Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2015 (OR. en)

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2015 (OR. en) 6019/15 IND 15 COMPET 29 TELECOM 28 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Kom:n asiak. nro: 15985/14 ECON 1088 SOC 823 POLGEN 171 EMPL 177 EDUC 335 ENV 933 RECH 458 ENER 479 SC 208 TELECOM 221 Asia: Neuvoston 2. ja 3. maaliskuuta 2015 pidettävän istunnon ("Kilpailukyky") valmistelu EU:n teollisuuden kilpailukyky a) Komission tiedonanto "Vuotuinen kasvuselvitys 2015" b) Teollisuuspolitiikka tulevassa digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa Komissio esittelee Periaatekeskustelu Kilpailukykyinen teollisuus on ennakkoedellytys, jotta voidaan varmistaa kasvu ja työpaikat EU:ssa. Teollisuuspolitiikan huomioon ottaminen muilla EU:n politiikan aloilla on olennaisen tärkeää, erityisesti EU:n teollisuuden tuottavuuden ja kestävyyden lisäämiseksi. Esimerkkinä voidaan mainita teollisuuspolitiikan ottaminen huomioon tulevassa digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa ja sen sisällyttäminen siihen. Teollisuuden digitalisointi vaikuttaa myönteisesti kaikkiin talouden aloihin ja yleisesti yhteiskuntaan. Liike-elämän osalta digitalisoitumiskehitys vaikuttaa sen kaikkiin alueisiin, toimintoihin ja prosesseihin. 6019/15 mn/msu/mh 1

2 Tällä hetkellä 60 prosenttia liikeyrityksistä ja teollisuudesta EU:ssa on digitaalisia, mutta edelleen 40 prosenttia yhtiöistä ei hyödy digitalisoitumiskehityksestä. Lisäksi ainoastaan 1,7:ää prosenttia kaikista liikeyrityksistä voidaan pitää täysin digitaalisina yrityksinä. 1 Tällä hetkellä digitalisointia ei kehitetä johdonmukaisesti kaikkialla Euroopassa. Sen seurauksena ymmärtämyksen puutteella digitalisoitumiskehityksen tarjoamista hyödyistä on EU:n yhtiöiden kilpailukyvyn ja kasvun kannalta kielteinen vaikutus suhteessa muihin. Tämä on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon, että valmistusteollisuudella on keskeinen asema tutkimuksen ja innovoinnin edistämisessä. Se tuottaa 80 prosenttia EU:n innovaatioista, ja sen osuus EU:n viennistä on 80 prosenttia. 2 Vuoden 2008 jälkeen valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on laskenut 15,4 prosentista viime vuoden 15,1 prosenttiin 3, ja EU:n tuottavuus heikkenee jatkuvasti kilpailijoihin nähden. 4 Tuottavuuserojen kasvun jatkuminen suhteessa eräisiin maihin kuten Yhdysvaltoihin ja talouskasvun hidastuminen ovat osoituksia siitä, että EU:n on toimittava välittömästi. Kuten vuotuisessa kasvuselvityksessä 2015 todetaan, edistyminen kansallisella ja EU:n tasolla palvelujen, energian, televiestinnän ja digitaalitalouden kaltaisilla aloilla sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen luovat uusia työllisyys- ja kasvumahdollisuuksia. Digitaalisten välineiden suunnaton potentiaali täydentäisi ja jopa vauhdittaisi liiketoimintaympäristön parantamista ja lisäisi muun muassa innovointia, resurssitehokkuutta ja julkishallinnon tehokkuutta. Sen seurauksena sitoutuminen rakenneuudistuksiin vahvistuisi. 1 Lähde: IDC on IDC European Vertical Markets Survey Huom.: Tiedot koskevat yhtiöitä, joilla on yli kymmenen työntekijää, ja ne on painotettu yritysten lukumäärän mukaan. 2 Komission tiedonanto teollisesta renessanssista vuodelta Huomionarvoista on, että valmistusteollisuuden osuus BKT:stä on kasvanut vuodesta 2007 eräissä maissa (Slovakiassa, Liettuassa, Itävallassa, Saksassa ja Alankomaissa), mutta laskenut muissa maissa. 4 Katso alaviite /15 mn/msu/mh 2

