Erikoistarkastusselostus

Transkriptio

1 Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena välillä Kärki Mansikkala, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra Siltojen erikoistarkastukset Erikoistarkastusselostus Hartikkalan alikulkukäytävä, KaS-1052 O: SISÄLLYSLUETTELO: SISÄLLYSLUETTELO: Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

2 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 2 /11 1. YLEISTÄ Tehtävä Sillan ominaistiedot ja rakenne Rakennesuunnitelmat Aikaisemmat tutkimukset ja tarkastukset RAKENTEILLE TEHDYT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET Silmämääräinen yleistarkastus Tehdyt tutkimukset ja laitteet Betonirakenteet Betonipeitteet Karbonatisoitumissyvyys Kloridipitoisuus Raudoitteiden korroosio ja potentiaali Betonin puristus- ja vetolujuus Betonin halkeilu ja tiiveys Betonin pakkasenkestävyys Vesivuodot ja kosteusmittaukset Muut havainnot Yhteenveto betonitutkimuksista Teräsrakenteet Kaiteet Kuivatuslaitteet Pintavesiputket / syöksytorvet Tippuputket Vedenpoistoputket Siltapaikan kuivatus Saumat Kannen pintarakenteet Päällysteet Vedeneristys Sillan varusteet ja laitteet Siltapaikan rakenteet YHTEENVETO Turvallisuusnäkökohdat Rakenteiden kantavuus Tutkimustulosten luotettavuus Rakenteiden kunto Ehdotus korjaustoimenpiteiksi Toimenpiteet Kustannusarvio Liitteet: liite 1, valokuvaliite liite 2, kopio alkuperäisestä yleispiirustuksesta liite 3, tutkimusselosteet liite 4, sillan tarkemittaustiedot (4 s.)

3 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 3 /11 1. YLEISTÄ 1.1 Tehtävä Työn tavoitteena oli hankkia sillan korjaussuunnittelua varten lähtötiedot sekä saada tietoja mahdollisesti elinkaarimallilla tapahtuvaa rakentamista varten. Erikoistarkastus tehtiin Sillan ominaistiedot ja rakenne Hartikkalan alikulkukäytävä KaS-1052 on vuonna 1994 valmistunut vinojalkainen paikalla valettu teräsbetoninen laattakehäsilta. Silta sijaitsee tieosoitteessa , valtatie 6:n pohjoispuolella. Sillan yli kulkee ajokaistaa, välikaista on päällystetty betonikiviverhouksella. Sillan alittaa kevyen liikenteen väylä. Vuonna 2005 toteutetun liikenteenlaskennan mukaan sillan ylittää vuorokaudessa ajoneuvoa, raskaan liikenteen osuus on ollut 3,4 %. Tarkastuspäivän havaintojen mukaan sillan alikulkuliikenne on vähäistä. Sillan ylittävän tien nopeusrajoitus on 60 km/h. Silta on kokonaisuudessaan valettu lautamuottia vasten. Etu- ja siipimuureissa lautamuottipinta on pystysuuntaista ja reunapalkeissa vaakasuuntaista. Sillan mittoja: vapaa-aukko 4,0 m mitattu alikulkukorkeus 3,25 m (Siltarekisterin tieto 3,29 m) hyödyllinen leveys 16,0 m kokonaisleveys 16,9 m Sillalle ei ole tiettävästi tehty korjaustoimenpiteitä. 1.3 Rakennesuunnitelmat Erikoistarkastusta varten käyttöön oli saatu kopio alkuperäisestä yleispiirustuksesta R 15 / a-1 (liitteenä 2) Yleispiirustuksesta käy ilmi mm. seuraavia asioita: betoni: peruslaatat K30-2, päällysrakenne K40-1, pakkasenkestävyysluokka reunapalkeissa P40 ja muissa rakenteissa P20 teräkset: A 500 HW kannen pintarakenne: kaksinkertainen kermieristys (SYT 3900/2.34) vedeneristyksen suojakerroksena pintakermi K-PS 150/4000 (SYT 3900/2.24) pintamaton päälle levitetään täyte murskeesta (max raekoko 16 mm), asfalttipäällyste, reunatuet asennetaan maakostean betonin kanssa 1.4 Aikaisemmat tutkimukset ja tarkastukset Sillalle ei ole tiettävästi tehty aiempia erikoistarkastuksia. Viimein yleistarkastus on vuodelta 2004 (VPS:ksi on tuolloin muodostunut 30).

