Kuva: www.yle.fi LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? VTT Timo Aro 20.5.2014 Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari
SISÄLTÖ I. SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA II. LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE PALVELURAKENTEEN KANTOKYKYMITTARIEN NÄKÖKULMASTA III. HAASTEET
I SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA
Nykyinen järjestelmä Yhteistoiminta-alue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 304 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta sosiaalipalvelut Erityishuoltopiiri Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Lähde: Kuntaliitto
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304) Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa, väestöstä 59 %) Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 %) Terveyskeskukset yhteensä (151) Kuntien (89) Kuntayhtymien (31) Vastuukuntien (31) Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta (73) Yli 20 000 asukasta (78) Lähde: Kuntaliitto
KUNTARAKENNE- LAKI METROPOLIALUEEN RATKAISUT KUNTIEN VALTIONOSUUS- JÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN KUNTA- UUDISTUS SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RATKAISUT KUNTALAIN KOKONAIS- UUDISTUS KUNTIEN TEHTÄVIEN ARVIOINTI
Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Uudistusten aikataulut 2012 2013 Eduskuntakäsittely Metropoliselvitys 5.3.2013 Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntien II kuulemiskierros 7.3.2013 Kuntien lausunnot 22.5.2013 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 2.12.2013 Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Rakennelain täydennys Lausunnot 31.3.2014 Arvio uudistuksesta 21.1.2014 ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) 2014 2015 2016 Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä Kuntien lausunnot 5/14 31.8.2014 HE + eduskuntakäsittely Uusi kuntalaki voimaan Sote Palvelurakennetyöryhmä 11.1.2013 Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen HE + eduskuntakäsittely selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä Kuntien lausunnot 17.1. ja 4.4.2014 Sote-selvityshenkilöt 19.3.2013 Sote järjestämislaki väliraportti 30.6.2013. loppuraportti 31.12.2013 Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot 11.10.2013 Kuntien lausunnot 13.3.2014 HE 05/ 2014 Kuntien kuuleminen 05-06/2014 Rakennelakityöryhmä Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueet toiminnassa viimeistään 1.1.2017 7 Lähde: Kuntaliitto
23.3.2014
Sote -alue Kuntayhtymä Palvelurakenne Järjestämisvastuu Ennaltaehkäisevät palvelut Saumattomat palveluketjut Tuottaja Rahoitusvastuu Erityistason palvelut Järjestäjä Sote -integraatio Hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut Yhdenvertaiset palvelut Peruserikoissairaanhoidon palvelut
Sote uudistus pähkinänkuoressa 1 (3) Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana. Uudistus mahdollistaa sote sopuun liittyvien linjausten mukaan ( ainakin periaatteessa seuraavan toivelistan/ta): yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!) purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen tarpeetonta päällekkäisyyttä turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja turvaa palvelujen rahoituksen turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin. UGH!!!!
Käytännössä
Sote uudistus pähkinänkuoressa 2 (3) Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen (VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus. Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote - alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä. Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun muassa: 1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen. 2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon tehokkaampi hyödyntäminen 3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.
Sote uudistus pähkinänkuoressa 3 (3) Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan (ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti) Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE 8.5.2014) Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä. Taustalla asiantuntijaryhmä. Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.
