Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Samankaltaiset tiedostot
Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

4 Pinta-alasovelluksia

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Käyräparven kohtisuorat leikkaajat

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

S Fysiikka III (EST), Tentti

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Numeerinen integrointi.

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Tampereen teknillinen yliopisto hum Konstruktiotekniikan laitos. MEC-2430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy 2012.

Matematiikan tukikurssi

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 5, mallivastaukset Syksy 2016

Matematiikan tukikurssi

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III

Riemannin integraalista

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Riemannin integraali

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

SUORAKULMAINEN KOLMIO

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

6 Integraalilaskentaa

Sisältö. Funktiojonot ja -sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 15

5.4 Ellipsi ja hyperbeli (ei kuulu kurssivaatimuksiin, lisätietoa)

mplperusteet 1. Tiedosto: mplp001.tex Ohjelmat: Maple, [Mathematica] Sievennä lauseke x 1 ( mplp002.tex (PA P1 s.2011)

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 6, mallivastaukset Syksy 2016

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Matematiikan tukikurssi

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

Viikon aiheet. Pinta-ala

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 6, ratkaisuista. 1. Onko jokin demojen 5 tehtävän 3 relaatioista

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

Sinilause ja kosinilause

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1: tiivistelmä ja oheislukemista

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET

1 Jonot. 2 Sarjat. 3 Jatkuvuus. 4 Derivaatta. 5 Taylor-polynomit ja -sarjat. 1.2 Jonot. jossa

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

Matemaattinen Analyysi

Numeerinen integrointi

Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

1+kx 2, x [0, 1] 4. f k (x) = (sin x) k, x R Tehtävä 2. Osoita suoraan määritelmään perustuen, että funktiojono (f k ), missä

EDE Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy Matematiikan ja matriisilaskennan kertausta

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Matematiikan peruskurssi. Seppo Hassi

Rekursioyhtälön ratkaisutapa #1: iteratiivinen korvaus

Transkriptio:

Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn. Tvoitteen on lske srjn termien kertoimet n -steiseen termiin skk: > n:= 1; n := 1 Potenssisrjojen käsittelyä vrten on Mpless pketti powseries. > with(powseries: Trvittv potenssisrjmuotoinen yrite on > powcrete(yrite(k=[k]: tpsform(yrite, x, n; x x x 3 x 4 x 5 x 6 x 7 x 8 x 9 O( x 1 Powcrete-komennoll luodn Mple-proseduuri, jok vst hluttu potenssisrj. Tpsform-komennoll sdn tulostettu hluttu määrä termejä luodust potenssisrjst. Powseries-pketti käytettäessä on potenssisrjojen väliset opertiot tehtävä pketin työkluill. Esimerkiksi kht powcrete-komennoll luotu potenssisrj ei void kerto keskenään operttorill *, vn on käytettävä pketin komento multiply. Vstvsti diff -komento ei pure potenssisrjn vn on käytettävä komento powdiff. Sijoittmist vrten on pketin työkluill lskettv vlmiiksi lkuperäisessä differentiliyhtälössä esiintyvät derivointi j toiseen potenssiin korottminen. Tämän jälkeen potenssisrjoist muodostetn sijoitust vrten polynomit ottmll mukn n ensimmäistä termiä. > yriteder:= powdiff(yrite: tpsform(yriteder, x, n; x 3 x 4 x 3 5 x 4 6 x 5 7 x 6 8 x 7 9 x 8 1 x 9 O( x 1 > yritetoiseen:= multiply(yrite, yrite: tpsform(yritetoiseen, x, n; x ( x ( x 3 ( x 4

( x 5 ( x 6 ( x 7 ( x 8 ( x 9 O( x 1 > yritederpol:= convert(tpsform(yriteder, x, n, polynom; yritederpol := x 3 x 4 x 3 5 x 4 6 x 5 7 x 6 8 x 7 9 x 8 1 x 9 > yritetoiseenpol:= convert(tpsform(yritetoiseen, x, n, polynom; yritetoiseenpol := x ( x ( x 3 ( x 4 ( x 5 ( x 6 ( x 7 ( ( x 9 Sijoitetn yrite differentiliyhtälöön. > srjyht:= yritederpol=1yritetoiseenpol; srjyht := x 3 x 4 x 3 5 x 4 6 x 5 7 x 6 8 x 7 9 x 8 1 x 9 = 1 x ( x ( x 3 ( ( x 5 ( ( x 7 ( ( x 9 Yhtälön oikell j vsemmll puolell on potenssisrj. Jott nämä olisivt smt, tulee smkorkuisten potenssien kertoimien yhtälön oikell j vsemmll puolell oll smt. Vähentämällä yhtälön oike puoli vsemmst sdn ikn polynomi, jonk potenssien kertoimien tulee tällöin oll. Poimimll kertoimet coeffs-komennoll j määrittelemällä ne nollksi, sdn yhtälöryhmä. > lhs(srjyht-rhs(srjyht: coeffs(%, x: yhtlot:= {seq(%[i]=, i=1..n}; yhtlot := { 1 =, =, 5 =, 6 =, 7 =, 8 =, 9 =, x 8 x 6 x 4 x 8