4 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 4 /11 2. RAKENTEILLE TEHDYT TUTKIMUKSET JA TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Silmämääräinen yleistarkastus Sillalle tehtiin yleistarkastus, jonka yhteydessä havaittiin seuraavia vaurioita: etumuurien 1,2, v/o kutistumishalkeilua 40 m siipimuurien verkkohalkeilua1,2, v,o 3 m² reunapalkin verkkohalkeilua 2 m² reunapalkin lohkeama 1,o (kunnossapitokaluston törmäyksestä aiheutunut) kaidepylväiden pulttien vauriot 1-2,v (2 kpl kunnossapitokaluston törmäysvaurioita) etu- ja siipimuurien töherryksiä 1,2, v/o 60 m² pengerkaiteet ovat liian lyhyet 1,2, v,o Sillan yleiskunto arvioitiin hyväksi. 2.2 Tehdyt tutkimukset ja laitteet Tutkimuksessa käytettiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavia tutkimusmenetelmiä: betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys fenoliftaleiinillä värjäten, SS betonin kloridipitoisuuden määritys SFS 5451 soveltaen raudoituksen korroosioasteen arviointi aukipiikkauksista potentiaalimittaukset (VTT:n tiedote 978, Espoo 1989 mukaisesti) suojabetonipeitteen mittaus Profometer 4 peitesyvyysmittarilla betonin laadun ja pakkasrapautumisen arviointi poralieriöistä ohuthieanalyyseillä ASTM C856 ja NT Build 381 mukaisesti betonin vetolujuuskokeet SFS 5445 ja SFS 5446 mukaisesti betonin kimmovasaramittaukset TIEH sekä lisäkirjeen mukaisesti betonin suhteellisen kosteuden mittaus porarei istä Vaisalan antureilla rakenteiden koputtelu vasaralla halkeamainventointi luupilla, halkeamien kartoitus kastelun ja valokuvauksen avulla

5 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 5 / Betonirakenteet Betonipeitteet Raudoitusten suojabetonipeitteiden vaihteluvälit ja peitesyvyyksien keskiarvot olivat mitatuilla alueilla seuraavia: Rakenneosa Etumuurit, vaakasuuntainen raudoitus Etumuurit, pystysuuntainen raudoitus Suojabetonipeitteen vaihteluväli mm 38 mm Suojabetonipeitteen keskiarvo Muut havainnot mittauksista mm 42 mm Mittaustuloksissa saattaa olla mukana muutama lähempänä pintaa olevan vaakaraudoituksen peitekerrospaksuus Siipimuurit mm 37 mm Sekä pysty- että vaakasuuntainen raudoitus Reunapalkkien uumien haat mm 35 mm Reunapalkkien yp:n haat mm 39 mm 19 mm:n mittaustulos on yksittäinen ja se voi johtua esim. sidelangasta Kannen alapinta, pääraudoitus Karbonatisoitumissyvyys mm 38 mm Betonin karbonatisoitumissyvyydet mitattiin ohuthieistä ja lisäksi tehtiin täydentäviä karbonatisoitumissyyvyyden määrityksiä rakenneavauksista. Rakenneosittain saatiin seuraavia karbonatisoitumissyvyyden mittaustuloksia (suluissa rakenneavauksista tehdyt mittaukset): etumuurit: 3 mm ja 3 7 mm (0,5 mm:n kutistumishalkeaman kohdalla karbonatisoituminen on edennyt noin 30 mm syvyydelle teräkseen asti siten, että halkeaman sivupinnat ovat karbonatisoituneet noin 6 mm syvyydeltä) siipimuurit: 1,0 mm ja 1,5 mm reunapalkin yläpinta: 2 mm kannen alapinta: 2 10 mm (0 3 mm)