Lähde: Kuntaliitto
Auki on vielä muutamia pikku juttuja Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?) Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset mammuttisuuralueiden muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu) Ohjaus Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän nimissä sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden erityispiirteitä tunnisteta). Omistamiseen liittyvät kysymykset Rahoitukseen liittyvät kysymykset Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote palveluita tuottavissa peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin 191000 henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa) Sitoumuksiin liittyvät kysymykset Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa
Lähde: Kuntaliitto
Lähde: Kuntaliitto
II LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE KANTOKYKYMITTARIEN VALOSSA
15-20 %
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa Aluerajat MML, 2013 21
Länsi-Suomen kolmen maakunnan yleinen profiili eri muuttujilla MAAKUNTA BKTA /AS. 2011 BKT INDEKSI 2011 TYÖTTÖ- MYYSASTE 2014 % TALOUDEL- LINEN HUOL- TOSUHDE 2012 VÄESTÖL- LINEN HUOLTO- SUHDE 2012 LAINA- KANTA /AS. 2012 VUOSI- KATE /AS. 2012 TUTKIN- NON SUORIT- TANEET 2012 TYÖ- PAIKKO- JEN MÄÄRÄ 2012 YRITYSTEN MÄÄRÄ 2012 Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa KOKO MAA 31838 90,9 11,5 1,33 0,57 2157 88,6 68,2 200167 33544 32732 93,5 11,9 1,46 0,63 1545 241,5 65,4 93039 14554 35756 102,1 7,5 1,23 0,61 2439 215,9 67 80984 11490 35016 100 11,7 1,32 0,56 2261 249,3 68,5 2354422 349010 Lähde: Tilastokeskus
Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien väestökehitys ja väestöennuste 2014-2030 MAAKUNTA POHJANMAA SATAKUNTA VÄKILUKU 31.3.2014 VÄESTÖ- ENNUSTE 2030 MUUTOS ABS. 2014-2020 180 571 197 064 16 493 224 438 220 157-4 281 VARSINAIS- SUOMI 470 988 499 915 28 927 LÄNSI-SUOMEN SOTE-ALUE 875 997 917 136 41 139 KOKO MAA 5 455 068 5 847 678 392 610 MUUTOS % 2014-2030 9,1-1,9 6,1 4,7 7,2 Lähde: Tilastokeskus
Väestöennuste 2030 VÄESTÖENNUSTE 2030 Länsi-Suomen Sote alueella on neljä yli 50 000 asukkaan kaupunkia ja kuusi 20.000-49.999 asukkaan kuntaa 11 kuntaa, joissa 10000-19.999 asukasta 42 kuntaa, joissa alle 10 000 asukasta. Alle 5000 asukkaan kuntia 23 ja alle 2000 asukkaan kuntia 9 Porin perusturvan ytaalueella väestöennusteen mukaan 100 084 asukasta vuonna 2030 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 200000 195000 190000 185000 180000 175000 170000 165000 160000 155000 150000 145000 140000 135000 130000 125000 120000 115000 110000 105000 100000 95000 90000 85000 80000 75000 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Turku Pori Vaasa Salo Väestöennuste 2030 Lin. (Väestöennuste 2030) Porin perusturvan yta-alue 100.084 asukasta Rauma Ulvila Kustavi 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien verotulot, sote menot ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012 Maakunta Verotulot /as. Sote -kustannukset Valtionosuudet /as. /as. 1979 POHJANMAA 3477 3587 SATAKUNTA 3341 3484 VARSINAIS- SUOMI 3368 3416 KOKO MAA 3560 3445 1783 1674 1487 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Verotulot euroa per asukas Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas) VEROTULOT EUROA ASUKASTA KOHDEN (2012) 5400 5200 5000 Eurajoki 4800 Verotulot asukasta kohden ylivoimaisesti korkeimmat Eurajoella Verotulot alhaisimmat Pohjois-Satakunnan ja Varsinais-Suomen reunaalueilla Porin perusturvan ytaalueella verotulot 3.294 euroa asukasta kohden 4600 4400 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 Vaasa Kustavi Turku Pori Ulvila Porin perusturvan yta-alue 3.294 /asukas Länsi-Suomen Sote alueen mediaani 3.307 /asukas (Tarvasjoki) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 2600 2400 2200 2000 Merikarvia Karvia 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /as. SOTE NETTOKUSTAN- NUKSET /ASUKAS (2012) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset korkeimmat Kustavissa, Laviassa, Merikarvialla, Pomarkussa ja Loimaalla 4900 4700 4500 4300 4100 Kustavi Lavia Merikarvia Pomarkku Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas) Sote nettokustannukset alhaisimmat Turun seudun kehyskunnissa: kymmenen alhaisimman kunnan joukossa seitsemän Turun kehyskuntaa Porin perusturvan ytaalueen