XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017
Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2
Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden - Tyyppi - Määrä - Väyläluokka Väyläomaisuuden kuntotila Väyläomaisuusryhmä Tila Kunnon kuvaaminen Tavoite Korjaustarve (ei rahamääräinen) Lähde: Liikenneväylien korjausvelka 2016 (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 35/2016) Rahamääräinen korjausvelka Kuntotavoitteen alla olevan väyläomaisuuden määrä Toimenpidekustannukset 24.1.2017 3
Korjausvelka 2016 Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Valtion väylien yhteenlaskettu korjausvelka n. 2,4 Mrd eur Tie- ja rataverkon korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän Taulukko 1. Korjausvelka M Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 1023 808 8 1838 taitorakenteet 225 86 11 322 laitteet 0 219 23 241 varusteet 34 30 3 66 Yhteensä 1282 1142 44 2468 Taulukko 2. Korjausvelan osuus Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 41 % 33 % 0 % 74 % taitorakenteet 9 % 3 % 0 % 13 % laitteet 0 % 9 % 1 % 10 % varusteet 1 % 1 % 0 % 3 % Yhteensä 52 % 46 % 2 % 100 % 24.1.2017 4
Mitä mieltä asiakkaat ovat tiestön kunnosta? Korjausvelkakysely ammattiautoilijoille 2016 Uusi mobiilikysely Elo-syyskuu 2016 742 vastausta Miten arvioisitte valitsemanne alueen tiestön tilan ja kunnon muuttuneen kesään 2015 verrattuna? Heikentynyt 47 % Parantunut 20 % Ei muutosta 33 % Tyytyväisyys sorateiden kuntoon kesällä Tyytyväisyys teiden kuntoon Tyytyväisyys sorateiden kuntoon keväällä Tyytyväisyys maanteiden kuntoon kokonaisuudessaan 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 8 % 0 % 6 % 12 % 6 % 20 % Tyytyväisyys pääteiden kuntoon kuluneena kesänä Tytyyväisyys muiden päällystettyjen maanteiden kuntoon kuluneena kesänä Tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten yhteenlasketut osuudet Korjausvelkakysely 24.1.2017 7 ammattiautoilijoille 2016
Perusväylänpidon määrärahat 2010-2019 Hallituskaudella painotetaan perusväylänpitoa 1 600 000 000 1 400 000 000 1 200 000 000 1 000 000 000 Siirto väylähankkeista perusväylänpitoon 334 milj. eur hallituskaudella Korjausvelkaohjelma 595 milj. eur hallituskaudella Perusväylänpidon kehys 2017: 965 milj. eur/vuosi 800 000 000 Vesiväylänpito 600 000 000 400 000 000 200 000 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Radanpito Tienpito Ostovoimakorjattu, MAKU 2010 = 100 24.1.2017 Lähde: Valtion talousarviot, hallitusohjelma, kehyspäätökset 6
Väyläinvestointien (kehittämisen) rahoitus Valtion rahoitusta sidottu eri hallituskausina 24.1.2017 12
Perusväylänpito 2017 Budjetti 2017 (bruttomenot) 1,329 Mrd eur Määräraha (netto) 1,279 Mrd eur Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys 406 M 357 M + 160 M *) Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteenohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja. 182M 80 M +144 M *) Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen rakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle Parantaminen Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla. 24.1.2017 *) Korjausvelkaohjelma sekä kehittämishankkeista siirretty perusväylänpidon lisärahoitus, yht. 304 M v. 2017 8
Valtion väylien korjausvelka eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisee korjausvelan kasvun Lisäpanostukset 2016-2019 perusväylänpitoon ovat suuria, mutta kaikkiin tärkeisiinkään tarpeisiin ei pystytä vastaamaan - korjausvelkalaskelma yht. 2,4 Mrd eur korjausvelka M 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi +200 +250 +300 *) *) Kuvan Nykyrahoitus = viime vuosien keskimääräinen perusväylänpidon rahoitustaso 965 milj. eur/ vuosi Kuvan lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/2014 26.1.2017 9
Liikennevirasto huomenna 20.1.2017 10
Vireillä organisaatiomuutoksia ja muutosselvityksiä alueuudistus.fi www.lvm.fi/live 8.12.2016 11
Maakuntauudistus ja liikennehallinto (alueuudistus.fi) ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa ELY-keskusten Liikenne ja infrastuktuuri -vastuualueilla hoidettavat tehtävät ja tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyvät pääosin uuteen 18 maakuntaan (hallituksen linjaus kesäkuu 2016). ELY-keskusten tehtävistä erityisesti tienpito keskusteluttaa. Tieverkon omistus ja rahoitus? Asia kytkeytyy myös liikenneverkkoyhtiöselvitykseen. 8.12.2016 12
Liikennevirasto v. 2018 14
Sillat huomenna 24.1.2017 15
Maantiesillat (ilman putkisiltoja) 16
Rautatiesillat (ilman putkisiltoja) Alusrakenteet 17
Käyttöiät Siltojen suunnittelukäyttöikä, ellei hankekohtaisesti toisin vaadita: betonisillat 100 vuotta terässillat 100 vuotta puusillat 50 vuotta teräsputkisillat 50 vuotta 2000 1990 1980 1970 1960 1950 1940 1930 1920 1910 1900 Tiesiltojen valmistumisikä materiaaleittain 18
Betoni 24.1.2017 19
Kantavuus
Tarkastaminen Rakennusvuosi 1980 VPS 98 LYK 1,56 Uusiminen 26.1.2017 21
Tätä emme halua. https://www.youtube.com/watch?v=ct8vppbsoge&sns=em# 22