LAPINJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

LAPINJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27248 LAPINJÄRVEN KUNTA LAPINJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAN PÄIVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET... 2 2.1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2.2 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄKSET... 3 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE... 3 3.1 POHJAVESIALUELUOKAT... 3 3.2 POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN... 4 3.3 VESIENHOIDON JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMINEN... 4 3.4 POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN... 5 3.5 VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET... 6 3.6 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA... 7 3.6.1 Lapinjärven phjavesialue... 7 3.6.2 Räfsbacken phjavesialue... 8 3.6.3 Valkeasun phjavesialue... 9 4 POHJAVESIMUODOSTUMISTA SUORAAN RIIPPUVAISTEN PINTAVESI- JA MAAEKOSYSTEEMIEN SELVITYKSET... 10 4.1 TILANNE POHJAVESIALUEILLA... 10 5 POHJAVESITIEDOT... 10 5.1 POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA... 10 5.2 VEDENHANKINTA... 11 5.2.1 Lisävedenhankinta... 11 5.3 VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT... 13 5.4 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN VALVONTA JA SEURANTA... 13 5.4.1 Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat.. 14 5.5 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU... 15 5.5.1 Lapinjärven phjavesialue... 16 5.5.2 Räfsbacken phjavesialue... 16 5.5.3 Valkeasun phjavesialue... 17 6 POHJAVESIALUEIDEN MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS JA JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET..... 17 6.1 MAAKUNTAKAAVA... 18 6.2 YLEISKAAVA... 18 6.3 ASEMAKAAVA... 19 6.4 RAKENNUSJÄRJESTYS... 19 6.5 JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET... 20 8.1 LIIKENNE JA TIENPITO... 21 8.1.1 Riskiarviinti... 22 8.1.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 23 8.2 HAUTAUSMAAT... 23 8.2.1 Riskiarviinti... 24 8.2.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 24 8.3 MAA-AINESTEN OTTO... 24 8.3.1 Riskiarviinti... 25 8.3.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 25 S we c Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c. fi etunimi.sukunimi@swec.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5 e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

8.4 ÖLJYSÄILIÖT... 26 8.4.1 Riskiarviinti... 27 8.4.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 27 8.5 MUUNTAMOT... 29 8.5.1 Riskiarviinti... 31 8.5.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 31 8.6 MAALÄMPÖKAIVOT... 31 8.6.1 Riskiarviinti... 33 8.6.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 33 8.7 TEOLLISUUS JA YRITYSTOIMINTA POHJAVESIALUEILLA... 34 8.7.1 Lapinjärven phjavesialue... 34 8.7.2 Valkeasun phjavesialue... 34 8.7.3 Riskiarviinti... 35 8.7.4 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 35 8.8 PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 36 8.8.1 Riskiarviinti... 37 8.8.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 38 8.9 MAA- JA METSÄTALOUS... 39 8.9.1 Lapinjärven phjavesialue... 39 8.9.2 Räfsbacken phjavesialue... 40 8.9.3 Valkeasun phjavesialue... 40 8.9.4 Riskiarviinti... 41 8.9.5 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 41 8.10 PUTKISTOT, VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 43 8.10.1 Riskiarviinti... 44 8.10.2 Phjavesien sujelutimenpiteet, sujelumääräykset ja timenpidesusitukset. 44 9 TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA... 46 10 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 48 11 LÄHDELUETTELO... 52 LIITTEET: Liite 1. Phjaveteen liittyvä lainsäädäntö sekä hjeet ja susitukset Liite 2. Talusveden laatuvaatimukset ja -susitukset sekä phjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmät Liite 3. Ehdtus tarkkailuhjelmaksi Liite 4. Jätevesi- ja kaavakartta Liite 5. Yleiskartta ja I lukan phjavesialueiden riskikartat Liite 6. II lukan phjavesialuekartat S we c Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c. fi etunimi.sukunimi@swec.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5 e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

Muutslista / ARY / ARY / Lauri Jrnen VALMIS 4.3.2015 / ARY 4.3.2015 / ARY 4.3.2015 / Lauri Jrnen VALMIS 4.12.2014 / ARY 4.12.2014 / ARY 4.12.2014 / Lauri Jrnen LUONNOS Muuts Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Humautukset S we c Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c. fi etunimi.sukunimi@swec.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5 e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

LAPINJÄRVEN KUNTA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TYÖ E27248 1 JOHDANTO Phjavesialueiden sujelusuunnitelman tarkitus n pyrkiä sujelemaan I ja II lukan phjavesialueet ehkäisemällä phjaveden laadun heikkenemistä ja säilyttämään phjavesiesiintymien antisuudet ennallaan. Sujelun ensisijaisena tavitteena n kaikkien uusien riskien välttäminen ja lemassa levien riskien miniminti. Suunnitelmallisuus ja riittävä tiet phjavesialueista n välttämätöntä, jttei timintja rajitettaisi liikaa. Sujelusuunnitelman tarkitus n timia hjeena ja apuna viranmaisvalvnnassa, maankäytön suunnittelussa sekä lupahakemusten käsittelyssä. Phjavesitietja hyödyntävät muun muassa vesihultlaitkset, ympäristönsujelu-, rakennus-, kaavitus-, maa-aineslupa- ja terveydensujeluviranmaiset, maaseutuasiamiehet sekä asukkaat ja timinnanharjittajat. Phjavesialueiden sujelusuunnitelmamenettely täydentää ja sin krvaa vesilain mukaiset suja-aluepäätökset. Sujelusuunnitelmaa ei vahvisteta Etelä-Sumen aluehallintvirastssa (AVI), eikä sillä le välittömiä tai sitvia juridisia seurausvaikutuksia. Sujelusuunnitelma vidaan hyväksyä kunnan-/kaupunginvaltuustn käsittelyssä. Phjavesien sujelussa tutkimuksen suuntaviivat antaa EU:n vesiplitiikan puitedirektiivi (2000/60 EY). Tämä sujelusuunnitelma nudattaa ympäristöministeriön hjeistusta sujelusuunnitelmien laatimiselle. Suunnitelmassa päivitetään vunna 1997 laadittu Lapinjärven kunnan tärkeimpien phjavesialueiden sujelusuunnitelma. Kunnassa sijaitsee yhteensä kuusi phjavesialuetta, jista Lapinjärvi, Räfsbacken ja Valkeasu vat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I lukan phjavesialueita. Lapinjärvellä n lisäksi Kivualhnmäen, Myssmalmen ja Riihimäen vedenhankintaan sveltuvat II lukkaan kuuluvat phjavesialueet. Kunnan phjavesialueiden kartitus- ja lukitustiedt n tarkistettu vunna 2011 sekä vunna 2014, jllin Pckarbackenin alue pistettiin phjavesilukituksesta (12/2014). Tässä sujelusuunnitelmassa pääpain n I lukan phjavesialueilla, jille riskikartitus tehdään. Suunnitelmassa II lukan alueet käydään läpi lähinnä vedenhankintamahdllisuuksia silmällä pitäen. Sujelusuunnitelma laaditaan yhteisprjektissa Lviisan kaupungin kanssa, jnne päivitetään sujelusuunnitelma samanaikaisesti. Lapinjärven vedenhankinta perustuu phjaveden käyttämiseen raakavedenlähteenä. Vedenhankintakäytössä vat Räfsbacken alueella leva Pukarn vedenttam sekä Valkeasun alueella leva Prlammin ttam. Lapinjärven phjavesialueella leva vedenttam timii pikkeustilanteissa kunnan varavesilähteenä. Lisäksi vettä stetaan Lviisanseudun Vesi Oy:ltä (LSV Oy), jlla n vedenttamita Myrskylässä. Kunnan phjavesialueita ei le lukiteltu vesienhidn suunnittelussa riskikhteiksi. Phjavesialueita uhkaavat mnet riskitekijät, kuten liikenne ja tienpit, öljysäiliöt, asutus, yritystiminta, maa-ainesten tt sekä maatalus, jiden vaikutukset selvitetään suunnitelman yhteydessä. Vedenhankinnasta ja vesihultlaitksen käyttötehtävistä vastaa Lapinjärven kunnan vesihultlaits. Kunta käyttää vedenhankinnassa paikallisia phjavesivarja, jten sujelusuunnitelman päivittäminen ja Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

