Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM201600305 TMO Lahtinen Päivi(TEM) 13.07.2016 JULKINEN Viite Asia EPÄVIRALLINEN KILPAILUKYKYNEUVOSTO 17.19.7.2016 BRATISLAVA Kilpailukykyneuvoston epävirallinen kokous järjestetään Bratislavassa 17. 19.7. Suomea kokouksessa edustaa alivaltiosihteeri Petri Peltonen. Kokouksen sisämarkkinat ja teollisuusosuudessa keskitytään eurooppalaisten yritysten digitalisaation edistämiseen. Tavoitteena on keskustella teollisuuden ja yrityssektorin digitaalisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Suomen mukaan EU:n perustassa, sisämarkkinoissa, on keskityttävä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen. Euroopan unioniin tulee luoda yritysten ja yrittäjyyden toimintaympäristö, joka kannustaa innovoitiin, investointeihin ja kokeiluihin, jotka osaltaan tasoittavat tietä menestykseen globaaleilla markkinoilla. Suomi katsoo että digitalisaatiota koskevan uuden lainsäädännön tulee läpäistä "digitaalisen testin" lisäksi kilpailukykyvaikutusten arvioinnin. Sääntelyn vaihtoehtona tulee aina ensisijassa harkita vaihtoehtoisia ohjauskeinoja. Nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa tulee uskaltaa antaa markkinoiden säädellä entistä enemmän itse itseään. Kokouksen tutkimusosiossa keskustellaan nuorten tutkijoiden urakehityksen tukemisesta ja tutkijanuran houkuttelevuuden lisäämisestä. Puheenjohtajan tavoitteena on laatia nuoria tutkijoita koskevat neuvoston päätelmät, jotka hyväksyttäisiin kilpailukykyneuvostossa marraskuussa 2016. Suomen mukaan tutkijanuraa tulee kehittää ja nuoria tutkijoita tukea niin EUtason kuin kansallisen tason toimin. Jatkossa tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi, sillä tutkimustehtävissä työskennellään uran aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla. Tutkimusosiossa käsitellään myös eurooppalaisen tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittämistä innovatiivisille pkyrityksille. Tämän keskustelun tavoitteena on osaltaan tukea komission valmisteluja mahdollisen Euroopan innovaationeuvoston (EIC) pilottitoimien suunnittelemiseksi. Suomi pitää tarpeellisena, että ekosysteemejä edistävä politiikka on kokonaisvaltaista, avointa ja sektori ja hallinnonalojen rajat ylittävää. On tarpeen tukea tutkimus ja innovaatiotoimijoiden muodostamien verkostojen ja prosessien toimivuutta ja yhteistyötä osaamisen, kyvykkyyksien, tutkimustiedon ja innovaatioiden syntymiseksi. Tarvitaan myös uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja osaamista. Kokouksessa käydään lisäksi keskustelu digitaalisesta kompassista ja kaksi pienryhmäkeskustelua, joiden aiheet ovat älykkäät investoinnit yritysten digitalisaatiohankkeissa sekä työntekijöiden valmiudet vastata digitalisaation haasteisiin. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä.
2(15)
Asialista: 3(15) TEOLLISUUS Sunnuntai 17.7. klo 19.15 22.00 Illallinen: Avoin (teollisuus) Maanantai 18.7. klo 8.45 21.55 Eurooppalaisten yritysten digitalisaation edistäminen Digitaalinen kompassi Älykkäät investoinnit digitalisaatiohankkeissa Työntekijöiden valmiudet digitalisaation haasteissa Illallinen: Avoin (tutkimus) TUTKIMUS Tiistai 19.7. klo 8.20 15.30 Nuorten tutkijoiden urakehitys PKyritysten eurooppalainen tutkimus ja innovaatioekosysteemi
Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM201600302 EIO Virtanen Kari(TEM) 12.07.2016 4(15) Asia EU; epävirallinen kilpailukykyneuvosto (sisämarkkinat ja teollisuus) 1718.7.2016 Bratislava; Eurooppalaisten yritysten digitalisaation edistäminen Kokous 17.07.2016 18.