RAPORTTI LAUTTASAAREN KARTANO HELSINKI JULKISIVUJEN JA PARVEKKEIDEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 RAPORTTI LAUTTASAARN KARTANO HLSINKI JULKISIVUJN JA PARVKKIDN KUNTOTUTKIMUS VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

2 Kuntotutkimusraportti 2 (23) TIIVISTLMÄ Toimeksianto käsitti n kaikkien julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimuksen sekä ikkunoiden ulkopuolisten puuosien kunnon selvittämisen. Rappauksessa ei havaittu rakennuksen iän mukaista pehmentymistä vaan rappauspinnat olivat kohtuullisen kovia. Julkisivujen rappauksen kunto ei vaihdellut suuresti eri ilmansuuntien kesken, mutta hyväkuntoisin on koillisjulkisivu. Isoin vaurioalue on rakennuksen länsinurkan yläosan kosteusrasituksesta johtuva rapautuma-alue. Myös lounaisjulkisivun tornin alaosassa oli tiilten rapautumaa todennäköisesti kosteusrasituksesta johtuen. Kaikilla julkisivuilla havaittiin paljon pieniä kopoalueita ja ehjiä kopoalueita. Julkisivuja on korjailtu jo useamman kerran. Parvekelaattojen yläpinnan sekä alapinnan karbonatisoituminen on ollut vähäistä rakennuksen ikään nähden. Parvekekaiteen karbonatisoitumisnopeus on normaalia luokkaa niin ulko- kuin sisäpinnassa. Parvekekorjausten yhteydessä on kiinnitettävä huomio siihen, että vedeneristekermi sisältää asbestia. Julkisivuille suositellaan joko paikkarappausta, kaikkien julkisivujen huoltomaalausta ja halkeamien injektointia tai koko rappauksen uusimista. Paikkarappaus ja koko julkisivun huoltomaalaus tulee todennäköisemmin tällä hetkellä taloudellisemmaksi, mutta rappauksen uusiminen kannattaa pitkällä tähtäimellä. Parvekkeille suositellaan raskasta betonikorjausta, jolloin pintalaatta ja asbestipitoinen bitumikermi puretaan. Työ tehdään haitta-ainetyönä. Parvekkeille valetaan uusi pintalaatta, jonka päälle vedeneristys. Parvekkeiden vedenpoistoa tehostetaan kallistuskorjauksin ja riittävän pitkin vedenheittoputkin. Parvekekaiteet ja pilarit maalauskorjataan. Kattolyhdyn ikkuna ja parvekeovet ovat huonokuntoisia ja ne suositellaan uusittavaksi kokonaan. Kaikilla julkisivuilla ikkunoiden ulkopuitteissa on alkavaa puun lahoamista ja yleisesti maalin hilseilyä, kittausten irtoamista ja epätiiveyttä. Ikkunoille suositellaan ainakin ulkopuitteiden osalta kunnostusta 0-2 vuoden kuluessa. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

3 Kuntotutkimusraportti 3 (23) Sisällys 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot Kohde ja tilaaja Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen lähtötiedot Kiinteistön yleistiedot ja korjaushistoria Yleistiedot Rakenne Kohteen korjaushistoria Havainnot Rapatut julkisivut Tuuletusparvekkeet Rakenne Havainnot Ikkunat ja ovet Rakenne Havainnot Näytteet, mittaukset ja tutkimustulokset Julkisivut Parvekkeet Haitalliset aineet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Julkisivut Parvekkeet Ikkunat Terveys- ja turvallisuusriskit Alustava kustannusarvio VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

4 Kuntotutkimusraportti 4 (23) 1 Kuntotutkimuksen yleistiedot 1.1 Kohde ja tilaaja Kohde Tilaaja Yhteyshenkilö Kauppaneuvoksentie HLSINKI C/o Kiinteistövirasto, tilakeskus PL 2213 (Sörnäistenkatu 1) Helsingin kaupunki Merja Sederholm 1.2 Tekijä ja ajankohta Tutkimuksen tekijä Yhteyshenkilö Vahanen Oy Linnoitustie SPOO puh faksi Sähköposti etunimi.sukunimi@vahanen.com Sonja Nieminen, RI (Amk) Puhelin Kohteen kenttätutkimukset suorittivat Tuomas Väisänen ja Sonja Nieminen. 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusmenetelmät Toimeksianto käsitti n kaikkien julkisivu- ja parvekerakenteiden kuntotutkimuksen sekä ikkunoiden ulkopuolisten puuosien kunnon selvittämisen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: rapattujen seinien kunto sekä vauriot ja niiden laajuus julkisivujen ja parvekkeiden rakenneliittymien ja yksityiskohtien toimivuus julkisivujen ja parvekkeiden pellitysten kunto sekä parvekkeiden vedenpoisto julkisivuikkunoiden ulkopuolisten puuosien kunto korjausvaihtoehdot ja kustannusarvio ehdotetuille toimenpiteille. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