2/49 alueiden sujelu n tulevaisuuden vedenhankinnan turvaamisen kannalta erittäin tärkeää. Tähän sujelusuunnitelmaan kerätään yhteen phjavesialueilta levaa tutkimustieta, jnka phjalta täydennetään sekä päivitetään lemassa levia tietja phjavesimudstumista. Suunnitelmassa määritellään vedenttamalueet ja sujavyöhykkeet sekä tarkistetaan vedenttamiden tarkkailuhjelmat ja tarvittaessa tehstetaan vedenlaadun tarkkailua. Työssä päivitetään phjavettä uhkaavat riskitekijät ja annetaan timenpidesusituksia riskien vähentämiseksi sekä ehdtuksia timenpiteiksi vahinktapauksissa. Sujelusuunnitelmassa määritellään myös phjavesialueilla mahdllisesti tarvittavat lisätutkimukset. Sujelusuunnitelmaa varten perustettiin hjausryhmä, jhn kuuluvat seuraavat henkilöt: Lauri Jrnen Esk Nylander Kaisa Leht Maud Östman Ulla Kananen Heidi Lyytikäinen Ulf Blmberg Juk Trpainen Mauri Kivelä Markku Paakkarinen Swec Ympäristö Oy Uudenmaan ELY keskus Uudenmaan ELY keskus (1.12.2014 asti) Lviisan kaupunki Lviisan kaupunki (11.12.2014 asti) Lviisan kaupunki (1.1.2015 alkaen) Lviisan kaupunki Lapinjärven kunta (29.10.2014 asti) Lapinjärven kunta (29.10.2014 alkaen) Lviisan Vesiliikelaits Sujelusuunnitelma n laadittu Lapinjärven kunnan timeksiannsta Swec Ympäristö Oy:n Turun timistlla. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2.1 LAINSÄÄDÄNTÖ Lainsäädäntö sisältää määräykset ja keint phjavesien sujelulle. Phjavesien sujeluun vaikuttavat pääasiassa uusi 1.9.2014 vimaan astunut ympäristönsujelulaki (527/2014) sekä vesilaki (587/2011). Uutta ympäristönsujelulakia täydentää lisäksi valtineuvstn asetus ympäristönsujelusta (713/2014), jka astui vimaan 10.9.2014. Erityisesti phjaveden sujeluun liittyvät vesilaissa leva vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus (VL 3:2) sekä ympäristönsujelulaissa levat maaperän ja phjaveden pilaamiskiellt (16 ja 17 ) (Liite 1). Kiellt vat vimassa myös phjavesialueiden ulkpulella. Vedenttamiden ympärille vidaan määrätä myös suja-alue vesilain (4:11) mukaan (Liite 1). Uusi vesilaki astui vimaan 1.1.2012 ja myös uudessa laissa aiemman phjaveden muuttamiskielln tarkittamat timenpiteet sekä muu yli 250 m³/vrk vedentt edellyttävät vesitalusluvan hakemista. Lisäksi kaikki vesihultlaitsten uudet ttamt tarvitsevat vesilain mukaan AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. Vesilain 3 luvun 2 :n (vesitalushankkeen yleinen luvanvaraisuus) mukaan vesitalushankkeella n ltava aluehallintvirastn lupa, js se vi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkrkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka phjaveden laatua tai määrää (Liite 1). Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

3/49 Laissa vesienhidn ja merenhidn järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (1263/2014) n annettu määräyksiä phjavesialueiden sujelusuunnitelmista sekä phjavesialueiden määrittämisestä, rajauksista ja lukittelusta (Kappale 3.3). Lainsäädännön kannalta n tarpeen humiida myös valtineuvstn asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (VNA 1022/2006) ja sen phjavesiä kskeva muutsasetus (VNA 342/2009), jka sisältää vaarallisten aineiden päästön suraan tai välillisesti phjaveteen (Liite 2/3). Vesienhidn järjestämisestä annetun asetuksen (1040/2006) muuts (341/2009) määrittelee phjaveden ympäristönlaatunrmit, jiden perusteella vesienhidn suunnittelussa määritetään riskiphjavesialueet ja arviidaan phjavesialueen tila (Liite 2/4). Myös muissa laeissa, kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) sekä maa-aineslaissa (555/1981) n phjaveden sujeluun liittyviä säädöksiä (Liite 1). 2.2 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄKSET Kunnalliset ympäristönsujelumääräykset ttavat humin paikalliset lsuhteet ja niillä vidaan vähentää phjavesiin khdistuvia riskejä ja estää phjavesien likaantumista. Lapinjärven kunnalla n 1.1.2013 vimaan tulleet ympäristönsujelumääräykset. Kunnan ympäristönsujelun viranmaistehtäviä n hitanut 1.1.2013 alkaen Lviisan kaupungin ympäristönsujelutimist. Lapinjärven ympäristönsujelumääräyksissä n phjavesialueilla humiitu jätevesien käsittely, tiesulan käyttö, lumenkaatpaikat ja ajneuvjen, kneiden ja laitteiden sekä veneiden pesu ja hult. Määräyksissä n lisäksi humiitu jätteiden käsittely kiinteistöillä, betni- ja tiilijätteen hyödyntäminen maarakentamisessa, plttaine- ja kemikaalisäiliöt, plttnesteiden jakelu ja maalämpöjärjestelmät sekä ktieläinten ulkalueiden sijittaminen. Ympäristönsujelumääräyksistä n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. 3 POHJAVESIALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA SUOJELUSUUNNITELMA ALUE 3.1 POHJAVESIALUELUOKAT I lukan phjavesialueet vat vedenhankintaa varten tärkeitä alueita. Määritelmältään I lukan phjavesialue n sellainen vedenhankinnan kannalta keskeinen resurssi, jta jk käytetään tai tullaan käyttämään 20 30 vuden kuluessa tai muutin esimerkiksi vesihulln erityistilanteissa varavedenttn, vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m³/d. Erityisperustein pienempiäkin vedenttamita palvelevia alueita vidaan merkitä tähän lukkaan kuuluviksi. Lukkaan I kuuluva alue vi käsittää kk phjavesialueen tai vedenhankinnan kannalta tarpeellisen sa-alueen. II lukan phjavesialue sveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta alueelle ei tistaiseksi le sitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Tällaisia vedenhankintaan sveltuvia phjavesialueita vat esimerkiksi alueet, jiden antisuus n yli 250 m³/d tai jilla vi muutin lla vedenhankinnan kannalta alueellista merkitystä. Lukkaan II kuuluva alue käsittää yleensä yhtenäisen phjavesialueen tai sujelun kannalta tarpeelliset sa-alueet. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