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisessa kilpailukykyneuvostossa 1718.7.2016 keskustellaan teollisuuden ja yrityssektorin digitaalisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Yleiskeskustelun lisäksi kokous keskittyy kahteen erityiskysymykseen; a) älykkäät investoinnit yritysten digitalisaatiohankkeisiin, ja b) työntekijöiden valmiudet vastata digitalisaation haasteisiin. Suomi osallistuu keskusteluun älykkäistä investoinneista. Keskustelu on jatkoa Hollannin kauden epävirallisen kilpailukykyneuvostolle 27.1.2016, jossa illallisaiheena oli Eurooppalaisen teollisuuden digitalisaatio. Suomen kanta EU:ssa tulisi pyrkiä entistä selkeämmin eurooppalaisen lisäarvon luomiseen. Perustan lisäarvon luomiselle muodostavat sisämarkkinat. Niiden toimivuuden kehittämisen pitäisi olla kaiken toiminnan ytimessä. Digitaaliset sisämarkkinat ovat tässä kokonaisuudessa avainasemassa. Toiminnan pitäisi olla markkinalähtöistä ja jatkuvasti kehittyvään globaaliin kilpailukykyyn tähtäävää. Kun rahoituskehys niukkenee, tulee paremman vaikuttavuuden ohjata instrumenttien kehittämistä. Digitalisaatio on sisämarkkinoita laajempi ilmiö. Sen myötä markkinat globalisoituvat konkreettisella tavalla. Erittäin tärkeää on se, että Eurooppa ei sulje ovia globaalilta kilpailulta ja sitä kautta myös globalisaation tarjoamilta mahdollisuuksilta. Siksi eurooppalaiselle lisäarvolle tulee kehittää jatkuvasti uutta sisältöä. Eurooppaan tulee luoda sellainen yritysten ja yrittäjyyden toimintaympäristö, joka kannustaa innovoitiin, investointeihin ja kokeiluihin, jotka osaltaan tasoittavat tietä menestykseen globaaleilla markkinoilla. Toimintaympäristön tulee houkutella myös globaaleja investointeja. Parempi sääntely on kaiken tarkastelun ytimessä. Uuden lainsäädännön ohjaavana tekijänä tulee olla kilpailukykyvaikutusten systemaattinen arviointi. Ennustamaton ja liian yksityiskohtainen EUsääntely jarruttaa kehitystä suhteessa kilpailijoihin. Samalla olisi välttämätöntä purkaa tarpeettomia kansallisia esteitä ja kansallisiin erikoisuuksiin perustuvia säädöksiä. Sääntelyn vaihtoehtona tulee aina ensisijassa harkita muita ohjauskeinoja. Nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa tulee uskaltaa antaa markkinoiden säännellä entistä enemmän itse itseään. Digitaalisuuden edistäminen on EU:n ja kansallisen kasvupolitiikan ytimessä. Se altistaa yritykset globaalin kilpailun haasteille entisestään, mutta samalla siinä piilee myös valtava potentiaali.
5(15) Teollisuus, palvelut ja digitaalisuus muodostavat kilpailukyvyn ja elinkeinoelämän uudistumisen kannalta kokonaisuuden, jonka jokainen osatekijä tulee huomioida EU:n politiikkalinjauksissa. EU rahoitusta (erityisesti Horisontti 2020 ja EFSI) tulee kanavoida vain korkeatasoisiin, eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin, jotka vastaavat todellista yksityisen sektorin kiinnostusta. Pksektorin osallistumismahdollisuus digitaalisiin hankkeisiin tulee pystyä turvaamaan. EUrahoituksella tulee edistää kokeilu, pilotointi ja demonstrointiympäristöjen sekä ekosysteemien syntymistä esimerkiksi älykkääseen robotisaatioon ja automaatioon, massadataan, terveydenhuollon digitalisaatioon sekä älyliikenteeseen liittyen. Myös pienten, alueellisten rajattujen nopeiden kokeilujen rooli on tärkeä. Ennen kaikkea näissä paikallisissa hankkeissa korostuu innovatiivisten julkisten hankintojen rooli. EU rahoituksen saatavuuden edellytyksiä tulisi yksinkertaistaa, mutta samalla tulee pitää kiinni hankkeiden korkeasta laadusta. Komission tulisi pyrkiä tehokkaammin arvioimaan, miten tehokkaasti nykyiset instrumentit houkuttelevat yksityistä rahaa hankkeisiin. Tutkimusjärjestelmän ylläpitämisen ja kaupalliseen menestykseen tähtäävän innovaatiotoiminnan väliset turhat rajaaidat on purettava. Yksityistä rahoitusta on saatava mukaan parhaaseen perustutkimukseen ja koulutuksen kehittämiseen mm. osaajapulan ehkäisemiseksi. Julkista rahoitusta puolestaan tarvitaan ennen kaikkea disruptiiviseen innovaatiotoimintaan ja näiden yritysten Eurooppaan juurtumisen kannusteeksi. Disruptiiviset innovaatiot edellyttävät ennen kaikkea kärsivällistä rahaa. Lisäksi on luotava uusia julkisyksityisiä kumppanuusmalleja ekosysteemien, alustojen ja infrastruktuurien rahoittamiselle ja kehittämiselle. Valtioilla ja EU:lla on tärkeä rooli myös