6 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 6 / Kloridipitoisuus Happoliukoisten kloridien määriä betonin painosta mitattiin sarjanäytteillä, joista ensimmäinen otettiin 0 20 mm syvyydeltä ja seuraava samasta kohdasta mm:n syvyydeltä. Siipimuurien kloridinäytteet otettiin liikennettä vastaan olevilta pinnoilta; tuelta 1,v ja 2,o. Vain tuen 1,v pinnasta otetussa näytteessä todettiin määritysrajan ylittävä määrä klorideja, mittaustulos oli 0,01 p-%. Reunapalkin 2,v uumasta otetuista kloridinäytteistä lähempää pintaa otetun näytteen pitoisuus ylitti määritysrajan, mittaustulos oli 0,02 p-%. Reunapalkin alapinnasta 1.3,v otetuista kloridinäytteistä lähempää pintaa otetun näytteen pitoisuus oli 0,05 p-% ja syvemmältä otetun näytteen pitoisuus 0,01 p-%. Kansilaatan alapinnasta mitattiin klorideja noin 1,2 m etäisyydeltä kannen vasemmasta reunasta, jonne kannen reunan ympäri kiertyvät valamajäljet ulottuvat. Kansilaatan alapinnan mittauskohdasta ei löytynyt määritysrajan ylittäviä kloridipitoisuuksia Raudoitteiden korroosio ja potentiaali Raudoitteiden korroosiotilannetta tarkasteltiin potentiaalimittausten yhteydessä tehdyistä terästen esiinpiikkausten kohdista. Mittaustulokset ja havainnot olivat seuraavat: Etumuurista tuen 2 keskeltä, 0,5 mm leveän halkeaman kohdalta todettiin 26 mm:n syvyydellä vaurioitumaton 12 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat välillä mv (halkeamalla ei havaittu olevan merkitystä raudoituksen potentiaalin suhteen). Siipimuurista 1,v todettiin 53 mm:n syvyydellä vaurioitumaton 16 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat välillä mv. Siipimuurista 2,o todettiin 28 mm:n syvyydeltä vaurioitumaton 12 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat välillä mv. Reunapalkista 1,o lohkeaman kohdalta todettiin 20 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat mv:n välillä (suurin arvo lähinnä lohkeamaa). Reunapalkista 2,o mitatut raudoituksen potentiaalit vaihtelivat välillä mv. Kansilaatan alapinnasta 1.3,v todettiin 27 mm:n syvyydeltä 12 mm:n harjateräs. Potentiaalimittausten tulokset vaihtelivat mv:n välillä Betonin puristus- ja vetolujuus Rakenteista ei otettu puristuslujuusnäytteitä, vaan lujuutta kartoitettiin suuntaa-antavilla kimmovasaramittauksilla. Kymmenestä mittapisteestä puristuslujuuksiksi muunnetut tulokset vaihtelivat rakenneosittain seuraavasti: etumuuri 1 (keskeltä): N/mm² siipimuuri 1,v: N/mm² reunapalkin uuma 1,o: N/mm² kansilaatan alapinta: N/mm²

