2013 VILJELYOHJEET, VASTAANOTTOVAATIMUKSET, TUOTEVALIKOIMA VILJELYOPAS 2013 TILAA VERKKO- KAUPASTA! shop.raisioagro.com
TARKISTA AJANTASAISET LAATU- JA HINNOITTELUTIEDOT OSOITTEESTA WWW.RAISIOAGRO.COM
HYVÄ VILJELIJÄ Raisioagron viljelyoppaassa ovat yksissä kansissa viljelyohjeet, vastaanottovaatimukset ja tuoteluettelo. Viljelyohjeisiin on päivitetty ajantasaiset tiedot lajikkeista ja kasvinsuojeluaineista. Mukana ovat myös Yaran kanssa yhteistyössä tehdyt lannoitusohjelmat. Kasvinsuojeluohjelmamme tiivistävät tärkeimmät kasvinsuojelutoimenpiteet yksinkertaiseen muotoon. Uusina kasveina tässä oppaassa ovat syysöljykasvit. Vastaanottovaatimuksista julkaisemme sopimuskasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset. Olemme selventäneet esimerkiksi hometoksiinivaatimuksia. Myös vehnän sakoluvun alaraja on muuttunut. Laatuvaatimuksien tarkennuksiin ja laatuhinnoitteluun vaikuttavat paitsi käyttövaatimukset, myös satokaudesta johtuvat erityispiirteet. Ajantasaiset laatu- ja laatuhinnoittelutaulukot löytyvät verkkosivuiltamme. Tuoteluettelo esittelee peltoviljelyn tuotantopanokset sekä paalaustarvikkeet. Tärkein kasvinsuojeluaineuutuus on öljykasvien pitkävaikutteinen kuoriaistorjunta-aine Avaunt. Nyt kuoriaistorjunta voidaan monissa tapauksissa hoitaa kokonaan pitkävaikutteisilla uuden polven aineilla: 1. ruiskutus Avauntilla ja 2. ruiskutus Biscayalla tai Mospilanilla. Nurmiseosvalikoimamme saavutti viime vuonna suuren suosion. Innovatiiviset seokset on luokiteltu korjuukertojen mukaan. Huomaa myös uutuutena markkinoiden aikaisin maissilajike Activate. Raisioagro tekee viljelysopimuksia vanhaan tapaan laajasta kasvivalikoimasta. Tarvetta löytyy niin viljoille kuin valkuaiskasveille. Kotimaiselle öljykasvisadolle on entistä suurempi tarve. Niiden viljelyyn on saatavilla myös riittävästi kylvösiementä. Tee tasapainoinen viljelysuunnitelma ja tuota kasveja, joille on kysyntää. Suotuisaa viljelyvuotta toivottaen Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö SISÄLLYS TÄRKEÄÄ Muistutus kasvintuotannon hyvistä hygieniaperiaatteista...4 Yleiset ohjeet viljan ja öljykasvien vastaanottoon...5 Luonnonmukaisesti tuotetun viljan, öljykasvien ja valkuaiskasvien vastaanottovaatimukset...6 Viljelykasvien peruslaatuja vastaanottovaatimukset...8 KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET Kevätvehnä...9 Syysvehnä...12 Ruis...14 Mallasohra...17 Rehuohra...20 Kaura...23 Rypsi ja rapsi...27 Syysöljykasvit...30 Nurmi...32 KASVINSUOJELU Tankkiseokset viljan ruiskutuksiin...36 Viljoilla käytettävien rikkaaineiden tehotaulukko...37 Tärkeimmät kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit...38 LANNOITUS Ympäristötuen sallima tarkennettu lannoitus vuodelle 2013...40 YaraVita-lehtilannoitteet varmistavat hyvän sadon...42 Raisioagron ja Yaran lannoitusohjelmat...44 TUOTELUETTELO Siemenet...48 Lannoitteet...52 Kasvinsuojeluaineet...54 Säilöntäaineet...59 Paalaustarvikkeet...60 LIITTEET Analyysimenetelmät...62 Jälkitarkastuskäytäntö...63
