VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
|
|
- Sofia Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS MENETELMÄT KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET KUTUSORAIKKO POIKASALUEIDEN EDELLYTYKSET KOHTEEN KUVAUS JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET VÄSTINKOSKEN YLEISKUVAUS YLEISTÄ VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUKSESTA VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSKOHTEET YLIN KOSKIMAINEN KYNNYS KYNNYSTEN VÄLISSÄ OLEVA TASAISEN VIRTAUKSEN ALUE ELI ISOMPIEN (AIKUISTEN) KALOJEN ELINALUE VÄSTINKOSKEN KUTUSORAIKKO VÄSTINKOSKEN PIENPOIKASALUEET ALAOSAN SUVANTO KOHTEEN KUNNOSTAMISEN KUSTANNUSARVIO JA TOTEUTUS LIITTEET Liite 1. Vesinäyteanalyysejä Vääräjoesta vuosilta Liite 2. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake Liite 3. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus.. 15
3 3 1. YLEISKUVAUS Sievin kunnassa Kiiskilän kylän läpi virtaavan Vääräjoen yläosille on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, nyk. Pohjois.Pohjanmaan ELYkeskus). Suunnitelma-alueen ylin kunnostettava alue on Pikkuniitunkoski. Sen alapuolella olevat Västinkoski (kuva 1) ja Kuivakoski on jätetty kunnostussuunnittelun ulkopuolelle, koska ne ovat varsin pienialaisia ja ovat suunnitelman tekovaiheessa olleet vaikeakulkuisen taipaleen takana. Aloite kunnostussuunnitelman tekoon on tullut paikalliselta osakaskunnalta. Tämän työn tarkoituksena on perusnäkemyksen luominen Västinkoskella mahdollisesti toteutettavien pienimuotoisten kunnostustöiden suunnittelemiseksi. Tässä työssä ei käydä seikkaperäisesti läpi virtavesikunnostusten perusteita ja mahdollisten kunnostusten yksityiskodat mietitään maastossa kunnostustöiden edetessä. Työ on tehty VYYHTI-hankkeeseen kuuluvana selvityksenä. Kuva 1. Västinkosken sijainti Vääräjoessa (osoitettu mustalla). Vääräjoen tila on luokiteltu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä tyydyttävän ja välttävän välille. Reisjärven Pitkäjärvestä alkuna saava Vääräjoki virtaa parikymmenkilometrisen alkutaipaleensa metsäisten ja turveperäisten alueiden keskellä Sievin Kiiskilään saakka. Suunnittelukohde sijaitsee tämän jakson alapäässä, pari kilometriä Torvenperän kylästä ylävirtaan (kuva 1). Joen vesi on voimakkaasti humuksen värjäämää (väriluku keskimäärin 200), lievästi hapanta (ph noin 6) ja
4 4 rehevähköä (P tot 30 µg/l ). Vuosien vedenlaatutiedot on esitetty liitteen 1 taulukossa. Vääräjoen yläosaa on myös perattu useaan otteeseen uiton ja maankuivatuksen tarpeisiin. Aikaajoin humuksella kuormittunut ja melko hapan vesi ei todennäköisesti kuitenkaan ole ylikäymätön haitta Vääräjoessa istutusten ansiosta esiintyvälle taimen- ja harjuskannalle. Suurin este näiden kalojen kannan kasvamiselle lienee sopivien lisääntymis- ja poikasalueiden vähyys. Vääräjoen yläosien koskien kalaston muodostavat sähkökoekalastusten (Pöyry Environment Oy, 2009) perusteella ahven, hauki, made ja särki. Pahkakosken seudulle puolen kilometrin päähän Västinkoskesta alavirtaan istutetaan vuosittain myös niin sanottua onkikokoista kirjolohta. Vääräjoen yläosalla esiintyy jopa ravustettavia määriä jokirapua. Västinkosken vesialue on Sievin osakaskunnan hallinnassa ja koskialueen rannat ovat kolmen kiinteistön omistuksessa. Kaikki omistajat ovat suhtautuneet koskialueen mahdolliseen kunnostamiseen tähän mennessä saadun tiedon mukaan myönteisesti. 