KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksen tavoitteena on antaa kokonaiskuva kunnan tämänhetkisestä yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Katsauksessa esitettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita, joista tiedotetaan erikseen. Kaavoitus ohjaa kaupungin maankäyttöä, toimintojen sijoittamista, yhteyksiä ja mahdollistaa ympäristön muutosten hallinnan. Kaavoituksella voidaan luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävää kehitystä. Yleis- ja asemakaavat käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavoja valmisteltaessa asukkailla ja muilla asiasta kiinnostuneilla on kaavaprosessin aikana mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. ASEMAKAAVAT Vireillä olevat asemakaavat Korttelin 29 asemakaavamuutos Kuhmon Rakennuspojat on hakenut kaavamuutosta ko. alueelle ja tekninen lautakunta esitti 14.4.2011 pitämässään kokouksessa kaupunginhallitukselle, että kaupunki aloittaisi korttelin 29 asemakaavamuutoksen, jossa tonteille 13-15 asemakaavassa sallittu rakennusoikeus kasvatettaisiin 1000-1200 m2:iin. Kaavamuutosta laatii konsulttiyhtiö Airix Ympäristö Oy. Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 27.5.2011 ja samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 22.8.-20.9.2011. Kaavaluonnoksessa muutettavalle alueelle on käytetty kaavamerkintää AL eli asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue. Rakennusoikeudeksi on mitoitettu 1200 k-m2/tontti ja kerrosluvuksi neljä. Kaava-alueelle on jo toteutettu poikkeamismenettelyllä kerrostalo. Kaavatyö on odottanut kaava-alueella olevan pilaantuneen maan toimenpiteiden loppuraporttia ja kaavatyö etenee vuoden 2014 aikana ehdotusvaiheeseen ja sen jälkeen hyväksymiskäsittelyyn.
Korttelin 29 nähtävillä ollut kaavaluonnos. RANTA-ASEMAKAAVAT Voimaan tulleet kaavat Kirvesniemi ranta-asemakaava Kaava koskee Juttuan kylässä olevia tiloja 7:1, 7:3, 7:4, 7:6 ja 7:9 Iivantiiran järven itärannalla. Alue on kokonaan yksityisessä maanomistuksessa. Kaava on tullut voimaan 17.1.2014. Ote Kirvesniemen ranta-asemakaavasta
Kaurojärven ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Viiksimoon menevän tien varrella olevan Kaurojärven rannalla noin 30km keskustasta. Alue on kokonaan yksityisessä maanomistuksessa. Kaava on tullut voimaan 17.12014. Ote Kaurojärven ranta-asemakaavasta Vireillä olevat ranta-asemakaavat Jonkerin ranta-asemakaava Kaava-alue sijoittuu Kuhmon kunnan Jonkerin kylän läheisyyteen ja suunnittelualue käsittää miltei koko Jonkeri järven ranta-alueen. Jonkerin järvi on suuri miltei rakentamaton erämaatyyppinen järvi, joka on huomioitu kaavoituksessa. Kaava-alue on Tornator Oy:n omistuksessa ja kaavan laatijana toimii FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n Oulun toimisto Tornator Oy:n toimeksiannosta. Kaavaehdotuksessa järven pohjoisosaan on osoitettu 70 uutta lomarakennuspaikkaa ja kaksi matkailupalveluille osoitettua korttelia. Lisäksi kaavassa on osoitettu runsaasti luonnonsuojelualueita. Kaava on menossa valtuuston hyväksymiskäsittelyyn helmikuun lopussa. Ote Jonkerin kaavaehdotuksesta.
Lammasjärven alueen ranta-asemakaava ja Tuhkaniemen ranta-asemakaavan muutos Suunnittelu-alue sijaitsee Lammasjärven eteläosassa UPM Kymmen Oyj:n omistamilla ranta-alueilla. Kaavan vireille tulosta on kuulutettu 23.11.2012 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut siitä lähtien nähtävillä. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa tilojen ranta-alueille lomarakennuspaikkoja parhaiten rakentamiseen soveltuville paikoille ja keskittämään rakentaminen mahdollisuuksien mukaan isoimpien järvien ranta-alueille. Kaavan laatijana toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimisto. Kaavaluonnos tulee mahdollisesti nähtäville vuoden 2014 aikana. Nurmesjärven ranta-asemakaava Airix Ympäristö Oy on laatimassa maanomistajan Metsähallituksen aloitteesta Nurmesjärven alueelle ranta-asemakaavaa. Kaava-alue sijaitsee noin 30 km Kuhmosta länteen päin Nurmesjärven ranta-alueilla. Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Suunnittelualue on pääsääntöisesti metsätalouskäytössä. Kaavaluonnos oli nähtävillä vuoden 2013 lopulla ja kaava etenee vuoden 2014 aikana ehdotusvaiheeseen.
