Kuntauudistus, sote-uudistus ja säästöt: haasteita kunnille ja järjestöille. Christell Åström erityisasiantuntija

Transkriptio

1 Kuntauudistus, sote-uudistus ja säästöt: haasteita kunnille ja järjestöille Christell Åström erityisasiantuntija

2 Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa Vahvan kunnan kriteerit Keinot Toimeenpanon aikataulu ja prosessi Kuntajakolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Vahvat kunnat ja sote-alueet Rahoitus ja järjestämisvastuu Kehittäminen ja valvonta Kuntalaki Kunnan talouden ohjaus Johtaminen Luottamushenkilöt Lähivaikuttaminen, Kunta ja markkinat Valtionosuusjärjestelmä Kunnan tehtävät ja niiden rahoitus, mm. Kuntien ja valtion tehtävienjako Verotulorahoitus/valtionosuudet Kustannus- ja vaikutusarvionnin kehittäminen

3 Valtionosuusuudistuksen keskeiset muutokset nykyjärjestelmään: Sairastavuuskerroin uusiksi sekä sen painoa korotetaan ja ikärakenteen painoa pienennetään Noin 700 milj siirtämistä muualta kuntien valtionosuuksista verotulojen perusteella tehtävään tasaukseen 20% omarahoitusosuus Uutena tekijänä työpaikkaomavaraisuuskriteeri VOS - uudistus kommentointikierroksella, D-L 17.1 Ongelmana se, että mitään luonnoksen linjausta ei ole perusteltu, eikä vaihtoehtoisia koelaskelmia esitetty. 3

4 Vaalan kunta Vaala sijaitsee Kainuun maakunnassa, asukkaita n.3300 Harvaan asuttua maaseutua Matkaa maanteitse Ouluun ja Kajaaniin n. 93 km (matka-aikana n. 1h15min), Helsinkiin n. 580 km Hyvät liikenneyhteydet: Valtatie 22, Oulu- Kontiomäki rata, lentoasemat Oulu ja Kajaani 4

5 Vaalan kunta ja VOS Vaala häviäisi uudistuksessa kokonaisuudessaan -348 euroa/asukas eli euroa valtionosuuksia. Tämä on 4,2% käyttötaloustuloista. Vaalan osalta kuten muidenkin kuntien osalta uudistus tarkoittaa sitä, että kunnan omarahoitusosuus kasvaa ja valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin puolestaan laskee (ennen kunnan omarahoitusosuus oli 52,9% ja nyt 56,9%). Lisäksi verotulotasaus on Vaalalle epäedullisempi nyt esitetyssä mallissa. Vaalan muutokseen vaikuttavat seuraavat asiat: Sairastavuuskerroin ei juuri muutu eli nykyisin se on 1,77 ja uudessa järjestelmässä se olisi 1,72. Koska sairastavuuden paino kasvaa merkittävästi nykyisestä, niin Vaala tulee saamaan sen perusteella nykyistä selvästi enemmän valtionosuutta: nykyisin määrä n. 2,5 milj. euroa ja uudessa mallissa n. 6,2 milj. euroa. Toisaalta vanhusikäryhmien painon pieneneminen taas vähentää valtionosuuksia, koska Vaalassa vanhusten osuus on melko suuri. Kokonaisuuden vie miinukselle verotulotasauksen muutos (voimalaitosveron palautus 50 %:sesti) ja syrjäisyyslisän porrastuksen poistuminen (pl. >1,5), koska Vaala on saanut syrjäisyyden perusteella korotusta varsin paljon (syrjäisyysluku 1,42) nykyisessä järjestelmässä. Nyt syrjäisyyslisän kerroin säilyy vain niillä kunnilla, joiden syrjäisyyskerroin on yli 1,5. Huomionarvoista on, että kuntarakennelain 4g :ssä erityisen harvalla asutuksella tarkoitetaan kuntaa, jonka kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 8 :ssä tarkoitettu syrjäisyysluku on 1,00 tai sitä suurempi. Nyt näitä kuntia ei kuitenkaan huomioida riittävästi vosuudistuksessa. Onko oikein, että esim. Oulu saa syrjäisyyden perusteella 4,7 miljoonaa euroa valtionsouutta? Vaalan asemaa suhteessa muihin asukastiheydeltään harvaanasuttuihin kuntiin heikentää se, että asukastiheyskorotuksessa asukastiheys lasketaan maapinta-alasta. Vaalalla on saaristoosakuntana merkittävä osa pinta-alastaan vesistöä. 5