2. MENETELMÄT Suunnittelualueeseen tutustuttiin Maastokäynnin aikaan Vääräjoen vesitilanne vastasi normaalia kesän alivirtaamatilaa. Maastossa havainnot siirrettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Metsähallituksen Koillismaan puroinventoinneissa käyttämälle maastolomakkeelle (liite 2). Maastolomakkeelle merkittiin tietoja muun muassa pohjan laadusta, uoman monimuotoisuudesta, rantavyöhykkeen laadusta sekä mahdollisessa kunnostuksessa huomioitavista seikoista. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä hyödynnettiin koski-inventoinneissa yleisesti käytettyä Wenworthin kokoluokitusta (liite 3). Suunnittelujakson pituuksia ei mitattu maastossa, mutta tämä voidaan tehdä jälkikäteen riittävällä tarkkuudella karttamittauksina. Myöhemmin mahdollisesti tarkennettavien tietojen avulla voidaan laskea esimerkiksi kunnostettavan alueen pinta-ala ja arvioida kunnostuksen kustannuksia. Kohteesta otettiin kymmenkunta kuvaa. Selvitykseen liitetyin kuvin ja kuvatekstein on pyritty havainnollistamaan maastossa syntyneitä ajatuksia mahdollisen kunnostusyön toteuttamiseksi. 3. KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET 3.1. Kutusoraikko Kutusoraikon sisällä on oltava virtausta riittävän happipitoisuuden ylläpitämiseksi (noin cm/h; 7 mg O 2 /l), minkä vuoksi kalojen suosimat kutusoraikot sijoittuvat yleensä paikoille, joissa veden paine tunkee vettä luonnostaan soran sisään. Näitä ovat muun muassa koskien nousevat ja virtausta ahtauttavat niskat, kynnykset ja suisteet sekä suurten kivien vierukset. Myös veden syvyys ja soran raekoko vaikuttavat kalojen kutusoraikon valintaan (kuva 2). Esimerkiksi taimenen kutupesän rakenne on sellainen, että se edesauttaa veden vaihtumista mätitaskussa (kuva 3).
5 5 Kuva 2. Taimenen kutupaikan soveltuvuuden yleiskäyrät virrannopeuden, veden syvyyden ja kutusoran raekoon suhteen. 1.00=soveltuvin, suosituin; 0.00 = soveltumaton. Yhtenäinen viiva Louhen ja Mäki-Petäyksen (2003) ja katkoviiva Tammelan (2009) mukaisesti. Raekokoluokitus on taulukon 1 mukainen. (Louhi ja Mäki-Petäys 2003). Mätimunat ovat soraikossa keskimäärin 8 27 cm:n syvyydellä, ja yleensä sitä syvemmällä mitä kookkaampi kutunaaras on kyseessä. Esimerkiksi noin 35 cm:n pituinen tammukka sijoittaa mädin noin 10 cm:n syvyyteen ja 80 cm pitkä meritaimen noin 25 cm:n syvyyteen. Siirtymiset ja kulumiset huomioiden soraikoita ei siis ole syytä rakentaa cm ohuemmiksi, mutta ei toisaalta merkittävästi vahvemmiksikaan. Kuva 3. Periaatteellinen rakennekuva taimenen kutupesästä (Louhi ja Mäki-Petäys 2003, mihin muokattu Crispin 2000 esittämistä tiedoista) Poikasalueiden edellytykset Kesällä taimenen koskipoikaset ovat valohakuisia ja pyrkivät maksimoimaan energiansaannin eli havaitsemaan ja hyödyntämään tehokkaasti asentopaikkansa ohi virrassa kulkeutuvan ravinnon. Yksilöiden reviirikäyttäytyminen on selvää ja puron poikasmäärää rajoittavat voimakkaimmin kelvollisen ympäristön pinta-ala (koski-nivavirtaaman alueet) ja tarjolla olevan ravinnon määrä. Kesäinen elinympäristövalinta on voimakkaasti koon ja iän mukaan ohjautuvaa. Suuremmat ja vanhemmat (yli 15 cm) poikaset asuttavat syvempiä (noin cm) ja virrannopeudeltaan