4/49 III lukan muut phjavesialueet vaativat hyödyntämiskelpisuuden arviimiseksi lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Kartitetut phjavesialueet lukitellaan käyttökelpisuuden ja sujelutarpeen mukaan eri lukkiin. I lukan phjavesialue vi lla myös pistemäinen, jllin phjavesialue n rajaamatta. Näiltä alueilta n esitetty vain vedenttkaivt pistemäisenä tietna. 3.2 POHJAVESILUOKAN MUUTTAMINEN Sumen ympäristökeskuksen (2009) julkaiseman phjavesialueiden kartitus- ja lukitushjeen mukaan phjavesialuelukkaa vidaan nstaa tai laskea, mikäli tutkimuksin n tdettu muutksia alueen sveltuvuudessa vedenhankintaan tai alueen käyttötarkitus n muuttunut. Phjavesialue vidaan myös kknaan pistaa phjavesilukituksesta, js tutkimuksissa tdetaan hydrgelgisista syistä alun perin yli 50 hengen yhteisvedenhankintaan käytetyn alueen heikk sveltuvuus raakavesilähteenä. Phjaveden laadun heikkenemisen takia ei aluetta saa kuitenkaan pistaa phjavesilukituksesta. Mikäli phjavesialue päädytään pistamaan lukituksesta, turvaavat ympäristönsujelulaki ja vesilaki kuitenkin mahdllisen yksityisen vedenhankinnan. 3.3 VESIENHOIDON JA MERENHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMI- NEN Laki vesienhidn ja merenhidn järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (1263/2014) n astunut vimaan 1.2.2015. Lain tavitteena n tehstaa phjavesien sujelua ja parantaa eri timijiden ikeusturvaa. Muutksessa lakiin lisättiin uusi 2a luku, jssa säädettiin phjavesialueiden määrittämisestä, rajauksista ja lukittelusta sekä phjavesialueen sujelusuunnitelmista. Lakimuutksessa phjavesialueiden nykyiset I ja II lukka krvataan 1 ja 2 lukilla. Laissa nykyisestä IIIlukasta luvuttiin kknaan ja perustettiin uusi lukka E. Phjavesilukkien muutsaikataulua ei le määrätty laissa. ELY-keskus lukittelee phjavesialueen vedenhankintakäyttöön sveltuvuuden ja sujelutarpeen perusteella (10 b ): 1) 1-lukkaan vedenhankintaa varten tärkeän phjavesialueen, jnka vettä käytetään tai jta n tarkitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talusvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutimetriä vurkaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2) 2-lukkaan muun vedenhankintakäyttöön sveltuvan phjavesialueen, jka phjaveden antisuuden ja muiden minaisuuksiensa perusteella sveltuu 1 khdassa tarkitettuun käyttöön. ELY-keskus lukittelee lisäksi E-lukkaan phjavesialueen, jnka phjavedestä pintavesi- tai maaeksysteemi n suraan riippuvainen. Lain (10 f ) mukaan kunnan n phjavesialueen sujelusuunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa varattava kaikille mahdllisuus tutustua ehdtukseen ja esittää siitä mielipiteensä. Sujelusuunnitelmaa kskevasta ehdtuksesta n pyydettävä lausunt niiltä kunnilta, jita sujelusuunnitelma vi kskea, sekä sujelusuunnitelman alueella timivaltaiselta ELY-keskukselta ja aluehallintvirastlta. Kunnan n julkaistava sujelusuunnitelma ja tiedtettava siitä sekä timitettava sujelusuunnitelma ELY-keskukselle merkittäväksi ympäristönsujelun tietjärjestelmään. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

5/49 3.4 POHJAVESIALUEIDEN RAJAAMINEN Phjavesialueiden rajat määrittelee alueellinen ELY-keskus. Phjavesialueet rajataan kahteen vyöhykkeeseen, jtka erttuvat varsinaisen mudstumisalueen ja phjavesialueen rajan perusteella. Phjavesien krkeussuhteilla ja niistä määritettävillä virtaussuunnilla n myös merkitystä alueiden rajaamisessa. Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöön purkavalla harjulla eli antikliinisellä akviferityypillä Phjavesialueen rajaus vettä ympäristöstään keräävällä harjulla eli synkliinisellä akviferityypillä Kuva 1. Phjavesialueen rajaaminen varsinaiseen mudstumisalueeseen ja phjavesialueeseen (Sumen ympäristökeskus 2009). Phjaveden varsinaisen mudstumisalueen raja n samalla hyvin vettä läpäisevän san raja (Kuva 1). Tämän alueen maaperän vertikaalisen läpäisevyyden n vastattava vähintään hienhiekan vedenläpäisevyyttä ja n ltava tätä tasa kk maanpinnan ja phjavedenpinnan välisen matkan. Myös kalli- ja mreenialueet, jtka lisäävät phjaveden määrää kuuluvat mudstumisalueeseen. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

6/49 Phjavesialueiden rajat seuraavat usein pintamaalajien rajja, mutta maalaji ei välttämättä pysy samana kk mudstumassa. Phjavesialueen raja sittaa aluetta, jlla n vaikutusta phjavesiesiintymän vedenlaatuun ja sen mudstumiseen (Kuva 1). Vyöhyke ulttuu hyvän tiiviysasteen yhtenäisesti maavaan maaperään saakka, kuten esimerkiksi savisilttimudstumaan, jnka kerrspaksuus n >3 metriä. Ulimpia rajja ei kuitenkaan tarvitse aina määrittää hydrgelgisin perustein vaan rajat vidaan jskus tehdä maastssa helpsti havaittavaksi. 3.5 VESILAIN MUKAISET SUOJA-ALUEET Phjaveden likaantumisen estämiseksi vidaan vedenttamiden ympärille määrätä vesilain 4 luvun 11 :n mukaan suja-alue (Liite 1). Suja-alueen perustamista vivat vaatia vedenttamluvan hakijan lisäksi myös asiansaiset (mm. maanmistaja) sekä viranmainen. Paikin liian suppea sujavyöhykejak sekä nykylainsäädäntöä/-käytäntöä lievemmät määräykset vat saaneet vanhemmat sujaaluepäätökset menettämään merkitystään. Suja-alueiden määrittäminen parantaa phjaveden laatua ja käyttökelpisuutta sekä mahdllisesti haittaavien timintjen estämismahdllisuuksia phjavesialueilla. Suja-alueet n jaettu sujavyöhykkeisiin, jtka vahvistaa Etelä-Sumen aluehallintvirast. Kauksujavyöhyke kattaa kk vedenttamn valuma-alueen. Näillä alueilla n kielletty phjaveden pitkäaikainen saastuttava timinta. Lähisujavyöhykkeellä eli vedenttamn lähialueella n myös phjaveden hygieenistä saastuttamista aiheuttava timinta kielletty. Vyöhyke tulisi rajata niin, että veden virtausaika vyöhykkeen reunalta ttamlle lisi nin 50 60 päivää. Tässä ajassa taudinaiheuttajien letetaan tuhutuvan. Vedenttamalueella saa harjittaa vain vedentttimintaa. Lapinjärven phjavesialueilla leville vedenttamille ei le määritelty sujaalueita. Lapinjärven phjavesialueelle n kuitenkin laadittu Kirknkylän phjavedenttamn suja-aluesuunnitelma, jssa n määritelty sujavyöhykkeet sekä laadittu käyttörajituksia (Suunnittelukeskus Oy 1979). Suja-alueita ei le kuitenkaan vahvistettu. Vedenttamiden ympäristössä n timintja, kuten maa-ainesten tta, viljelyä ja öljysäiliöitä, jtka aiheuttavat phjaveden pilaantumisriskiä. Sujaalue vidaan määrätä, js alueen käyttöä n tarpeen rajittaa veden laadun tai phjavesiesiintymän antisuuden turvaamiseksi. Mahdllisilla sujaaluemääräyksillä vitaisiin pienentää riskitiminnista aiheutuvaa pilaantumisvaaraa. Suja-alue määräyksillä vitaisiin tiukentaa ympäristönsujelumääräysten lisäksi esimerkiksi maankaivua, yritystimintaa, tienpita, öljysäiliöitä ja trjuntaaineiden ja lannitteiden varastintia sekä käyttöä. Suja-alueita n mahdllista hakea vedenhankintakäytössä levien phjavesialueiden vedenttamille. Sujaaluetta ei saa määrätä laajemmaksi kuin n välttämätöntä. Maanmistussuhteilla n myös merkitystä suja-alueiden tarpeellisuuteen, sillä mikäli mudstumisalueella levat maa-alueet vat vedenttajan tai kunnan mistuksessa, vidaan alueiden maankäyttöön helpsti vaikuttaa. Lapinjärven kunta mistaa vain kiinteistön, jssa sijaitsee Kirknkylän varavedenttam sekä Räfsbacken vedenttamalueen ja sen ympäröivän kiinteistön. Valkeasun phjavesi- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

