VESIKATON KUNTOTARKASTUS 27.12.2014 ASUNTO OY KIRKONROTTA 02770 ESPOO
2/55 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTOTUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Tutkimuksen laatija... 3 1.3 Tutkimuksen ajankohta... 3 1.4 Tutkimuksen tavoite ja laajuus sekä tutkimusmenetelmät... 3 1.5 Kiinteistön yleistiedot... 4 2. HAVAINNOT RAKENTEISTA... 4 2.1 Julkisivujen rakenne ja näytteenotto... 4 2.1.1 Julkisivujen silmämääräinen tarkastelu... 4 2.2 Parvekkeiden rakenne ja näytteenotto... 21 2.2.1 Parvekkeiden silmämääräinen tarkastelu... 21 2.3 Vesikattojen rakenne... 37 2.3.1 Vesikattojen silmämääräinen tarkastus... 38 3. TUTKIMUSTULOKSET... 48 3.1 Julkisivut... 48 3.1.1 Laboratoriotutkimukset... 48 3.2 Parvekerakenteet... 49 3.2.1 Laboratoriotutkimukset... 49 3.2.2 Betonin kloridipitoisuus... 51 4. JOHTOPÄÄTÖKSET... 51 4.1 Julkisivut... 51 4.2 Parvekerakenteet... 52 4.3 Vesikatot... 53 4.4 Terveys- ja turvallisuusriskit... 54 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 54 Liitteet: 1. Laboratoriotutkimukset 2. Näytteenottokartta
3/55 1. KUNTOTUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja Kohde Tilaaja Asunto Oy Kirkonrotta Kaivomestarinkatu 6 02770 Espoo Asunto Oy Kirkonrotta c/o Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki Jani Turunen 044 7799 220 jani.turunen@valvontakonsultit.com Isännöitsijätoimisto H & J Viiala Mäntyviita 4 02110 Espoo Jaakko Viiala 0400 944 899 jaakko.viiala@helvi.fi 1.2 Tutkimuksen laatija Tutkimuksen tekijä Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Vanajantie 10 B 13110 Hämeenlinna Yhteyshenkilö Pasi Tuuvanen 045 7733 1006 pasi.tuuvanen@tahtiranta.fi 1.3 Tutkimuksen ajankohta Kenttätutkimukset suoritettiin 19.11.2014. 1.4 Tutkimuksen tavoite ja laajuus sekä tutkimusmenetelmät Kuntotutkimus käsitti julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksen sekä vesikaton kuntotarkastuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: rakenteiden kunto ja niissä esiintyvät vauriot vaurioitumisen syyt, laajuus, vaurioitumistapa ja eteneminen tarvittavien korjausten laajuus ja korjaustapa korjausvaihtoehdot
4/55 Julkisivuille, parvekkeille ja vesikatoille tehtiin seuraavat tutkimukset: julkisivujen, parvekkeiden ja vesikattojen kunnon tarkastus betonirakenteiden koputtelu käsityökaluin terästen peitekerrosmittaukset betonipeitemittarilla karbonatisoitumiskokeet fenoliftaleiiniliuoksella pakkasvaurioitumisen tutkiminen laboratoriossa suoritettavin ohuthiekokein betonirakenteiden vetolujuuden määritys laboratorio-olosuhteissa betonin kloridipitoisuuden määritys betonijauhenäytteestä vesikattojen visuaalinen tarkastus Kuntotutkimukset suoritettiin Suomen Betoniyhdistys ry:n julkaisujen mukaisesti. Rakenteiden näytekohdat valittiin silmämääräisen tarkastuksen perusteella riski- ja vaurioalttiista rakenteista, ja niin että rakenteiden kunnosta saataisiin mahdollisimman kattava ja laaja otanta sekä kokonaiskuva. Tulokset pätevät otettuihin näytteisiin ja tutkittuihin rakenteiden alueisiin. Rakenteissa saattaa olla piileviä vaurioita, joita tämän tutkimuksen avulla ei ole saatu selville. Vaurioiden aste ja laajuus saattavat poiketa tutkimushetkellä todetusta. Mahdollisessa korjaussuunnittelussa sekä korjausurakkaan liittyvissä asiakirjoissa tulee varautua vaurioasteen sekä laajuuden poikkeamiin. 1.5 Kiinteistön yleistiedot - Rakennusvuosi, 1982 - Rakennuksia, 2 kpl - Porrashuoneita, 2kpl - Kerroksia, 5-6 kpl + 0. krs 2. HAVAINNOT RAKENTEISTA 2.1 Julkisivujen rakenne ja näytteenotto Talot sijaitsevat tasamaatontilla ja talon sisäpihalla on leikkialue sekä hirsirakenteinen piharakennus. Kiinteistön kulkuväylät on kivetetty pihakivillä. Rakennuksien julkisivut ovat betonisandwich-rakenteisia. Elementtien ulkopinnat ovat ylimmissä kerroksissa harjapintaisia valkobetonielementtejä ja alakerroksen ulkopinnat ovat tiililaattapintaisia. Maantasolla on maalattuja pystysuuntaisia lomalaudoitus osuuksia. Rakennuksien takapihalla on tiililaattapintaisten elementtien ikkuna-aukkojen ympärillä lippamainen ulkoneva betonivalu. Rakennuksien sokkelit ovat elementtirakenteisia maalamattomia betonirakenteita. Julkisivuilta porattiin 12 näytettä, joista yhdestä (J8) tehtiin ohuthietutkimus. Kaikista poranäytteistä määritettiin karbonatisoitumissyvyys sekä 11 näytteestä tehtiin vetolujuuskokeet. Näyteenoton perusteella julkisivujen lämmöneristeenä on mineraalivillaeriste, jonka paksuus vaihteli mittauskohdissa välillä 65 120 mm. Ulkokuorien paksuus vaihteli näytteenoton perusteella 71 111 mm välillä. 2.1.1 Julkisivujen silmämääräinen tarkastelu Julkisivujen kunto on kenttätutkimusten perusteella heikentynyt. Jokaisella julkisivulla todettiin vaurioita. Julkisivujen vauriot ovat julkisivupintojen likaantumista/värjääntymistä, elementeistä on irronnut tai on irtoamaisillaan betonipalasia sekä elementeissä on havaittavissa halkeilua ja saumamassojen ikääntymistä sekä vaurioitumista.
5/55 Rakennuksien valkobetonipinnoilla havaittiin betoniteräskorroosiosta aiheutuvaa halkeilua sekä betonipalasten irtoilua tai osa havaituista betonipalasista on irtoamassa. Irronneiden betonipalasten takaa ovat elementtien raudoitukset esillä ja raudoitusteräkset ovat ruostuneet. Valkobetonielementtien pinnoilla on myös jäkäläkasvustoa, joka on värjännyt valkoiset betonipinnat ruskeanpunaiseksi sekä osittain värjääntymisen on aiheuttanut parvekkeiden metallirametallirakenteista irtoava ruostevesi. Tiilipintaisten julkisivuelementtien tiililaatoista on irronnut tai on irtoamaisillaan levymäisiä tiilen palasia. Tiilipintaisissa julkisivuissa havaittiin myös tiililaatan halkeilua sekä kokonaan vaurioituneita tiililaattoja. Rakennuksen julkisivuilla ei havaittu kopo-alueita (tiilipinta irti alustasta). Rakennusten tiililaattapintaisissa elementeissä havaittiin lievää julkisivuelementtien kaareutumista. Erityisesti rakennuksien pohjois- ja itäsivujen ikkunoiden ympärillä olevien koristelippojen ja -ulokkeiden pintamateriaalit ovat vaurioituneet.. Betonilipoissa havaittiin halkeilua sekä irtoavia betonipalasia ja jäkäläkasvuston värjäämiä alueita sekä tiilipinnoissa voimakasta tiililaattojen pintojen irtoamista. Myös ikkunoiden smyygeissä havaittiin halkeilua ja vaurioita. Elementtien väliset saumat ovat ikääntyneet. Elastisessa saumamassassa havaittiin reikiä ja saumamassat ovat irronneet osittain reunoistaan sekä paikoin repeilleet irti kiinnityksistään ja saumamassat ovat paikoin menettäneet elastisen ominaisuuden. Julkisivuelementtien muodonmuutosten takia osa saumoista on puristunut kasaan ja osa saumamassoista on venynyt ja halkeillut verkkomaisesti. Julkisivujen lomalaudoituksen alaosat ovat ikääntyneet ja paikoin lomalaudoituksen alaosissa on lahovaurioita. Laudoituksessa on myös halkeilua sekä laudoituksen maalit ovat paikoin hilseilleet ja haalistuneet uv-säteilyn vaikutuksesta. Rakennuksien sokkelissa on myös betonivaurioita. Sokkelissa havaittiin irronneita betonipalasia, joiden takaa raudoitusteräkset ovat tulleet esiin. Sokkelissa ei havaittu perusmuurilevytystä. Rakennuksen ikkunoiden puumateriaalien pinnoitteet ovat ikääntyneet sekä paikoin maalipinnat ovat voimakkaasti hilseilleet sekä haalistuneet uv-säteilyn vaikutuksesta. Ikkunoiden vesipellityksien kaatokulma on loiva, joten vesipellin päälle kerääntyvä lumi sulaessaan vaurioittaa ikkunoiden puumateriaalia. Vesipellityksen kiinnitykset rakennuksen runkoon on paikoin heikko. Sisäpihan maakerrokset on jätetty tiivistämättä, jonka seurauksena maakerrokset ovat painuneet kasaan.