6 6 halutuimpia suhteellisen vuolaita paikkoja (enemmän ohikulkevaa ravintoa), nuorempien poikasten joutuessa väistymään matalampiin (n cm) ja usein hidasvirtaisempiin joen osiin, tavallisesti rannan tuntumaan. Kesällä taimenen suosima virtausnopeus on cm/s, jolloin vaatimuksen täyttävä asentopaikka löytyy monimuotoisilla pohjilla kovemmankin pintavirtauksen paikoilla. Koskitaimenen paikanvalinta on talvella hieman epäselvää. Kaikki kokoluokat miehittävät jokseenkin samanlaisia olinpaikkoja, joissa veden virtausnopeus on pieni, eli alle 10 cm/s, ja pohjan rakenne on monimuotoinen painottuen karkeaan lohkarekokoon (taulukko 1). Syvyydellä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä, kunhan vesi virtaa ja jäätymisestä ei ole haittaa. Monimuotoisilla ja riittävän karkeilla pohjilla (runsaasti läpimitaltaan vähintään 20 cm:n kerroksellista kivikkoa) tällaisia talvehtimispaikkoja löytyy pienpoikasille koskipaikoistakin. Jos pohjamateriaali on tarpeeksi kerroksellista, kivien väleihin mahtuvat poikaset näyttäisivät talvella selviävän myös pidempiaikaisen pohjajään alla. Yleensä kookkaat (yli cm) poikaset, tai aikuiset tammukat, joutuvat hakeutumaan talveksi syviin ja hidasvirtaisiin puron osiin, koska eivät yksinkertaisesti mahdu koskikivikoiden välitiloihin. Taulukko 1. Esimerkkejä havaintoja talviaikaisen suojakivikon karkeudesta erikokoisilla lohen ja taimenen poikasilla Huuskon ja Kreivin (2004) kokoamien kirjallisuustietojen pohjalta. Poikasen koko tai ikä Pohjamateriaalin halkaisija cm 5-15 cm kesän vanhat (keskiarvo) vanhemmat (keskiarvo) lohenpoikaset syksyllä 68-83% suojakivistä >20 cm; koko kasvaa kalan kasvaessa 4. KOHTEEN KUVAUS JA ALUSTAVAT KUNNOSTUSSUOSITUKSET 4.1. Västinkosken yleiskuvaus Västinkoski koostuu kahdesta kynnyksestä ja niiden välisestä tasavirtaisesta uomapätkästä. Kohteen pituus on noin 80 metriä ja uoman leveys 3 5 metriä. Molemmin puolin Västinkoskea on lampimainen uomalevennys. Alavirrasta katsoen kohteen oikea ranta on harvennettua metriä korkeaa sekametsää ja vasen ranta hakattua, 2 4 metriä korkeaa, tiheää, osittain veden ylle kaartuvaa lehtipuupensaikkoa (kuva 4 a). Uoman kiviaines on isoa lohkarekoon (halkaisija cm) kiveä ja joukossa on suuria, halkaisijaltaan reilusti yli metrin kokoisia lohkareita. Uoman vesisyvyys vaihtelee koskimaisten alueiden cm:stä tasavirta-alueen yli metrin syvyisiin kohtiin. Veden peitossa olevat kivet ovat vesisammalen peittämiä. Alue olisi kunnostettuna erittäin hyvää aikuisten taimenien syönnös- ja isompien poikasten (yli 15 cm) elinaluetta sekä vähäisemmässä määrin kutu- ja pienpoikasaluetta.