TÄRKEÄÄ MUISTUTUS KASVINTUOTANNON HYVISTÄ HYGIENIAPERIAATTEISTA Tuotteiden turvallisuuden ja puhtauden on oltava taattu läpi koko tuotantoketjun alkutuotannosta kulutukseen eli pellolta pöytään. Tärkeässä osassa on viljely, josta koko ketju saa alkunsa. Kun noudatetaan hyviä hygieniaperiaatteita ja yhteisiä pelisääntöjä, viljan korkea hygieniataso on helppo ylläpitää koko ketjussa. Esimerkkejä hyvistä periaatteista Puhtaat ja ehjät siilot Pinnat ovat ehjät ja helposti puhdistettavissa. Sisäpinnat ovat puhtaat ja kuivat. Siilo puhdistetaan ja sen kunto tarkistetaan ennen käyttöönottoa. Siilojen rakenteet ovat sellaiset, etteivät linnut ja jyrsijät pääse viljaan käsiksi. Lintujen pesiminen siilojen rakenteissa ja välittömässä läheisyydessä tulee estää. Asianmukainen viljan kuljetus Kuljetukseen käytetään vain tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Kuormatila on tiivis. Pinnat ovat ehjät ja helposti puhdistettavissa. Kuormatila on puhdas ja kuiva. Kuormatilan puhtaus tarkistetaan ennen lastausta. Kuormatila on suojattava niin, ettei sinne pääse ulkoa mitään siihen kuulumatonta lintuja, hyönteisiä, kosteutta, pölyä ym. Lastauksen tai purun yhteydessä pihalle pudonnut vilja siivotaan heti pois. Suojele ympäristöä Noudata tilatuen täydentäviä ehtoja (www.mavi.fi/fi/index/ viljelijatuet/taydentavatehdot.html): hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset lakisääteiset hoitovaatimukset Punahomeiden eli Fusarium-sienten hallinta Punahomeet (Fusarium-sienet) ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Punahomeet voivat tuottaa toksiineja, joiden määrästä elintarvikekäyttöön tarkoitetussa viljassa EU-asetus asettaa enimmäisrajat. Punahomeiden tuottamat merkittävimmät toksiinit ovat deoksinivalenoli (DON), T-2- ja HT-2-toksiinit sekä zearalenoni. Viljan elintarvikekäytössä DON-toksiinin raja-arvona on 1 750 mikrogrammaa kilossa kauralle ja 1 250 mikrogrammaa kilossa muille viljoille. Zearalenonin enimmäismäärä on 100 mikrogrammaa kilossa. Rehuviljan sekä T-2- ja HT-2-toksiinien enimmäismääristä on olemassa suositusarvot. Raisioagron käyttämät vastaanottovaatimukset hometoksiinien osalta löytyvät sivulta 8. Viljelijä voi hallita punahomeita seuraavin keinoin: monipuolinen viljelykierto viljalajin ja lajikkeen valinta (yleensä myöhäisillä lajikkeilla riski on suurempi) hyvälaatuinen, peitattu, kunnostettu oma siemen tai sertifioitu siemen panostaminen elinvoimaisen ja satoisan kasvuston aikaansaamiseksi puidun sadon kosteuden nopea kuivaus alle 14 prosenttiin, myös tilanteissa, joissa sato näyttää puitaessa olevan suhteellisen kuivaa ei käytetä yksinomaan strobiluriineja sisältäviä kasvitautien torjunta-aineita punahomeeseen tehoavien tautiaineiden (Proline ja Juventus) käyttö laontorjunta 4 Viljelyopas 2013
YLEISET OHJEET VILJAN JA ÖLJYKASVIEN VASTAANOTTOON Vastaanotettavan viljan tulee olla tuleentunutta ja väriltään ja muulta ulkonäöltään kaunista sekä hajutonta. Se ei saa olla aistinvaraisesti arvosteltuna tunkkaista eikä nokista, eikä siinä saa olla tuholaisia, ulosteita tai peitattua viljaa. Vastaanotossa noudatetaan Raisioagron vastaanottovaatimuksia. Erän kelpoisuus määritetään kuorma-analyysien perusteella. Raisioagro ei ota vastaan viljaa, joka on käsitelty ennen puintia glyfosaattivalmisteilla. Ennen kuorman tekoa viljan myyjän on varmistuttava kuljetuskaluston puhtaudesta. Tarvittaessa lava on pestävä, jotta vältytään vieraiden hajujen ja makujen tarttumiselta viljaan. Irtorehujen kuljetuskalustoa saa käyttää vain rehuviljojen ajoon. Viljakuorma on peitettävä välittömästi lastauksen jälkeen. Myös kuormanäytteen oton jälkeen kuorma on suojattava. Raisioagro julkaisee tässä oppaassa viljelykasvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimukset. Jos erä täyttää peruslaatuvaatimukset, maksetaan sille vähintään perushinta. Mikäli erän laatu täyttää vastaanottovaatimukset mutta ei peruslaatuvaatimuksia, sovelletaan