6/55 Kuva 1. Yleiskuva julkisivusta. Kuva 2. Rakennuksien julkisivuilla on värjääntymistä sekä halkeilua ja irronneita betonipalasia valkobetonipinnoilla.
7/55 Kuva 3. Rakennuksien valkobetonielementeissä on paikoin teräkset pinnassa ja terästen korroosio on aiheuttanut elementtien rapautumisen. Kuva 4. Paikoin elementtien pielissä on lievää halkeilua sekä leveitä halkeamia.
8/55 Kuva 5. Ikkunoiden kulmista lähtee valkobetonielementtien paikallista mikrohalkeilua. Kuva 6. Ruostevesivalumat ovat värjänneet julkisivupintoja.
9/55 Kuva 7. Ylimmissä kerroksissa valkobetonipintojen värjääntyminen on voimakasta. Kuva 8. Lähikuva värjääntyneestä valkobetonielementin pinnasta.
10/55 Kuva 9. Rakennuksien betonipinnoista on irtoamaisillaan betonipalasia. Kuva 10. Paikoin rakennuksien elementtien pielissä on halkeilua.
11/55 Kuva 11. Julkisivuilla havaittiin muutamia vaurioituneita tiililaattoja. Kuva 12. Tiililaattapintaiset elementit ovat lievästi kaareutuneet.
12/55 Kuva 13. Rakennuksien pohjoissivun ikkunalippojen betonit ovat halkeilleet ja värjääntyneet. Kuva 14. Rakennuksien pohjoissivun ikkunalippojen betonirakenteista on irronnut betonipalasia.
13/55 Kuva 15. Paikoin ikkunasmyygien betonirakenteet ovat voimakkaasti rapautuneet ja halkeilleet. Kuva 16. Ikkunoiden ympärillä olevien ulokkeiden tiililaattapinnat ovat vaurioituneet.
14/55 Kuva 17. Rakennuksien elastiset elementtisaumaukset ovat ikääntyneet. Kuva 18. Paikoin elastiset saumamassat ovat painuneet kasaan elementtien muodonmuutosten seurauksena.
15/55 Kuva 19. Elastisissa elementtisaumoissa on halkeilua ja reikiä. Kuva 20. Elementtien elastiset elementtisaumat ovat painuneet kasaan.
16/55 Kuva 21. Elastisissa elementtisaumoissa on paikoin reikiä. Kuva 22. Rakennuksien välisten sisäänvedettyjen parvekkeiden ja julkisivujen välinen elastinen saumamassa on pahoin vaurioitunut.
17/55 Kuva 23. Paikoin sokkelielementeissä on raudoitukset pinnassa ja tulleet esiin betoniteräskorroosion seurauksena. Kuva 24. Sokkeleissa ei ole perusmuurilevytystä.
18/55 Kuva 25. Sokkelin halkeilua. Kuva 26. Julkisivujen lomalaudoitukset ovat paikoin ikääntyneet.
19/55 Kuva 27. Julkisivujen lomalaudoituksen alaosat ovat lahonneet. Kuva 28. Ikkunoiden ja vesipellityksien maalipinnat ovat ikääntyneet sekä vesipellityksen kaatokulma on loiva.
20/55 Kuva 29. Ikkunoiden maalipinnat ovat ikääntyneet. Kuva 30. Vesipellityksien kiinnitykset elementteihin ovat paikoin puutteelliset.
21/55 2.2 Parvekkeiden rakenne ja näytteenotto Rakennuksissa on huoneistoparvekkeita yhteensä 40 kappaletta ja tuuletusparvekkeita on kaksi kappaletta. Huoneistoparvekkeista 18 kappaletta on lasitettu. Huoneistoparvekkeita on rakennuksien sisäpihalla etelä- ja länsisivulla ja tuuletusparvekkeita on pohjoissivuilla. Parvekkeista porattiin 13 betonilieriönäytettä ja niistä tehtiin kymmenen vetolujuuskoetta sekä kolme ohuthietutkimusta (L1, P4 ja P6). Kaikista näytteistä määritettiin karbonatisoitumissyvyys. Näytteenottokohdat ilmenevät liitteenä olevasta näytteenottokartasta. Parvekkeiden pielirakenteesta porattiin yksi betonijauhenäyte (CL 1), josta määritettiin betonin kloridipitoisuus. Suurin osa huoneistoparvekkeista ulokeparvekkeita (30 kpl), jotka on kannatettu omilta perustuksiltaan alkavien parvekepielien ja rakennuksen rungon varaan. Rakennusten välissä on (10 kpl) sisäänvedettyjä parvekkeita, jotka on kannatettu rakennuksen rungon varaan. Sisäänvedetyt parvekkeet on jaettu kevytrakenteisilla väliseinällä kahteen osaan. Ylimmässä kerroksessa on myös neljä terassiparveketta, jotka on rakennettu rakennuksen vesikaton päälle betonilaatoilla. Terassiparvekkeiden rakenteet ovat teräs- ja puurakenteisia. Parvekelaatat, kaide-elementit ja pielirakenteet ovat teräsbetonielementtejä. Kaiteet ovat pääasiassa betonirakenteisia, mutta kahden ylimmän kerroksen kaiteet ovat metallirunkoisia joiden putoamissuojana on maalattu puupanelointi. Rakennuksen alimpien kerrosten pieli- ja kaide-elementit ovat ulkopinnaltaan tiililaattapintaisia kuten julkisivut ja kahden ylimmän kerroksen pielirakenteet ovat harjapintaisia valkobetonielementtejä. Kaiteet on kiinnitetty pulttimutteriliitoksella pielirakenteeseen sekä metallikaiteet on kiinnitetty parvekelaattaan pyöröteräksin. Betonikaiteiden yläosaan on asennettu suojapellitys vähentämään sadeveden kulkeutumista rakenteisiin. Parvekkeiden betonirakenteet ovat pinnoitettuja. Parvekelaattojen lattiapinnat on pinnoitettu vedeneristeellä sekä parvekelaattojen ja seinärakenteiden välinen rako on tiivistetty elastisella saumamassalla ja pielirakenteiden väliset saumat on saumattu kiinteällä saumalaastilla. Parvekerakenteiden vedenpoisto tapahtuu parvekekaiteen etuosassa olevan veden ulosheittäjän kautta pois parvekkeelta. Parvekelaatat on kallistettu etureunaa kohden, josta vesi johdetaan kallistusten avulla ulosheittäjälle. Parvekelaattojen paksuudet ovat näytteenoton perusteella 214 223 mm. Parvekelaatan yläja alapinnassa on pinnoite. Pielirakenteet paksuus on näytteenoton perusteella 175 185 mm. Pielirakenteet sisäpinnat on pinnoitettu. Betonirakenteisen kaiteen paksuus on näytteenoton perusteella 122 120 mm ja kaiteiden sisäpinnat on pinnoitettu. 