7 7 a. b. Kuva 4. Sekametsän ja lehtipuupensaikon reunustama Västinkoski koostuu kahdesta koskikynnyksestä ja niiden välisestä tasaisen virran alueesta (a). Kosken ylä- ja alapuolella on lampimainen jokilevennys. Yläpuolisen lammen rantaan on rakennettu nuotiopaikka (b) Yleistä Västinkosken kunnostuksesta Kunnostuksissa monimuotoisen ja huokoisen pohjapinta-alan, jossa virrannopeus on korkeintaan 50 cm/s ja syvyys noin cm tulisi kasvaa selkeästi nykyisestä ali- ja keskivirtaamilla. Tutkimustulosten perusteella (esim. Jutila ym.1994, Iijoen selvitykset) paras istutettujen taimenten lukumäärää ja biomassaa koskissa lisännyt kunnostusmenetelmä on kynnystäminen kerroksellisella kiviaineksella koko virtaaman leveydeltä. Todennäköisesti tämä menetelmä luo pinta-alaa kohden tehokkaimmin monipuolista ympäristöä niin poikasille kuin varttuneille kaloille, koska kivien väleihin jää enemmän tilaa ja samalla syvyys- ja virrannopeusvaihtelut lisääntyvät. Koskessa olevaa kasvillisuutta on pyrittävä säilyttämään, mutta niiden lomitse virtaavan veden määrää tulee lisätä sopivin virranohjaimin ja leikkauksin. Tavoitteena on ravintoa ja suojaa tarjoavan virran ja reunakasvillisuuden raja-alueen lisääntyminen koskialueella Västinkosken kunnostuskohteet Ylin koskimainen kynnys Kosken niskaosa muodostuu karkeista lohkarekoon kivistä ja halkaisijaltaan cm kiviaines on siirrelty pääosin virran sivuun. Pääosa virtauksesta ohjautuu uoman keskelle ja uoman reuna-alueet jäävät alivirtaamakausina kuiville.
8 8 a. b. Kuva 5. Västinkosken yläosaa voisi kynnystää voimakkaammin, jolloin vähemmän virtaaman aikanakin vettä saataisiin leveämmälle alalle (a). Kynnystykseen käytettävää kivimateriaalia löytyy kosken reunamilta riittävästi ja samalla syntyy ranta-alueille kaloille enemmän elinalueita tarjoavia pohjien syvyysvaihteluita (b). Kunnostussuositus: Kosken yläosan kynnystä muotoillaan siten, että jakson pudotuskorkeutta saadaan vähän (alivirtaamakausina 5 10 cm) kasvamaan, jolloin kynnyksen alapuolella olevat rannan läheiset suoja-alueet ovat pienten taimenenpoikasten (ks. pienpoikasten elinympäristökunnostusten periaatteet jäljempänä) hyödynnettävissä myös vähävetisinä kausina (kuvat 5a ja 5b). Samalla saadaan lisää suojapaikkoja myös ravulle. Samat kunnostustoimet on syytä tehdä alapuoliselle koskikynnykselle. Pysyviin veden nostoihin liittyvät toimet vaativat yleensä vesilain mukaisen luvan ja siksi luvantarve on syytä selvittää ympäristöviranomaiselta ennen kunnostustoimiin ryhtymistä Kynnysten välissä oleva tasaisen virtauksen alue eli isompien (aikuisten) kalojen elinalue Västinkosken pienialaiset koskisuvannot ovat jo nykyisellään riittävän syviä (yli 1 m) aikuisille kaloille ja koskialueen ylä- sekä alapuolella on laajahko suvanto, jotka tarjoavat talvehtimisalueita sekä poikasten että aikuisten kalojen tarpeisiin. Suurempien kalojen elinaluevalikoimaa voidaan parantaa siirtelemällä syvemmän nivavirtaaman alueelle harvakseltaan uoman reunoille nosteltuja lohkarekoon (halkaisija cm) kiviä ja turvaamalla liekopuun (rungon halkaisija yli 10 cm) luontainen muodostuminen sekä rantavarjostus.