7/49 alueelta kunta mistaa laajemman kiinteistön vedenttamn ympäristöstä. Suurin sa phjavesialueesta n kuitenkin yksityisessä mistuksessa. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Phjaveden laadun turvaamiseksi n vedenttamiden ympärille mahdllista hakea Etelä-Sumen aluehallintvirastlta suja-alueita. 3.6 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Vedenhankinnan kannalta Lapinjärven merkittävimmät phjavesiesiintymät sijaitsevat katknaisissa pitkittäisharjuissa. Harjujakst suuntautuvat Lapinjärvellä luteesta ja killisesta khti Ingermaninkylää ja jatkuvat siitä kaakkn khti Lviisaa. Harjuissa aines n pääsin hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja sraa, mutta harjujen liepeillä siltti- ja savikerrkset peittävät sittain vettäjhtavia maakerrksia samalla pienentäen varsinaisten mudstumisalueiden pinta-alaa. Phjavesialueiden vedenhankintaa haittaa paikin phjavedenpinnan yläpulelle nusevat kalliselänteet, jtka jakavat phjavesivarastt erillisiksi altaiksi. Kunnan alueella kalliperä n rapakivigraniittia, mikä khttaa phjaveden fluridipitisuutta. Kunnan phjavesialueista n tieta taulukssa 1. Taulukk 1. Tietja Lapinjärven alueella levista phjavesialueista. Phjavesialueen nimi Numer I lukan phjavesialue Sijaintikunta Karttalehti Kknaispinta-ala (km²) Mudstumisalueen pinta-ala (km²) Lapinjärvi 0140701 Lapinjärvi 3022 11 1,45 0,12 Kirknkylä Räfsbacken 0140708 Lapinjärvi 3022 12 1,09 0,45 Pukar Valkeasu II lukan phjavesialue 0140710 Lapinjärvi 3022 09 3022 12 1,7 0,8 Prlammi Kivualhnmäki 0140704 Lapinjärvi 3022 08 1,18 0,66 - Myssmalmen 0140714 Lapinjärvi 3022 11 1,09 0,62 - Riihimäki 0140752 Lapinjärvi, Orimattila 3022 12 0,69 - - Vedenttamt Akviferityyppi, imeytymiskertin Harju, synkliininen (keräävä) Harju, antikliininen (purkava), 0,35 Harju, antikliininen (purkava), 0,4 Harju, antikliininen (purkava), 0,4 Harju, antikliininen (purkava), 0,4 Peitteinen mudstuma, synkliininen (keräävä) Sujelusuunnitelmassa esitetyt phjaveden krkeustast vat N2000 krkjärjestelmässä ja krkeudet vat metrejä merenpinnan yläpulella. 3.6.1 Lapinjärven phjavesialue Mudstuma n sa katknaista pitkittäisharjujaksa, jka n alueella killislunais-suuntainen. Phjavesialue rajautuu pääsin savikkihin ja länsipulelta Lapinjärveen. Phjavesialueen killispulella sijaitsee prakaiv-ttam, jnka phjavesilukitus n pistettu. Lapinjärven phjavesialueen vanha vedenttpaik- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

8/49 ka aivan järven rannassa tdettiin likaantuneeksi tdennäköisesti Lapinjärven tulvavesien vaikutuksesta ja uusi kaiv rakennettiin vunna 1977 hieman kauemmaksi järven rannasta. Harjualueella maaperä n hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja sraa ja reuna-alueilla vettäjhtavat kerrkset vat savi- ja silttikerrsten peitssa. Vedenttamn eteläpulella phjaveden virtausta rajittaa itä-länsi-suuntainen kalliharjanne. Phjaveden krkeus n vedenttamalueella ja sen phjispulella taslla +24...+25 ja phjavesialueen eteläsassa taslla nin +36. Phjaveden päävirtaussuunta n alueella killisesta lunaaseen. Phjaveden varsinainen mudstumisalue n erittäin pienialainen. Harjualueen lisäksi vettä vi kulkeutua ttamlle myös ympäröiviltä mreeni- ja kallialueilta. Lisäksi rantaimeytymistä saattaa jssain määrin tapahtua, vaikka Lapinjärven ranta-alue nkin pääasiassa vettä läpäisemätöntä. Vedenttamn läheisyydessä järven phjalla n tdettu nin 7 10 metriä paksu savikerrs vettäjhtavan maakerrksen päällä (Maaseudun keskusrakennustimist Oy 1963). Phjavettä purkautuu järveen tdennäköisesti lähteistä. Suunnittelukeskus Oy:n (1979) surittamien kairausten mukaan hienaineskerrsten paksuus vaihtelee alueella runsaasti. Phjavesialueen killisrajalla siltti- ja savikerrksen paksuus n nin 6,3 metriä, Billbackan alueella nin 2,6 metriä, vedenttamn eteläpuleisella peltalueella nin 14,2 metriä ja sen eteläpulella mudstumisalueen reunalla nin 1,4 metriä. Hienaineskerrsten alapulella esiintyy hyvin vettäjhtavia hiekka- ja srakerrksia. Maaseudun keskusrakennustimist Oy (1963) n surittanut phjavesialueelta maaperätutkimuksia ja kepumppauksen. Tutkimusaluetta peittävä savea ja hiesua sisältävä kerrs paksunee järvelle päin. Vedenttamn khdalla hienaineskerrksen paksuus n nin 6 metriä ja sen alapulella tavataan pääsin hiekkaa, sraa ja hiena hiekkaa nin 15,5 metrin syvyydelle maanpinnasta. Alueella kallinpinnalla esiintyy phjamreenikerrs. Tehty kepumppaus kesti nin 10 päivää ja pumppausteh li 800 l/min (1152 m³/d). Pumppauksen alussa vedenpinta laski npeasti nin metrin pumppauspaikan lähellä levassa havaintpisteessä. Pumppauksen päätyttyä vesipinta nusi npeasti kaikissa havaintputkissa. Tehlla 600 l/min (864 m³/d) phjavedenpinta alki nusta. Arvi alueella mudstuvasta phjaveden määrästä n nin 800 m³/d, mutta kepumppauksen perusteella hetkellisesti vidaan alueelta pumpata suurempia vesimääriä. Pumppauspaikan läheisyydessä tavattiin lisäksi lähteitä, jiden virtaamaan vedentt vaikuttaa. 3.6.2 Räfsbacken phjavesialue Mudstuma n phjis-etelä-suuntainen pitkittäisharju, jnka länsipulella n rantakerrstuma. Phjavesialue rajautuu savikkihin sekä phjis- ja länsisissa kalliihin. Phjaveden mudstumisalue katkeaa phjavesialueen keskivaiheilla. Phjissassa selänne n kapea ja sen aines n pääsin sraa, jssa n havaittavissa rautaa aineksessa. Harjun reuna-alueita peittävät saviliepeet. Harjun eteläpäässä entisessä maa-aineskupassa sijaitsee Pukarn vedenttam. Eteläsassa harjuaines n pääsin hiekkaa ja ydinsat vat kivistä sraa. Ottamlta pumpataan phjavettä hieman alle 100 m³/d. Alueelta n kaivettu maa-aineksia sittain phjavedenpinnan alapulelta, mutta suunnitelman laatimisen aikana phjavedenpintaa ei llut havaittavissa entisissä maa-aineskupissa. Phjavesi virtaa vedenttamlle pääsin phjisesta / luteesta. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