lopullisen hinnan määrittämisessä verkkosivuillamme julkaistavia laatukorjaustaulukoita. Jos viljaerä ei täytä vastaanottovaatimuksia, voidaan tietyissä tapauksissa joustaa. Tällöin käytämme verkkosivuillamme julkaistavia korjaustaulukoita hinnan Vastaanotossa noudatetaan Raisioagron vastaanottovaatimuksia määrittämiseen. Mikäli laatukorjauksen suuruutta ei ole ilmoitettu verkkosivuillamme, noudatetaan kaupassa osapuolten keskenään sopimaa hintaa. Raisioagro punnitsee viljan ja tekee laatumääritykset yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. Analyysimenetelmät ja -laitteet määritystarkkuuksineen on ilmoitettu oppaan sivulla 62. Viljan myyjällä tai hänen edustajallaan on oikeus olla läsnä toimittamaansa viljaerää vastaanotettaessa. Myllyvilja- ja mallasohranäytteiden rinnakkaisnäytteet säilytetään vähintään kaksi viikkoa tilityksestä. Myös hylättyjen kuormien rinnakkaisnäytteet säilytetään vastaavan ajan. EU:ssa astui 1.7.2006 voimaan asetus, jossa määritetään elintarvikeviljojen hometoksiinien rajat. Raisioagro noudattaa näitä rajoja ja viljaerä, jossa hometoksiinipitoisuus ylittää sallitun rajan, hylätään. Kuminanviljelyn lisääntyessä on kiinnitettävä erityistä huomiota koneiden ja kaluston huolelliseen puhdistukseen kuminan puinnin, kuivauksen ja kuljetuksen jälkeen. Pienikin määrä kuminansiementä tartuttaa vilja- ja öljykasvierään voimakkaan kuminan tuoksun, joka siirtyy lajittelusta ja jatkojalostuksesta huolimatta lopputuotteeseen. Lisätietoja vastaanotto- ja laatuhinnoittelutiedoista saat verkkosivuiltamme. Hinta ja laatuhinnoittelu ovat alv 0 %. Raisioagro pidättää oikeuden muutoksiin laatuhinnoittelussa. Viljelyopas 2013 5
TÄRKEÄÄ LUONNONMUKAISESTI TUOTETUN VILJAN, ÖLJYKASVIEN JA VALKUAISKASVIEN VASTAANOTTOVAATIMUKSET Raisio on määrätietoisesti laajentanut kasvipohjaisten ja terveellisten tuotteiden valikoimaa myös luomutuotteilla. Valmistamme luomuviljasta monenlaisia tuotteita, kuten hiutaleita ja jauhoja. Viime syksynä aloitimme myös luomunaudanrehujen valmistuksen kotimaisesta luomuviljasta. Luonnonmukaisesti tuotetuista viljoista ostamme sekä elintarvikelaatua (myllyvehnää, ruista ja suurimokauraa) että luomurehujen valmistukseen sopivaa rehuviljalaatua (rehuvehnää, -ohraa ja -kauraa). Viljojen lisäksi ostamme öljykasveja (rypsiä ja rapsia) sekä valkuaiskasveja (härkäpapua ja hernettä). Luomuviljojen toimituspaikat, ehdot ja laatuvaatimukset Luomuviljojen toimituspaikkoja on useita ympäri maata. Tehdaspaikkakuntiemme Raision, Nokian, Ylivieskan ja Liperin lisäksi viljaa voi toimittaa myös muille paikkakunnille, kuten Loimaalle, Kokemäelle, Korialle ja Kuopioon. Viljelykasvikohtaiset toimituspaikat löytyvät verkkosivuiltamme. Raisioagrolle toimitettujen luomuviljojen tuotannossa on noudatettava EU:n määrittelemiä luonnonmukaisen tuotannon ohjeita ja määräyksiä. Koska luomuvilja jalostetaan elintarvikkeiksi ja rehuiksi tavanomaisen viljan tapaan, myös laatuvaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin tavanomaisesti tuotetulla viljalla. Raisioagro noteeraa julkisesti luomuviljojen, -öljykasvien ja -valkuaiskasvien hinnat päivittäin. Myös hintatiedot ovat verkkosivuillamme. Luomuviljelykasvien toimittaminen Toimitettaessa luomuviljaerää Raisioagron vastaanottopisteisiin tulee jokaisen erän mukana olla seuraavat dokumentit huolellisesti täytettyinä: 1) asetuksen (EY) N:o 834/2007 29 artiklan 1 mukainen toimijan asiakirjaselvitys 2) vaatimuksenmukaisuusvakuutus 3) luomuviljan kuormaselvitys. Asiakirjaselvityksen tulee olla voimassa luomuviljaerän toimitushetkellä. Viljelijän tulee varmistaa, että luonnonmukaisen tuotannon ehtojen lisäksi lomakkeissa mainitut ehdot täyttyvät. Viljelijän tulee yhdessä autoilijan kanssa varmistua ajoneuvon puhtaudesta. 6 Viljelyopas 2013