9 9 Kuva 6. Västinkosken koskikynnysten välissä oleva tasavirtaista ja syvää uomaa voisi monipuolistaa siirtelemällä joen reunoilla olvia kivenjärkäleitä keskemmälle. Jokeen jo suistunut tai kaatuva puuaines saisi lahota paikalleen. Kunnostussuositus: Koskikynnysten välissä olevan tasavirtaisen jakson ilmettä monipuolistetaan siirtämällä uoman laidoilla olevia lohkarekoon kiviä harkiten keskemmälle jokea (kuva 6). Kivet sijoitetaan siten että ne eivät pääsääntöisesti ulotu juurikaan veden pinnan yläpuolelle. Rantapuuston annetaan järeytyä luontaisesti ja kaatua uomaan lahoavaksi liekopuuksi vesiympäristön monimuotoisuutta lisäämään Västinkosken kutusoraikko Alemman kosken niskalla on kolme suurta kiveä, joiden väliin ylävirrasta katsoen oikean rannan tuntumaan voitaisiin rakentaa 1 2 pienialaista (yhteisala 2 3 neliömetrin luokkaa) soraikkoa (kuva 7a). Soraikon pinta-ala on syytä tässä kohteessa pitää pienenä (noin 2 3 m 2 ), ja sijoitus sellainen etteivät soraikolle suojaa tarjoavat rakenteet (kivet, rantapenkan puusto) jää hyödyntämättä. Soraikoilla virtausta kiihdyttävät ja suojaa antavat lohkarekivet ulotuttavat vain hieman pinnan yläpuolelle, jolloin ne eivät rajoita virtaaman poikkipinta-alaa tulva-aikana eivätkä siten lisää soran huuhtoutumisriskiä. Rantapuuston tulisi antaa järeytyä luontaisesti ja kaatua täälläkin uomaan lahoavaksi liekopuuksi uoman monimuotoisuutta lisäämään (kuva 7b).
10 10 a. b. Kuva 7. Västinkosken alemman koskikynnyksen niskalla on kolme suurta kiveä, joiden väliin voisi ajatella rakennettavan sorastamalla kutualueen (a). Kosken oikealla rannalla on tiheähköä pensaikkoa, joka järeytyessään tarjoaisi sekä suojaa että jokeen kaatuneena liekopuuna uomavaihtelua (b). Kunnostussuositus: Veden syvyyden on oltava soraikon päällä cm ja paikassa kiihtyvä virran nopeus cm/s, mutta tulvavirtaaman nopeus ei saa kutusoraikolla nousta yli 1 m/s. Tässä tapauksessa soraikko on hyvä sijoittaa ylävirrasta katsoen oikean rannanrannan tuntumaan sivuun tulva-aikaisesta päävirrasta. Taimenet suosivat muutoinkin rannan läheisiä, puuston suojaamia lisääntymisalueita Käytettävä sorakentän vahvuus tulee olla noin cm. Materiaalina käytetään halkaisijaltaan mm soraa, jossa rakeen keskikoko painottuu kohteen todennäköisten emotaimenten koon (tammukkakoko, emot cm) mukaan selvästi hienompaan, eli noin 2 cm:n jakeeseen. Kutusoraa tarvitaan arviolta vajaan kuution verran Västinkosken pienpoikasalueet Pienpoikasten elinalueet tavataan rakentaa kutusoraikkojen välittömään yhteyteen, eli Västinkoskessa alimpaan koskimaiseen osaan ja virtauskynnysten välisille ranta-alueille. Pienpoikasalueilla kivikoiden huokostilavuus eli kivien välisten rakojen suuruus on nykyisellään silmin nähden vähäinen, ja siksi on tarpeen rakentaa halkaisijaltaan cm kiviaineksesta alueita joko riuttamaisesti veden virtaussuuntaan, kynnystäen virtausta vastaan tai väljentäen kivikkoa poistamalla harkitusti ranta-alueelle päävirrasta siirrettyjä kiviä keskemmälle uomaa. Välitilaa korvaavana ja ravintoa tarjoavana ympäristötekijänä toimiva runsas vesisammalkasvillisuus pitää pyrkiä säilyttämään kivien siirtelyn yhteydessä.