sote kustannukset medi-aanikuntia alhaisemmat 3.409 /as. Länsi-Suomen Sote alueen mediaani 3.498 /as. (Laihia) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 3900 3700 3500 3300 3100 2900 2700 2500 Vaasa Turku Pori Porin perusturvan yta-alue 3.409 /asukas Ulvila Luoto Rusko 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Valtionosuudet /asukas VALTIONOSUUDET /ASUKAS (2012) 3900 3700 3500 Valtionosuudet /asukas Merikarvia Lavia Pomarkku Lin. (Valtionosuudet /asukas) Valtionosuudet olivat asukasta kohden korkeimmat Merikarvialla ja Pohjois-Satakunnan kunnissa 3300 3100 2900 Karvia Valtionosuudet olivat alhaisimmat Turun seudun kehyskunnissa ja korkean työpaikkaomavaraisuuden kunnissa (Kaskinen, Rauma): seitsemän alhaisimman valtionosuuden kuntaa oli Turun seudulta Porin perusturvan yta-alueen valtionosuudet olivat mediaania alhaisemmat (1.717 /as.) 2700 2500 2300 2100 1900 1700 1500 1300 1100 Porin perusturvan yta-alue 1.717 /asukas Turku Pori Vaasa Ulvila Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 2.085 /asukas (Marttila) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 900 700 500 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Kaarina
Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne, työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta Yli 85 v. osuus % MAAKUNTA väestöstä POHJANMAA Yli 75 v. osuus % väestöstä Väestöllinen huoltosuhde Työlliset väestöstä % Työttömät % työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät Alle 25 v. työttömistä % työttömistä % 3,1 9,7 61,1 44,8 6 22 7,2 SATAKUNTA 3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3 VARSINAIS- SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1 KOKO MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Sairastavuusindeksi KELAN SAIRASTAVUUS- INDEKSI (2013) 130 Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi) 125 Lavia Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa ja Turun seudun kehyskunnissa 120 115 110 Merikarvia Siikainen Vehmaa Pomarkku Sairastavuusindeksi oli korkein Pohjois-Satakunnassa ja Varsinais-Suomen reuna-alueilla 105 100 Pori Porin perusturvan yta-alue 104,7 Turku Ulvila Porin perusturvan yta-alueen sairastavuusindeksi koko maan indeksin (100) ja Länsi-Suomen mediaanikuntien yläpuolella: Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin Länsi-Suomen alueella. 95 90 85 80 Vaasa Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 97,4 (Pöytyä) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 75 70 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Mustasaari
Yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä % YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (2013) 17 16 Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Siikainen Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä) Yli 75-vuotiaiden osuus oli korkein kolmen maakunnan reuna-alueilla 15 14 Merikarvia Karvia Yli 75-vuotiaiden osuus oli alhaisin Luodon kunnassa ja Turun seudun kehyskunnissa: kymmenen alhaisimman joukossa oli yhdeksän kuntaa Turun seudulta 13 12 11 10 Porin perusturvan yta-alue 10,2 % Pori Luodossa ja Maskussa oli kolme kertaa vähemmän yli 75- vuotiaita kuin esim. Siikaisissa 9 8 Ulvila Vaasa Porin perusturvan yta-alueella yli 75-vuotiaita joka kymmenes väestöstä (10,2 %) Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 10.7 % (Laitila) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 7 6 5 Masku Luoto 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Työllisten osuus % väestöstä TYÖLLISTEN OSUUS % VÄESTÖSTÄ (2012) Työllisten osuus oli korkein Turun ja Vaasan seudun kehyskunnissa: Mustasaaressa työllisiä oli lähes joka toinen väestöstä 50 49 48 47 46 45 44 43 Työllisten osuus % väestöstä Mustasaari Masku Rusko Vaasa Turku Lin. (Työllisten osuus % väestöstä) Työllisten osuus oli alhaisin Satakunnan pohjoisissa kunnissa ja Pohjanmaan sekä Varsinais- Suomen reuna-alueilla: Vaasan ja Turun seudun kehyskunnissa työllisten osuus oli 10-13 %- yksikköä korkeampi kuin maakuntien reuna-alueilla 42 41 40 39 38 37 36 Porin perusturvan yta-alue 40,5 % Ulvila Pori Pomarkku Lavia Porin perusturvan yta-alueella työllisten osuus oli 40,5 % 35 34 33 Merikarvia Siikainen Länsi-Suomen Sote alueen kuntien mediaani oli 41,9 % (Eurajoki) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 32 31 30 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Länsi-Suomen Sote alueen maakuntien segregaatiokehitystä kuvaavia muuttujia MAAKUNTA Koulutustasomittain Yksinhuoltajaperh eet % lapsiperheistä Toimeentulotuki /asukas Toimeentulotukea saaneet 25-64 vuotiaat % Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v. % POHJANMAA 330 13,9 74 4,6 0,6 SATAKUNTA 301 20,1 76 5,5 1,4 VARSINAIS- SUOMI 340 20,6 98 5,9 1,3 KOKO MAA 345 20,4 130 6,8 1,4 Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