2.2.1 Parvekkeiden silmämääräinen tarkastelu Parvekerakennelmissa todettiin vaurioita. Parvekerakenteissa havaittiin betoniterästen korroosion aiheuttamia betonivaurioita, maalihilseilyä sekä puutteita vedenpoistossa sekä vesieristyksessä. Pieliseinissä, parvekekaiteissa ja parvekelaatoissa havaittiin irronneita tai irtoamaisillaan olevia betonipalasia sekä halkeilua ja paikoin irronneet betonipalaset ovat suuria. Raudoitusteräkset ovat tulleet esiin irtoavien betonipalasten takaa. Tiilipintaisten betonikaiteiden tiililaatasta on irronnut levymäisesti tiililaatan palasia sekä tiililaatat ovat paikoin halkeilleet. Metallirunkoisten kaiteiden puuosuuksien maalipinnat ovat ikääntyneet sekä puumateriaalissa havaittiin paikallisia lahovaurioita. Terassiparvekkeiden metallirungossa on korroosiovaurioita. Parvekkeiden muoviset sadeveden ulosheittäjät ovat vaurioituneet sekä betonirakenteen ja ulosheittäjän välistä sadevesi pääsee kulkeutumaan rakenteiden sisään. Parvekelaatoissa havaittiin voimakasta vedeneristepinnoitteen irtoilua ja hilseilyä. Parvekelaat-
22/55 tojen alapinnoilla on viitteitä sadeveden kulkeutumisesta parvekelaatan läpi, joka on aiheuttanut maalihilseilyä sekä alapinnoissa on havaittavissa kalkkihärmekertymiä. Parvekeelementtien väliset kiinteät saumalaastit ovat halkeilleet sekä paikoin saumalaastit ovat rapautuneet ja saumalaastista on irronnut palasia. Kaikissa betonirakenteisissa maalatuissa parveke-elementeissä havaittiin maalipintojen hilseilyä. Kuva 31. Yleiskuva parvekkeista.
23/55 Kuva 32. Yleiskuva terassiparvekkeesta. Kuva 33. Parvekelaatan ja seinäelementin välinen rako on saumattu elastisella saumalaastilla. Kynnyksen korkeus vesipellistä parvekelaatan yläpintaan on noin 90 mm.
24/55 Kuva 34. Pielirakenteen betonivaurioita. Kuva 35. Pielirakenteesta on paikon irtoamassa betonipalasia sekä maalipintojen hilseilyä.
25/55 Kuva 36. Valkobetonisesta pielirakenteesta on irronnut betonipalasia ja raudoitusteräkset ovat esillä. Kuva 37. Parvekelaatan alapinnan vaurioita.
26/55 Kuva 38. Parvekelaatan alapinnassa on maalihilseilyä sekä kalkkihärmekertymiä. Kuva 39. Parvekelaatan läpi kulkeutunut sadevesi on vaurioittanut laatan alapinnan maalipintoja.
27/55 Kuva 40. Parvekelaatan läpi kulkeutunut sadevesi on vaurioittanut laatan alapinnan maalipintoja. Kuva 41. Parvekelaatan ja peilirakenteen liitoskohtien kautta kulkeutunut sadevesi on aiheuttanut kalkkihärmekertymiä pielirakenteen pintaan.
28/55 Kuva 42. Parvekelaattojen vesieristeet ovat irronneet laajoilta alueilta ja hilseilevät voimakkaasti. Kuva 43. Parvekelaatan yläpinnassa on paikallista betonin rapautumaa sekä laajaa vesieristeen irtoilua.
29/55 Kuva 44. Parvekelaatan ja pieliseinän väliset kiinteät saumat ovat vaurioituneet joiden kautta sadevesi pääsee kulkeutumaan rakenteiden sisään. Kuva 45. Parvekekaiteesta on irronnut tiililaatan palasia sekä kaiteen alapinnassa on betonin halkeilua sekä irronneita betonipalasia.
30/55 Kuva 46. Paikoin tiililaatan palasia on irronnut runsaasti sekä kaiteen alapinnan pieliteräkset ovat esillä betoniteräskorroosion seurauksena. Kuva 47. Parvekekaiteen betonipintojen vaurioita.
31/55 Kuva 48. Parvekekaiteen alapinnoista on paikoin irronnut isoja palasia. Kuva 49. Parvekekaiteen valkobetonirakenteesta on paikoin irronnut isoja palasia betoniteräskorroosion seurauksena.
32/55 Kuva 50. Parvekekaiteen valkobetonirakenteesta on paikoin irronnut isoja palasia betoniteräskorroosion seurauksena. Kuva 51. Parvekekaiteen ja pielirakenteen vaurioita.
33/55 Kuva 52. Parvekkeiden ulosheittäjät ovat vaurioituneet sekä kiinteät saumalaastit ovat rapautuneet ja saumoista on irronnut palasia. Kuva 53. Parvekkeiden ulosheittäjät ovat vaurioituneet sekä kaiteiden valkobetonirakenteissa on voimakasta maalihilseilyä.
34/55 Kuva 54. Parvekekaiteen sisäpinnassa on voimakasta maalipintojen hilseilyä. Kuva 55. Metalli-/puurakenteisten parvekekaiteiden maalipinnat ovat ikääntyneet.
35/55 Kuva 56. Paikoin puurakenteisissa parvekerakenteissa on lahovaurioita. Kuva 57. Parvekkeiden sadeveden ulosheittäjän ja betonirakenteen välistä pääsee sadevesi kulkeutumaan rakenteisiin.
36/55 Kuva 58. Terassiparvekkeiden metallirungon maalipinnat ovat ikääntyneet sekä metallirungossa on korroosiovaurioita. Kuva 59. Tuuletusparvekkeiden kaiteissa on betoniteräskorroosion aiheuttamaa halkeilua.
37/55 Kuva 60. Tuuletusparvekkeiden kaiteissa on betoniteräskorroosion aiheuttamaa halkeilua. 2.3 Vesikattojen rakenne Rakennuksien vesikatot ovat pääasiassa rakenteiden sisäpuoleisella vedenpoistolla varustettuja tasakattoja. Vesikattojen katteena on bitumikermikate. Rakennuksen reuna-alueet on varustettu reunapellityksellä ja yläpohjan tuuletus toimii rakennuksien julkisivujen ja otsapellityksen välisestä raosta sekä alipaineventtiilien avulla. Rakennepiirustusten mukaan vesikatolla on kolmikertainen bitumihuopa ja kallistusvalut on tehty betonivalulla. Rakennuksen pulpettikatto-osuudet ovat maalaamatonta sinkittyä konesaumapeltikatetta, joka on asennettu suunnitelmien mukaan puukoolauksen päälle. Vesikatoilla on useita kattotuotteita, jotka on suojapellitetty ja maalattu.