11 11 a. b. Kuva 8 a ja b. Västinkosken alemman koskikynnyksen rannoilla olevia lohkekarekoon kiviä voitaisiin siirtää keskemmälle uomaa ja kynnyksen muotoiluun siten, että rannan läheisyyteen saataisiin lisää vapaan veden alueita. Kunnostussuositus: Käytettävän kiven tulee olla pyöristymätöntä, joten tarvittavaa kivimateriaalia löytyy kohteista. Uoman reunoille ilmeisesti raivattua lohkarekoon kiviainesta voidaan siirrellä takaisin keskemmälle uomaa sekä käyttää kynnyksiin siten, että joen päälle kaartuvien pensaiden suojaamat reuna-alueet saadaan vähäisillä virtaamilla kalojen ja rapujen käyttöön (kuvat 6, 8a ja b). Poikaskivikoiden olisi säilyttävä pääosin vedenalaisina, jotta ei vähennettäisi pienpoikasalueiden tuottavaa pinta-alaa ja jotta alueet tarjoaisivat elintilaa talviajaksi. Tämän toteutumisen arvioimiseksi on oleellista, että kunnostustyöt tehdään alivirtaamakaudella Alaosan suvanto Västinkoski päättyy toista sataa metriä pitkään ja parhaimmillaan kymmenkunta metriä leveään syvähköön suvantoon (kuva 9), joka tarjoaa oivallisen elin- ja talvehtimisalueen niin ravuille kuin kaloillekin.
12 12. Kuva 9. Västinkosken alapuolella oleva suvanto tarjoaa erinomaisen suoja- ja talvehtimisalueen isommille kaloille sekä talvehtimisalueen muun muassa ravuille. Kunnostussuositus: Suvannon kunnostamiseen ei ole tarvetta. Suotavaa olisi, että joen rantapuuston annetaan vankistua ja vältetään rantaviivaan ulottuvia hakkuita. Tarvittaessa esimerkiksi kalastamisen helpottamiseksi rantojen pusikoita voidaan kuitenkin harkiten raivata. 5. KOHTEEN KUNNOSTAMISEN KUSTANNUSARVIO JA TOTEUTUS Kohteen kunnostamisen kustannusten taso riippuu paljolti siitä, käytetäänkö kunnostuksessa konetyötä vai toteutetaanko hanke ihmisvoimin ja talkootyönä. Konetyönä toteutettaessa suunnitelman toteutuskustannukset ovat noin 2000 euron luokkaa. Summa sisältää konetyötä noin 6 tuntia (hinta siirtoineen noin 1200 ), palkkakulut suunnitteluun ja valvontaan (noin 800 ), kutusoraa 2 m 3 (kuljetuksineen noin 100 ) sekä muita kuluja (200 ). Kulut vastaavat osapuilleen luokkaa 20 / jokimetri, mikä on normaali hinta vastaavissa töissä. Hanke voidaan toteuttaa myös talkootöinä, kiviä ja soraan käsin siirrellen, jolloin 10 5hengen talkooporukalla kunnostukseen voi arvioida kuluvan 2 3 talkoopäivää. Hankkeen toteuttam inen tulisi siten maksamaan arviolta noin puolet konetyön kustannuksista. Suunnittelualueen vesisyvyys on alivirtaamakausinakin siinä määrin syvä (0,5 1 m), että ainakin kiviensiirtelytyö on tarkoituk - senmukaisinta suorittaa konetyönä. Tehdään hankkeen työt koneella tai käsin, pitää sen toteuttamisen luvanvaraisuus tarkistaa oman alueen ELY-keskukselta.