5 Kuntotutkimusraportti 5 (23) Rapattujen rakenteiden tutkimuksessa sovellettiin BY44 Rapatun julkisivun kuntotutkimus sisältöä. Betonirakenteiden tutkimuksessa käytettiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavia BY42 Betonijulkisivun kuntotutkimus mukaisia tutkimusmenetelmiä: betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys betonin mikrorakenteen tutkiminen ohuthiekokein parvekelaatan vedeneristyskermin PAH- ja asbestipitoisuuden määritys rappauslaastin ja julkisivumaalien laboratoriotarkastelu Rappausta tutkittiin silmämääräisesti sekä vasaralla koputtelemalla, ns. kopokartoituksena. Vasaralla kevyesti koputtelemalla saadaan äänihavainnon perusteella selville rappauksen tartunta alustaan (kopiseva ääni, mikäli koko rappaus tai joku kerros on irti) sekä mahdollinen rappauslaastin pehmeneminen. Julkisivurakenteet tutkittiin silmämääräisesti nostokorista sekä maantasosta. Julkisivut tutkittiin niin laajasti, kuin se oli nostoteknisesti mahdollista. Tutkimuksen arviot ja johtopäätökset perustuvat aistinvaraisesti tutkittuihin rakenteiden alueisiin ja otettujen näytteiden laboratoriotuloksiin, joten tutkimusten tulokset pätevät vain kyseisiin alueisiin ja näytteisiin. Rakenteissa saattaa olla piileviä vaurioita, joita tämän tutkimuksen avulla ei ole saatu selville tai vaurioiden aste ja laajuus saattavat poiketa tutkimushetkellä todetusta. Näihin seikkoihin tulee varautua korjaussuunnitteluasiakirjoissa ja urakkasopimuksessa. Raportissa on esitetty tutkimuksessa otettuja valokuvia eri rakenneosista ja niissä havaituista tyypillisimmistä vaurioista. 1.4 Tutkimuksen lähtötiedot Kuntotutkimuksen lähtötietoina oli käytettävissä osa rakennuksen alkuperäisistä julkisivupiirustuksista. 2 Kiinteistön yleistiedot ja korjaushistoria 2.1 Yleistiedot 2.2 Rakenne Helsingissä sijaitseva on vuonna 1837 valmistunut 2-kerroksinen tiilirunkoinen rakennus. Ulkoseinien tiilipinnat on rapattuja. Rakennuksen vesikattona rivipeltikatto. Sokkelit on muurattu luonnonkivestä. Rakennuksessa on kaksi tuuletusparveketta. Julkisivuikkunat ovat sisäänaukeavia, kaksilasisia ja kaksipuitteisia ikkunoita. Tutkimuksessa ei ollut käytössä kohteen rakennepiirustuksia. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

6 Kuntotutkimusraportti 6 (23) 2.3 Kohteen korjaushistoria Rakennus on toiminut aikaisemmin vanhusten hoitokotina, mitä varten rakennus on peruskorjattu 1990-luvun alussa. Muita rakennuksen aikaisempia laajempia korjauksia on tehty ainakin 1980-luvun alussa, 1960-luvun alussa ja 1920-luvun alussa. 3 Havainnot 3.1 Rapatut julkisivut Tässä luvussa on esitetty havaitut vauriot julkisivuittain. Seuraavilla sivuilla on kuvia tyypillisistä julkisivujen vaurioista (kuvat 1-9). Kaakkoisjulkisivu Kaakkoisjulkisivulla havaittiin paljon pieniä yksittäisiä kopoalueita sekä ehjiä kopoalueita (kopoalue = alue jossa rappaus on koputusäänen perusteella irronnut alustaan tai tartunta alustaan on heikentynyt). Lisäksi julkisivua kiertävän vaakasuuntaisen koristelistan ylä- ja alapuolella havaittiin pystysuuntaisia halkeamia. Julkisivulla on yksittäisiä halkeamia yläosassa seinää sekä ikkunoiden nurkka-alueilla. Julkisivussa havaittiin muutamia alueita, joissa pinnoite oli vaurioitunut. Julkisivu on ilmeisesti huoltomaalattu joitakin vuosia sitten, koska maalipinta on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Kohtuullinen maalipinta on suojannut julkisivua enemmiltä vaurioilta. Kaakkoisjulkisivulla havaittiin myös muutamia laastipaikattuja alueita. Kuva 1. Rappauksessa kopoalueita ja pinnoitevaurioita (kaakkoisjulkisivu). Koristelistan ylä- ja alapuolella havaittiin pystyhalkeamia. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

7 Kuntotutkimusraportti 7 (23) Kuva 2. Rappauksessa oleva halkeama (kaakkoisjulkisivu). Usean ikkunan yläpuolella olevassa seinässä havaittiin rappauksessa halkeamia. Kuva 3. Räystäspalkissa rappauksen lohkeama (kaakkoisjulkisivu). VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

8 Kuntotutkimusraportti 8 (23) Koillisjulkisivu Koillisjulkisivun rappauksen havaittiin olevan vähemmän vaurioitunut kuin kaakkoisjulkisivun. Julkisivussa on yksittäisiä kopoalueita ja muutama ehjä kopoalue. Julkisivulla on muutamia alueita, joissa on pinnoitevaurioita. Lisäksi julkisivua kiertävän vaakasuuntaisen koristelistan (alempi koristelista) yläpuolella havaittiin pystysuuntaisia halkeamia. Julkisivu on ilmeisesti huoltomaalattu joitakin vuosia sitten, koska maalipinta on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Kohtuullinen maalipinta on suojannut julkisivua enemmiltä vaurioilta. Julkisivulla havaittiin myös muutamia laastipaikattuja alueita ja osassa seinää maalipinta oli hieman erisävyistä. Kuva 4. Julkisivua kiertävän vaakasuuntaisen koristelistan yläpuolella havaittiin paljon pystyhalkeamia rappauksessa. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