innovatiivisten lähtöjen siemenrahoittajana. Horisontti 2020 ohjelman SMEinstrumentti ja tuleva EICpilotti, uudentyyppiset lainainstrumentit yhdessä EIB:n kanssa, epäsymmetriset tuotonjakomallit ja businessenkelirahastot ovat erinomaisia esimerkkejä uusista avauksista, joita on entisestään vahvistettava. Rahoituksen määrän kanssa on kuitenkin tasapainoiteltava niin, että samalla kun tullaan vastaan yksityisen rahoituksen riskinottokykyä, ei samalla saa heikentää rahan tuottomahdollisuuksia. Yrittäjän, julkinen sektorin ja yksityisen rahoittajan intressit ja velvoitteet on otettava tasapuolisesti huomioon. Pääasiallinen sisältö Yleistä Komission taustapaperi Eurooppalaisten yritysten digitalisaation tehostaminen korostaa neljännen teollisen vallankumouksen mahdollistamien uusien edistyneiden teknologioiden (mm. robotiikka, 3D printtaus, pilvilaskenta, teollinen internet, massadata) keskeistä roolia yhteiskunnallisten, taloudellisten ja ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa. Tämä ns. älykäs muutos pitää sisällään valtavan määrän kasvupotentiaalia. Arvioiden mukaan noin kolmannes teollisen tuotannon kasvusta on tänä päivänä digitalisaation aikaansaamaa. Tuotteiden ja palveluiden systemaattisen digitalisoiminen arvioidaan lisäävän voittoja vuoteen 2020 mennessä noin 110mrd eurolla (2,9 % kasvu). Kyse ei ole pelkästään tuotosta, vaan samalla tuotteiden ja palveluiden laatu paranee. Eurooppa on johtavassa asemassa useilla valmistavan sektorin aloilla kuten autoteollisuudessa, konerakennuksessa, lääketeollisuudessa, mutta myös palveluissa kuten matkailussa ja vapaaajan palveluissa. Perinteiset alat dominoivat markkinoita jatkossakin. Esimerkiksi autoteollisuus kukoistaa entisestään uusien teknologioiden (mm. itsestään ohjautuvat ajoneuvot) tuomien mahdollisuuksien myötä. Julkisen sektorin tukitoimenpiteet tulee siis jatkossakin kohdistaa myös perinteisiin eurooppalaisiin vahvuusaloihin.
6(15) Digitalisaation mahdollistamat uudet mullistavat (disruptiiviset) liiketoimintamallit ja tehokkaammat tuotantoprosessit luovat uusia mahdollisuuksia kilpailla globaalisti. Euroopan tulee pystyä hyödyntämään uusien teknologioiden ja digitalisaation luomat mahdollisuudet paljon nykyistä paremmin. Vain tällä tavoin Eurooppa säilyy kilpailukykyisenä ja houkuttelevana investointikohteena. Kilpailukykyneuvoston 26.5.2016 hyväksymissä päätelmissä kiinnitettiin erityisesti huomiota toimenpiteiden nopeaan täytäntöönpanoon. Euroopalla on mahdollisuus edistää kasvua ja vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ottamalla täysi hyöty irti digitalisaation mahdollisuuksista. Tämä kuitenkin edellyttää EU:n tasolla konkreettisia toimia ja yhteistä toimintasuunnitelmaa. Älykkäät investoinnit eurooppalaisen teollisuuden muutoksen ajureina (ryhmä A) Älykäs teollisuus luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Se luo samalla uudenlaista kilpailua ja uusia markkinoita samalla kun se tuhoaa vanhoja toimintamalleja. Digitalisaatio muokkaa käytännössä yritystoiminnan kaikkia ulottuvuuksia, niin hallintoa, tuotantoa, asiakaspalvelua, markkinointia, suunnittelua kuin myös innovointia ja t&k aktiviteetteja. Jotta yritykset voivat mukautua tähän uuteen tilanteeseen ja toimintaympäristöön, edellyttää digitalisaation hyödyt mahdollistavat teknologiat samalla huomattavia taloudellisia panostuksia. EU:n tasolla on arvioitu digitalisaation edellyttämien vuosittaisten investointien kokonaismääräksi 140 mrd. Erityisesti pk sektorin tapauksessa tarvittavat investoinnit saattavat tulla nykyinen taloudellinen tilanne huomioituna liian kalliiksi. Toistaiseksi ainoastaan 1,7 % eurooppalaisista yrityksistä on investoinut digitalisaatioon siinä määrin, että ne pystyvät saamaan siitä myös hyödyn täysimääräisesti takaisin. Tähän tilanteeseen on merkittävässä määrin syynä ulkopuolisen rahan puute. Erityisesti ongelma koskee pk sektoria. EU:n haasteena on riittämätön investointien taso