13 13 LIITTEET LIITE 1. Vesinäyteanalyysejä Vääräjoesta (lähde: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA, Hertta-tietokanta). Takkuoja, yp , Takkuoja, yp , , , Takkuoja, yp , Takkuoja, yp ,9 0, Takkuoja, yp ,8 0, Takkuoja, yp ,6 0, Takkuoja, yp ,3 3, Takkuoja, yp , Toivolankoski ,4 3, , Toivolankoski ,4 3, ,9 1, Toivolankoski ,6 2, ,9 3, Toivolankoski , ,6 1, Niittylä ,9 L 1, Niittylä ,2 4,8 41, ,4 Näytteenottopaikka, Vääräjoki Näyteajankohta ph Johtokyky, ms/m Väri mg Pt/l Sam. FTU Kiintoaine, mg/l P µg/l PO 4 -P, µg/l N µg/l NH 4 -N, µg/l Fe µg/l COD Mn, mg/l Vesinäyteanalyysejä Vääräjoesta (Lähde: Hertta tietokanta)
14 LIITE 2. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake. 14
15 15 LIITE 3. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus. Luokkiin sisältyvän aineksen yleisnimitykset on esitetty hieman eri tavoin taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. luokka läpimitta mm m nimike HIEKKA SORA KIVET LOHKAREET KALLIO Taulukko 2.
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...
LisätiedotPESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET
PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotLEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS... 3 2. MENETELMÄT...
LisätiedotKÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma
1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotPUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA
PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011
ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotKokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus
Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotMätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotLIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit
LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotPienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki
Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotLuojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma
Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotKOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2009 ASIA Vikajoen vesistön kalataloudellinen kunnostaminen, Rovaniemi ja Kemijärvi LUVAN HAKIJA Lapin työ- ja elinkeinokeskus
LisätiedotALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotLapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus
Liite 47. Hourunkosken ympäristövirtaamaselvitys. Anna Klobut (Fortum), Olli van der Meer (T:mi Olli van der Meer), Markku Lahti (Fortum) 2014 Lapuanjoen Hourunkosken virtaus- ja habitaattimallinnus Sisällys
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17
ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA 2017 Heikki Holsti Kirjenumero 1117/17 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3. SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
LisätiedotVIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotMetsäpurojen kunnostusta Kuusamossa
Metsäpurojen kunnostusta Kuusamossa Heikki Tahkola, Oulun Kalatalouskeskus Historiaa Puroja ja jokia perattu paljon 1900- luvun alkupuolella, aina 1960- luvulle saakka Työt tehty pääosin koneella, pienemmissä
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
LisätiedotEurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007
Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotPanumaojan kunnostussuunnitelma
Panumaojan kunnostussuunnitelma 15.11.2017 15.11.2017 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/Oulun kalatalouskeskus, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija
LisätiedotHARJUKSEN KUTUALUEIDEN
HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotIsojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA
Isojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA Palo R., Honka M., Rautio L-M. & Raitalampi E. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 30.6.2017 Sisällys 1. Taustaa 2
LisätiedotHarri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre
1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotHERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
HERAJOEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 5 2 VALUMA-ALUE 5 3 HYDROLOGIA JA VEDEN LAATU 7 3.1 Hydrologia 7 3.2
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2017
Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2007-2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 12.6.2014 Kunnostettuja
LisätiedotNokian Laajanojan kunnostussuunnitelma
Nokian Laajanojan kunnostussuunnitelma Suomen vesistöpalvelu osuuskunta Joonas Rajala ja Sami Vesala 2004 Johdanto... 3 Alueen kuvaus... 4 Alueen maanomistus... 4 Kunnostuksen ympäristövaikutukset... 4
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 2/12/2 Dnro PSAVI/4/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus, Sievi
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 2/12/2 Dnro PSAVI/4/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2012 ASIA Vääräjoen kalataloudellinen kunnostus, Sievi LUVAN HAKIJA Sievin osakaskunta/ Veli-Pekka Naukkarinen Karjulanmäentie
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2013 1 ASIA HAKIJA Kitkajärveen laskevien Riisijoen, Tolvanjoen, Suonnanjoen ja Kirintöjoen kalataloudellinen kunnostaminen,
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotHARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
LisätiedotPielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus
Pielisjoen koski- ja virtapaikkojen yleiskartoitus Juha Rouvinen Kuopion Teho-Louhinta Oy 2012 Kannen kuvissa näkyy Pielisjokea Joensuun keskustassa Ilosaaren ympärillä. Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan
Lisätiedot