9 Kuntotutkimusraportti 9 (23) Kuva 5. Räystäspalkissa pinnoitevaurioita (koillisjulkisivu). Luoteisjulkisivu Luoteisjulkisivulla havaittiin paljon pieniä yksittäisiä kopoalueita sekä ehjiä kopoalueita. Lisäksi julkisivua kiertävän vaakasuuntaisen koristelistan ylä- ja alapuolella havaittiin pystysuuntaisia halkeamia. Julkisivulla on yksittäisiä halkeamia varsinkin ikkunoiden nurkka-alueilla. Julkisivussa havaittiin muutamia alueita, joissa pinnoite oli vaurioitunut. Varsinkin räystäspalkin alapuolella on pinnoitteen vaurioitumista. Julkisivu on ilmeisesti huoltomaalattu joitakin vuosia sitten, koska maalipinta on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Julkisivulla havaittiin myös muutamia laastipaikattuja alueita. Julkisivun luoteis- ja lounaisjulkisivujen ylänurkassa on laajahko vaurioalue, jossa rappausta on lohjennut irti (kuva 6 ja 7). Vaurio on syntynyt erityisen voimakkaan kosteusrasituksen vuoksi. Lohjenneen alueen alapuolella on rappauksen halkeilua sekä kopoalueita (alue rajattu kuvassa 6). Toimimattoman sadevesijärjestelmän vuoksi sadevesi on kastellut seinää ylhäältä alas asti vaurioittaen rappausta. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

10 Kuntotutkimusraportti 10 (23) Kuva 6. Vaurioalue luoteis- ja lounaisjulkisivun ylänurkassa. Räystäspalkista on lohjennut rappausta. Seinä on kostunut laajalta alueelta. Kuva 7. Luoteis- ja lounaisjulkisivujen nurkan sadevesikourujen loiskekuppi oli tukossa ja se oli vajaaksi leikattu, minkä vuoksi sadevesi on kastellut seinää (luoteisjulkisivu). Seinän yläosa on pahasti vaurioitunut syöksytorven molemmin puolin. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

11 Kuntotutkimusraportti 11 (23) Lounaisjulkisivu Lounaisjulkisivulla havaittiin paljon pieniä yksittäisiä kopoalueita sekä ehjiä kopoalueita. Julkisivulla on yksittäisiä halkeamia. Julkisivussa havaittiin muutamia alueita, joissa pinnoite oli vaurioitunut. Varsinkin räystäspalkin alapuolella sekä vaakasuuntaisten koristelistojen ympärillä on pinnoitteen vaurioitumista. Julkisivu on ilmeisesti huoltomaalattu joitakin vuosia sitten, koska maalipinta on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa. Julkisivun luoteis- ja lounaisjulkisivujen ylänurkassa on laajahko vaurioalue, jossa rappausta on lohjennut irti (kuva 8). Kuva 8. Vuotavan sadevesikourun viereisen seinän rappaus on vaurioitunut (lounaisjulkisivu). Tornin lounaan puoleinen seinä on vaurioitunut alaosastaan. Vesipellin alapuoliset tiilet ovat rapautuneet ja rappausta irtosi tutkimuksen yhteydessä (kuva 9). Vaurioituneella alueella on myös pinnoitevaurioita ja rappauspinnan verkkomaista halkeilua. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

12 Kuntotutkimusraportti 12 (23) Kuva 9. Tornin seinän rappaus on vaurioitunut (lounaisjulkisivu). Seinästä lohkesi tutkittaessa rappausta ja vesipellin alla olevia tiiliä on rapautunut. Koko seinän alueella havaittiin ehjiä kopoalueita ja vesipellin alapuolella pinnoitevaurioita. Seinän ylänurkasta on lohjennut rappausta. 3.2 Tuuletusparvekkeet Rakenne Tuuletusparvekkeet (2 kpl) on tuettu pilareilla sekä ratakiskoilla. Parvekelaatat ovat reunavahvistettuja ulokelaattoja. Parvekekaiteet ovat betonirakenteisia Havainnot Parvekkeiden tyypillisiä vaurioita on esitetty kuvissa Laattojen alapinnoissa on kosteuden aiheuttamia jälkiä ja maalin hilseilyä. Myös parvekkeiden yläpinnoilla oli kosteuden aiheuttamaa sammalkasvustoa. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

13 Kuntotutkimusraportti 13 (23) Kuva 10. Tuuletusparvekkeen laatan etupinnassa pinnoite hilseilee (kaakkoisjulkisivu). Kuva 11. Tuuletusparvekkeen laatan yläpinnassa havaittiin halkeamia (kaakkoisjulkisivu). VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

14 Kuntotutkimusraportti 14 (23) Kuva 12. Tuuletusparvekkeella kosteuden aiheuttamaa sammalkasvustoa (luoteisjulkisivu). Kuva 13. Parvekelaattojen alapinnoilla on parvekelaatan läpi kulkeutuneen kosteuden aiheuttamia jälkiä ja maalin hilseilyä (kaakkoisjulkisivu). VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

15 Kuntotutkimusraportti 15 (23) 3.3 Ikkunat ja ovet Rakenne Rakennuksen ikkunat ovat kaksipuitteisia ja kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoissa on yksi pystyvälikarmi ja yksi vaakavälikarmi. Puitteissa on teräksiset kulmavahvikkeet Havainnot Ikkunoiden ja ovien tyypillisiä vaurioita on esitetty kuvissa Ikkunoiden puuosien kunto vaihteli, mutta pääosin ylemmän kerroksen ikkunoiden puuosat olivat pehmentyneitä (alaosat). Suurin osa tippalistoista oli pehmentyneitä. Osassa ikkunoita kittaukset olivat puutteellisia. Ikkunoiden ulkopuitteet olivat yleisesti epätiiviitä. Kuva 14. Ikkunan ulkopuitteen puuosissa pehmentymistä (kaakkoisjulkisivu). VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

16 Kuntotutkimusraportti 16 (23) Kuva 15. Kattolyhdyn ikkunan puuosissa havaittiin laajalle edennyttä lahovaurioitumista ja voimakasta maalipinnan irtoilua (kaakkoisjulkisivu). Kuva 16. Parvekeoven maalipinta hilseilee (kaakkoisjulkisivu). Oven alaosan puupinnoissa on lahovaurioita. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