Yksinhuoltajaperheiden osuus % lapsiperheistä YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OSUUS LAPSIPERHEISTÄ % (2012) Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä vaihteli merkittävästi kuntien välillä: Turussa oli lähes kuusi kertaa enemmän yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä kuin Luodossa Yksinhuoltajaperheiden osuus oli korkein Turussa, Kustavissa, Harjavallassa ja Porissa Yksinhuoltajaperheiden osuus oli alhaisin Pohjanmaan kunnissa: kuusi alhaisinta kuntaa oli Pohjanmaan kunnissa Porin perusturvan yta-alueella oli yksinhuoltajaperheiden osuus Länsi-Suomen Sote alueen mediaani oli 15,9 % (Isokyrö) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Turku Kustavi Harjavalta Pori Vaasa Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä % Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %) Porin perusturvan yta-alue 22,1 % Ulvila Merikarvia 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Pedersöre Luoto
Toimeentulotukea saaneiden 25-64 vuotiaiden osuus % TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN 25-64- VUOTIAIDEN OSUUS % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ (2012) 10 9 Harjavalta Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. % Lin. (Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %) Toimeentulotukea saaneiden osuus oli alhaisin Vaasan ja Turun seudun kehyskunnissa: osuus oli alle kaksi prosenttia viidessä kunnassa (Pedersöre, Luoto, Kruunupyy, Masku ja Mustasaari) 8 7 6 Raisio Turku Vaasa Pori ja Merikarvia Porin perusturvan yta-alue 5,9 % 5 Toimeentulotukea saaneiden osuus oli korkein Harjavallassa ja keskuskaupungeissa 4 Ulvila Porin perusturvan yta-alueen kunnissa toimeentulotukea sai 5,9 % 25-64-vuotiaista suhteessa vastaavanikäiseen väestöön 3 2 1 Pedersöre, Luoto, Kruunupyy Länsi-Suomen Sote alueen mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotuki euroa per asukas TOIMEENTULOTUKI EUROA PER ASUKAS (2012) Toimeentulotukimenot asukasta kohden vaihtelivat merkittävästi alueen kuntien välillä: 190 180 170 160 150 Toimeentulotuki euroa per asukas Raisio Raisio Kustavi Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas) Yhdeksässä kunnassa toimeentulotukimenot olivat yli 100 euroa asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi, Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa, Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja Nakkila 140 130 120 110 100 Harjavalta Vaasa Turku Kymmenessä kunnassa toimeentulotukimenot asukasta kohden jäivät alle 30 euron: alle 20 euron tason jäivät ruotsinkieliset kunnat Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy 90 80 70 60 Pori Merikarvia Ulvila Porin perusturvan yta-alueen ttmenot olivat 86,5 euroa asukasta kohden 50 40 30 Länsi-Suomen Sote alueen ttmenojen mediaani oli 60 euroa asukasta kohden (Vöyri) Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
III HAASTEET
Haasteet Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet muutostilanteessa Noin 2,5 vuotta aikaa trimmata Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen organisaatiokone kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen? Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa? Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoimintaalueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote uudistus) Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä entä palvelun käyttäjien rooli? Tuotteistaminen Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella, niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten? Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden käyttämien palvelujen perusteella kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim. toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä, perhelääkärit jne.
K I I T O S!!!