7 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 7 /11 Eri rakenneosista mitatut vetolujuudet olivat seuraavia: etumuuri 2,o: 2,0 N/mm² siipimuuri 2,v: 2,5 N/mm² reunapalkki: 1,5 N/mm² kansilaatan alapinta: 2,2 N/mm² Betonin halkeilu ja tiiveys Silmämääräisessä tarkastelussa sillan etumuureissa havaittiin noin 40 m pystysuuntaisia kutistumishalkeamia. Luupilla tarkasteltuna kutistumishalkeamien leveyksiksi mitattiin 0,2 0,5 mm. Halkeamissa tapahtuu vuotoa noin 0,5 1,0 m korkeudelle maan pinnasta mitattuna. Siipimuureissa havaittiin verkkohalkeilua noin 3 m² alueella, selkeimmin tuella 2,o. Eri rakenneosista otetuissa näytteissä ei havaittu halkeamia tai pakkasvaurioitumiseen viittaavia säröjä. Yksittäisiä muutaman mm:n syvyydelle ulkopinnasta ulottuvia kutistumissäröjä havaittiin reunapalkin yläpinnan näytteessä ja toisessa etumuurin näytteessä Betonin pakkasenkestävyys Tutkittujen ohuthienäytteiden perusteella vaikuttaa siltä, että sillan betonivalumassa on ollut suojahuokostettua ja suojahuokosjakauma on melko tasainen. Reunapalkin näytteessä suojahuokosten määrä oli pienempi kuin muissa tutkituissa näytteissä. Tiivistyshuokosia on hyvin vähän. Osa tiivistyshuokosista oli vähän ettringiittiä. Tutkimustulosten perusteella sillan rakenteet ovat melko lujaa ja tiivistä betonia. Näiden havaintojen perusteella sillan betonirakenteiden pitäisi kestää melko hyvin pakkasrasitusta. Betonirakenteiden rapautumiseen voi kuitenkin johtaa reunapalkkien kohtalaisen voimakas suolapakkasrasitus ja siipimuurien osalla kosteutta pidättävä verkkohalkeilu Vesivuodot ja kosteusmittaukset Kannen alapintaan tehtiin 3 kpl kosteusmittausreikiä, joista saatiin seuraavat mittaustulokset: mittapiste 1.4,v: RH 82,5 ja lämpötila 24,4 C mittapiste 1.6 (keskeltä): RH 84,7 ja lämpötila 24,1 C mittapiste 1.6,o: RH 78,3 ja lämpötila 25,1 C Kansilaatan alapinnassa ei havaittu vesivuotoja, sadevedet kiertyvät kannen vasemman reunan ympäri laatan alapintaan noin 1,2 m leveälle kaistalle. Etumuurien kutistumishalkeamissa on tapahtunut vesivuotoa noin 0,5 1,0 m korkeudella maan pinnasta mitattuna Muut havainnot Etu- ja siipimuureja on töhritty Yhteenveto betonitutkimuksista Sillan betonirakenteet ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa.

8 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 8 /11 Sillassa käytetty betoni on suojahuokostettua, tiivistä ja melko lujaa. Sillan suojabetonipeitteet ovat kaikkien rakenneosien osalta riittäviä. Etumuureissa on havaittavissa melko paljon pystysuuntaisia kutistumishalkeamia, joilla ei vielä ole ollut mainittavaa raudoitusta tai betonia vaurioittavaa seurannaismerkitystä. Siipimuureissa esiintyy verkkohalkeilua, joka kosteusrasituksen ja ajan myötä saattaa edetä betonipinnan rapautumiseksi. Sillan reunapalkkien pintojen kloridipitoisuudet ovat kohonneet. Korkein 0,05 p-% kloridipitoisuus mitattiin reunapalkin alapinnasta, johon valumavedet osin kuivuu. Sillan betonipinnat ovat hieman epäsiistit. Seuraavaan taulukkoon on koottu betonirakenteiden tutkimustulosten ääriarvoja: Rakenneosa Suojabetonipeitteen vaihteluväli mm Karbonatisoituminen mm Etumuurit , halkeamassa 30 Kloridit 0 20 mm syv. p-% Kloridit mm syv. p-% Raudoituksen potentiaali mv Siipimuurit ,5 0 0, Reunapalkit ,02 0,05 Kannen alapinta 2.4 Teräsrakenteet 0 0, Puristuslujuus N/mm² , , , ,2 Sillassa ei ole varsinaisia teräsrakenteita kaiteita lukuun ottamatta Kaiteet Sillan kaiteista puuttuu auraussuojaverkot. Vetolujuus N/mm² Sillan vasemman sivun kaidepylväiden juurien pulttikiinnityksiin on törmätty kunnossapitokalustolla. Yksi pultti on katkennut ja toinen taipunut. Kaidepylväiden sinkkikerrosten paksuudeksi mitattiin µm.