Sääskenniemen ranta-asemakaava KimmoKaava on laatimassa maanomistajan aloitteesta Lentiira- järven koillisosassa sijaitsevalle Sääskenniemen alueelle ranta-asemakaavaa. Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella yhden tilan alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaavan vireille tulo kuulutetaan alkuvuodesta 2014. Kellojärven ranta-asemakaavan laajennus KimmoKaava on laatimassa maanomistajan aloitteesta Kellojärven länsirannalla olevan Huuhilonkylän alueelle ranta-asemakaavaa. Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistajat voivat käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamaansa aluetta tavanomaiseen lomarakentamiseen ja pysyvään asumiseen.kaava laaditaan väljänä, omarantaisena kaavana. Alue rajoittuu vieressä olevaan Kellojärven ranta-asemakaavaan Kaavan vireille tulo kuulutetaan alkuvuodesta 2014.
YLEISKAAVAT Kuhmon keskustan osayleiskaava Pitkään vireillä ollut keskustaajaman osayleiskaavatyö on aloitettu uudestaan 24.2.2012 asettamalla osallistumisja arviointisuunnitelma nähtäville. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kuhmon keskustaajaman osayleiskaavaehdotus pohjautuu kaupungin vallitsevaan perusrakenteeseen, joten kaava voidaan katsoa olevan paljon nykytilannetta toteava kuitenkin siten, että kaava ohjaa kaupungin maankäyttöä. Kaavan laatimisen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut rantarakentamisen edellytysten selvittäminen ja rakentamisen mahdollistaminen ilman poikkeuslupamenettelyä. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena, joten sitä voidaan käyttää ranta- vyöhykkeellä rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 mukaisesti. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle ei ole osoitettu yksittäisiä uusia haja-asutus rakennuspaikkoja nykyisiä jo rakennettuja lukuun ottamatta ja rakentaminen muilla kuin ranta-alueilla ratkaistaan niin kuin siitä maankäyttöja rakennuslaissa on säädetty. Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.5.-10.6.2013. Luonnosvaiheesta saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun perusteella varsinaiseen kaavaratkaisuun ei tehty olennaisia muutoksia ja tehdyt muutokset ehdotukseen olivat luonteeltaan teknisiä eli rakentamista sekä eri alueita koskevia määräyksiä on tarkennettu ja selkeytetty. Nähtävillä 17.1.-17.2.2014 oleva kaavaehdotus mahdollistaa rantarakentamisen kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille ilman poikkeuslupamenettelyä. Lisäksi kaavaehdotus ohjaa kaava-alueen maankäyttömuotoja siten, että se ottaa huomioon eri selvityksissä esille tulleet luonto- ja maisema-arvot sekä ottaa huomioon ulkoilu ja virkistystarpeet ja mahdollistaa myös uudisrakentamisen ns. kuivalle maalle suunnittelutarveratkaisujen kautta. Kaavatyön tavoitteena on saada kaava lainvoimaiseksi vuoden 2014 alkupuoliskolla. Ote keskustaajaman osayleiskaavaehdotuksesta
Vartiuksen osayleiskaavan muutos Kuhmo Vartiuksen asemanseudulla on voimassa vuonna 1999 laadittu ja vuonna 2001 hyväksytty osayleiskaava. Kuhmon kaupunki on päättänyt vuonna 2009 tarkistaa osayleiskaavaa ja laatia tarvittaessa osalle aluetta tarkemman maankäytön suunnitelman. Vartiuksen asemanseudun maankäyttö painottuu Suomen ja Venäjän valtioiden väliseen rajaliikenteestä johtuviin tekijöihin. Liikenteen painopiste on erityisesti puukaupassa ja siihen liittyvät varastoinnissa. Viime aikoina on ilmennyt tarvetta saada alueita myös huolto- ja varastorakennuksille. Kaavahankkeen tavoitteena on ajan tasaistaa osayleiskaavaa vastaamaan alueen maankäytön tarpeita sekä laatia mahdollisesti tarkempi maankäyttösuunnitelma erikseen määriteltävälle yleiskaavan osalle. Osayleiskaavan tarkistus painottunee rakentamistavoitteiden takia alueen keskeiselle osalle. Viranomaisneuvottelu on pidetty 19.2.2010. Kaavatyö ei ole edennyt ja kaavatyö jatkunee vuonna 2014 ja kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen ajoittuu mahdollisesti vuodelle 2014. Kaavamuutosta hoitaa konsulttiyhtiö Airix Ympäristö Oy. MAAKUNTAKAAVA Kainuun maakuntakaava 2020 Kainuun maakunta -kuntayhtymän laatima maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 7.5.2007. Valtioneuvosto vahvisti Kainuun maakuntakaavan 29.4.2009 ja samalla kumosi vuonna 1991 vahvistetun Kainuun 3. seutukaavan. Kainuun maakuntakaava on lainvoimainen ((MRL 200. MRA 93 ). Maankäyttö- ja rakennuslain (132/99) mukainen maakuntakaava on koko Kainuun alueiden käytön suunnittelua ohjaava yleispiirteinen suunnitelma. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita kuten taajama-alueita, liikenneväyliä, virkistys- ja matkailualueita sekä luonnonsuojelualueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntien yleis- ja asemakaavoja. Myös viranomaisten tulee ottaa maakuntakaava huomioon niiden alueidenkäyttöä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Maakuntakaavaa voi katsella osoitteessa: http://www.infokartta.fi/kainuunliitto/ Kainuun 1. vaihemaakuntakaava Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimintaan Kainuussa liittyvät alueidenkäyttöratkaisut sekä maakuntakaavassa selvitysalueiksi osoitettujen alueiden maankäyttö. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi 19.3.2012 pitämässään kokouksessa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan ja teki samalla päätöksen Kainuun maakuntakaava 2020:ssä osoitettujen selvitysalueiden kumoamisesta sekä selvitysalueilla sijaitsevien eräiden muiden kaavamerkintöjen ja -määräysten kumoamisesta. Ympäristöministeriö on 19.7.2013 antamallaan päätöksellä (YM2/5222/2012) vahvistanut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan.