ja niiden tehottomuus. Uusien liiketoimintamallien ja teollisten innovaatioiden myötä ei riitä, että EU ja jäsenvaltiot ainoastaan mukauttavat uusien haasteiden edessä lainsäädäntöä. Yhtä tärkeää on etsiä uusia innovatiivisia keinoja kanavoida älykästä rahaa hankkeisiin. Tämä koskee sekä julkisia investointeja, että keinoja kannustaa yksityistä rahaa digitalisaatioon ja innovatiivisiin hankkeisiin. Eräs keino on älykkäämpi julkinen hankintamenettely. Julkisilla hankinnoilla voidaan luoda kysyntää ja uusia markkinoita. Kaiken kaikkiaan haasteena on rakentaa sisämarkkinoille oikea toimintaympäristö sekä investointien että uusien liiketoimintamallien tarpeisiin. Tämä koskee myös jäsenmaiden kotimarkkinoita. Pelissä on paljon, mikäli EU ei pysty vastaamaan näihin globalisaation ja digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin. Julkisyksityiset yhteisinvestoinnit toimivat investointien mobilisoinnin katalysaattorina. Yhteisinvestoinnit, julkinen raha tai esimerkiksi ESIR rahoituksen tulee kyetä houkuttelemaan entistä tehokkaammin yksityistä rahoitusta innovatiivisiin hankkeisiin. Useiden toimijoiden rahoitusyhteistyö mahdollistaa samalla myös muunlaisen yhteistyön. Yritysten ja yliopistojen väliselle yhteistyölle olisi tilausta huomattavasti nykyistä enemmän. Komissio julkaisi huhtikuussa 2016 Eurooppalaisen teollisuuden digitalisointia koskevan tiedonannon. Aloitteella pyritään mm. vahvistamaan eri jäsenmaiden ja EU:n digitalisaatiohankkeiden synergioita. Komissio mm. suunnittelee jokaiselle alueelle innovaatiokeskittymää, joka voisi tarjota yrityksille mahdollisuutta käyttää uusinta teknologiaa ja osaamista digitaalisesta murroksesta selviytymiseen. Innovaatiokeskittymien keskiössä olisivat muun muassa osaamiskeskukset, jotka voisivat tarjota yrityksille esimerkiksi testialustoja, pilotointiympäristöjä ja koulutusta. Innovaatiokeskittymät täydentäisivät tarjonnan muun muassa mentoroinnilla ja rahoituksella. Aloitteella pyritään siten hyödyntämään paremmin sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja vahvistamaan yritysten mahdollisuuksia käyttää digiteknologiaa.
Keskeinen osa kokonaisuutta on teollisuuden uudistumista ajavan ns. älykkään erikoistumisen alustan uudelleen perustaminen. Aloite pohjautuu olemassa oleviin älykkään erikoistumisen alueellisiin hankkeisiin erityisesti sellaisilla avainsektoreilla, joilla olisi EU:n tasolla tarkasteltuna kasvun potentiaalia. Hanke kannustaisi alueiden väliseen yhteistyöhön. Puheenjohtaja ohjaa neuvostossa käytävää keskustelua seuraavin kysymyksin: 1) Mitä tulisi tehdä kansallisella ja EU tasolla uusien mullistavien (disruptiivisia) liiketoimintamallien käyttöönoton edistämiseksi? Kuinka voimme varmistaa sen, että rahoitus ja muut tukitoimet sekä lainsäädäntökehikko vastaavat uuden toimintaympäristön luomiin tarpeisiin ja haasteisiin? Kuinka jäsenvaltiot voivat turvata sen, että resurssien markkinaallokaatio toimii jatkossakin riittävän tehokkaasti? 2) Kuinka julkista rahoitusta voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti houkuttelemaan yksityistä rahaa korkean jalostusarvon innovatiivisiin hankkeisiin? Kuinka voimme varmistua siitä, että julkisyksityinen yhteisrahoitus hyödyttää innovatiivisia yrittäjiä ( älykäs raha ), mahdollistaa yhteistyön ja tiedonsiirron mm innovatiivisten osaamiskeskittymissä, teollisissa alustoissa ja alueellisissa digitalisaatiohankkeissa. Mitä toimenpiteitä tulisi erityisesti priorisoida? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Epävirallisessa kilpailukykyneuvostossa ei tehdä päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Elinkeinopolitiikka (EU13) jaoston kirjallinen käsittely 14.7.2016 Epävirallisen kilpailukykyneuvoston valmisteluun liittyvä kirjallinen käsittely SuV:ssa 15.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 7(15) Accelerating the digital transformation of Europe s industry and enterprises. Background discussion document.