6 Kuntien ilmoitukset kuntarakenneselvityksistä Yleisiä havaintoja Tilanne näyttäytyy varsin sekavana.» Heijastaa uudistusten keskeneräisyyttä Kuntien ilmoitukset poikkeavat varsin usealla alueella naapurikuntien vastauksista.» Ei ole sovittu yhdessä Kaikki kunnat ovat vastanneet» Osa katsoo täyttävänsä kriteerit» Osa ei katso selvitystä tarpeellisena» Osa haluaa sote ratkaisun ensin tietoon Osalla kunnista useampia selvitysvaihtoehtoja sekä selvityksiä Kuntia, jotka eivät aio tehdä selvitystä, on n. 40» Monia syitä, esim. vedotaan uudistusten keskeneräisyyteen, ei löydy selvityskumppania, erityiset olosuhteet Alustavien havaintojen pohjalta on vaikea vetää pitkälle meneviä tulkintoja yhdistymisten todennäköisyyksistä. 6

7 Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset 1. Metropolialueen kunnat; Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti (Valtiovarainministeriön erityinen kuntajakoselvitys = MES) 2. Espoo, Vihti, Kirkkonummi ja Kauniainen. 3. Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen ja Sipoo. 4. Kotka, Hamina, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. 5. Lappeenranta, Imatra, Lemi, Luumäki Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. (MES) 6. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula. 7. Kemiönsaari ja Parainen. 8. Turun seutu; Turku, Aura, Kaarina, Kustavi, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki, Taivalsalo ja Vehmaa. (MES) 9. Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. 10. Lahti, Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola. (MES) 11. Tampereen kaupunkiseudun kunnat; Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. 12. Juupajoki ja Orivesi. 13. Pori, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Lavia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. 14. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila. 15. Säkylä, Huittinen, Köyliö ja Kokemäki. 16. Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Lavia, Pomarkku ja Siikainen. 17. Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat; Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. (MES) 18. Joensuun kaupunkiseudun kunnat; Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. (MES) 19. Seinäjoki ja Jalasjärvi. (MES) 20. Seinäjoki, Jalasjärvi ja Kurikka. 21. Kuopio ja Juankoski. 22. Kuopio ja Tuusniemi. 23. Lieksa, Juuka, Nurmes ja Valtimo. 24. Haapavesi, Alavieska, Oulainen ja Ylivieska (tilanne ) Kuntarajat MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto/JAH

8 Vaala ja kuntarakenneuudistus Vaalan kunta on lausunut, että Oulun ja Kajaanin väliin tarvitaan maaseutumainen kunta. Kunnalla valmius kuntaliitoksiin jos ne tuovat lisäarvoa alueelle. Alueelle on kuitenkin vaikea muodostaa toiminnallisesti järkevää asukkaan kuntaa. Sellainen kunta olisi monikeskuksinen ja harvaan asuttu. Vaihtoehto Vaala- Utajävi-Muhos, joka maantieteellisesti olisi järkevä. Tämä kuntaliitos ei juuri nyt näytä toteuttamiskelpoiselta, koska Muhos on määrätty tekemään selvitys Oulun kanssa. Lisäksi ko. kunta ei täytä asukkaan kriteeriä. Vaalan kanssa liitosselvityksen haluaa tehdä vain Utajärvi. Muita kuntia ei ole ilmoittautunut. Mitä lisäarvoa saavutetaan kahden n asukkaan kunnan liitoksella? Varsinkin jos sote-palvelut ratkaistaan muutoin. Vaalalla mahdollisuus hakea poikkeusta selvittämisvelvollisuudesta. Turvaako VOSuudistus erittäin harvaan asuttujen kuntien mahdollisuudet rahoittaa palvelut? Vaalan osalta on myös käyty keskustelua kunnan jakamisesta. Esitykset ovat tulleet ministeriöstä. Vaalan kunta ja kyselyn mukaan myös kuntalaiset vastustavat kunnan jakamista kahtia. HUOM! Vaalan kunta on perustettu liittämällä Vaalan kurkun alue Säräisniemen pitäjään 60 vuotta sitten. Tällöin kunnan keskus siirtyi Säräisniemeltä Vaalaan. Kunnan keskustaajamassa asuu vain 42% kuntalaisista. 8

