaan uoman virtausolosuhteita ja monipuolistetaan kosken pohjan rakennetta. Uomaan siirretään muutamia kookkaita pintakiviä. Paaluvälille m m rakennettavilla suisteilla hidastetaan virtausta ja pidetään muodostettuja soraikkoja paikallaan. Suisteiden alapuolelle rakennetaan syvänteet. Maantiesillan kohdalla ei tehdä kunnostustoimenpiteitä. Kunnostustoimenpiteet eivät vaikuta merkittävästi kunnostuskohteiden yläpuolisten vesialueiden vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Koskien niska-alueiden poikkileikkaukset säilytetään nykyisellään, eikä koskien niskaa kivetä voimakkaasti. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä koskien yläpuolelle asennetaan vedenkorkeusasteikot, joista mahdollista vedenpinnan muutosta voidaan seurata. Kunnostustoimenpiteet vaikuttavat lyhytaikaisesti veden laatuun ja pohjaeläimistöön kunnostuskohteiden alapuolella. Kunnostuksen aikana seurataan alapuolisen vesistön veden laatua, lähinnä veden sameutta, kiintoainepitoisuutta ja värilukua. Koskialueen pohjaeläinyhteisön lajistoon kunnostustoimenpiteillä arvioidaan olevan myönteistä vaikutusta.

4 4 Myllypadon rakenteen muutos tasaa yläpuolisen jokialueen vedenkorkeusvaihteluita. Keski- ja alivirtaama-aikana padon vaikutus ulottuu korkeintaan maantiesiltaan asti. Pato ei muuta haitallisesti tulva-aikaisia vedenkorkeuksia. Hakija on arvioinut, ettei kunnostuksesta aiheudu korvattavia haittoja tai vahinkoja. Myllykosken pato on rakennettu Uudenmaan läänin kuvernöörinviraston antaman luvan perusteella. Padon nykyinen omistaja on antanut suostumuksensa hakemuksessa mainittujen muutostöiden toteuttamiseen. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että kunnostustoimenpiteet voidaan suorittaa noudattaen seuraavia lupamääräyksiä: "1. Veden samentumista aiheuttavat rakennustyöt on pyrittävä tekemään virkistyskäyttökauden ulkopuolella ajanjaksolla Rakennustöiden jälkeen työn jäljet ympäristössä on siistittävä ja kunnostettu alue viimeisteltävä maisemaan luontevasti liittyväksi. 3. Luvanhakija on ilmoitusvelvollinen ympäristökeskukselle töiden aloittamisesta sekä töiden valmistumisesta. 4. Lupahakemuksen mukaiset rakenteet on jatkossa pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota pohjapatorakenteen kuntoon sekä pohjapadosta alavirtaan kallion päälle aseteltavien isojen kivien paikallaan pysymiseen." Ympäristökeskus puoltaa töiden aloittamisluvan myöntämistä. 2) AA Jaalan kunnan Hartolan kylässä sijaitsevan tilan Joenpolvi RN:o 3:64 omistajana on ehdottanut tilansa kohdalla olevan poukaman puhdistamista ja soraistamista. Kunnostuksessa syntyvät lietteet voidaan läjittää tilan raja-alueella olevalle kosteikolle. Virtauksen muutosten aiheuttama maa-aineksen valuminen tilan nurmialueen pen-

5 5 kasta on estettävä kiveämällä. Kaivettavan ojan kohdalta on myös varmistettava, ettei lisää maa-ainesta tule penkasta ja ettei niemeke syövy. Poukaman jälkeiseen kivettyyn kynnykseen tehtävät muutokset eivät saa heikentää uintimahdollisuutta. Muistuttaja on ilmoittanut olevansa tarvittaessa valmis myös osallistumaan näistä toimenpiteistä aiheutuviin kustannuksiin. 3) BB ja CC Jaalan kunnan Hartolan kylässä sijaitsevan tilan Kotiranta RN:o 3:74 omistajina ovat ilmoittaneet, etteivät salli tilan pihapiirin kautta tapahtuvaa maaaineksen siirtämistä jokeen. Hakemus on palautettava hakijalle uutta tarkastelua ja vaihtoehtojen selvittämistä varten. 4) DD Jaalan kunnan Hartolan kylässä sijaitsevan tilan Peltola RN:o 3:79 on kieltänyt tilansa läpi kulkevan tien käytön ulkopuolisilta tahoilta. HAKIJAN SELITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen kunnostuksen toteuttamiseksi esittämien lupaehtojen osalta hakija on esittänyt, että työt olisi pyrittävä tekemään ajanjaksolla Ajanjakson aikaistaminen varmistaisi sen, että työt on mahdollista tehdä varmasti ennen taimenen kudun alkamista. Muihin esitettyihin lupaehtoihin kalatalousyksiköllä ei ole huomauttamista ja ne voidaan sisällyttää lupaehtoihin esitetyssä muodossa. Muistutuksen 2) osalta hakija on lausunut, ettei kunnostussuunnitelmassa ole merkitty tilan rannalle kunnostustoimenpiteitä. Suunnitelmassa kuitenkin mainitaan, että kiviniemeke voidaan osittain purkaa, jos maanomistaja suostuu toimenpiteeseen. AA:n kanssa käydyissä puhelinneuvotteluissa on myös alustavasti sovittu, että niemekkeen alapuolinen syvänne voidaan kunnostuksen yhteydessä puhdistaa, mikäli lietteen saa läjittää tilan alueelle. Koistisen kanssa tullaankin käymään ennen kunnostamista neuvottelu, jossa sovitaan tarkemmin tilan kohdalla tehtävistä kunnostustoimenpiteistä. Mikäli neuvottelussa ei päästä yhteisymmärrykseen, tullaan kunnostus toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