LISÄTIETOJA LUOMUVILJAN VASTAANOTOSTA OSOITTEESSA WWW.RAISIOAGRO.COM Viljelyopas 2013 7
TÄRKEÄÄ VILJELYKASVIEN PERUSLAATU- JA VASTAANOTTOVAATIMUKSET MYLLYVEHNÄ RUIS SUURIMOKAURA SUURIMO-OHRA* MALLASOHRA** Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaanlaatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- ottovaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus Kosteus korkeintaan, % 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 Hehtolitrapaino vähintään, kg 78,0 78,0 71,0 71,0 58,0 58,0 68,0 68,0 Valkuaispitoisuus vähintään, % 12,5 12,5 9,0 9,0 Valkuaispitoisuus korkeintaan, % 11,5 11,5 Sakoluku vähintään 220 220 120 85 150 150 Roskapitoisuus korkeintaan, % 0,5 2,0 0,5 2,0 0,5 2,0 0,5 2,0 Vihreät jyvät korkeintaan, % 2,0 4,0 2,0 4,0 1,0 1,0 Vieraat lajit korkeintaan, % 2,0 4,0 2,0 4,0 1,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Muita rikkajyviä korkeintaan, % 2,0 5,0 2,0 7,0 Seulonta 2,0 mm: läpimenevien jyvien osuus korkeintaan, % 5,0 10,0 Seulonta 2,5 mm: seulan päälle jäävien jyvien osuus vähintään, % 88,0 88,0 Lajittelu I+II eli seulonta 2,5 mm: seulan päälle jäävien jyvien osuus vähintään, % Lajittelu IV eli seulonta 2,2 mm: läpimenevien jyvien osuus korkeintaan, % Itävyys vähintään, % 90,0 3,0 95,0 85,0 5,0 95,0 Ytimen väri kirkas kirkas kirkas kirkas *Väri ja sakoluku. Suurimoksi käytettävän ohran ytimen tulee olla väriltään vaalea ja kirkas. Ohranäyte kuoritaan ytimen värin arvioimiseksi. Ohra sopii suurimokäyttöön, ellei se ole sinertävää, vihertävää tai ruskeanpunaista. Suurimo-ohran sakoluvun tulee olla vähintään 150. **Mallasohran fusariumpitoisuuden peruslaaturaja on 80 % ja vastaanottoraja 80 %. REHUVEHNÄ REHUKAURA REHUOHRA REHUHERNE HÄRKÄPAPU Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaan- Perus- Vastaanlaatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- otto- laatu- ottovaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus vaatimus Kosteus korkeintaan, % 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,0 14,5 14,5 14,5 14,5 Hehtolitrapaino vähintään, kg 78 72 55 52 65 62 Roskapitoisuus korkeintaan, % 1,0 2,0 1,0 2,0 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Vieraat lajit korkeintaan, % 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 Muita rikkajyviä korkeintaan, % 4,0 4,0 4,0 4,0 VILJOJEN HOMETOKSIINIPITOISUUDEN RAJAT Elintarvikekäyttö Myllyvehnä, ruis, Suurimomallasohra, suurimo-ohra kaura ÖLJYKASVIT Perus- Vastaanlaatu- ottovaatimus vaatimus Kosteus korkeintaan, % 9,0 9,0 Roskapitoisuus korkeintaan, % 3,0 5,0 Öljypitoisuus vähintään, % 40,0 Lehtivihreäpitoisuus korkeintaan, mg/kg 20,0 50,0 Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg 1 250 1 750 Zearalenoni korkeintaan, µg/kg 100 100 Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg 5,0 5,0 Aflatoksiini B 1 korkeintaan, μg/kg 2,0 2,0 Aflatoksiinit B 1 +B 2 +G 1 +G 2 yhteensä korkeintaan, μg/kg 4,0 4,0 Rehukäyttö Kaikki viljat Deoksinivalenoli (DON) korkeintaan, µg/kg 8 000 Zearalenoni korkeintaan, µg/kg 2 000 Okratoksiini A korkeintaan, µg/kg 250 8 Viljelyopas 2013