8(15) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Kari Virtanen, TEM, 029 504 7707 Liitteet pj taustapaperi Viite
Työ ja elinkeinoministeriö, Opetus ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO TEM201600298 9(15) EIO Kortekallio EevaLiisa(TEM), Kauppinen Petteri(OKM) 12.07.2016 Asia EU; Epävirallinen kilpailukykyneuvosto 18.19.7.2016 ; Tutkimus; 1) Nuorten tutkijoiden tukeminen ja 2) Innovatiivisten pkyritysten tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittäminen Kokous Epävirallinen kilpailukykyministerikokous 18.07.2016 19.07.2016 U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallisen kilpailukykyneuvoston tutkimuspolitiikan osuudessa keskitytään kahteen Slovakian puheenjohtajakauden prioriteettiin: 1) nuorten tutkijoiden urakehityksen tukeminen ja tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen 2) eurooppalaisen tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittäminen innovatiivisille pkyrityksille. Puheenjohtajan tavoitteena on keskustelujen pohjalta laatia nuoria tutkijoita koskevat neuvoston päätelmät, jotka hyväksyttäisiin kilpailukykyneuvostossa marraskuussa 2016. Tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittämistä koskevan keskustelun tavoitteena on osaltaan tukea komission valmisteluja mahdollisen Euroopan innovaationeuvoston (EIC) pilottitoimien suunnittelemiseksi. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä. Suomen kanta Tutkimus ja innovaatiotoimintaa tukemalla voidaan vahvistaa kestävän talouskasvun edellytyksiä, työllisyyttä sekä EU:n kilpailukykyä ja yhteiskunnallista kehitystä. Oleellista on kohdentaa voimavarat ja politiikkatoimet tarkoituksenmukaisella ja vaikuttavalla tavalla todellisen lisäarvon luomiseksi EU:n alueella. Tutkijanuraa tulee kehittää ja nuoria tutkijoita tukea niin EUtason kuin kansallisen tason toimin. Jatkossa tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi, sillä tutkimustehtävissä työskennellään uran aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla. Avoin tiede ja tutkimus voi merkittävästi kohentaa tutkimus ja innovaatiojärjestelmien kilpailukykyä ja laatua Euroopassa. Tutkimuksen avoimuuden avulla voidaan edistää tieteen luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä tutkijanuran houkuttelevuutta. Eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisellä ja EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ohjelmalla on tärkeä rooli tutkijauran edistämisessä ja rahoittamisessa Euroopan tasolla. Startup ja kasvuhakuisilla yrityksillä on vakiintuneiden yritysten sekä suurten että pkyritysten lisäksi keskeinen merkitys elinkeinoelämän uudistumisen, uusien ideoiden, liiketoimintaalojen, uusien työpaikkojen ja talouskasvun kannalta. Siksi näiden yritysten syntymistä ja toimintaedellytyksiä tulee kehittää niiden erityistarpeet huomioon ottaen sekä
10(15) kansallisella että EU:n tasolla. Eurooppalaisen tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittäminen innovatiivisille pkyrityksille edellyttää monialaisia politiikkatoimia eri sektoreilla. Ekosysteemejä edistävän politiikan tulee olla kokonaisvaltaista, avointa ja sektori ja hallinnonalojen rajat ylittävää. On tarpeen tukea tutkimus ja innovaatiotoimijoiden muodostamien verkostojen ja prosessien toimivuutta ja yhteistyötä osaamisen, kyvykkyyksien, tutkimustiedon ja innovaatioiden syntymiseksi. Tarvitaan myös uudenlaisia toimintamalleja, työkaluja ja osaamista. Myös innovatiivisten julkisten hankintojen paremmalla hyödyntämisellä voidaan avata ja luoda markkinoita uusille teknologioille ja auttaa yrityksiä saamaan arvokkaita asiakasreferenssejä, osaamista, kasvua ja kontakteja. Innovaatiomyönteinen säädösympäristö on myös avainasemassa uusien innovaatioiden ja innovatiivisten yritysten synnylle ja pääsylle markkinoille. Suomi pitää tärkeänä, että komission startupyrityksiä koskevia aloitteita (mm. Startup initiative, Startup Europe