38/55 Kuva 61. Vesikatto ja yläpohjarakenteet. 2.3.1 Vesikattojen silmämääräinen tarkastus Vesikattorakenteissa havaittiin katteiden ikääntymiseen viittaavia merkkejä. Vesikattojen bitumikermikate on paikoin irronnut alustastaan sekä poimuuntunut. Vesikatoilla havaittiin sadeveden lammikoitumista ja kaadot eivät ole kaikkialla riittävät sadevesikaivoja kohden. Vesikattojen reuna-alueilla ja huopakatteen saumakohdissa havaittiin paikoin lievää sammaleen ja jäkälän kasvustoa. Vesikaton läpivientien saumojen bitumi on ikääntynyt. Rakennuksien reunapellityksien kiinnitysruuveja on paikoin kulkeutunut ylöspäin ruuvin suuntaisesti. Kattotuotteiden suojapellityksien maalipinnat ovat ikääntyneet sekä kattotuotteiden metallipinnat ovat ruostuneet. Julkisivun ja reunapellityksen välissä on myrskypellitykset, jotka estävät sadeveden nousun yläpohjarakenteisiin. Konesaumapeltikatteen pinnalla havaittiin sinkin korroosiotuotteita eli valkoruostetta ja paikoittain peltiä suojaava sinkkikerros on hapettunut kokonaan pois, jonka seurauksena konesaumatussa peltikatossa on havaittavissa peruspellin ruostumista. Vesikaton reunapellityksien saumamassa seinillä on ikääntynyt ja saumamassassa on havaittavissa verkkomaista halkeilua. Terassiparvekkeiden lattiarakenteet rasittavat vesikaton pintakatetta ja on todennäköistä että terassiparvekkeiden betonilaattojen alapuoleiset rakenteet ovat kosteissa olosuhteissa.
39/55 Kuva 62. Yleiskuva rakennuksen vesikatosta. Kuva 63. Yleiskuva vesikatosta.
40/55 Kuva 64. Sadevesi lammikoituu paikoin vesikatolle. Kuva 65. Sadevesi lammikoituu paikoin vesikatolle.
41/55 Kuva 66. Vesikaton läpiviennit ovat ikääntyneet. Kuva 67. Vesikaton läpiviennit ovat ikääntyneet sekä vesikatolla havaittiin paikallista bitumikermin poimuuntumista.
42/55 Kuva 68. Muutamissa kohdassa havaittiin avautuneita saumakohtia. Kuva 69. Muutamissa kohdassa havaittiin avautuneita saumakohtia sekä paikallista poimuuntumista.
43/55 Kuva 70. Bitumikermin sauma-alueilla kasvaa jäkälää ja sammalta. Kuva 71. Vesikatteen reuna-alueilla kasvaa jäkälää ja sammalta.
44/55 Kuva 72. Reunapellityksien saumaus on ikääntynyt sekä kiinnitysruuveja on irronnut kiinnityksestä. Kuva 73. Terassiparvekkeiden lattialaatat rasittavat vesikattorakenteita.
45/55 Kuva 74. Konesaumapeltikatteen päällä on valkoruostetta. Kuva 75. Konesaumapeltikatteen päällä on valkoruostetta.
46/55 Kuva 76. Reunapellityksien kiinnitykset toisistaan ovat muutamista paikoista irronneet. Kuva 77. Konesaumapeltikatteen sinkkipinnoite on paikallisesti hapettunut kokonaan pois ja peruspelti on ruostunut.
47/55 Kuva 78. Vesikaton kattotuotteiden maalipinnat ovat ikääntyneet. Kuva 79. Vesikaton kattotuotteiden maalipinnat ovat ikääntyneet.
48/55 3. TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Julkisivut 3.1.1 Laboratoriotutkimukset Raudoitus Rakenteiden raudoitteiden tilaa on arvioitu poranäytteistä mitattuja karbonatisoitumissyvyyksiä sekä kohteesta mitattuja betonipeitepaksuuksia laskennallisesti tarkasteltuna. Laskenta on suoritettu betoniyhdistyksen julkaisun BY 42 Betonirakenteiden kuntotutkimus, ohjeiden mukaisesti. Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon otannan suhteellinen vähäisyys, sekä mahdolliset poikkeamat rakenteissa. Betoniterästen peitesyvyysmittaukset tehtiin Profometer 5, Proceq- mittarilla. Taulukko 1. Valkobetonielementtien peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. VALKOBETONIELEMENTTIEN ULKOPINNASTA Syvyysalue (mm) Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0% 0% 58% 14% 14% 14% 0% 0% 0% 0% 0% 7% 7,1 % Laskennallisesti arvioituna valkobetonielementtien raudoitteista noin 7,1 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä. Taulukko 2. Tiililaattapintaisten julkisivuelementtien peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. Syvyysalue (mm) Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista TIILILAATTAPINTAISEN ELEMENTIN PINNASTA 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 0 % 1 % 0 % 1 % 3 % 97 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 2,5 % 48,3 % 51,8 % Laskennallisesti arvioituna tiililaattapintaisten julkisivuelementtien raudoitteista noin 51,8 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä. Betoni Julkisivunäytteen kunto oli ohuthietutkimuksessa hyvä (J8). Näytteessä (J8) taustabetonissa ei ole rapautumiseen viittaavia merkkejä. Julkisivubetoni on suojahuokosrakenteen perusteella pakkasenkestävää. Tiililaatassa on suojahuokosia vähän, jonka perusteella tiililaatan pakkasenkesto on heikentynyt. Näytteiden vetolujuusarvot olivat erinomaisia tämän ikäluokan rakennukselle. Vetolujuusarvot olivat 1,5 3,9 N/mm 2. Tarkemmat tutkimusraportit ovat liitteenä.
49/55 3.2 Parvekerakenteet 3.2.1 Laboratoriotutkimukset Raudoitus Rakenteiden raudoitteiden tilaa on arvioitu poranäytteistä mitattuja karbonatisoitumissyvyyksiä sekä kohteesta mitattuja betonipeitepaksuuksia laskennallisesti tarkasteltuna. Laskenta on suoritettu betoniyhdistyksen julkaisun BY 42 Betonirakenteiden kuntotutkimus, ohjeiden mukaisesti. Tuloksia tarkastellessa on otettava huomioon otannan suhteellinen vähäisyys, sekä mahdolliset poikkeamat rakenteissa. Betoniterästen peitesyvyysmittaukset tehtiin Profometer 5, Proceq- mittarilla. Taulukko 3. Parvekelaattojen alapinnan peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. Syvyysalue (mm) Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista PARVEKELAATTOJEN ALAPINNASTA 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 0 % 2 % 1 % 12 % 16 % 69 % 0 % 0 % 25 % 25 % 50 % 0 % 0 % 2 % 1 % 7 % 4 % 0 % 14 % Laskennallisesti arvioituna parvekelaattojen alapinnan raudoitteista noin 14 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä. Taulukko 4. Valkobetonisten parvekepieliseinien peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. VALKOBETONISEN PIELIRAKENTEEN PINNASTA Syvyysalue 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) 0 % 7 % 5 % 6 % 15 % 67 % Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista 0 % 17 % 0 % 17 % 50 % 16 % 0 % 6 % 4 % 5 % 6 % 5 % 26,9 % Laskennallisesti arvioituna pieliseinien raudoitteista noin 26,9 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä. Taulukko 5. Betonisen parvekepieliseinien peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. BETONISEN PIELIRAKENTEEN PINNASTA Syvyysalue 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) 0 % 0 % 0 % 11 % 25 % 64 % Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista 20 % 0 % 20 % 20 % 40 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5 % 5 % 0 % 10,5 % Laskennallisesti arvioituna pieliseinien raudoitteista noin 10,5 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä.