6 6 Muistutusten 3) ja 4) osalta hakija on vastannut, ettei kunnostusalueille ajeta soraa tai kivimateriaalia ilman maanomistajien suostumusta. Ranta-alueelle kohdistuvista toimenpiteistä neuvotellaan erikseen kunkin maanomistajan kanssa. Samalla sovitaan mahdollisista korvauksista ja kunnostuksen jälkeisistä toimenpiteistä. Mikäli muistutuksessa 4) tarkoitettua tietä tullaan käyttämään soran ja kivimateriaalin kuljetukseen, tullaan tien käytöstä sopimaan tiehoitokunnan kanssa. Samalla sovitaan mahdollisista korvauksista ja tien kunnostuksesta, mikäli vaurioita syntyy. Jos Peltolan tilalle kohdistuu toimenpiteitä, niistä sovitaan erikseen maanomistajan kanssa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaakkois-Suomen TE-keskukselle luvan Myllyjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Jaalan kunnassa. Kalataloudelliset kunnostustoimenpiteet Myllykoskessa ja Sonkerikoskessa toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan päivätyn kunnostussuunnitelman ja sen liitteinä 5, 8 ja 12 olevien suunnitelmapiirrosten mukaisesti. Myllykosken alaosassa oleva osin tuhoutunut myllypato puretaan ja korvataan kunnostussuunnitelman liitteiden 10 ja 11 mukaisella kiviverhotulla betonipadolla. Padon harja on 5 m leveä ja sen korkeus on tasolla N ,85 m. Pato varustetaan 1 m leveällä alivirtaama-aukolla, jonka pohjan korkeus on tasolla N ,60 m. Padon 2 m pitkä betonista rakennettava pohjoispuoleinen sivuluiska nousee kaltevuudessa noin 1:3 tasoon N ,50 m. Alaluiska porrastetaan kallioperään kiinnitettävillä kivillä. Toimenpiteistä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Työt on suoritettava siten, että vesistön muulle käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa eikä vesistö tarpeettomasti samennu. 2. Työt on toteutettava niin, että vesistön vedenkorkeudet eivät muutu haitallisesti.

7 7 3. Toiselle kuuluvaa maa-aluetta saadaan rakentamisessa hyödyntää ja rantojen kuivatustilaa heikentäviä toimenpiteitä tehdä vain maanomistajan suostumuksella. 4. Työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun ja hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin on seurattava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskukselle. 5. Rakennustöiden jälkeen työn jäljet ympäristössä on siistittävä ja kunnostettu alue viimeisteltävä maisemaan sopivaksi. 6. Luvansaajan on pidettävä rakenteet luvanmukaisessa kunnossa. 7. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 8. Ennen työn aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Jaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 9. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Jaalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto oikeuttaa luvan saajan ryhtymään rakennustöihin jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista (töidenaloittamislupa).

8 8 PERUSTELUT JA VASTAUS MUISTUTUKSIIN Hakemuksen mukainen vesistön kalataloudellinen kunnostaminen on tarpeen kalojen ja rapujen elinolosuhteiden ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi Myllyjoessa. Toimenpiteet eivät sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Rakentamisen luonteen vuoksi rakennustöiden suorittamisajankohtaa ei kuitenkaan ole rajoitettu. Määräyksellä 1 on varmistettu, ettei rakentamisella aiheuteta vesistön muulle käytölle tarpeetonta haittaa. Ennalta arvioiden rakentamisesta ei aiheudu muistutuksessa 2) esitettyä rannan syöpymistä, jonka johdosta rannan kiveämisestä olisi tarpeen antaa määräyksiä tässä luvassa. Hakija on ilmoittanut voivansa ottaa muistutuksessa 2) esitetyt vaatimukset huomioon hankkeen toteutuksessa, mikäli siitä päästään sopimukseen muistuttajan kanssa. Muistutusten 3) ja 4) osalta hakija on ilmoittanut sopivansa maa-alueilla tapahtuvasta liikkumisesta erikseen kunkin maanomistajan kanssa. Työmaaliikenteeseen tarvittavien maa-alueiden käyttöoikeuskysymykset eivät kuulu tähän lupa-asiaan. Töidenaloittamislupa on myönnetty, koska kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin, ja koska olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti ja 7 :n 2 momentti KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 490 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000).

9 9 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Antti Ylitalo Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Seppo Kemppainen sekä ympäristöneuvokset Antti Ylitalo ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

11 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.