17 Kuntotutkimusraportti 17 (23) Kuva 17. Parvekeoven alaosissa on lahovaurioita (luoteisjulkisivu). 4 Näytteet, mittaukset ja tutkimustulokset 4.1 Julkisivut Julkisivujen rappauksista otettiin viisi näytettä, joista kolmelle tehtiin silmämääräinen laastiselvitys. Rappausnäyte 1, kaakkoisjulkisivu Näytteen ulkopinnassa on seitsemän maalikerrosta ja kaksi eri laastikerrosta A ja B, sekä jäänteitä vanhemmasta laastista. Laastikerrokset A ja B ovat melko kovia kalkkisementtilaasteja, joissa kalkin määrä on suurempi kuin sementin. Vaurioita ei havaittu. Sisäpinnalla oleva vanhempi rappauslaasti on todennäköisemmin puhdasta kalkkilaastia. Julkisivumaalille tehdyn maalin sideainetyypin määrityksen mukaan uloin keltainen maalikerros on styreeni-akrylaattia ja sisin valkoisen harmaa maalikerros on kalkkimaalia. Rappausnäyte 4, lounaisjulkisivu Näytteen ulkopinnassa on kaksi maalikerrosta, jonka alla laastikerros, poltettu tiili ja vähäinen määrä laastia. Laasti on kokonaisuudessaan kovaa. Vaurioita ei havaittu. Rappauslaastikerros on kalkki-sementtilaastia, jossa kalkin määrä vaihtelee runsaasti. Tämä viittaa puutteelliseen sekoittamiseen. Uloin keltainen maali on styreeni-akrylaatti. Rappausnäyte 5, lounaisjulkisivu VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

18 Kuntotutkimusraportti 18 (23) Näyte koostuu useasta eri kerroksesta; ulkopinnassa maalikerros, vaalea laastikerros D, vaalean harmaa laasti C, tumman harmaa laasti B, harmaa laasti A, ohuelti kalkkilaastia, jäänteitä poltetusta tiilestä ja saumalaastia vähäinen määrä. Laasti D (uloin laasti) on kovaa kalkki-sementtilaastia, jossa kalkin ja sementin määrä on suunnilleen sama. Laasti D pysyy hyvin koossa eikä vaurioita ei havaittu. Laastit A, B ja C ovat hyvin kovia sementtilaasteja, vaurioita ei havaittu. Uloin maalikerros on styreeni-akrylaattia. 4.2 Parvekkeet Kaakon puoleisesta tuuletusparvekkeesta porattiin kaksi betonilieriötä, toinen parvekelaatasta ja toinen parvekekaiteesta (kuvat 18 ja 19). Betonilieriöille tehtiin ohuthietutkimus ja karbonatisoitumismääritys sekä bitumikermille PAH-analyysi ja asbestianalyysi. Hiertopinnoite 4 mm, pintakäsittelykerros 2 mm, maali Tasausvaluosa 10 mm Pintavaluosa 35 mm Bitumikermi 12 mm Runkovaluosa 110 mm Runkovaluosassa on mm:n paksuinen kaasubetonikerros. Betonivalukerros 52 mm Kuva 18. Parvekelaatta, poranäyte 1.hlp Laastikerros 9 mm, maali VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

19 Kuntotutkimusraportti 19 (23) Laastikerros 8 mm, 2 maalikerrosta Runkovaluosa mm Maali, tasoitekerros 2-3 mm, laastikerros 12 mm Kuva 19. Parvekekaide, poranäyte 2. Parvekelaatta Parvekelaatan (näyte 1) ohuthietutkimus tehtiin runkolaatan alapinnasta. Runkovaluosassa ei havaittu suojahuokosia, tiivistyshuokosia on vähän. Betonivalukerroksessa on kohtalaisesti suojahuokosina toimivia huokostiloja epätasaisesti jakautuneena (lisäaineella aikaansaatua suojahuokostusta ei käytetty vielä rakennuksen valmistusajankohtana). Huokosissa on vähän kalsiumkarbonaattikiteytymiä. Runkovaluosassa on vähän kutistumiskutistumisesta johtuvia säröjä, kun taas betonivalukerroksessa on koko näytteen alalla runsaasti kuivumiskutistumasäröjä. Betonivalukerroksen säröt esiintyvät paikoin verkostona. Pakkasrapautumaa ei havaittu tutkituissa kerroksissa. Parvekelaatan runkovaluosassa on mm:n paksuinen kaasubetonikerros. Parvekelaatasta otetun poranäytteen yläpinnan karbonatisoitumissyvyydet vaihtelevat 4-8 mm (keskiarvo on 7 mm) ja alapinnan karbonatisoitumissyvyydeksi mitattiin 11 mm. Parvekekaide Parvekekaiteen (näyte 2) ohuthietutkimus tehtiin ulkopinnasta. Runkovaluosassa havaittiin kohtalaisesti suojahuokosina toimivia huokostiloja epätasaisesti jakautuneena (suojahuokostusta ei käytetty vielä rakennuksen valmistusajankohtana).. Runkovaluosassa on koko alalla kohtalaisesti kuivumiskutistumasäröjä. Huokosissa on vähän kalsiumkarbonaattikiteytymiä. Pakkasrapautumista ei havaittu. Parvekekaiteen ulkopinnan karbonatisoitumissyvyydet vaihtelevat mm (keskiarvo on 43 mm) ja sisäpinnan karbonatisoitumissyvyydet mm (keskiarvo 26 mm). Parvekekaiteesta poratussa näytteessä oleva teräs on osittain karbonatisoituneella alueella. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