50/55 Taulukko 6. Tiililaattapintaisten parvekepieliseinien peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. TIILILAATTAPINTAISEN PIELIRAKENTEEN PINNASTA Syvyysalue 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) 0 % 1 % 1 % 1 % 2 % 95 % Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0 % 1 % 1 % 1 % 2 % 48 % 52,5 % Laskennallisesti arvioituna tiililaattapintaisten pieliseinien raudoitteista noin 52,5 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä. Taulukko 7. Tiililaattapintaisten parvekekaiteiden peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. Syvyysalue (mm) Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista TIILILAATTAPINTAISTEN KAITEIDEN PINNASTA 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 100 % 0% 0% 0% 0% 0% 100% 0% 0% 0% 0% 0% 50% 50,0 % Laskennallisesti arvioituna parvekekaiteiden ulkopinnan raudoitteista noin 50 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä. Taulukko 8. Tiililaattapintaisten parvekekaiteiden sisäpinnan peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. KAITEIDEN SISÄPINNASTA Syvyysalue (mm) 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 98 % Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista 0% 50% 0% 50% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0,2 % Laskennallisesti arvioituna parvekekaiteiden sisäpinnan raudoitteista noin 0,2 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä Taulukko 9. Parvekekaiteen otsapinnan peitepaksuudet ja karbonatisoitumissyvyydet suojavyöhykkeittäin jaoteltuina. Syvyysalue (mm) Osuus peitepaksuus-havainnoista (%) Osuus karbonatisoitumis-syvyyshavainnoista KAITEIDEN OTSAPINNASTA 0 5 5-10 10-15 15-20 20-25 > 25 0 % 0 % 0 % 0 % 38 % 62 % 0% 0% 0% 100% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0,0 % Laskennallisesti arvioituna parvekekaiteiden otsapinnan raudoitteista noin 0 % sijaitsee karbonatisoitumisvyöhykkeellä
51/55 Betoni Ohuthietutkimuksessa parvekkeiden betoninäytteiden (L1, P4 ja P6) kunto on hyvä. Parvekelaatan betoninäyte (L1) ei ole suojahuokosrakenteen perusteella pakkasenkestävää, mutta betoninäytteet (P4 ja P6) ovat suojahuokosrakenteen perusteella pakkasenkestäviä. Näytteissä ei havaittu ohuthietutkimuksissa pakkasrapautumista. Tiilipintaisen pielirakenteet tiililaatoissa ei ole ohuthietutkimuksen perusteella vaurioita, mutta tiililaatassa on vähän suojahuokosia, mikä heikentää tiililaatan pakkasenkestävyyttä. Vetolujuustulokset parvekerakenteissa ovat hyviä tämän ikäluokan ja rakenteen rakennukselle. Vetolujuusarvot olivat 1,5 3,3 N/mm 2. Tarkemmat tutkimusraportit ovat liitteenä. 3.2.2 Betonin kloridipitoisuus Julkisivujen ja parvekkeiden betonirakenteiden betonin kokonaiskloridipitoisuus määritettiin betonistandardin SFS 5451 mukaisesti. Tulokset on esitetty taulukossa 10 ja mittausraportti on liitteenä. Taulukko 10. Kloridipitoisuudet Tunn Rakenneosa Kloridipitoisuus betonin painosta (%) us CL1 Parvekepieli < 0,01 % Kloridipitoisuuden kriittisenä arvona voidaan pitää 0,03 0,07 p-%:a. Mikäli kloridipitoisuus ylittää tämän raja-arvon, kasvaa teräskorroosioriski selvästi. Parvekerakenteiden kloridipitoisuus on normaalilla tasolla. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Julkisivut Kenttätutkimuksissa todettiin vaurioita julkisivuelementeissä. Julkisivuissa on silmin havaittavissa halkeilua, irronneita/irtoavia betonipalasia ja halkeilua. Elementtien väliset saumat eivät ole enää täysin vedenpitäviä ja ne ovat ikääntyneet. Julkisivujen puurakenteet ovat myös ikääntyneet. Laboratoriotutkimusten perusteella julkisivuelementit ovat pääasiassa hyvässä kunnossa. Ohuthietutkimusten perusteella betoni on pakkasenkestävää. Tiililaattapintaisten julkisivujen karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin noin 44 mm syvyyteen ulkopinnasta. Laskennallisesti arvioituna *karbonatisoituneella vyöhykkeellä sijaitsee 51,8 % teräksistä. Valkobetonielementtisten julkisivujen karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin noin 18 mm syvyyteen ulkopinnasta. Laskennallisesti arvioituna *karbonatisoituneella vyöhykkeellä sijaitsee 7,1 % teräksistä. Julkisivunäytteiden vetokokeiden tulokset ovat erinomaisia tämän ikäluokan rakennukselle. Vanhojen kuntotutkimusten perusteella (Insinööritoimisto Raksystem Oy, 4.12.2007) tehtyjen asbestianalyysien perusteella julkisivuelementtien pinnoitteet sisältävät asbestia, krysotiili. Samassa kuntotutkimuksessa on määritetty myös elementtisaumojen haitta-aineet ja tulosten perusteella PCB-pitoisuus ei ylitä sallittuja raja-arvoja, mutta saumamassan lyijypitoisuus ylittää sallitut raja-arvot. Saumamassaa täytyy käsitellä RATU-kortin 82-0382 kuvattujen ohjeiden mukaisesti ja purkujätettä on käsiteltävä ja hävitettävä vaarallisena jätteenä.
52/55 Tehtyjen havaintojen perusteella nykyisten betonielementtien elinkaarta on mahdollista jatkaa peruskorjaamalla elementit **laastikorjausmenetelmin 1 2 vuoden aikana, mutta elementtien lämmöneristeet eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Julkisivukorjauksessa kaikki elementtien elastiset saumamassat uusitaan sekä julkisivupinnat pestään. Kaikki julkisivujen betonivauriot korjataan materiaalintoimittajien ja työselostusten mukaisesti. Uusimalla julkisivujen saumamassat ja korjaamalla betonivauriot estetään sadeveden kulkeutuminen rakenteisiin ja saavutetaan olemassa oleville elementeille lisää käyttöikää. Peruskorjauksen jälkeen tulee julkisivut tarkastaa vähintään viiden vuoden välein. Julkisivukorjauksessa tulee huomioida pinnoitteen asbestipitoisuus ja korjaustyössä tulee noudattaa annettuja määräyksiä ja paikallisten viranomaisten sääntöjä. Toisena vaihtoehtona suosittelemme julkisivuille lisälämmöneristystä peittävällä korjauksella. Nykyisen betonirakenteen pysyessä kuivana pakkasrapautumisen ja *karbonatisoitumisen eteneminen hidastuu ja lopulta pysähtyy kokonaan. Eristekerroksia kasvattamalla saavuttaa taloyhtiö säästöä tilastojen mukaan noin 8 % lämmityskustannuksissa. Ennen lisälämmöneristystä tulee ulkokuorien kiinnitys sisärunkoon varmistaa. *Karbonatisoituminen tarkoittaa betonin neutraloitumisreaktioita, joiden seurauksena betonin raudoitteita suojaava alkalisuus alenee. Tämä mahdollistaa raudoitteiden ruostumisen sopivissa kosteusoloissa. **Laastipaikkauskorjaus soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa on vain paikallista raudoitteiden korroosiota tai betonin rapautumisesta johtuvia vaurioita tai kolhuja yms. Mikäli vauriot ovat laajoja, laastipaikkauskorjausta voidaan käyttää vain erikoistapauksissa (BY 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2007). 4.2 Parvekerakenteet Parvekerakennelmissa todettiin vaurioita. Parvekerakenteissa havaittiin betoniterästen korroosion aiheuttamia betonivaurioita, maalihilseilyä sekä puutteita vedenpoistossa sekä vesieristyksessä. Laboratoriotutkimusten mukaan parvekerakenteiden betoninäytteiden kunto on hyvä. Huoneistojen parvekelaattojen alapinnoilla on *karbonatisoitumissyvyys edennyt keskimäärin noin 18 mm syvyydelle. Laskennallisesti arvioituna huoneistojen parvekelaattojen alapintojen teräksistä noin 14 % on karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Tiililaattapintaisten pielirakenteiden *karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnoilla noin 44 mm syvyyteen ja laskennallisesti arvioituna huoneistojen tiililaattapintaisten parvekepielien teräksistä noin 52,5 % on karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Parvekepielien sisäpinnoilla on *karbonatisoitumissyvyys edennyt keskimäärin noin 16 mm syvyydelle. Laskennallisesti arvioituna parvekepielien teräksistä noin 10,5 % on karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Valkobetonisten pielirakenteiden *karbonatisoitumissyvyys on edennyt keskimäärin noin 21 mm syvyydelle. Laskennallisesti arvioituna valkobetonipielien teräksistä noin 28 % on karbonatisoituneella vyöhykkeellä. Parvekekaiteiden *karbonatisoitumissyvyys on edennyt ulkopinnoilla keskimäärin noin 40 mm syvyydelle ja sisäpinnoilla noin 12,5 mm syvyydelle. Laskennallisesti arvioituna ulkopintojen teräksistä noin 50 % on karbonatisoituneella vyöhykkeellä ja sisäpintojen teräksistä on karbonatisoituneella alueella noin 0,2 %. Parvekerakenteiden vetokoetulokset eivät viittaa betonirakenteiden pakkasrapautumiseen. Vanhojen kuntotutkimusten perusteella (Kiratek Oy, 26.10.2009) tehtyjen asbestianalyysien perusteella parvekerakenteiden pinnoitteet sisältävät asbestia, krysotiili.