initiative) viedään koordinoidusti eteenpäin tutkimus ja innovaatiopolitiikan aloitteiden kanssa. Pääasiallinen sisältö 1) Nuorten tutkijoiden tukeminen, tutkijanuran houkuttelevuuden lisääminen ja inhimilliseen pääomaan investoiminen (Measures to support young researchers, raise the attractiveness of scientific careers and foster investment in human potential in research and development) Puheenjohtajan laatimassa taustamuistiossa korostetaan tieteen, teknologian ja innovaatioiden sekä nuorten tutkijoiden merkitystä Euroopan kehityksessä. Tämän vuoksi tutkijanuran houkuttelevuutta tulisi edelleen lisätä ja tukea nuoria tutkijanuralla. Tavoitteena tulisi olla tutkijoiden työskentelyolosuhteiden parantaminen niin Euroopan kuin kansallisella tasolla. Tutkijanuran kehittämistä on tarkasteltu EU:n kilpailukykyneuvostossa useaan otteeseen (mm. neuvoston päätöslauselma 10.11.2013 ja päätelmät 3.8.2008). Myös eurooppalaisessa tutkimusyhteistyön verkostossa (COST) on laadittu vuonna 2007 strategia tutkijanuran alkuvaiheessa olevien tutkijoiden tukemiseksi. Tämän strategian edistymisraportit osoittavat, että nuorilla tutkijoilla on puutteellisia uramahdollisuuksia erityisesti tohtorin tutkinnon jälkeisessä vaiheessa (post doc vaihe), mikä voi johtaa tutkijanuran hylkäämiseen tai vaikeuttaa paluuta kotimaahan ulkomaan jakson jälkeen. Euroopan komissio on käynnistänyt useita toimenpiteitä tutkijanuran edistämiseksi. Komissio on laatinut vuonna 2005 tutkijoiden eurooppalaisen peruskirjan ja säännöstön tutkijoiden työhönotosta, jotka sisältävät suosituksia ja hyviä käytäntöjä tutkijoiden työoloista ja rekrytoinnista. Komissio on edistänyt tutkijoiden avoimia rekrytointimenettelyjä tutkijanuran tietoportaalin (EURAXESS) avulla sekä edistänyt tutkijoiden lisäeläkkeiden siirrettävyyttä tukevan eurooppalaisen järjestelyn perustamista (RESAVER). EU:n tutkimuksen puiteohjelmasta rahoitetaan tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Ohjelman kautta tutkijat voivat saada rahoitusta koulutukseen ja urakehitykseen sekä yritysten, korkeakoulujen ja eri maiden väliseen liikkuvuuteen. Rahoitusta voivat saada myös yritykset ja muut organisaatiot. Komissio on antanut kesäkuussa 2016 ehdotuksen uudesta kattavasta osaamisohjelmasta Euroopalle (New Skills Agenda for Europe). Tavoitteena on varmistaa, että eurooppalaiset hankkivat jo varhain monia erilaisia taitoja ja että Euroopan inhimillinen pääoma hyödynnetään mahdollisimman hyvin, jotta voidaan lisätä työllistettävyyttä, kilpailukykyä ja kasvua.
11(15) Epävirallisessa kilpailukykyneuvoston yhteydessä tullaan julkistamaan puheenjohtajan johdolla nuoria tutkijoita käsittelevä Bratislavan julistus (Bratislava Declaration on Young Researchers). Julistuksessa on tarkoitus tarkastella tutkijan uraa ja liikkuvuutta, rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, tutkijan työn esteitä sekä koulutusnäkökulmaa. Puheenjohtajalta ei vielä ole saatu luonnosta julistuksesta. Puheenjohtaja on antanut kaksi kysymystä ohjaamaan keskustelua epävirallisessa neuvostossa: 1. Mitkä ovat suurimmat nuorten tutkijoiden kohtaamat haasteet ja esteet Euroopan unionissa? Miten näihin tulisi vastata, jotta tutkijanura olisi houkuttelevampi? 2. Mitä Euroopan ja kansallisen tason jatkotoimia voitaisiin käynnistää nuorten tutkijoiden aseman parantamiseksi? Miten kansalliset eurooppalaisen tutkimusalueen toimintaohjelmat voisivat tukea näiden toimien toimeenpanossa. Tilanne Suomessa: Suomessa on tutkijanuran kehittämiseen kiinnitetty huomion jo usean vuoden ajan. Opetusministeriön vuonna 2004 asettama tutkijanuratyöryhmän antoi ehdotuksia siitä, miten ammattimaista tutkijanuraa tulisi kehittää entistä houkuttelevammaksi ja miten siinä tulisi edistää tasaarvoa ja kansainvälistymistä. Tämä mukaisesti Suomessa on kehitetty viime vuosina neliportaista tutkijanuramallia tutkijanuran houkuttelevuuden ja läpinäkyvyyden