20 Kuntotutkimusraportti 20 (23) 4.3 Haitalliset aineet Julkisivumaalille tehtiin asbestianalyysi. Analyysitulosten mukaan julkisivumaali ei sisällä asbestia. Tuuletusparvekkeiden vedeneristyskermille tehtiin asbesti- ja PAH-yhdisteanalyysi. Analyysitulosten mukaan bitumikermi sisältää asbestia (antofylliitti). Bitumikermin PAHyhdistepitoisuus on alle määritysrajan, eli hyvin vähäinen. 5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 5.1 Julkisivut Rappauksessa ei havaittu rakennuksen iän mukaista pehmentymistä vaan rappauspinnat olivat kohtuullisen kovia. Julkisivujen rappauksen kunto ei vaihdellut suuresti eri ilmansuuntien kesken, mutta hyväkuntoisin on koillisjulkisivu. Isoin vaurioalue on rakennuksen länsinurkan yläosan kosteusrasituksesta johtuva rapautuma-alue. Myös lounaisjulkisivun tornin alaosassa oli tiilten rapautumaa todennäköisesti kosteusrasituksesta johtuen. Kaikilla julkisivuilla havaittiin paljon pieniä kopoalueita ja ehjiä kopoalueita. Julkisivuja on korjailtu jo useamman kerran. Julkisivussa havaittiin joka ilmansuunnissa rappauksen halkeilua, jolloin lisääntyvä kosteus pääsee yhä helpommin kulkeutumaan rappauksen sisälle ja rappauksen sekä seinärakenteen väliin ja näin ollen rappauskerroksen vauriokehitys kiihtyy. Julkisivuille suositellaan joko koko rappauksen uusimista tai paikkarappausta, halkeamien injektointia ja kaikkien julkisivujen huoltomaalausta. Paikkarappaus ja koko julkisivun huoltomaalaus tulee todennäköisemmin tällä hetkellä taloudellisemmaksi, mutta rappauksen uusiminen kannattaa pitkällä tähtäimellä. Länsinurkan vuotava loiskekuppi pitää uusia. Yksittäiset rapautumakohdat räystäspalkeissa korjataan sekä tornin rapautuneet tiilet korjataan. 5.2 Parvekkeet Parvekerakenteiden näytteissä ei laboratoriotutkimuksissa havaittu betonin pakkasrapautumisesta johtuvia vaurioita. Suojahuokosten puuttuminen / puutteellinen suojahuokostus huonontaa pitkällä aikavälillä pakkasenkestävyyttä. Suojahuokostusta ei vielä käytetty rakennuksen valmistumisajankohtana. Pitkäaikaiskestävyyden kannalta on merkittävää saada laatan kosteusrasitus pysymään mahdollisimman pienenä. Parvekelaattojen yläpinnan sekä alapinnan karbonatisoituminen on ollut vähäistä rakennuksen ikään nähden mikä voi johtua rakenteissa olevasta runsaasta kosteudesta. Parvekekaiteen karbonatisoitumisnopeus on normaalia luokkaa niin ulko- kuin sisäpinnassa. Parvekekorjausten yhteydessä on huomioitava, että vedeneristekermi sisältää asbestia. VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

21 Kuntotutkimusraportti 21 (23) Parvekkeille suositellaan raskasta betonikorjausta, jolloin pintalaatta ja asbestipitoinen bitumikermi puretaan. Työ tehdään haitta-ainetyönä. Parvekkeille valetaan uusi pintalaatta, jonka päälle asennetaan uusi vedeneristys. Parvekkeiden vedenpoistoa tehostetaan kallistuskorjauksin ja riittävän pitkin vedenheittoputkin. Parvekekaiteet ja pilarit maalauskorjataan. 5.3 Ikkunat Kattolyhdyn ikkuna ja parvekeovet ovat huonokuntoisia ja ne suositellaan uusittavaksi kokonaan. Kaikilla julkisivuilla ikkunoiden ulkopuitteissa on alkavaa puun lahoamista ja yleisesti maalin hilseilyä, kittausten irtoamista ja epätiiveyttä. Ikkunoille suositellaan ainakin ulkopuitteiden osalta kunnostusta 0-2 vuoden kuluessa. 5.4 Terveys- ja turvallisuusriskit Putoilevat rappauslaastikappaleet julkisivuilta saattavat aiheuttaa vaaratilanteita rakennuksen vieressä kulkeville ihmisille tai ajoneuvoille. Tuuletusparvekkeiden vedeneristyskermi sisältää asbestia (antofylliitti). Bitumin asbestipitoisuus on huomioitava mahdollisten purkutöiden osalta. 5.5 Alustava kustannusarvio Tulevassa hankesuunnittelussa tulee huomioida eri korjausten (julkisivut, parvekkeet ja ikkunat) ajoitukset niin, ettei aiemmin tehtyjä korjauksia vaurioiteta myöhemmissä korjauksissa. Alla olevassa taulukossa on kustannus- ja laajuusarvio rakennukselle ehdotetuille korjauksille, todellinen kustannustaso selviää hankesuunnittelun aikana. Taulukossa esitetyissä kustannuksissa ei ole mukana rakennuttajakustannuksia. RAPPAUKST Vaihtoehto 1 (1-3 vuoden kuluessa): Rappauksen huoltomaalauskorjaus, koillis- ja luoteisjulkisivut KAIKKI JULKISIVUT - paikallisten kopoalueiden paikkakorjaukset - vähentää rakenteen kosteusrasitusta ja vaurioitumista - huoltomaalaus - vaikuttaa vain vähän rakenteen kokonaiskäyttöikään Vaihtoehto 2 (1-3 vuoden kuluessa): Rappauksen uusiminen, kaikki julkisivut - vanhojen rappausten poistaminen - uusi rappaus PARVKKT - rappausten käyttöikä vastaa uuden rakenteen käyttöikää - työ on tehtävä huputettuna telinetyönä 80 /m 2 Yhteensä /m 2 Yhteensä VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