Kaupan vaihemaakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto käynnisti Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laatimisen 25.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata monipuoliset kaupan palvelut, mahdollistaa kaupan toimintaedellytykset ja elinkeinojen kehittyminen Kainuussa sekä yhteen sovittaa nämä tarpeet muiden maankäytön tarpeiden kanssa. Kaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2014 aikana. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto käynnisti Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen 25.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Tuulivoimamaakuntakaavan tavoitteena on mahdollistaa seudullisesti merkittävän kokoluokan tuulivoimatuotannon toimintaedellytykset Kainuussa, yhteen sovittaa nämä tarpeet muiden maankäytön tarpeiden kanssa ja sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet. Kaavaluonnos tulee nähtäville vuoden 2014 aikana. TONTTITARJONTA JA AJANKOHTAISTA KAAVOITUKSESTA Kuhmon kaupungin alueella tonttikysyntä painottuu paljolti vapaa-ajan asuntorakentamiseen ja varsinainen asuinrakentaminen on viime vuosina ollut vähäistä. Uusia asuinrakennushankkeita on asemakaava-alueella ollut viime vuosina vain muutamia ja omakotirakentaminen on painottunut haja-asutusalueelle, jossa uusia rakennushankkeita on aloitettu vuosittain noin 5 kpl. Kuhmon kaupungin ns. keskustaajaman asemakaava-alueella on runsaasti yksityisten sekä kaupungin omistuksessa olevia rakentamattomia omakotirakentamiseen tarkoitettuja tontteja. Osayleiskaavan tultua voimaan, keskustan läheisyyteen tulee tarjolle lomarakennustonttien lisäksi myös omakotirakentamiseen tarkoitettuja rantatontteja, mikä lisännee tonttitarjontaa ainakin suurimpien maanomistajien Kuhmon seurakunnan, Metsähallituksen ja UPM:n osalta. Viime vuosina on ollut nähtävissä, että keskustan alueelle on jonkin verran kysyntää kerrostalo- ja rivitaloasumiselle ja muutama hanke onkin lähtenyt toteutumaan. Yritystoiminnan osalta voidaan todeta, että Kuhmon yritystoiminta on vakiintunutta mutta uusillekin yrittäjille kaupungilla on tarjolla tontteja Sormulan, Kantolan ja Jaurakon teollisuusalueilta. Lähivuosina on tarpeen arvioida keskustaajaman asemakaavojen ajantasaisuutta ja tarvittaessa tehdä niihin muutoksia ottaen huomioon mm. alueen käyttötarkoituksen oikeellisuus nykytilanteessa ja tulevaisuudessa, tonttien riittävä rakennusoikeus ja kaavan ohjaava vaikutus viihtyisän elinympäristön turvaamiseksi. Lomarakentamisen osalta Kuhmon kaupungin alueella on eri ranta-asemakaavojen alueilla runsaasti tarjolla tontteja ja tälläkin hetkellä vireillä on suuria ranta-asemakaavahankkeita. Kaupungin tulisi tulevina vuosina harkita tai käynnistää rantaosayleiskaavojen laatimisia suurimmille vesistöalueille, jolla mahdollistettaisiin helpompi rantarakentaminen sekä samalla otettaisiin poikkeamismenettelyä laajemmin huomioon rantarakentamisen vaikutukset mm. ympäristöön. Kuhmossa 4.2.2014 Mika Hakkarainen