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET KEVÄTVEHNÄ Kevätvehnää käytetään runsaasti sekä mylly- että rehuteollisuudessa. Eroavuuksia viljelyssä leipä- tai rehukäyttöön ei juuri ole. Rehuvehnän sakoluvulla ei ole merkitystä. Tärkeää vehnän viljelyssä on riittävä typpilannoitus, joko kerralla tai useammassa erässä annettuna. Tautitorjunnan merkitys on vehnällä muita kevätviljoja suurempi. Myllyvehnän laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Sakoluku Myllyvehnän sakoluvun on oltava vähintään 220. Valkuainen Myllykelpoisen kevätvehnän valkuaisen vastaanottovaatimus on 12,5 %. Joustoista ilmoitetaan verkkosivuillamme. Vehnän sitko- ja Zeleny-määritykset Sitkon tulee olla tervettä ja kehittynyttä. Sitkon määrityksen avulla varmistetaan kauppakelpoisen vehnän laatu ja leivontaominaisuudet. Raisioagro vastaanottaa myllyvehnäksi kevätvehnälajikkeita, joiden lajikeominaisuudet ovat hyvät ja joiden Zeleny-luku ja taikinatesti täyttävät myllyvehnän vaatimukset. Hehtolitrapaino Hehtolitrapainon peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on 78 kg. Roskat Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat. Perushintaisessa myllyvehnässä saa olla korkeintaan 0,5 % roskia. Vastaanotettaessa roskia saa olla korkeintaan 2 % ja torajyviä korkeintaan 0,05 %. Vieraat viljalajit ja vihreät jyvät Myllyvehnällä peruslaatuvaatimus 2 % ja vastaanottovaatimus 4 %. Muut rikkajyvät Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vehnän kohdalla rikkajyviksi katsotaan myös 2 mm:n seulan läpi menevät surkastuneet jyvät. Myllyvehnän vastaanotossa muiden rikkajyvien enimmäismäärä on 5 %. Rehuvehnän laatuvaatimukset Rehuvehnän vastaanottokosteusraja on 14 % ja hehtolitrapainon vastaanottovaatimus on 72 kg. Peruslaatuvaatimus roskapitoisuudelle on korkeintaan 1 % ja vastaanottovaatimus korkeintaan 2 %. Vieraiden viljalajien ja vihreiden jyvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on korkeintaan 5 %. Katso vehnän hometoksiinipitoisuuden rajat taulukosta sivulta 8. Kylvö Siemen on syytä peitata. Vehnän peittaamatta jättäminen voi aiheuttaa haisunoen lisääntymisen, jolloin sato on kauppakelvotonta. Peittaukseen soveltuvat esimerkiksi: Baytan I -jauhe (erittäin laajatehoinen aine) Baytan Universal -neste (teholtaan kuten Baytan I -jauhe) Tavoiteltava kylvötiheys on 650 750 itävää siementä/m² Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m²) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 220 350 kg/ha. Viljelyopas 2013 9
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET Lajikkeet Amaretto Myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä. Jyväkoko on käytännön viljelyssä ollut tasainen. Quarna BOR Laatuvarmin lajike myllyvehnän tuottajalle. Suositellaan vyöhykkeelle I III. Kasvuajaltaan keskitasoa oleva lajike, jolla on huippukorkea valkuaispitoisuus ja erinomainen leivontalaatu. Korkean valkuaispitoisuuden ansiosta sopii myös esim. broileritiloille. Riskialtis poutiville savimaille, koska juuret ovat lyhyet. Jyväkoko on vuodesta toiseen tasainen. Samantyyppinen lajike kuin Anniina, mutta parempi esim. taudinkestävyydessä ja jyväkoossa. Korsi on lyhyt ja lajike melko laonkestävä. Härmää Quarnassa on esiintynyt melko vähän. Lehtilaikkutautien kestävyys keskimääräistä tasoa. Marble BOR Amarettoa aikaisempi satoisa perusleipävehnä. Soveltuu parhaiten viljelyyn I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Suositellaan savi- ja kivennäismaille. Muistuttaa ominaisuuksiltaan suosittua Zebraa. Hehtolitrapaino ja jyväkoko ovat