9/49 3.6.3 Valkeasun phjavesialue Phjavesialue rajautuu pääsin pelt- ja sualueisiin sekä phjisessa Orimattilan pulella levaan Lusinkallin II lukan phjavesialueeseen. Mudstuman itäpulella n reunamudstumia rantakerrstumineen ja maa-aines n heikmmin lajittunutta. Aluetta rikkvat kallikynnykset, jtka säätelevät phjaveden virtausta. Phjavesialueen phjissassa levassa maa-aineskupassa phjavedenpinta n näkyvissä. Mudstuman länsisa n pitkittäisharju-deltakmpleksi, jssa maa-aines vaihtelee ydinsan kivisestä srasta deltan sraan ja hiekkaan. Mudstuma jatkuu luteeseen savi- ja silttikerrsten alla. Suunnittelukeskus Oy:n (1993) surittamien lyöntikairausten mukaan phjavesialueen eteläreunalla levan Prlammin vedenttamn alueella hyvin vettäjhtavat hiekka- ja srakerrkset vat 6 15,4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Alueella n nin 3,8 metriä paksu savikerrs ja sen alapulella silttistä hiekkaa nin 6 metrin syvyydelle saakka. Alueella esiintyy paikin hut kerrs silttistä hiekkaa myös syvemmällä maaperässä. Väylä Oy (1994) n surittanut kairauksia Prlammin vedenttam tarkkailuputkien asennuksen yhteydessä. Kairaukset sittavat, että vedenttn ympäristössä hyvin vettäjhtavat maakerrkset sijittuvat pääsin ttamalueelle, sen phjispulelle sekä ttamlta eteläkaakkn. Kalli n paljastuneena sikalan eteläreunalla ja eteläpuleisessa srakupassa. Alueen halki kulkevan maantien khdilla kallinpinta nusee lähelle maanpintaa ja vettäjhtavien maakerrsten kerrspaksuudet vat erittäin huita. Sikalan eteläpulella tien vieressä kallinpinnan tdettiin levan nin 2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Vielä etelämpänä levaan pieneen srakuppaan tehtiin 6 kairausta, jissa kalli li nin 0,5 1 metrin syvyydessä, eikä phjavettä havaittu pisteissä. Phjavesialueen etelärajalla metsäpirtin alueella levassa kaivssa phjavedenpinta n llut nin 5 6 metrin syvyydessä maanpinnasta, mutta sen käyttö n lpetettu hienn hiekan takia. Saman tntin länsirajalla Suurikyläntien vieressä n kairauksen perusteella 4 5 metriä kvaa savimaata, jnka alapulella li löyhempää silttiä ja kallinpinta n tdennäköisesti 9,2 metrin syvyydellä. Vedenttamn eteläpulella Kuha-nimiselle tilalle vievän tien risteyksessä n kairausten mukaan nin 2 metriä khtalaisen kvaa mreenia, pehmeää savea 7 metriin saakka, 7 8 metrin syvyydellä erittäin pehmeää liejua ja sen alapulella savea. Suunnittelukeskus Oy (1993) n surittanut alueella kuukauden kestävän kepumppauksen vedenttamn alueelta. Kepumppaus li havaittavissa seuratuissa havaintputkissa ja kaivissa pumppauspaikan luteis- ja lunaispulella. Lunaispulella levat kaivt sijaitsevat phjavesialueen ulkpulella, mutta niiden arviitiin levan kepumppauksen vaikutusalueella, vaikka pumppauksen vaikutus vesipintihin likin lievä. Pumppauspaikan luteispulella levissa kaivissa pumppauksen vaikutus vesipinnissa li selvempi. Kepumppaus alitettiin krkeammalla tutlla 330 l/min (475 m³/d) ja tasapaintilan saavuttamiseksi pumppausteha hieman pienennettiin 310 l/min (446 m³/d). Pumppauspaikalta arviintiin kepumppauksen perusteella saatavan phjavettä nin 400 m³/d, eikä pumppausmäärä saisi vurkausikeskiarvna ylittää määrää 450 m³/d. Phjavedenpinta n alueen keskivaiheilla levassa sikalan havaintputkessa (HP3) llut vunna 2003 taslla +57,73, jka n lähes 20 metriä krkeammalla kuin vedenttamalueella kepumppauksen aikana. Tuhkamäen harjudeltakmpleksissa kalli n phjavedenpinnan yläpulella mudstaen phjaveden virtausta rajittavan kallikynnyksen. Sikalan alue timii vedenjakajana phja- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

10/49 veden virratessa alueelta khti phjista ja etelää. Sikalan phjavesivaikutuksia n havaittu phjisessa, mutta muutksia ei le havaittu vedenttamlla (Uudenmaan ympäristökeskus 2005). Kknaisantisuudeltaan phjavesialue hyvä ja ttamlta pumpataan phjavettä nin 250 300 m³/d. 4 POHJAVESIMUODOSTUMISTA SUORAAN RIIPPUVAISTEN PINTAVESI- JA MAA- EKOSYSTEEMIEN SELVITYKSET Sujelusuunnitelmien yhteydessä tarkastellaan vesipuitedirektiivin mukaisesti vatk tutkimusalueen phjavesimudstumat sellaisia, että jkin pintavesi- tai maaeksysteemi n suraan riippuvainen niistä. Selvitys kskee ensisijaisesti Natura-verkstn kuuluvia alueita ja niissä levia lähteitä, lähdepurja ja lähteikköjä. Näiden lisäksi vidaan tarkasteluun ttaa sut ja phjavedestä riippuvaiset muut ksteikt, mikäli niiden eksysteemien riippuvuus phjavedestä tunnetaan. Selvityksessä humiidaan pintavesien ja phjaveden vaikutukset pintaveden eklgiaan. Phjaveden ttmäärillä ja siitä jhtuvilla phjavedenpinnan sekä virtaussuuntien muutksilla saattaa lla vaikutusta pintavesiin ja sitä kautta myös maaeksysteemeihin. Liiallisen vedentn seurauksena phjavedenpinta vi laskea ja lähteiden virtaama pienentyä merkittävästi. 4.1 TILANNE POHJAVESIALUEILLA Lapinjärven I tai II lukan phjavesialueilla ei sijaitse Natura-alueita. Phjavesialueista vain Valkeasun ja Myssmalmen alueet rajautuvat sualueisiin. Valkeasun phjavesialueen eteläpäässä levan vedenttamn pumppausmäärät eivät välttämättä vaikuta alueen phjissassa phjaveden krkeuteen, kska alueen keskivaiheilla n arviitu kulkevan kallikynnys. Kunnan phjavesialueilla ei sijaitse phjavesilampia. Phjavesialueilla vain muutamassa maa-aineskupassa n phjavedenpinta näkyvissä. Phjaveden pumppausmäärät vat alueilla suhteellisen pieniä, eikä pumppauksien le havaittu merkittävästi alentaneen mudstumien phjavedenpintaa. Tutkimusalueella n havaittu muutamia lähteitä phjavesialueiden reunilla. Phjavesimudstumat eivät le sellaisia, että jkin pintavesi- tai maaeksysteemi lisi suraan riippuvainen niistä. 5 POHJAVESITIEDOT 5.1 POHJAVESIALUEET VESIENHOIDON SUUNNITTELUSSA Valtineuvst hyväksyi vunna 2009 vesienhitsuunnitelmat ja timenpidehjelmat, jissa esitetään tieta vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista timista, jilla vesien hyvä laadullinen ja määrällinen tila saavutetaan vuteen 2015 mennessä. Kymijen-Sumenlahden vesienhitalueen vesienhitsuunnitelmassa ja vesienhidn timenpidehjelmassa vusiksi 2016 2021 kunnan phjavesialueita ei le lukiteltu riski- tai selvityskhteiksi. Alueiden määrällinen ja kemiallinen tila n arviitu hyväksi. Vesipuitedirektiivi edellyttää riskiphjavesialueilta minaispiirteiden lisätarkastelua eli sujelusuunnitelmamenettelyä. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

