Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana Helsinki 30.10.2013 Maija Gellin, Ohjelmajohtaja, tohtorikoulutettava, KM
Suomen sovittelufoorumi ry VERSO - ohjelma
Mikä sovittelu? Sovittelussa koulutetut sovittelijat auttavat konfliktin osapuolia itse löytämään ratkaisun konfliktiinsa. Sovittelussa ei etsitä syyllisiä eikä anneta rangaistuksia vaan etsitään ratkaisuja, sovitaan hyvityksistä ja käyttäytymisestä jatkossa. Sovittelussa kohtaaminen, keskustelu ja korjaaminen eheyttää rikkoutuneen sosiaalisen suhteen.
Sovittelun käyttöalueet Riita- ja rikosasioiden sovittelu Koulusovittelu Työyhteisösovittelu Naapuruussovittelu Perhesovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Kansainvälinen sovittelu Tuomioistuinsovittelu Suomen Asianajajaliiton sovittelu
Mitä kouluissa sovitellaan? nimittelyjä, haukkumista, huutelua, ulkonäköön liittyvää vihjailua, selän takana puhumista ikävää kommentointia tekstiviestein tai netissä tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua jonoissa eristämistä ja syrjimistä uhkailua, alistamista tai pakottamista isomman tai vahvemman oikeudella toisen omaisuuden luvatonta lainaamista tai piilottamista
Havainnosta sovittelun tilaukseen 5. Vertaissovittelu ja/tai muu tarpeellinen menetelmä 1. Havainto kouluyhteisön aikuiselta, oppilaalta tai vanhemmalta 4. Ristiriitatilanteen havaitseminen ja sovittelun tilaus 3. Pyyntö tarkkailusta oikealle aikuiselle koulussa 2. Tieto verso-ohjaajalle, vertaissovittelijalle tai luottoaikuiselle koulussa
Vertaissovittelu koulussa Vertaissovittelu eli VERSO on menetelmänä yksinkertainen ja selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. 1. Tervehtiminen ja pelisäännöt 2. Tarinat ja tunteet 3. Ratkaisut 4. Sopiminen 5. Seuranta
Vertaissovittelija eli Verso eli Verso-oppilas
Tarkastelukulmat Oppiminen Osallisuus Oikeus
Restoratiivinen lähestyminen koko yhteisön perustana (M. Gellin 2013) Restoratiivinen työskentely haastavissa tilanteissa. Conferencing: Suurpiiri Restoratiivinen konfliktin hallinta Mediation: Vertaissovittelu, aikuisjohtoinen sovittelu Ystävyyssuhteiden rakentaminen, yhteisöllisyys, toisten huomioiminen, yhdessä oppiminen, empatia. Circles: Puhepiirit, paripiirit, timanttipiirit, oivalluspiirit, suurpiirit oppitunneilla
Restoratiivisen oppimisen vaiheet, sisältö ja tulokset sovittelussa (Gellin 2011 / Lapin yliopisto / 166 vastaajaa / 430 ilmaisua) Missä opitaan? Restoratiivisen yhteisön / tilan tunnusmerkit Osallisuus Kohtaaminen Yhteistyö Ratkaiseminen Miten opitaan? Restoratiivisen oppimistilanteen sosiaaliset ilmentymät Kuunteleminen Kunnioitus Keskustelu / Dialogi Vuorovaikutus Reflektio Ymmärrys Ilmaisu ajatuksille, tunteille, tarpeille, teoille Mitä opitaan? Restoratiivisen oppimisen tuottamat tulokset Empatia Sosiaaliset taidot Vastuunotto Pystyvyys Aktiivinen kansalaisuus (Gellin 2011)
Sovittelu on oppimisprosessi Osallistava ja oppimista tuottava asioiden käsittely auttaa osapuolia muuttamaan käyttäytymistään myönteiseksi. (Pehrman 2005) Sitoutuminen annettuihin lupauksiin palauttaa osapuolet yhteisöönsä eikä leimautumista hyväksi tai pahaksi tapahdu. (Hill & Wright 2006) On tärkeää antaa oppilaille mahdollisuus konfliktinhallinnan ja riitojen ratkaisun opetteluun, vaikka itsekin voisi opettajana tai aikuisena tilanteen selvittää.
Osallisuuden merkitys Vertaissovittelu toimii yhtenä elämän tilanteiden hallinnan oppimisen menetelmänä ja tuo oppilaalle kokemuksen omasta asiantuntijuudesta ja merkityksestä kouluyhteisön jäsenenä. (Gellin 2010) Aito osallisuus haastaa aikuisia luottamaan siihen, että oppilaat voivat keskeneräisinäkin olla oman yhteisönsä tulkkeja ja tuoda näin yhteiseen toimintaan sitä tietoa, jota yhteisön aikuisilla ei välttämättä ole. (Gellin 2010) Sovittelutaitojen katsotaan ohjaavan nuoria myönteiseen käytökseen ja samalla vahvistavan heidän kokemustaan voida itse vaikuttaa omaan elämäänsä. (Christy 2006)
Oikeus Vapaata ja täysimääräistä osallistumista kriittiseen ja reflektiiviseen keskusteluun / dialogiin voidaan pitää perustavana ihmisoikeutena. Sovitteluprosessissa toteutuu oikeus olla mukana päättämässä itseä koskevista asioista yhdessä kaikkien osapuolten kanssa, mikä auttaa ymmärtämään vapauden, demokraattisen osallistumisen, sosiaalisen vastuun ja itseohjautuvuuden merkityksiä elämässä.
Lait ja asetukset 1 Suomen Perustuslain 6 mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lain 14 mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen oikeuksien sopimus Sopimisvaltion on taattava lapsen oikeus vapaasti ilmaista omat näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa (12. artikla). Koulutuksen tulee pyrkiä lapsen valmistamiseen vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa (29. artikla). >>>
Lait ja asetukset 2 YK:n Ihmisoikeusjulistus: Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen... opetuksen tulee edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta (26. artikla). Perusopetuslain 2 mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Nuorisolain tavoitteet (1 ) nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämisestä ja nuorten sosiaalisesta vahvistamisesta ovat yhdensuuntaisia koulusovittelun tavoitteiden kanssa.
Taustalla restoratiivisuuden teoria Opettajien kursseillamme oivaltamaa: Restoratiivisuus pohjaa ajatukseen lapsen oikeuksien toteutumisesta, jossa keskiössä on kohtaaminen ja kokemus kuulluksi tulemisesta. Ymmärryksen ja vastuunoton vahvistuessa opitaan itsestä ja toisesta. Restoratiivisuus luo tilan, jossa kaikki oppivat.
Kiitos mielenkiinnostanne! Maija Gellin Ohjelmajohtaja VERSO ohjelma Suomen sovittelufoorumi ry 040-7079076 maija.gellin@sovittelu.com www.sovittelu.com/vertaissovittelu