22 Kuntotutkimusraportti 22 (23) Raskas betonikorjaus (1-3 vuoden kuluessa) - vanhan pinnoitteen poisto esim. vesihiekkapuhaltamalla - paikallisten korroosio ja rapautumavaurioiden korjaus (korjataan myös odotettavissa olevat vauriokohdat) - ylitasoitus (huokoset ja kutistumahalkeamat täytetään) - pinnoitus - lattioiden vedeneristys esim. polyuretaaniepoksilla - - Seuraava korjaustarve vuotta korjauksesta. - rakenteiden vaurioituminen saadaan merkittävästi hidastumaan - työ on tehtävä huputettuna telinetyönä - työaika; parveke pois käytöstä 2-3 kk - työ edellyttää korkeaa ammattitaitoa - HUOM! Bitumikermi sisältää asbestia /parveke Yhteensä IKKUNAT Kattolyhdyn ikkunan ja parvekeovien uusiminen (0-2 vuoden kuluessa) - vanhan ikkunan poistaminen - uusien ikkunoiden asennus - vanhan parvekeoven poistaminen ja uusien ovien asennus - parantaa ikkunan ja oven lämmöneristyskykyä, vähentää huoltotarvetta - Ikkunan ja oven käyttöikä vastaa uuden rakenteen käyttöikää Ikkunoiden huoltokorjaus (0-2 vuoden kuluessa) - puuosien maalien poistaminen ja maalaaminen - lahonneiden puuosien vaihtaminen - lasituskittausten uusiminen - tiivisteiden vaihtaminen /ikkunam /kpl - säännöllisesti tehtynä lisää ikkunoiden käyttöikää /ikkunam 2 Yhteensä Yhteensä Helsingissä Vahanen Oy Sonja Nieminen, RI (amk) Asiantuntija Mika Oikari, DI Vanhempi asiantuntija VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

23 Kuntotutkimusraportti 23 (23) Liitteet 1. Laboratoriotutkimusseloste, TT Vauriokartat Jakelu C/o Kiinteistövirasto, tilakeskus, Merja Sederholm Vahanen Oy:n arkisto VAHANN OY Linnoitustie 5, FI spoo

24 Tutkimusseloste (TT 407) 1 (10) Tutkimusseloste TT 407 Laboratoriotutkimukset

25 Tutkimusseloste (TT 407) 2 (10) Tilaajan tiedot Tilaaja Helsingin kaupunki/kiinteistövirasto Osoite Sörnäistenkatu 1 Postinumero Postitoimipaikka Helsnki Yhteyshenkilön nimi Helsinki / Tilakeskus Yhteyshenkilön puhelin Yhteyshenkilön sähköposti Kohteen tiedot TT-tunnus 407 Nimi Osoite Kauppaneuvoksentie 18 Postinumero Kaupunki Helsinki Valmistumisvuosi Tilauskoodi Tilauspäivämäärä rityishuomiot Tutkimukset Karbonatisoitumissyvyyden määritys: 2 kpl Sideainetyypin määritys: 1 kpl Ohuthietutkimus: 2 kpl Laastitutkimus: 3 kpl Tutkimustulokset pätevät ainoastaan tutkituille näytteille. Tämän tutkimusselosteen osittainen kopiointi on kielletty ilman Vahanen Oy:n kirjallista lupaa Tutkitut näytteet # Tunnus Rakenneosa Pituus Pituus Leveys Ilmansuunta Tarkenne Lisätiedot (max) (min) 1 1 parvekelaatta Kaakkoon Runkovaluosassa on mm:n paksuinen kaasubetonikerros. Näytteen alapinnassa on useita eri maalikerroksia. 2 2 parvekekaide Kaakkoon 3 Laasti 1 rappaus Kaakkoon 4 Laasti 4 rappaus Lounaaseen 5 Laasti 5 rappaus Lounaaseen

26 Tutkimusseloste (TT 407) 3 (10) KARBONATISOITUMISN MÄÄRITYS Testausmenetelmä Rakenteesta otetut poralieriönäytteet ovat halkaisijaltaan 80 mm. Näytteiden halkaisupinnat käsitellään ph - indikaattorilla. Karbonatisoitumissyvyys mitataan betonin värinmuutoksen perusteella. Karbonaatisoitumissyvyyden mittausmenetelmä on kuvattu standardissa SS YP=Yläpinta AP=Alapinta UP=Ulkopinta SP=Sisäpinta Tutkimustulokset Näyte 2, parvekekaide, Kaakkoon, pituus mm maali tasoitekerros laastikerros runkovaluosa laastikerros maali maali Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] UP ,0 SP ,0 Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] UP ,2 SP ,2 Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] UP ,0 SP ,0 Lisätiedot Halkaisijaltaan 3 mm:n teräs sijaitsee 31 mm:n etäisyydellä runkovaluosan ulkopinnasta. Teräs sijaitsee osittain karbonatisoituneella alueella. Halkaisijaltaan 3 mm:n teräs sijaitsee 32 mm:n etäisyydellä runkovaluosan ulkopinnasta. Teräs sijaitsee osittain karbonatisoituneella alueella.

27 Tutkimusseloste (TT 407) 4 (10) Näyte 1, parvekelaatta, Kaakkoon, pituus mm, Runkovaluosassa on mm:n paksuinen kaasubetonikerros. Näytteen alapinnassa on useita eri maalikerroksia. hiertopinnoite pintakäsittelykerros pintakäsittelykerros tasausvaluosa pintavaluosa kermi runkovaluosa betonivalukerros laastikerros maali Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] YP ,5 AP ,0 Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] YP ,0 AP ,0 Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] YP ,0 AP ,8 Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] YP ,8 AP ,0 Kerroksen pinta Karbonatisoitumissyvyys [mm] Keskiarvo [mm] YP ,0 AP ,0 Lisätiedot Kolme, halkaisijaltaan 1 mm:n terästä sijaitsee 3-6 mm:n etäisyydellä runkovaluosan ulkopinnasta. Teräkset eivät sijaitse karbonatisoituneella alueella. Alapinnan laastikerros on läpikarbonatisoitunut. Alapinnan betonivalukerroksessa pistemäistä karbonatisoitumista, joka ulottuu 12 mm:n syvyydelle.