9 SOTE-uudistuksen keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla (maakuntien keskuskaupungit, as kunnat) Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita (as. väh , kuuluu vastuukunnan työssäkäyntialueeseen). Alueiden hallinto vastuukuntamallilla sote-alueen toiminta voidaan järjestää myös kuntayhtymämallilla Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

10 Perustuslakiin liittyvät kysymykset Kuntien äänivalta voiko äänivalta määräytyä yksinomaan kuntien asukasluvun perusteella, vai tarvitaanko ns. äänileikkuri Vastuukuntamalli hallinnon selkeys kunnan velvollisuus toimia vastuukuntana muiden kuntien vaikutusmahdollisuus kuntien mahdollisuus valita kuntayhtymä vastuukunnan sijasta Perustason alueet kuntien ja kuntalaisten yhdenvertaisuus vaikutus sote-integraatioon

11 Vaalan kunta ja sote-uudistus Vaala kuuluu nyt Oulunkaaren kuntayhtymään, jossa mukana Simo, Pudasjärvi, Ii, Utajärvi ja Vaala. Jatkossa vaihtoehtona jos laki hyväksytään Kainuun kuntayhtymä tai sote-alue, jossa vastuukuntana Oulu (tai jos Oulu hyväksyisi niin kuntayhtymä, mutta vaihtoehto lähinnä teoreettinen). Nyt laissa säädetään vain järjestämisestä ei tuotannosta. Tuotannon päättää järjestäjä. Rahoituksesta voidaan sopia. Valtionosuudet ohjataan peruskunnan kautta. Miten lähipalvelut turvataan? Miten pienten ja maaseutumaisten kuntien ääni kuuluu? Mahdollisuus, että Oulunkaari jatkaa palvelujen tuottajaorganisaationa on olemassa. Siitä mitä tuotetaan päättää vastuualue. Malli on kieltämättä sekava ja sisältää myös perustuslaillisia ongelmia. Isot maakuntakeskukset eivät myöskään ole mallista innoissaan, koska heillä ei ole osaamista ja kokemusta harva-alueen palvelujen järjestämisestä. Jos tällä uudistuksella halutaan saada säästöjä se tarkoittaa välttämättä palvelujen keskittämistä. 11

12 Uudistusten aikataulut Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Kuntarakennelaki voimaan Kesäkuu kriteerit Aluekierros ja kuntien kuuleminen Rakennelakityöryhmä Metropoliselvitys Arvio uudistuksesta Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien II kuulemiskierros Kuntien lausunnot Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista Kuntien yhdistymiset voimaan , kuitenkin viimeistään Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Sote Palvelurakennetyöryhmä Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista mennessä HE + eduskuntakäsittely Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun HE + eduskuntakäsittely mennessä Kuntien lausunnot Sote-selvityshenkilöt Sote järjestämislaki väliraportti loppuraportti Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot Kuntien lausunnot 5/ HE + Eduskuntakäsittely Kuntien lausunnot Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Uusi kuntalaki voimaan Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista Sote- ja perustason alueet toiminnassa viimeistään

13 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen Kuntatalousohjelma Hallitus on ilmoittanut, että toimenpiteiden toteuttamisella kuntatalous vahvistuu yhdellä miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Toimenpideohjelman kuntiin kohdistavien toimien suuruudeksi vuoteen 2017 mennessä on arvioitu yhteensä miljoonaa euroa seuraavasti:» kuntien tehtäviä vähentävät toimet 262» kuntien velvoitteiden ja normien purkaminen 970» Yhteensä milj. 13

14 Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset ja irtisanomiset 2013 ja 2014 Tilannearvio KT:n tiedustelun perusteella joulukuussa Lomautukset Irtisanomiset Lomautukset Irtisanomiset Kuntien/kuntayhtymien määrä, joita koskee Henkilöstön määrä, joita koskee % koko kunta-alan henkilöstöstä 1,8 0,1 7,8 0,2 Lomautusten kesto keskim. kalenteripäivää 13 11

15 Järjestöjen rooli uudistuksessa Keskeinen, etenkin yhteistyön tiivistämisessä, lähidemokratiassa, kuntalaisten aktivoinnissa, toimintatapojen muutoksessa, palveluiden tuottamisessa» Kannattaa toimia nyt eikä odotella tuloksia. Ennen kaikkea tarvitaan asennemuutosta kaikilla tasoilla. MUUTOS ON MYÖS MAHDOLLISUUS! 15