9 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 9 / Kuivatuslaitteet Pintavesiputket / syöksytorvet Sillassa ei ole pintavesiputkia tai syöksytorvia Tippuputket Sillassa ei ole tippuputkia Vedenpoistoputket Sillassa ei ole vedenpoistoputkia Siltapaikan kuivatus Sillan siipimuurien päiden läheisyydessä on sadevesikaivot. Sillan alikulkukäytävä on kokonaisuudessaan asfaltoitu ja vedenpoisto arvioitin toimivaksi. 2.6 Saumat Sillassa ei ole elementti- tai liikuntasaumoja. 2.7 Kannen pintarakenteet Päällysteet Sillan päällysteessä ei havaittu mainittavia vaurioita. Sillan oikean sivun reunapalkista 35 cm etäisyydelle tehdystä rakenneavauksesta havaittiin seuraavat rakennekerrokset: asfalttia 50 mm, sepelistä ja kivituhkasta muodostavaa täytekerrosta 135 mm ja vedeneristyskermit. Vedeneristeen päällä oli 50 mm:n PVC-suojaputki. Mitta päällysteen pinnasta reunapalkin yläpintaan oli 140 mm Vedeneristys Koska silta on vasta 12 vuotta vanha ja kannen vedeneristeen vuodosta ei ollut havaintoja, ei erikoistarkastusohjelmaankaan oltu sisällytetty vedeneristeen avausta. Yleispiirustuksen mukaan kannessa on: kaksinkertainen kermieristys (SYT ) vedeneristyksen suojana pintakermi K-PS 150/4000 (SYT 3900/2.24) 2.8 Sillan varusteet ja laitteet Sillassa on kaksi upotettua valaisinta jotka on kunnostettu edellisen yleistarkastuksen jälkeen. Sillan kannen pintarakenteita tarkasteltaessa oikean sivun pientareen vedeneristeen päällä mursketäytössä havaittiin 50 mm PVC-putki, jossa ilmeisesti on kaapelivetoja. 2.9 Siltapaikan rakenteet Sillan pengerkaiteet ovat noin 100 m liian lyhyet. Tieluiskassa 2,v on lievä eroosiovaurio.

10 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 10 /11 3. YHTEENVETO 3.1 Turvallisuusnäkökohdat Kaiteista puuttuu auraussuojaverkot. Lisäksi pengerkaiteet ovat liian lyhyet. 3.2 Rakenteiden kantavuus Rakenteiden kantavuuteen vaikuttavia vaurioita ei havaittu. 3.3 Tutkimustulosten luotettavuus Tutkittujen rakenneosien osalta tehtyä tutkimusta voidaan pitää riittävänä. Potentiaalimittauksien tuloksiin liittyy aina yleisesti tunnettuja epävarmuustekijöitä. Kimmovasaramittausten tuloksia pidetään suuntaa antavina. 3.4 Rakenteiden kunto Sillan betonirakenteet ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Etumuureissa on havaittavissa melko paljon pystysuuntaisia kutistumishalkeamia, joilla ei vielä ole ollut mainittavaa raudoitusta tai betonia vaurioittavaa seurannaismerkitystä. Siipimuureissa esiintyy verkkohalkeilua, joka kosteusrasituksen ja ajan myötä saattaa edetä betonipinnan rapautumiseksi. Sillan reunapalkkien pintojen kloridipitoisuudet ovat kohonneet. Korkein 0,05 p-% kloridipitoisuus mitattiin reunapalkin alapinnasta, johon valumavedet osin kuivuu. Sillan betonirakenteet ovat töhryjen vuoksi hieman epäsiistit. Kaksi kaiteiden kiinnityspulteista on vaurioitunut korjausta vaativaan kuntoon. Sillan kaiteista puuttuu auraussuojaverkot. Lisäksi pengerkaiteet ovat liian lyhyet. 3.5 Ehdotus korjaustoimenpiteiksi Toimenpiteet Hartikkalan alikulkukäytävälle suositellaan seuraavia korjaustoimenpiteitä: etu- ja siipimuurien pinnat pitäisi puhdistaa töhryistä etu- ja siipimuurit sekä reunapalkit suositellaan impregnoitavaksi etumuurien kutistumishalkeamat suositellaan suljettavaksi polyuretaaniinjektoimalla reunapalkin lohkeama voidaan paikata korjauslaastilla sillan pengerkaiteet pitäisi muuttaa pidemmiksi ja samassa yhteydessä sillan kaiteisiin tulisi lisätä auraussuojaverkot kaidepylväiden pulttien vauriot tulee korjata hitsaamalla pultit aluslevyihin (hitsisaumat tulee suojakäsitellä)