53/55 Parvekepielirakenteen betonijauhenäytteen kloridi-pitoisuus ei ylitä annettuja raja-arvoja. Parvekkeiden vedenpoisto on parvekkeissa puutteellinen ja parvekelaattojen yläosan vesieristykset ovat ikääntyneet. Parvekerakenteissa todettiin halkeilua ja irronneita / irtoamaisillaan olevia betonipalasia. Parvekkeissa havaitut vauriot ovat pääosin normaaleja/yleisiä betonivaurioita/puutteita ja parvekkeiden elinkaarta kannattaa kasvattaa. Parvekelaatan alapuolella ei havaittu kenttätutkimusten yhteydessä laajoja betonivaurioita ainoastaan maalipintojen hilseilyä sekä irtoilua. Suositellaan parvekkeiden peruskorjausta julkisivuremontin yhteydessä 1 2 vuoden kuluttua. Peruskorjauksessa tulee vedenpoistoa parantaa, vesieristeet uusia ja betonivauriot tulee korjata **laastikorjausmenetelmin. Parvekerakenteiden korjauksen suunnittelussa ja korjaustyössä on tärkeää estää sadeveden pääsy betonirakenteiden sisään, koska betonin *karbonatisoituminen on edennyt syvälle osassa parvekerakenteissa. Betonirakenteiden raudoitusterästen ruostumien ja pakkasrapautuminen tulee aiheuttamaan betonirakenteissa silmin havaittavissa olevia vaurioita, jos sadevesi pääsee kulkeutumaan rakenteiden sisään. Parvekekaiteet suositellaan uusimaan kaidelasitusjärjestelmäksi, jos parvekekaidejärjestelmä ei toimi rakennetta jäykistävänä osana. Korvaamalla nykyiset kaiteet kaidelasitusjärjestelmällä saavutetaan käyttöikää noin 20 25 vuotta. Jos nykyiset kaiteet korjataan, tulee niiden uusiminen / korjaaminen eteen noin 15 vuoden kuluttua. Nykyisten parvekekaiteiden kunto on heikko, joten on teknistaloudellisesti edullisempaa korvata nykyiset betonikaiteet kaidelasitusjärjestelmällä.. Parvekkeiden peruskorjauksessa tulee huomioida pinnoitteen asbestipitoisuus ja korjaustyössä tulee noudattaa annettuja määräyksiä ja paikallisten viranomaisten sääntöjä. Parvekkeiden peruskorjauksen yhteydessä ulosheittäjiin tulee asentaa roskasihdit, jotka on helppo puhdistaa ja pitää ulosheittäjien putket avoimena sekä nykyiset ulosheittäjät suositellaan korvattavaksi ruostumattomasta teräksestä valmistettuihin putkiin. *Karbonatisoituminen tarkoittaa betonin neutraloitumisreaktioita, joiden seurauksena betonin raudoitteita suojaava alkalisuus alenee. Tämä mahdollistaa raudoitteiden ruostumisen sopivissa kosteusoloissa. **Laastipaikkauskorjaus soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa on vain paikallista raudoitteiden korroosiota tai betonin rapautumisesta johtuvia vaurioita tai kolhuja yms. Mikäli vauriot ovat laajoja, laastipaikkauskorjausta voidaan käyttää vain erikoistapauksissa (BY 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2007). 4.3 Vesikatot Vesikattojen tarkastuksessa rakennuksien vesikatteiden kunnossa havaittiin ikääntymisen merkkejä sekä lieviä puutteita. Vesikattoja on paikkailtu bitumikermikatteella. Visuallissa tarkastuksessa molemmilla vesikatoilla havaittiin sadeveden lammikoitumista sekä kasvuston kasvua katteen päällä ja saumoissa. Huolletun bitumikermikatteen tekninen käyttöikä on noin 15 20 vuotta. Välittöminä toimenpiteinä suositellaan varmistamaan vesikatteen läpivientien tiivistykset. Kiinteistöä suositellaan tekemään bitumikermikateen peruskorjaus julkisivu- ja parvekeremontin yhteydessä. Julkisivuremontin aikana tulee mahdollisesti muutostöitä kattojen räystäsrakenteisiin ja yhdistämällä kaikki remontit samaan aikaan tehtäväksi saavutetaan suurin taloudellinen hyöty.
54/55 Jos vesikatteessa ilmenee vesivuotoja, niin vesikatteen uusintaa tulee aikaistaa. Kyseisessä saneerauksessa vesikatto, reunapellitykset ja kattotuotteiden suojapellitykset uusitaan. Kattosaneeraukseen asti huoltotoimilla tulee varmistaa ja tarkkailla kattojen kuntoa reikien ja vuotojen varalta. Pulpettikattojen konesaumakatolle suosittelemme vesikatteen huoltomaalausta. Huoltomaalauksen yhteydessä vesikate pestään korkeapainepesulla kohteeseen sopivalla pesuaineella. Kaikki ruosteiset kohdat tulee puhdistaa. Puhdistetut ruostepaikat tulee maalata korroosionestopigmentoidulla maalilla, jonka jälkeen koko vesikate tulee maalata kohteeseen sopivalla maalilla. Huolletun ja säännöllisesti huoltomaalatun peltikatteen käyttöiänarvio on noin 40 50 vuotta. 4.4 Terveys- ja turvallisuusriskit Parvekkeiden betoniteräskorroosion aiheuttamien vaurioiden seurauksena saattaa betoninkappaleita pudota alas ja aiheuttaa turvallisuusriskin. Tämä tulisi huomioida sekä tiedottaa asukkaille ja ohikulkijoille sekä selvästi irtonaiset betonipalaset tulisi tiputtaa hallitusti alas. 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Suositellut korjaustavat on tässä esitetty vain pääpiirteisesti ja kustannukset ovat siten vain suuntaa antavia. Korjausmenetelmien- ja materiaalien tarkentumisen lisäksi kustannuksiin vaikuttaa myös rakentamisen suhdanteet ja kiinteistön sijainti. Kuntotutkimuksen perusteella ehdotamme kiinteistölle seuraavia toimenpiteitä 1 2 vuoden kuluttua (samaan aikaan toteutettuna): Julkisivut: elementtien saumamassojen uusinta julkisivujen pesu vaurioituneiden pinnoitteiden poistaminen betonivaurioiden korjaaminen laastikorjausmenetelmin julkisivujen pinnoittaminen TAI Julkisivun levyverhous: lisälämmöneristeen ja tuulettuvan levyelementin asentaminen nykyisten elementtien päälle Parvekkeiden korjaus: vaurioituneiden pinnoitteiden poistaminen betonivaurioiden korjaaminen laastikorjausmenetelmin parvekerakenteiden tasoitus ja pinnoittaminen vedenpoiston uusiminen ja korjaus vanhojen kaiteiden purku ja uusiminen kaidelasitusjärjestelmällä
55/55 Vesikatto: bitumihuopakatteen purku vesikaton kaatokorjaukset bitumihuopakatteen uusinta peltikatteen korkeapainepesu ja esikäsittely vesikatteen huoltomaalaus läpivientien tiiveyden varmistus Korjausvaihtoehtojen suuruusluokkaisia kustannusarvioita on esitetty seuraavassa taulukossa. Korjauskustannuksista saadaan tarkka arvio laatimalla suunnitelma-asiakirjat ja pyytämällä tarjoukset urakoitsijoilta. Taulukon kustannuksissa ei ole huomioitu telinekustannuksia eikä suunnittelusta, rakennuttamisesta ja valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Toimenpide Yksikköhinta (alv 24 %) Yhteensä julkisivujen peruskorjaus parvekkeiden peruskorjaus huopakatteen uusinta vesikaton huoltomaalaus TAI julkisivujen lisälämmöneristys ja levyverhous 100 125 / m 2 8 000-10 000 /kpl 125 150 / m 2 25 30 /m 2 300 350 / m 2 ~235 000 300 000 ~336 000-420 000 ~50 700 60 800 ~4 300 5 300 ~705 000 825 000 Kustannukset yhteensä, julkisivujen peruskorjaus ~626 000 786 100 Kustannukset yhteensä, julkisivujen levyverhous ~1 096 000 1 311 100 Käyttöikäarvio ennen seuraavaa peruskorjausta huoltomaalaus parvekkeiden peruskorjaus ja kaidelasitus levyverhous Vuotta 10 15 20 25 noin 70 Espoo 27.12.2014 Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Pasi Tuuvanen Insinööri, AMK