11/49 5.2 VEDENHANKINTA Kunnan vedenhankinnasta ja vedenttamista vastaa teknisen lautakunnan alainen Lapinjärven vesihultlaits. Lapinjärven kunta käyttää vedenhankinnassa paikallisia phjavesilähteitä. Vedenhankintakäytössä vat Räfsbacken alueella leva Pukarn vedenttam sekä Valkeasun alueella leva Prlammin ttam. Pukarn ttamsta pumpattu vesi menee pääsin alueen maan käyttöön. Lapinjärven phjavesialue ei le vedenhankintakäytössä, vaan alueen vedenttam timii varavesilähteenä. Aluetta ei vida vedenlaatungelmien takia käyttää ilman tehstettua vedenkäsittelyä. Paikallisilla vesisuuskunnilla n lisäksi mat vedenttamt. Kunnan I lukan phjavesialueiden arviitu kknaisantisuus n nin 1560 m³/d ja II lukan alueiden nin 1090 m³/d. Lapinjärvi staa lisäksi vettä Lviisanseudun Vesi Oy:ltä (LSV Oy), jlla n vedenttamita Myrskylässä. Lapinjärven kunnan vesihultlaits n situtunut stamaan vettä LSV Oy:ltä 250 m³/d. Vettä n mahdllisuus timittaa verkn kautta kuitenkin 1090 m³/d. Kunnan mien vedenttamiden antisuus n riittävä, mutta raakaveden krkean fluridipitisuuden takia siihen sekitetaan LSV Oy:ltä tettua phjavettä. Kunnan vesijhtverkstn n liittynyt nin 790 kiinteistöä eli nin 1900 asukasta liittymisasteen llessa nin 67 % (Rambll 2014). Vunna 2013 kunnan vedenttamilta n pumpattu phjavettä yhteensä 378 m³/d ja LSV:tä n stettu 408 m³/d, kknaisvedenhankinnan llessa 786 m³/d (845 m³/d vunna 2012 ja 584 m³/d vunna 2011). Omien vedenttamiden käyttöaste arviiduista phjavesialueiden mudstumismääristä li nin 50 %. Rambllin (2014) laatiman vesihulln kehittämissuunnitelman mukaan phjavesialueiden vedenjakelualueet vat yhteydessä tisiinsa sekä LSV:n verkstn. Lisäksi LSV:n verkst n yhteydessä Myrskylän vesilaitksen sekä Lviisan Veden verkstihin, jista n mahdllista timittaa vettä pikkeustilanteissa. Vedenhankinnan timintavarmuutta n mahdllista lisätä yhdistämällä vesijhtverkstja ylikunnallisesti Myrskylän, Kuvlan (Elimäen) ja Lviisan Övrebyn suuntaan. Pienten putkikkjen takia vettä n kuitenkin saatavilla vain rajallinen määrä. Kunnan väestömäärän ennustetaan pysyvän nykyisellä tasllaan, mutta vedenkulutuksen arviidaan tulevaisuudessa laskevan, mikäli vutvesiä saadaan vähennettyä verksta saneeraamalla. 5.2.1 Lisävedenhankinta Sujelusuunnitelman pääpain n I lukan phjavesialueilla ja II lukan alueet käydään läpi lähinnä vedenhankintamahdllisuuksia silmällä pitäen. Lapinjärvellä n vedenhankintaan sveltuvia II lukkaan kuuluvia phjavesialueita Kivualhnmäki, Myssmalmen ja Riihimäki. Pckarbackenin pistemäinen phjavesialue n pistettu phjavesilukituksesta vunna 2014. Kivualhnmäki phjavesialue n kalliselänteen reunaan kerrstunut pitkittäisharju rapakivialueella. Mudstuman aines n sraa ja hiekkaa, jka n itäpulella savikerrsten peitssa. Kallikynnykset rikkvat mudstuman erillisiksi phjavesialtaiksi. Arvi kk alueella mudstuvasta phjaveden määrästä n nin 390 m³/d, jten alue n kknaisantisuudeltaan tyydyttävä. Alueelta ei le kuitenkaan saatavilla vastaavaa vesiväärä yhdestä ttamsta. Alueella n arviitu levan teknis-taludelliset edellytykset perustaa yli 100 m³/d vedenttam rakentamalla enintään kaksi tai klme vedenttkaiva. Vedenhankintaa vaikeuttaa rapakivestä jh- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

12/49 tuva mahdllinen veden krkea fluridipitisuus. Alueen phjavesilukka n krtettu II-lukkaan 6/2011. Myssmalmen phjavesialue n rapakivialueella levassa pitkittäisharjussa. Karkein maa-aines esiintyy mudstuman phjissassa, missä suurin sa harjusta n kaivettu pis. Eteläsassa maa-aines n hiekkaa sekä sraa ja kalli n mnin paikin phjavedenpinnan yläpulella. Phjaveden päävirtaussuunta n kaaksta luteeseen harjun suuntaisesti. Vedenhankinnan kannalta alue n arviitu tyydyttäväksi. Arvi kk alueella mudstuvasta phjaveden määrästä n nin 400 m 3 /d, mutta sitä ei le kallikynnysten takia mahdllista saada yhdestä pisteestä. Vedenhankintaa haittaa lisäksi veden mahdllisesti krkea fluridipitisuus. Alueelta aikaisemmin tehdyissä karttatarkasteluissa ei le havaittu tllista ttamn paikkaa Kivualhnmäen ja Myssmalmen phjavesialueilta ei le tdennäköisesti saatavilla riittävästi hyvälaatuista phjavettä, jtta sen hankkiminen lisi kannattavaa. Alueiden vedenhankintamahdllisuuksien tarkempi selvittäminen vaatisi phjavesitutkimuksia alueilta. Lapinjärvi staa hyvälaatuista phjavettä Lviisanseudun Vesi Oy:ltä, jten alueiden tutkimiselle ei le llut tarvetta. Riihimäen phjavesialue sijaitsee Virmajen laaksssa, jnne kerääntyy phjavettä ympäröiviltä kalli- ja mreenialueilta. Jkilaaksssa sijaitsee mahdllisesti vettä jhtavia hiekkakerrksia savipeitteen alla. Mudstuma sijaitsee rapakivialueella. Alueen kknaisantisuudeksi n arviitu nin 200 m 3 /d. Phjavesilukka n laskettu II:een 6/2011, jllin alueen rajauksia n tarkistettu. Phjavesialueelle suunniteltua lähdeveden ttama ei le rakennettu, eikä alueen käyttöä vedenhankinnassa le suunniteltu. Alueelta vi lla mahdllista saada riittävästi phjavettä sen hyödyntämiseen, mutta phjaveden laatu ei välttämättä täytä talusveden raja-arvja. Pckarbacken phjavesialuerajaus n pistettu phjavesilukituksesta sujelusuunnitelman laatimisen yhteydessä (12/2014). Sitä ennen Mejeribackenin prakaiv-ttamn ympäriltä pistettiin phjavesialueen rajaus ja alueesta tehtiin pistemäinen phjavesialue vunna 2011. Kaivn etelä- ja länsipulella phjaveden virtausta estävät kallialueet. Alue n sa pitkittäisharjujaksa, jssa vettä läpäisevät pääsin hiekkaa sisältävät kerrkset jatkuvat mahdllisesti savikn alla phjiseen. Aines vaihtelee hiensta hiekasta kiviseen sraan. Mudstuman lievealueilla n savi- ja silttikerrs, jnka päällä n rantakerrstuma. Kknaisantisuudeltaan alue n heikk ja sen antisuudeksi n arviitu 100 m 3 /d. Rapakivialueesta jhtuen phjavedessä esiintyy krkeita fluridipitisuuksia. Prakaiva n käytetty muutaman kiinteistön vedenhankinnassa, mutta pienen antisuuden ja krkean fluridipitisuuden takia kaivn laajempi hyödyntäminen ei le kannattavaa. Alueen kiinteistöt vat liittyneet kunnan vesijhtverkkn. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Lisävedenhankinta kunnan II lukan phjavesialueilta vaatisi alueiden tarkemman tutkimisen. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