11 KaS-1052, erikoistarkastusselostus , s. 11 / Kustannusarvio Kohteeseen soveltuvien korjausmenetelmien suuruusluokkaisia kustannusarvioita on esitetty alla olevassa taulukossa. Todellisten kustannuksien tarkka arvioiminen on vaikeaa ja ainoa tapa kustannusten selvittämiseksi on laatia korjaustöistä yksityiskohtaiset korjaussuunnitteluasiakirjat ja tarjouksien pyytäminen urakoitsijoilta. Kustannuksiin on lisättävä rakennuttajan kustannukset. Korjattava rakenneosa määrä hinta/yks yhteensä alv. 0% Korkeapainepesut 60 m² 10 /m² 600 Etumuurien halkeamien Polyuretaani-injektointikorjaukset 40 m 120 /m Paikkakorjaukset 0,5 m² 450 /m² 225 Reunapalkkien ja siipimuurien 40 m² 20 /m² 800 impregnointi Pengerkaiteiden uusiminen ja 100 m 45 /m kaiteiden auraussuojaverkkojen lisäys sekä vaurioituneiden pulttien korjaukset Korjauskustannukset yhteensä (alv 0 %) Helsingissä Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen

12 Hartikkalan alikulkukäytävä KaS-1052, erikoistarkastusselostuksen valokuvaliite KaS-1052, ET, liite 1, s. 1/6 Kuva 1. Yleiskuva sillasta tieosoitteen kasvusuuntaan. Kuva 2. Yleiskuva sillan oikeasta sivusta.

13 KaS-1052, ET, liite 1, s. 2/6 Kuva 3. Yleiskuva kannen alapinnasta. Kuva 4. Etu- ja siipimuureissa on töhryjä.

14 KaS-1052, ET, liite 1, s. 3/6 Kuvat 5 ja 6. Etumuureissa esiintyy noin 40 m pystysuuntaisia 0,2 0,5 mm:n kutistumishalkeamia. Halkeamien alaosissa noin 0,5 1,0 m korkeudella maanpinnasta näkyy vesivuotojälkiä. Kuva 7. Etumuurista 0,5 mm leveän kutistumishalkeaman kohdalta 26 mm:n syvyydeltä esiin piikattu 12 mm:n harjateräs ei ole vaurioitunut. Betonivalun ulkopinnasta teräkseen ulottuva vaalea juova on halkeaman sivupintojen karbonatisoitunutta sideainetta.

15 KaS-1052, ET, liite 1, s. 4/6 Kuva 8. Tuen 2,v siipimuurissa kastelun jälkeen erottuvaa betonipinnan verkkohalkeilua. Kuva 9. Tuen 2,v siipimuurin yläpinnan paikallista verkkohalkeilua.

16 KaS-1052, ET, liite 1, s. 5/6 Kuva 10. Kunnossapitokaluston törmäyksen johdosta katkennut kaidepylvään kiinnityspultti vasemman sivun reunapalkissa. Kuva 11. Kunnossapitokaluston törmäyksen johdosta lohjennut reunapalkin yläkulma tuella 1,o.

17 KaS-1052, ET, liite 1, s. 6/6 Kuva 12. Sillan oikean sivun pientareelta tehdyssä kannen pintarakenteiden rakenneavauksessa havaittiin mursketäyttökerroksessa 50 mm:n PVC-suojaputki. Helsingissä Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy RI, Heikki Kapanen

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34 Tieliikelaitos VT6 LPR - IMATRA KaS-1052 MITTAUKSET Mittakaava 1:100 Päiväys REUNAPALKIT JA REUNA- KIVIEN YLÄREUNAT

35 Tieliikelaitos VT6 LPR - IMATRA KaS-1052 MITTAUKSET Mittakaava 1:100 Päiväys PÄÄLLYSTEEN TASOT REUNA- PALKIN JA R.KIVIEN VIERESSÄ

36 Liite 4.3, KaS-1052_koodit.txt VT6 LAPPEENRATA - IMATRA HARTIKKALAN ALIKULKUKÄYTÄVÄ KaS-1052 Koodit Pintoja (T1) 1 pinta 9 4 Ei maastomalliin koodi määrä selitys Päällysteen reuna Reunakiven alareuna Reunakiven yläreuna Sillan reunapalkin tai korokkeen ylär. yhteensä 24 Page 1

37