LABORATORIOTUTKIMUKSET TILAAJA Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie 4 00610 Helsinki Jani Turunen, 044 7799 220 jani.turunen@valvontakonsultit.fi KOHDE Asunto Oy Kirkonrotta Kaivomestarinkatu 6 02770 Helsinki TUTKIMUKSET Karbonatisoituminen: fenoliftaeliiniliuos ph 8 Vetolujuus standardin SFS 5445 mukaisesti Lieriönkoko 56mm TULOKSET Näytteen tunnus Näytteen ottopaikka Karbonat. Ulko/yläpin ta (mm) Karbonat. Sisä/alapin ta (mm) Vetolujuus (N/mm2) Murtokohta Näytteen pituus (mm) Huom! J1 Julkisivu 4 11 1,4 24/31 up 88 tiili 39mm yp J2 Julkisivu 14 0 2,4 2/4 up 75 J3 Julkisivu 2 12 2,5 16/27 up 78 T4 22mm sp, tiili 39mm J4 Julkisivu 19 0 2,3 2/8 up 73 J5 Julkisivu 14 0 1,8 2/7 up 87 J6 Julkisivu 4 19 2,2 17/26 up 71 tiili 39mm J7 Julkisivu 13 0 2,3 2/15 up 88 J9 Julkisivu 24 0 2,4 2 up 105 J10 Julkisivu 6 8 1,5 3/20 up 85 tiili 38mm J11 Julkisivu 19 14 1,3 18/37 up 111 T4 42mm up, tiili 39mm J12 Julkisivu 28 0 1,8 25/28 up 84 T4 30mm sp K1 Kaide 4 6 1,6 32/42 sp 122 T6 55 sp,tiili 35mm K2 Kaide 2 19 0,8 35/40 up 120 T6 43mm sp,tiili 39mm Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Y-tunnus 2093503-0 www.tahtiranta.fi 075 758 0801 etunimi.sukunimi@tahtiranta.fi Vanajantie 10 A 13110 HÄMEENLINNA
TULOKSET Näytteen tunnus Näytteen ottopaikka Karbonat. Ulko/yläpin ta (mm) Karbonat. Sisä/alapin ta (mm) Vetolujuus (N/mm2) Murtokohta Näytteen pituus (mm) Huom! L2 Laatta 9 16 1,5 45/53 yp 214 T6 22mm ap L3 Laatta 9 24 2,0 35/50 ap 220 T6 25mm ap P1 Pieli 34 22 2,1 3 up 185 P2 Pieli 3 14 1,7 13/25 up 178 tiili 39mm P4 Pieli 16 22 2,0 2 up 184 T8 68mm sp P5 Pieli 11 17 1,4 6/15 up 180 T10 79mm sp,tiili 39mm P7 Pieli 19 sp1 24 sp2 3,2 57/71 sp2 185 OTSA1 Kaide 18 13 2,1 36/46 sp 120 T6 41mm sp UUSINNAT Näytteen tunnus Näytteen ottopaikka Karbonat. Ulko/yläpin ta (mm) Karbonat. Sisä/alapin ta (mm) Vetolujuus (N/mm2) Murtokohta Näytteen pituus (mm) Huom! J1 Julkisivu 3,9 J11 Julkisivu 3,3 K2 Kaide 3,3 P5 Pieli 3,3 Hämeenlinna 16.12.2014 Timo Rantatorikka Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Y-tunnus 2093503-0 www.tahtiranta.fi 075 758 0801 etunimi.sukunimi@tahtiranta.fi Vanajantie 10 A 13110 HÄMEENLINNA
1442 3865/OH TUTKIMUSRAPORTTI 9.12.2014 1(6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Tähtiranta Oy/ Pasi Tuuvanen Näytetunnukset: L1, P6, P4, J8 Tilaus-/ toimituspäivä: 20.11.2014 Näytteiden materiaali, muoto ja koko: Betoni/tiililaatta, lieriö 55 mm Kohde/ projektinumero: As Oy Kirkonrotta, Espoo Näytepreparaatti: Ohuthie 48 tai 76 mm x 25 mm (paksuus 0,020-0,025 mm) Menetelmä: Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin Nikon SMZ-745T stereomikroskoopilla ja Nikon E200 POL polarisaatiomikroskoopilla. Analyysissä sovellettiin standardia ASTM C 856-11. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Ohuthie on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. TULOSTEN ARVIOINTI / YHTEENVETO: Taulukossa 1, on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Arvion perustana on käytetty ohuthieanalyysin tuloksia. Laastien K/S-suhteen arviointi perustuu silmämääräiseen analyysiin, joten se on ainoastaan suuntaa antava. Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 - ei rapautumaa, 1 - vähäistä, 2 - orastavaa, 3 - kohtalaista, 4 - voimakasta. * VTT:n tiilen mikrorakenteen perusteella antama luokitus, index 0-3 (VTT julkaisu 1624-95). Taulukko 1: Näyte: Rakenneosa: Kunto: Karbonatisoituminen [mm]: Pakkasenkesto/ huokostäytteet: Rapautuneisuus: L1 parvekelaatta hyvä yläpinta 4 Ei/ei 0 P6 parvekepieli hyvä ulkopinta 8 On/ei 0 P4 parvekepieli hyvä ulkopinta 2 (laatan alla) J8 julkisivu hyvä ulkopinta 7 (laatan alla) tiili hyvä (index 0*)/ei betoni On/ei tiili hyvä (index 1*)/ei betoni On/ei 0 0 LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, 90590 OULU KEILARANTA 4, 02150 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6
1442 3865/OH TUTKIMUSRAPORTTI 9.12.2014 2(6) YHTEENVETO: PARVEKELAATTA - betoni on laadultaan hyvä, tiivistys on onnistunut - sideaineen laatu on hyvä, karbonatisoituminen ei ole edennyt syvälle betoniin eikä se ole saavuttanut terässyvyyttä (teräksissä ei ole ruostetta) - kiviaineen/terästen tartunnat ovat hyvät - yläpinnan betoni ei ole huokosrakenteen perusteella pakkasenkestävää kosteissa olosuhteissa - yläpinnan betonissa ei havaittu merkittäviä pakkasvaurioita - huokosissa ei havaittu haitallisia kiteytymiä - yläpinnan pinnoite on hyväkuntoinen ja kiinni betonissa PARVEKEPIELET JA JULKISIVU - betonit ovat laadultaan suhteellisen hyviä, niiden tiivistys on pääosin onnistunut (saumabetoni harvaa) - tiililaattojen laatu on hyvä (saviaine vähäisesti paakkuuntunut) - sideaineen laatu on hyvä, karbonatisoituminen on edennyt suhteellisen syvälle betoniin pielen P6 sisäpinnassa, se ei kuitenkaan ole saavuttanut terässyvyyttä (betonin P6 ulkopinta) eikä betonin teräksille antama kemiallinen suoja ole heikentynyt, teräksessä ei ole ruostetta - kiviaineen tartunnat ovat hyvät - betonit ovat huokosrakenteen perusteella arviolta pakkasenkestäviä kosteissa olosuhteissa, ulkopinnassa ei havaittu pakkasvaurioita - tiililaattojen pakkasenkestävyys on mikrorakenteen perusteella arvioituna hyvä, niissä ei havaittu merkittäviä pakkasvaurioita - huokosissa/mikrosäröissä ei havaittu haitallisia tai kosteusrasituksen aiheuttamia kiteytymiä (ettringiitti) - pinnoitteet ovat hyväkuntoisia ja niiden tartunta betoniin on hyvä LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, 90590 OULU KEILARANTA 4, 02150 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6