13/49 5.3 VEDENOTTAMOT, VEDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT SEKÄ VEDENOTTOLUVAT Phjavesiesiintymistä n saatavilla vettä hetkellisesti määriteltyjä vedenantisuuksia enemmän, mutta seurauksena n yleensä phjavedenpinnan reilu aleneminen tai kuivana aikana phjaveden saannin estyminen. Liiallinen vedentt vaikuttaa lähteiden virtaamiin sekä sille tihkuvan phjaveden määrään ja hunntaa myös yleensä veden laatua (Fe ja Mn). Tieta Lapinjärven vedenttamista n taulukssa 2. Taulukk 2. Tietja Lapinjärven phjavesialueilla levista vedenttamista. POHJA- VESIALUE Lapinjärvi Räfsbacken Valkeasu VEDEN- OTTAMOT, OMISTAJA, Kirknkylä, Lapinjärven vesihultlaits Pukar, Lapinjärven vesihultlaits Prlammi, Lapinjärven vesihultlaits POHJA- VESI- ALUEEN VE- DENAN- TOISUUS m³/d VEDEN- OTON LUPA- MÄÄRÄ m³/d VEDEN- OTTO- MÄÄRÄ 2013 m³/d 800 700-260 - 97 500 400 281 VEDENKÄSITTELY YM. Ei le vedenkäsittelyä, Vettä juksutetaan Kirknkylän ttamlta laitteistjen ylläpitämiseksi järveen nin 15 m³/viikssa Sda-alkalinti ja UV-desinfiinti, Tarvittaessa siirrettävä desinfiintilaite Lviisasta Sda-alkalinti ja UV-desinfiinti, Klrin pumppauslaite, Tarvittaessa siirrettävä desinfiintilaite Lviisasta Vesilain mukaan vedenttmäärän ylittäessä 250 m³/d, samin kuin muu timenpide, jnka seurauksena phjavesiesiintymästä pistuu muutin kuin tilapäisesti phjavettä vähintään 250 m³/d vaatii lupaviranmaisen luvan. Lisäksi kaikki uudet vesihultlaitsten ttamt tarvitsevat vesilain mukaan Etelä-Sumen AVI:n luvan vesimäärästä riippumatta. Pukarn vedenttamlla ei le vedenttlupaa, kska ttmäärä n llut alle 250 m³/d. ELY-keskukselle n tehtävä ilmitus pinta- tai phjaveden ttamisesta, kun tettava määrä n yli 100 m³/d. Aluehallintvirastn myöntämät vedenttluvat vat pidemmän ajanjaksn keskiarvja, jten hetkellisesti vedenttmäärät saavat ylittää lupamäärät, js keskiarv ei ylity. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Vedenttamalueet tai vedenttkaivt tulee tarvittaessa aidata. 5.4 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN VALVONTA JA SEURANTA Ssiaali- ja terveysministeriön asetus talusveden laatuvaatimuksista ja valvntatutkimuksista (461/2000) antaa yleiset määräykset talusveden laadulle sekä tarvittaville tutkimuksille. Näiden määräysten tarkitus n taata sellainen talusvesi, jsta ei aiheudu käyttäjälle vaaraa tai terveydellistä haittaa. Talusveden laatuvaatimusten ja -susitusten tulee nudattaa liitteissä 2/1-2 esitettyjä enimmäispitisuuksia. Ssiaali- ja terveysministeriön asetus talusveden laatuvaatimuksista ja valvntatutkimuksista annetun ssiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttami- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

14/49 sesta (442/2014) astui vimaan 1.9.2014. Asetuksessa n annettu seuraavia muutksia: - Talusvettä timittavien laitsten tulee alittaa desinfiinti kuuden tunnin kuluessa desinfiintitarpeen havaitsemisesta (Laitksilla pitää lla desinfiintivalmius helmikuun 2015 lppuun mennessä.) - Tarkennetaan kunnan terveydensujeluviranmaisten terveydensujelulain 8 :n njalla tekemien erityistilannesuunnitelmien laatimista - Krstetaan entisestään laitksen erityispiirteiden ja riskinarviinnin humiimista talusveden laadun valvnnassa ja käyttötarkkailussa - Uraanille n asennettu laatuvaatimus 30 mikrg/l - Määritellään vedenjakelualue ja sen suhde valvntatutkimushjelmaan ja vähimmäistutkimustiheyksiin 5.4.1 Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat ja vedenttamiden tarkkailuhjelmat Vedenlaadun valvntatutkimushjelmat Kunnan terveydensujeluviranmaisen tulee yhteistyössä talusvettä timittavan laitksen ja sille vettä timittavan kanssa laatia vähintään 10 m 3 vurkaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin talusvettä timittavien laitsten säännöllistä valvntaa varten vedenjakelualuekhtainen valvntatutkimushjelma, jssa n tettu humin veden tn, käsittelyn ja jakelun minaispiirteet. Ohjelmaan tulee sisällyttää säännöllisen erityisvalvnnan timet paikallisista lsuhteista aiheutuvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Valvntatutkimushjelmaan sisältyvät tiedt n pidettävä ajan tasalla. Valvntatutkimushjelma n tarkistettava aina, kun sitä lsuhteiden tai valvntatutkimushjelmaan sisältyvien tietjen muuttumisen takia n pidettävä tarpeellisena, kuitenkin vähintään viiden vuden välein. Jaksttaisen seurannan avulla n tarkitus selvittää täyttääkö talusvesi asetuksen mukaiset vaatimukset (Liite 2/1). Jatkuvan valvnnan tarkituksena n hankkia säännöllisesti tieta talusveden laadusta ja laatuvaatimusten täyttymisestä sekä talusveden käsittelyn, erityisesti desinfiinnin, tehkkuudesta. Lapinjärven kunnan talusveden laatua tarkkaillaan 10.6.2003 laaditun valvntatutkimushjelman mukaisesti (Lapinjärven kunnan vesilaits 2003). LSV Oy:llä n ma valvntatutkimushjelma. Verkstn pumpattavan veden ph:ta seurataan jatkuvatimisella ph-mittarilla. Kunnan vedenttamiden valvntatutkimushjelman päivittäminen alkaa vuden 2015 alussa ja valmistuu kevättalvella 2015. Vedenttamiden tarkkailuhjelmat Vedenttamiden vedenttluvissa n mnesti edellytetty, että phjaveden vaikutuksia seurataan laadittavan tarkkailuhjelman mukaisesti. Uudet tarkkailuhjelmat tulee hyväksyttää Uudenmaan ELY-keskuksella ja tarkkailutiedt timittaa vusittain ELY-keskukseen. Vedenttamiden lpettamisen tai purkamisen seurauksena ttamiden tarkkailuvelvitteille tulee hakea purkua. Lapinjärven phjavesialueella levan Kirknkylän vedenttamn vedenttluvassa n luvan saaja velvitettu seuraamaan pumpattavan veden määrää sekä phjavedenpinnan krkeutta ttamlla ja sen vaikutusalueella Uudenmaan ELY- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