edistämiseksi. Opetus ja kulttuuriministeriön asettama viimeisin tutkijauratyöryhmä julkaisi alkuvuonna 2016 ehdotukset tutkijanurien kehittämiselle. Johtopäätöksinään työryhmä totesi, että tieteen ja tutkimuksen tekemisen luonne muuttuu kiihtyvällä vauhdilla globaaleista trendeistä johtuen. Jatkossa tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua työtä tutkijanurien kehittämiseksi, sillä tutkimustehtävissä työskennellään uran aikana eri sektoreilla, eri maissa tai eri aloilla. Suomen toimia eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä on kuvattu kansallisessa eurooppalaisen tutkimusalueen toimintaohjelmassa (Suomi osana eurooppalaista tutkimusaluetta Suomen kansalliset ERAtoimet, EU tutkimus ja innovaatiojaosto (EU20), toukokuu 2016). Suomen tutkijanuran kehittämistoimia on kuvattu tässä asiakirjassa. Suomalaiset tutkimusorganisaatiot rekrytoivat pysyviin tehtäviin pääsääntöisesti avointen hakumenettelyjen kautta. Yliopisto ja ammattikorkeakouluuudistusten myötä korkeakouluilla on nykyisin suuri autonomia henkilöstöpolitiikoissaan. Suomalaiset yliopistot ovat osallistuneet aktiivisesti eurooppalaiseen tutkijaurakehittämistyöhön ja yli 10 yliopistoa on jo saanut Euroopan komission tunnustuksen hyvästä tutkijoita koskevasta henkilöstöpolitiikasta. Suomen Akatemia ylläpitää kansallista tutkijaliikkuvuusportaalia (Euraxess). 2) Eurooppalaisen tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittäminen innovatiivisille pkyrityksille (Developing a European research and innovation ecosystem for innovative SMEs) Puheenjohtajan taustamuistiossa korostetaan Euroopan talouden ja hyvinvoinnin olevan kytköksissä sen innovointikykyyn. Vaikka Euroopassa on maailmanluokan tutkijoita, yrittäjiä ja yrityksiä, tulee Euroopan tutkimus ja innovaatiotoiminnan (T&I) suorituskykyä (performance) parantaa, jotta EU kykenee vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja turvaamaan hyvinvoinnin ja vaurauden. On tärkeää lisätä ymmärrystä T&Itoiminnan, yrittäjyyden ja taloudellisen kehityksen suhteesta. Jotta Eurooppaan syntyisi globaalissa kilpailussa pärjääviä yrityksiä, on välttämätöntä panostaa tutkimukseen ja innovaatioihin, kohdistaa resursseja sekä varmistaa pääsy tietoon.
12(15) Innovatiivisilla yrityksillä on keskeinen merkitys tuottavuuden, kasvun ja korkeatasoisten työpaikkojen luomisessa Euroopassa. Siksi on tärkeää, että pkyritykset kykenevät hyödyntämään uusia teknologioita ja vastaamaan nopeasti muuttuviin markkinoiden tarpeisiin. On tärkeää tukea uusien yritysten (ventures and spinoffs) syntymistä korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja suurista yrityksistä sekä tukea niiden nopeaa kasvua ja osaamisen (knowhow) siirtoa. EU:n sisämarkkinat on avannut uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Erilaiset tarjonta ja kysyntäpuolen toimet ovat parantaneet yritysten toimintaedellytyksiä. Komission sisämarkkinastrategian monissa aloitteissa kiinnitetään erityistä huomiota pkyrityksiin ja aloittaviin yrityksiin (startups). Paremman sääntelyn agendan yhteydessä korostetaan tutkimukselle ja innovaatioille myönteisemmän säädösympäristön tärkeyttä ja sen mahdollisuutta mukautua uusien teknologioiden muutostahtiin ja uusiin innovaatiomuotoihin sekä innovaatioperiaatteen soveltamista. Tutkimuspolitiikan puolella Horisontti 2020 ohjelma mahdollistaa pkyrityksille sekä suoraa rahoitustukea hankkeille että epäsuoraa tukea kehittämällä suotuisaa ekosysteemiä. Eurooppalaista tutkimus ja innovaatioekosysteemiä tulee kuitenkin vielä parantaa pkyritysten ja erityisesti startupyritysten ja nopeasti kasvavien yritysten (scale ups) näkökulmasta. Tärkeimpiin kilpailijoihin verrattuna EU on suhteellisen heikko uusien yritysten skaalaamisessa ja sellaisten uusien markkinoiden luomisessa, jotka perustuvat radikaaleihin (disruptive) läpimurtoinnovaatioihin. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi internetpohjaiset alustat tai jakamistalouden innovaatiot. Komission tuore jakamistalouden tiedonanto pyrkii löytämään tasapainoisen lähestymistavan jakamistalouden liiketoimintamallien tarjoaman suuren taloudellisen potentiaalin hyödyntämisen ja säädösten välillä. Tiedonanto pyrkii antamaan ohjeistusta EUlainsäädännön soveltamisesta ja edistämään kansallisen tason säädösten parhaita käytäntöjä, jotta minimoidaan poikkeavien säädösten riski sisämarkkinoilla. EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden tukimalleja tulee yksinkertaistaa, temaattiset rajoitteet tulee poistaa ja arviointiprosesseja kehittää siten, että voidaan tukea käytäntölähteisiä (alhaalta ylös, bottom up) innovaatioita. Lisäksi korostetaan tieteellisen tiedon helpompaa saatavuutta, jotta pkyritykset saadaan mukaan osaamisverkostoihin ja työntekijät kykenevät paremmin hyödyntämään muualla tehtyjä innovaatioita. Euroopan tutkimus ja innovaatioekosysteemin kehittämisestä käydään laajasti keskustelua. Yksi keskeinen teema Horisontti 2020 ohjelman väliarvioinnin yhteydessä on komissaari Moedasin idea Euroopan innovaationeuvostosta (European Innovation Council, EIC). Komission julkisen kuulemisen vastaukset osoittavat, että pkyritykset hyötyisivät sellaisesta EIC:stä, joka yhdistää ja yksinkertaistaa nykyisiä EU:n innovaatiotukia sekä poistaa mahdolliset puutteet. Tämä pitäisi tehdä räätälöimällä tuki pkyritysten ja tutkimustiimien tarpeisiin innovaatioiden arvoketjun eri vaiheissa siten, että huomioidaan perustutkimuksen tärkeys innovaatioille pidemmällä tähtäimellä. Edellä olevan perusteella puheenjohtaja pyytää ministereiden keskittyvän puheenvuoroissaan seuraaviin kysymyksiin: 3. Mihin sekä kansalliset että EUtason toimet tulisi kohdistaa, kun halutaan parantaa innovatiivisten ja nopeasti kasvavien pkyritysten erityisesti startup ja skaalautuvat yritykset innovaatioekosysteemiä, sekä näiden yritysten ja julkisen tutkimusjärjestelmän välistä toimintaa? 4. Millä toimilla voitaisiin parantaa radikaalien, markkinoita luovien innovaatioiden syntymistä tukevaa toimintaympäristöä kansallisella ja EU:n tasolla.
Tilanne Suomessa: 13(15) Suomessa yrittäjyysmyönteinen ilmapiiri on kehittynyt ja mm. startupyritysten perustaminen on lisääntynyt myönteisesti viime vuosina. Tähän on osaltaan vaikuttanut muutos yleisessä asenneilmapiirissä sekä kannustavat esimerkit. Myös julkisen sektorin toimilla on määrätietoisesti pyritty edistämään startupyritysten syntymistä niiden taloudellisen merkityksen kasvun vuoksi. Hallituksen yrittäjyyspaketin (huhtikuu 2016) mukaan tavoitteena on lisätä nykyisten toimien (verotus, kasvurahoitus, normien purku, kilpailun lisääminen, Team Finland palvelut) lisäksi uusia yrittäjyyttä tukevia toimia (yksinyrittäjän tuki, työttömyysturva itsensä työllistäville, innovaatioseteli ja innovaatiopankki, ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytointi, oleskelulupa startupyrittäjyyden perusteella). Lisäksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeessa vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä tutkimustulosten hyödyntämistä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely 13.15.7.2016 Eduskuntakäsittely SuV, kirjallinen menettely 15.7.2016 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan taustamuistiot: 1) Measures to support young researchers, raise the attractiveness of scientific careers and foster investment in human potential in research and development 2) Developing a European research and innovation ecosystem for innovative SMEs Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Petteri Kauppinen, OKM, petteri.kauppinen@minedu.fi; p. 02953 30147 EevaLiisa Kortekallio, TEM, eevaliisa.kortekallio@tem.fi, p. 02950 63871
14(15) EUTORItunnus Liitteet Viite
15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukykyneuvosto TEM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, UM, VM, VNK, YM