1442 3865/OH TUTKIMUSRAPORTTI 9.12.2014 3(6) TULOKSET: Näyte: L1 Rakenneosa: Parvekelaatta Lieriönäytteen pituus: 223 mm Ohuthiepinta: Yläpinta Yleistiedot: - näytelieriö on poikki 50 mm alapinnasta - teräkset sijaitsevat noin 63 mm (Ø 8 mm) yläpinnasta sekä 20 (Ø 8 mm), 30 (Ø 12 mm), 41 (Ø 8 mm) ja 42 mm (Ø 16 mm) alapinnasta (tartunnat tiiviit, ei ruostetta) - ylä- ja alapinnassa on pinnoite (kiinni betonissa), yläpinnassa orgaaninen, 0,2 mm paksu pinnoite - karbonatisoituminen on edennyt yläpinnasta 2-12 mm (keskimäärin 4 mm) ja alapinnasta 7-17 mm (keskimäärin 12 mm) (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) Laatu ja mikrorakenne: - betonin makrorakenne tasainen - tiivistyminen on suhteellisen hyvä, kiviaineen tartunnat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 6,2 mm) jonkin verran - kiviaine osin kulmikasta ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: granitoidit, amfiboliitit), suurin havaittu raekoko 16 mm, kiviaine ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri tasainen - sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä yläpinnassa 4 mm:iin - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) vähän - huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - betonin yläpinnassa ei havaittu merkittäviä vaurioita LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, 90590 OULU KEILARANTA 4, 02150 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6
1442 3865/OH TUTKIMUSRAPORTTI 9.12.2014 4(6) Rakenneosa: Parvekepieli Näyte: P6 Lieriönäytteen pituus: 183 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näytelieriö on poikki 83 mm ulkopinnasta - teräs (Ø 12 mm) sijaitsee noin 66 mm ulkopinnasta (tartunta tiivis, ei ruostetta) - ulko- ja sisäpinnassa on pinnoite (kiinni betonissa), ulkopinnassa osin orgaaninen, 0,3 mm paksu pinnoite - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnasta 4-18 mm (keskimäärin 6 mm) ja sisäpinnasta 24-27 mm (keskimäärin 25 mm) (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) Laatu ja mikrorakenne: - betonin makrorakenne tasainen - tiivistyminen on hyvä, kiviaineen tartunnat tiiviit, tiivistyshuokosia (Ø < 2,7 mm) vähän - kiviaine kulmikasta ja laadultaan tavanomaista (pääkivilajit: kalkkikivi), suurin havaittu raekoko 6 mm, kiviaine ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (valkosementti) mikrorakenne/-tekstuuri tasainen - sideaineen karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä ulkopinnassa 8 mm:iin - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) runsaasti - huokosissa ei havaittu merkittäviä kiteytymiä Rapautuneisuus/ säröily: - betonin ulkopinnassa ei havaittu merkittäviä vaurioita LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, 90590 OULU KEILARANTA 4, 02150 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6
1442 3865/OH TUTKIMUSRAPORTTI 9.12.2014 5(6) Rakenneosa: Parvekepieli Näyte: P4 Näytteen pituus: 77 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta Yleistiedot: - näytelieriö on ehjä - ulkopinnassa on 36 mm paksu tiililaatta (kiinni taustabetonissa) - karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta 1-4 mm (tiililaatan alla) ja sisäpinnasta 1-5 mm (keskimäärin 3 mm) (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) TIILILAATTA Laatu ja mikrorakenne: - ruskean poltetun reikätiilen mikrorakenne osin epätasainen ja erittäin tiivis - kiviaine silikaattista hiekkaa ja yksittäisiä kivilajikappaleita (suurin raekoko 1,9 mm), kiviaineen tartunnat tiiviit - saviaines on pääosin tasaista (muutamia savipaakkuja) - huokosia (Ø alle 1,4 mm) vähän - merkittävää mikrosäröilyä ei havaittu (index 0) - huokosissa ei havaittu kiteytymiä TAUSTABETONI Laatu ja mikrorakenne: - betonin rakenne on tasainen - tiivistyminen arviolta hyvä, tiivistyshuokosia (Ø < 1,9 mm) vähän, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit - kiviaine koostuu osin pyöristyneistä granitoideista ja amfiboliiteista, suurin raekoko 16 mm, kiviaine ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä 2 mm ulkopinnasta tiililaatan alta - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) runsaasti - huokosissa ei havaittu kiteytymiä - betonissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, 90590 OULU KEILARANTA 4, 02150 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6
1442 3865/OH TUTKIMUSRAPORTTI 9.12.2014 6(6) Rakenneosa: Julkisivu Näyte: J8 Näytteen pituus: 88 mm Ohuthiepinta: Ulkopinta 76 mm Yleistiedot: - näytelieriö on ehjä - ulkopinnassa on 37 mm paksu tiililaatta ja saumabetoni (kiinni taustabetonissa) - karbonatisoituminen edennyt ulkopinnasta 5-10 mm (tiililaatan alla) ja sisäpinnasta 1-4 mm (keskimäärin 2 mm) (määritetty fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta) TIILILAATTA - ruskean poltetun reikätiilen mikrorakenne osin epätasainen ja tiivis - kiviaine silikaattista hiekkaa ja yksittäisiä kivilajikappaleita (suurin raekoko 1,1 mm), kiviaineen tartunnat tiiviit - saviaines on pääosin tasaista (muutamia savipaakkuja) - huokosia (Ø alle 2,1 mm) vähän, huokosissa ei havaittu kiteytymiä - suuntautumatonta mikrosäröilyä havaittiin jonkin verran (index 1) SAUMABETONI - betonin rakenne on osin epätasainen ja harva - kiviaineen tartunnat ovat paikoin auki - kiviaine koostuu osin pyöristyneistä granitoideista, suurin raekoko 2 mm, kiviaine ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä 40 mm ulkopinnasta - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) runsaasti, huokosissa ei havaittu kiteytymiä - betonissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä TAUSTABETONI - betonin rakenne on tasainen ja tiivis - tiivistyshuokosia (Ø < 3,4 mm) vähän, kiviaineen tartunnat ovat tiiviit - kiviaine koostuu osin pyöristyneistä granitoideista ja amfiboliiteista, suurin raekoko 12 mm, kiviaine ehjää ja rapautumatonta - sideaineen (portlandsementti) mikrorakenne/-tekstuuri on tasainen - karbonatisoitumista havaittiin ohuthieessä 7 mm ulkopinnasta tiililaatan alta - suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) runsaasti, huokosissa ei havaittu kiteytymiä - betonissa ei havaittu merkittävää mikrosäröilyä Tomi Tolppi tutkija, FM puh. 050 4395 079 Vesa Kontio tutkija, FM LABROC OY TEKNOLOGIANTIE 9 D, 90590 OULU KEILARANTA 4, 02150 ESPOO WWW.LABROC.FI PUH. 050 4395 079 Y-TUNNUS: 2544332-6