15/49 keskuksen hyväksymällä tavalla. Pukarn vedenttamlla ei le pienen ttmäärän takia vedenttlupaa, eikä ttamlle le näin myöskään määritelty tarkkailuvelvitetta. Länsi-Sumen vesiikeuden vunna 1994 myöntämän vedenttluvan mukaan Prlammin vedenttamlla luvan saajan n tarkkailtava tettavan phjaveden laatua ja määrää sekä vedentn vaikutuksia alueen phja- ja pintavesilsuhteisiin Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulee kskea ainakin phjaveden krkeuksia ja laatua ttamlla, vedentn vaikutusalueella ja alueen kaivissa. Insinööritimist Väylä Oy n laatinut ttamlle hyväksytyn tarkkailuhjelman 25.10.1994. Phjavettä ei tarkkailla nykyisin tarkkailuhjelman mukaisesti. Suunnittelukeskus Oy (1979) n laatinut ehdtuksen Kirknkylän ttamn tarkkailuhjelmaksi, jnka yhteydessä alueelle asennettiin klme tarkkailuputkea (HP2-4). Lisäksi vedenpintaa ehdtettiin seurattavan yksityisistä kaivista sekä vanhasta vedenttkaivsta. Phjavedenpinnan tarkkailulla pyritään saamaan tieta phjaveden vaihtelusta kk phjavesialueella. Muille phjavesialueille ei le laadittu tarkkailuhjelmia. Lapinjärven vedenhankinnassa leville tai varavedenttalueina timiville I lukan phjavesialueille tulee laatia vedenttamiden tarkkailuhjelma ehdtuksen mukaisesti (Liite 3). Vedenttamiden tarkkailuhjelmassa tulisi seurata phjaveden pinnankrkeutta. Phjaveden laatutarkkailua tulee surittaa terveydensujeluviranmaisen timesta päivitettävän valvntatutkimushjelman mukaisesti. Vedenttamiden tarkkailussa keskitytään yksityiskaivjen tarkkailun sijaan havaintputkiin, jista n saatavilla paremmin tieta vesipintjen vudenaikaisvaihteluista. Phjaveden pinnankrkeuksien seurannalla saadaan tieta pumppausmäärien vaikutuksesta phjavedenpintihin. Pinnankrkeuksista vidaan määritellä mudstumisalueen laajuutta ja phjaveden virtaussuuntia, jista n pulestaan pääteltävissä esimerkiksi haitta-aineiden kulkeutumisreittejä. Timenpidesusitukset (Taulukk 8): Lapinjärven vedenttamille tulisi laatia phjaveden tarkkailuhjelma (Liite 3). Kunta lähettää ELY-keskukselle laaditun ehdtuksen tarkkailuhjelmaksi. Phjavesiputkien kunt ja niiden sveltuvuus vesipintjen seurantaan tulee selvittää. Tarvittaessa phjavesialueille tulee lisätä phjavesiputkia vedenpinnan krkeuden mittaamista varten. 5.5 POHJAVEDEN JA TALOUSVEDEN LAATU Phjaveden laatuun vaikuttavat mnet tekijät, kuten maaperän ja kalliperän rakenne sekä kemiallinen kstumus ja erilaisten ympäristötekijöiden, kuten asutuksen, maataluden ja tellisuuden päästöt. Phjaveden khnneet rauta- ja mangaanipitisuudet vat usein seurausta savikkjen alaisissa vesissä esiintyvästä happivajauksesta, jnka seurauksena rauta ja mangaani eivät sastu vaan siirtyvät liukisessa mudssa phjaveteen. Rauta värjää veden ruskeaksi ja aiheuttaa mangaanin tapaan sastumia putkiin sekä makuhaittja. Myös alumiini aiheuttaa sastumia ja lisää pistekrrsita. Alhainen ph lisää alumiinin liukenemista. Phjavesialueilta mitattuja vedenlaatutietja n nähtävissä ELY-keskuksen OIVAympäristö- ja paikkatietpalvelusta. Phjavedessä mahdllisesti esiintyvistä haittaaineista n kerrttu tarkemmin riskikartituksen yhteydessä. Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma

16/49 Lapinjärven phjavesialueet sijaitsevat rapakivialueella, minkä seurauksena phjavesi ei aina täytä talusvedelle annettuja laatuvaatimuksia liian krkean fluridipitisuuden vuksi. Pitisuuden laimentamiseksi phjaveteen sekitetaan Lviisan Seudun Vesi Oy:ltä stettua Myrskylän ttamista pumpattua phjavettä. Fluri (fluridi) n hampaiden ja luustn terveyden kannalta tärkeä hivenaine. Sen puuts heikentää hampaiden vastustuskykyä kariesta vastaan ja haurastuttaa muuta luusta. Liiallinen flurin saanti heikentää hammaskiillettä. EU:ssa talusvedenveden fluripitisuuden yläraja n WHO:n susituksen mukainen 1,5 mg F-/l. Lapinjärven käytössä levien vedenttamiden vedessä ei le llut hygieenisiä ngelmia. 5.5.1 Lapinjärven phjavesialue Kirknkylän vedenttamlla raakaveden fluridipitisuudet vat yli talusveden raja-arvn. Kirknkylän vedenttamlla myös nitraattipitisuus n ylittänyt aiemmin talusveden raja-arvn, mutta pitisuutta ei le lähiaikina tutkittu. Ottam sijaitsee Lapinjärven rannassa, jten rantaimeytyminen vi heikentää phjaveden laatua. Ottam timii varavedenttamna, eikä alueen vedenlaatua seurata säännöllisesti. Ottamlta pumpataan vettä viereiseen matnpesupaikkaan. Kirknkylän vedenttamlta n vedenlaatutieta vusilta 2010 2011 (29.11.2010 ja 10.5.2011). Veden ph li välillä 6,6 6,9 ja vunna 2011 vedessä esiintyi klifrmisia bakteereja 2 MPN/100 ml. Veden fluridipitisuus 1,8 mg/l ylitti talusveden raja-arvn ja klridipitisuus 27 mg/l susitusarvn 25 mg/l. Veden rauta- ja mangaanipitisuus li alle raja-arvjen. Vedenttamn killispulella levasta havaintputkesta (HP3) ja phjavesialueen phjissassa Billbackan alueella levasta putkesta (HP4) n mitattu vedenlaatua vunna 1997. Phjaveden fluridipitisuus (1,2 1,5 mg/l) li krkea ja klridipitisuus li khlla (21,7 22,7 mg/l), mutta pitisuus li alle susitusrajan 25 mg/l. Veden rauta- (6500 9600 µg/l) ja mangaanipitisuus (120 160 µg/l) livat krkeita ja ylittivät selvästi raudan (200 µg/l) ja mangaanin (50 µg/l) raja-arvt. Lisäksi veden sameusarv li krkea (19 6 3 FTU) ja vedessä li nitraattityppeä (18,9 23 mg/l) yli talusveden raja-arvn 11 mg/l. 5.5.2 Räfsbacken phjavesialue Phjavesialueella sijaitseva Pukarn vedenttam n phjavesialueen eteläpäässä. Ottamlta jhdetaan vettä lähinnä Pukarn alueen maan käyttöön, mutta sa jhdetaan myös Kirknkylälle. Ottamlta pumpattavan phjaveden ph n vaihdellut vusina 2006 2011 välillä 6,2 6,8. Veden rautapitisuus n llut suurimmillaan 330 µg/l (2007), mutta pääsin pitisuus n alle raja-arvn 200 µg/l. Mangaanipitisuus n lisäksi hieman khlla 22 mg/l (2011), mutta alittaa raja-arvn 50 mg/l. Veden alumiinipitisuus n llut krkealla, mutta uusimpia vedenlaatumittauksia ei llut saatavilla (Kuva 2). Vesistöjen ja maaperän happamituminen lisää alumiinin liukenemista maaperästä ja phjavesien krkeimmat alumiinipitisuudet esiintyvät happamilla alunasavimailla. Matalien, hunsti sujattujen kaivjen humuspitisissa vesissä alumiinia vi esiintyä runsaasti. Alhainen ph lisää alumiinin liukenemista. Alumiini mudstaa flurin kanssa vaikeasti ertettavissa levan kmpleksiyhdisteen, minkä seurauksena fluripitisuuden llessa krkea myös alumiinipiti- Lapinjärven phjavesialueiden sujelusuunnitelma e27248_lapinjärvi_pv-sujelusuunnitelma