28 Tutkimusseloste (TT 407) 5 (10) OHUTHITUTKIMUS Testausmenetelmä Rakenteesta otetuista poralieriöistä valmistettiin näytteet, jotka impregnoitiin fluoresoivalla hartsilla. Näytteistä valmistettiin 0,03 mm paksut ohuthieet, jotka tutkittiin Nikon clipse 600 POL polarisaatio- ja fluoresenssimikroskoopilla. Havainnot pätevät ainoastaan tutkituille näytteille. Tutkimustulokset Näyte 1, parvekelaatta, Kaakkoon, Runkovaluosassa on mm:n paksuinen kaasubetonikerros. Näytteen alapinnassa on useita eri maalikerroksia. hiertopinnoite: Paksuus: 4 mm, pintakäsittelykerros: Paksuus: 2 mm, pintakäsittelykerros:, tasausvaluosa: Paksuus: 10 mm, pintavaluosa: Paksuus: 35 mm, kermi: Paksuus: 12 mm runkovaluosa Paksuus: 110 mm Runko- ja sideaine Runkoaine on muodoltaan särmikästä ja osittain pyöristynyttä sora-ainesta, joka koostuu pääosin graniittisista kivistä ja kiillegneissistä. Runkoaineen maksimiraekooksi mitattiin 7 mm. Hieno runkoaine on pääasiassa kvartsi- ja maasälpärakeita ja kivilajifragmentteja (silikaattimineraaleista koostuvia kiviä) sekä vähäisessä määrin mm. kiillemineraaleja. Runkoaineesta puuttuvat välikoot, joten runkoaineen raekokojakauma tulkittiin epäjatkuvaksi. Sideaineena on portlandsementti, jossa on seosaineena masuunikuonaa ja kalkkikivijauhetta. Hydrataatioaste on korkeahko. Sideaineessa ei havaittu karbonatisoitumista. Huokoset Runkovaluosassa ei havaittu suojahuokosia. Tiivistyshuokosia on vähän. Huokosissa ei havaittu mainittavia kiteytymiä. Halkeamat ja säröt Runkovaluosassa on koko alalla vähän kuivumiskutistumasäröjä (asteikko: ei säröjä - säröjä vähän - säröjä kohtalaisen vähän - säröjä kohtalaisesti - säröjä kohtalaisen runsaasti - säröjä runsaasti). Pakkasrapautumista tms. vaurioita ei havaittu (asteikko: ei pakkasvaurioitumista - erittäin lievää pakkasrapautumista - lievää pakkasrapautumista - pakkasrapautunut).

29 Tutkimusseloste (TT 407) 6 (10) Muuta Runkovaluosa on sahattu ja vain pieni osa on mukana ohuthieessä (10 mm). Runkovaluosan ja betonivalukerroksen tartuntarajapinta on avoin. betonivalukerros Paksuus: 52 mm Runko- ja sideaine Runkoaine on muodoltaan osittain pyöristynyttä sora-ainesta, joka koostuu pääosin graniittisista kivistä ja kiillegneissistä. Runkoaineen maksimiraekooksi mitattiin poralieriön kappaleista 15 mm. Hieno runkoaine on pääasiassa kvartsi- ja maasälpärakeita ja kivilajifragmentteja (silikaattimineraaleista koostuvia kiviä) sekä vähäisessä määrin mm. kiillemineraaleja. Runkoaineesta puuttuvat välikoot, joten runkoaineen raekokojakauma tulkittiin epäjatkuvaksi. Sideaineena on seostamaton portlandsementti, jonka hydrataatioaste on matalahko. Sideaine on karbonatisoitunut rintamana yläpinnasta 1-3 mm:n syvyyteen ja alapinnasta 1-6 mm:n syvyyteen. Lisäksi sideaine on karbonatisoitunut alapinnasta säröjä pitkin aina 14 mm:n syvyyteen ja paikoitellen laikukkaasti 18 mm:n syvyyteen. Huokoset Betonivalukerroksessa on kohtalaisesti suojahuokosia, ja ne ovat jakaantuneet hieman epätasaisesti. Yli puolet suojahuokosista on optimikokoisia (< 0,3 mm) pakkasenkestävyyden kannalta. Betonivalukerroksessa on tiivistymättömiä tiloja ja kohtalaisen vähän halkaisijaltaan 0,3-2 mm:n tiivistyshuokosia. Suojahuokosten kokoluokkaa olevia tiivistyshuokosia on kohtalaisesti. Huokosissa on vähän kalsiumhydroksidikiteytymiä. Halkeamat ja säröt Betonivalukerroksessa on koko alalla runsaasti kuivumiskutistumasäröjä, ja paikoin säröt esiintyvät verkostona (asteikko: ei säröjä - säröjä vähän - säröjä kohtalaisen vähän - säröjä kohtalaisesti - säröjä kohtalaisen runsaasti - säröjä runsaasti). Kiviaineksen ja sementtipastan väliset tartuntarajapinnat ovat paikoitellen avoimet kuivumiskutistumasäröjen vuoksi. Alapintaa vasten kohtisuorasti on 13 mm:n syvyyteen ulottuva kuivumiskutistumisesta johtuva särö. Pakkasrapautumista tms. vaurioita ei havaittu (asteikko: ei pakkasvaurioitumista - erittäin lievää pakkasrapautumista - lievää pakkasrapautumista - pakkasrapautunut). Muuta Betonivalukerroksen ja laastikerroksen tartuntarajapinta on tiivis.