3 Euroopan kilpailukyky ja kasvu perustuvat Euroopan teollisuuden menestymiselle sekä tuotteiden että palvelujen aloilla. Olennaista on kyky innovointiin ja kasvun vauhdittaminen hyödyntämällä digitaalisten teknologioiden, ratkaisujen ja tuotteiden tarjoamia etuja. Tässä ovat apuna älykäs elektroniikka, kehittyneet viestintäverkot ja pilvipalvelut. Kun perinteiset teollisuuden alat muuttuvat digitaalisiksi, syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja myös uusia haasteita. Tämä mullistaa niin tuotantoprosesseja kuin tuotteiden ja palvelujen saatavuutta ja toimitusta. Digitalisoitumiskehitys koskee kaikkia liikeyrityksiä, ja perinteisten teollisuuden alojen lisäksi on kiinnitettävä huomiota startup-yritysten toiminnan helpottamiseen. Innovatiiviset yritykset ja digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntävät yritykset ovat modernin talouden tulevaisuus sekä ennakkoedellytys kasvulle ja työllisyydelle. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on todennut, että digitaalinen aika, joka toimii astinlautana tulevaisuuteen, ja sen tuomat mahdollisuudet kuuluvat Euroopan komission keskeisiin painopisteisiin vuonna Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva strategia on määrä julkistaa ennen kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvostoa. Useita haasteita olisi ratkaistava: niitä ovat EU:n sisämarkkinoiden teknisten ja oikeudellisten esteiden lisäksi puutteet yhteentoimivuudessa, hajanaiset infrastruktuurit, investointien ja innovoinnin liian alhainen taso ja puutteet osaamisessa. Euroopan on uudistettava digitaalinen infrastruktuurinsa siten, että kannustetaan avoimen datan, avoimien järjestelmäalustojen ja massadatan käyttöön samalla, kun varmistetaan Euroopan kansalaisten odotuksia vastaava tietoturva ja yksityisyyden suoja. Talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin kannalta on välttämätöntä, että kuluttajat ja liikeyritykset luottavat uusiin tieto- ja viestintätekniikan tuotteisiin ja palveluihin. Hiljattain tehdyt mielipidekyselyt ja tilastot osoittavat lisääntyvää vastahakoisuutta tieto- ja viestintätekniikan uusien mallien omaksumisessa, mikä johtuu lukuisista tietoturvaloukkauksista sekä tulkinnanvaraisista markkinasäännöistä _en 6019/15 mn/msu/mh 3

4 Digitalisointiprosessin tuomien etujen hyödyntämiseksi täysin tulisi politiikan tavoitteena olla laajennuskelpoiset sisämarkkinat, jotka toimisivat sekä kysyntäpuolen (kuluttajat, liikeyritykset ja myös julkinen sektori merkittävänä talouden toimijana) että tuotanto- ja palvelujen tarjontapuolen eduksi. Tässä olisi erityisesti otettava huomioon uudet nopeasti kasvavat alat, joilla on vahvaa eurooppalaista potentiaalia, kuten älykkäät kaupungit, älykäs liikkuminen, energia, resurssitehokkuus sekä digitaaliset terveys- ja hyvinvointipalvelut. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä Euroopan komission esille tuomista haasteista luotaessa toimivat digitaaliset sisämarkkinat ja teollisuudelle tasapuoliset toimintaedellytykset kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi sekä vahvemman kasvun varmistamiseksi Euroopan teollisuudelle globaaleilla markkinoilla. Latvia on määritellyt kilpailukykyisen ja digitaalisen EU:n yhdeksi tärkeimmistä horisontaalisista painopisteistä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakaudellaan ja pyytää neuvostoa tukemaan tätä aloitetta ja edesauttamaan sen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kilpailukykyneuvostoa, joka on keskeinen tekijä edistettäessä Euroopan kilpailukykyä, pyydetään keskustelemaan 2. maaliskuuta 2015 teollisuuden prioriteeteista tulevaa digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa strategiaa varten, jotta voitaisiin määritellä tätä aloitetta koskevat komission toimet ja painopisteet. Edellä esitettyä taustaa vasten puheenjohtajavaltio pyytää neuvostoa (kilpailukyky) käsittelemään 2. maaliskuuta 2015 seuraavia kysymyksiä: Mitkä voisivat olla seuraukset ja heijastusvaikutukset, jos teollisuus sisällytetään tulevaan digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan? 6019/15 mn/msu/mh 4

5 Mikä estää teollisuutta kokonaisuudessaan (myös perinteiset ja muut kuin tieto- ja viestintätekniikan alat) hyödyntämästä digitaalisia innovaatioita kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi? Mitä hallitukset voivat tehdä tämän asian suhteen? Mitä jäsenvaltioiden hallitukset ja EU voivat tehdä startup-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi? Startup-yritysten ja nopeasti kasvavien yritysten määrän lisääntymistä pidetään usein ihmelääkkeenä Euroopalle. Mitkä konkreettiset toimenpiteet ja parhaat käytännöt voidaan muokata Euroopan tasolla nopeasti käyttöön otettaviksi? 6019/15 mn/msu/mh 5