1 =, 4 =, 3 = } Tuloksen on rekursiivinen epälinerinen yhtälöryhmä: ensimmäisestä yhtälöstä voidn rtkist, jos tunnetn, toisest tämän jälkeen, kolmnnest jne. Kokonisuudessn ryhmä voidn rtkist solve-komennoll. Tässä jälkimmäiseksi rgumentiksi pitäisi oikestn nt list yhtälöryhmän tuntemttomist, mutt oletuksen on, että rtkisu tphtuu kikkien ryhmässä esiintyvien symbolien suhteen. Kikki tuntemttomi ei sd rtkistuiksi, vn muut voidn inostn lusu ensimmäisen kertoimen vull. > rtk:= solve(yhtlot; 4 rtk = 3 4 1 5 = 3 4 3 5 3 6 17 = 15 := {,,, 15 8 = 3 8 1 5 48 315 17 7 = 315 6 3 7 77 45 17, 45, 37 = 9 1 3 44 189 138 835 1 6, = 835 ( 1, 141 = 14175 3179 945 77 15 11 138 14175 1 3 7 9 16 = 3 5 88 63 6 315, =, = 1 } Sijoittmll kertoimet yritteeseen sdn rtkisun olevn potenssisrjn lkupää: > srjrtk:= subs(rtk, tpsform(yrite, x, n1; srjrtk ( 1 x ( 1 x 4 3 4 1 5 3 x3 3 5 := 3 x 4 4 6 17 15 7 15 x5 3 7 77 45 17 45 x 6 8 3 8 1 5 48 315 17 7 9 16 315 x7 3 5 88 63 6 315 x 8 37 9 1 3 44 189 138 835 1 6 835 x9 141 14175 3179 945 77 15 11 138 14175 1 3 x 1 O( x 11 Tämä sisältää yhden määräämättömän vkion, kuten ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälön yleiselle rtkisulle luonnollist onkin. Jos lkuehdoksi vlitn y( =, tulee oll =. Vstv yksittäisrtkisu on > yksrtk:= subs([]=, srjrtk; 9,

1 17 6 yksrtk := x 3 x3 15 x5 315 x7 835 x9 O( x 11 Tämä on sm kuin funktion tn(x origokeskinen Tylorin srj: > series(tn(x, x, n1; 1 17 6 x 3 x3 15 x5 315 x7 835 x9 O( x 11 Näin tulee ollkin, sillä differentiliyhtälö on seproituv j sen yleiseksi rtkisuksi sdn y = tn(x C. > dsolve(diffyht, y(x; y( x = tn ( x _C1 Jott srjrtkisulle voitisiin piirtää kuvj, siitä on pudotettv jäännöstermi pois. Tämän trkk luseketthn ei tunnet eikä sille siis void lske numeerisi rvoj piirtämistä vrten. Jäännöstermin poistminen tphtuu muuntmll potenssisrj polynomiksi komennoll convert. > poly:= convert(yksrtk, polynom; 1 17 6 poly := x 3 x3 15 x5 315 x7 835 x9 Srjrtkisu j funktio tn(x smss kuvss: > plot({poly, tn(x}, x=..1.5;

Esitetty lsku ei nn viitteitä srjrtkisun suppenemislueest. Kokonn muill keinoill voidn osoitt, että tngentin origokeskisen Tylorin srjn suppenemissäde on π. Srj suppenee siis vin välillä ] π, π [. Hluttu termiluku voidn edellä olevss lskuss muutt j tämän jälkeen lske kikki uudelleen vlinnll Evlute Notebook vlikost Kernel/Evlution. Rtkisu suorn dsolve-komennoll Mplen dsolve-komennoll on mhdollist lske suorn rtkisuj, jotk ovt Tylorin srjoj. Tällöin käytetään prmetri type=series. Esimerkkinä edellä johdettu srjrtkisu suorn dsolve-komennoll: > Order:=1: dsolve({diffyht, y(=}, y(x, type=series: simplify(%; 1 17 6 y( x = x 3 x3 15 x5 315 x7 835 x9 O( x 1 > Linkit

srjmuotoinen yrite SKK & MS 31.5.1