30 Tutkimusseloste (TT 407) 7 (10) laastikerros Paksuus: 5 mm Muuta Laastikerroksen runkoaine on halkaisijaltaan alle 1 mm:n hiekkaa, joka koostuu pääasiassa kvartsista, maasälvästä ja kivilajifragmenteista. Laastikerroksen sideaine on kokonaan karbonatisoitunut. Laastikerros sisältää kohtalaisen vähän pieniä huokosia. Pakkasrapautumista tms. vaurioita ei havaittu. Laastikerroksen ja maalikerroksen tartuntarajapinta on paikoitellen avoin. maali Muuta Maalissa on ainakin kolme erillistä kerrosta, joiden väliset tartuntarajapinnat ovat paikoitellen avoimet. Ohuthie valmistettiin 66 mm:n pituuteen betonisen parvekelaatan alapinnasta. Hienäytteen leveys on 42 mm. Näyte 2, parvekekaide, Kaakkoon maali Muuta Maalikerros ei ole mukana ohuthieessä. tasoitekerros Paksuus: 2-3 mm Tasoitekerroksen ja laastikerroksen tartuntarajapinta on pääosin tiivis. laastikerros Paksuus: 12 mm Muuta Laastikerroksen runkoaine on halkaisijaltaan maksimissaan 5 mm:n kiviainesta, mutta sisältää pääasiassa halkaisijaltaan alle 2 mm:n hiekkaa, joka koostuu kvartsista, maasälvästä ja kivilajifragmenteista. Laastikerroksessa on kohtalaisesti hydratoitumattomia sementtipartikkeleita ja kalkkikasaumia, joten kyseessä on todennäköisesti kalkkisementtilaasti, jossa kalkin ja sementin määrät ovat suunnilleen samat. Laastikerroksen sideaine on kokonaan karbonatisoitunut. Laastikerros sisältää runsaasti pieniä huokosia. Pakkasrapautumista tms. vaurioita ei havaittu.

31 Tutkimusseloste (TT 407) 8 (10) Laastikerroksen ja runkovaluosan tartuntarajapinta on paikoitellen avoin huokostilojen vuoksi. runkovaluosa Paksuus: mm Runko- ja sideaine Runkoaine on muodoltaan osittain pyöristynyttä sora-ainesta, joka koostuu pääosin graniittisista kivistä. Runkoaineen maksimiraekooksi mitattiin poralieriön kappaleista 18 mm. Hieno runkoaine on pääasiassa kvartsi- ja maasälpärakeita ja kivilajifragmentteja (silikaattimineraaleista koostuvia kiviä) sekä vähäisessä määrin mm. kiillemineraaleja. Runkoaineesta puuttuvat välikoot, joten runkoaineen raekokojakauma tulkittiin epäjatkuvaksi. Sideaineena on seostamaton portlandsementti, jonka hydrataatioaste on matalahko. Sideaine on karbonatisoitunut rintamana ulkopinnasta mm:n syvyyteen. Huokoset Runkovaluosassa on kohtalaisesti suojahuokosia, ja ne ovat jakaantuneet hieman epätasaisesti. Yli puolet suojahuokosista on optimikokoisia (< 0,3 mm) pakkasenkestävyyden kannalta. Runkovaluosassa on tiivistymättömiä tiloja ja kohtalaisesti halkaisijaltaan 0,3-2 mm:n tiivistyshuokosia. Suojahuokosten kokoluokkaa olevia tiivistyshuokosia on kohtalaisen runsaasti. Huokosissa on vähän kalsiumkarbonaattikiteytymiä. Halkeamat ja säröt Runkovaluosassa on koko alalla kohtalaisesti kuivumiskutistumasäröjä (asteikko: ei säröjä - säröjä vähän - säröjä kohtalaisen vähän - säröjä kohtalaisesti - säröjä kohtalaisen runsaasti - säröjä runsaasti). Kiviaineksen ja sementtipastan väliset tartuntarajapinnat ovat paikoitellen avoimet huokostilojen ja kuivumiskutistumasäröjen vuoksi. Pakkasrapautumista tms. vaurioita ei havaittu (asteikko: ei pakkasvaurioitumista - erittäin lievää pakkasrapautumista - lievää pakkasrapautumista - pakkasrapautunut). Muuta Ohuthie valmistettiin 60 mm:n pituuteen betonisen parvekekaiteen ulkopinnasta. Hienäytteen leveys on 42 mm. Runkovaluosa on sahattu ja vain osa siitä on mukana ohuthieessä. laastikerros: Paksuus: 8 mm, maali:, maali: Yhteenveto

32 Tutkimusseloste (TT 407) 9 (10) dellä esitettyjen tekijöiden ja ominaisuuksien puolesta betonin kuntoa arvioitiin tutkitulta osaltaan asteikolla hyvä - tyydyttävä - välttävä - heikko. Näyte 1: Betonivalukerros=TYYDYTTÄVÄ Näyte 2: Runkovaluosa=TYYDYTTÄVÄ

33 Tutkimusseloste (TT 407) 10 (10) Laboratorion yhteyshenkilöt Yhteyshenkilöt ja projekti Vahanen Oy Halsuantie Helsinki Puhelin: Fax: Projektinumero Yhteyshenkilön nimi Sähköposti Tilauksen kirjaajan nimi Sähköposti LAB926 Tuomas Väisänen tuomas.vaisanen@vahanen.com Sonja Nieminen sonja.nieminen@vahanen.com