korkeita, myös sakoluku on korkea ja kestävä. Ruskolaikun kestävyys kohtalaisen hyvä, parempi kuin Kruunulla. Anniina BOR Aikainen lajike, jonka valkuaispitoisuus on lajikkeiston korkein. Sopii rehu- ja leipävehnäksi koko vehnänviljelyalueelle. Lannoitus ja maalajit Kevätvehnä sopii kaikille maalajeille joiden ph on yli 6,2. Multavat savimaat ovat yleensä parhaita vehnämaita. Riittävän sadon ja valkuaispitoisuuden turvaamiseksi typpilannoituksen on oltava suurehko. Lisätyppeä sadon lisäämiseksi voidaan antaa pensomisvaiheen jälkeen ja valkuaisen nostamiseksi tähkän tultua esiin. Tarkemmat lajikekohtaiset lannoitusohjelmat näet oppaan Lannoitusluvusta. RAISION KEVÄTVEHNÄESINÄYTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Valkuainen Sakoluku Hlp, kg Sato, kg/ha 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Amaretto 11,7 13,2 246 226 81,4 81,2 4 850 4 750 Marble 11,5 13,7 258 287 81,6 81,4 4 750 4 600 Zebra 12,0 13,7 290 305 81,1 81,3 4 750 4 550 Wellamo 12,6 14,9 247 270 81,8 81,2 4 650 4 400 KWS Scirocco 13,5 14,9 229 214 82,3 82,6 4 550 4 650 Kruunu 12,0 13,8 319 324 79,4 78,8 4 500 4 400 Quarna 14,0 16,1 284 302 81,7 81,5 4 350 4 200 Anniina 14,1 15,8 266 339 83,0 82,2 4 250 4 100 Keskiarvo, kaikki lajikkeet 12,5 14,3 280 293 81,7 80,9 4 650 4 450 VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO VEHNÄLLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto 1) Comet 1) Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar 1) + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Vehnänhärmä 2) + +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ +++ ++ ++(+) ++ ++ ++ ++ Ruosteet - ++ ++(+) +(+) ++ ++(+) ++(+) ++ ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++ ++ Vehnänruskolaikku 3) +(+) +(+) ++ ++ ++(+) ++ ++(+) ++(+) +(+) ++ ++ ++(+) ++(+) ++ ++ Vehnänlehtilaikku 3) +(+) +(+) ++ +(+) +(+) ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ ++ Tyvilaikku +(+) - ++ +(+) - - ++ ++ - - - - +(+) +(+) - Punahome - - ++ - ++ - ++ - - - - +(+) +(+) - - +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE 1) Strobiluriineja tulee aina käyttää seoksina muiden, tautiin hyvin tehoavien aineiden kanssa. Strobiluriineille kestäviä härmä-, vehnänlehtilaikku- ja syysvehnänharmaalaikku- sekä ohranverkkolaikkusieniä voi esiintyä Suomessa, jolloin tehot voivat olla heikompia. 2) Valmisteilla keskimäärin parempi teho ohranhärmään kuin vehnänhärmään. 3) Myös syysvehnänharmaalaikkua voi esiintyä yksin tai sekainfektiona muiden vehnän lehtilaikkutautien kanssa. Kyseisestä taudista on Suomessa löydetty strobiluriineja kestäviä sienikantoja. Tehokkaimmin harmaalaikkua torjuvat protiokonatsoli tai metkonatsoli (esim. Proline- ja Juventus-valmisteet tai seokset niiden kanssa). Lähde: Jalli M. 2012. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2012. ProAgria maaseutukeskusten liitto. 10 Viljelyopas 2013
Sadonkorjuu Jos tavoitellaan sakoluvultaan korkeaa satoa, ei kevätvehnän puinnissa tule viivytellä. Rehuvehnällä voidaan odotella pidempään. Sopivin puintiaika alkaa jyvien kosteuden ollessa alle 25 %. Laadultaan erilaiset erät puidaan, kuivataan ja varastoidaan erikseen. Sato kuivataan välittömästi puinnin jälkeen. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. Edustavan esinäytteen saa viljavirrasta kuivaussiiloa tyhjennettäessä tai varastosiiloa täytettäessä. KEVÄTVEHNÄN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2005 2012 (MTT) Lajike Kpl Sato, Suhde- Kasvu- Lako- Pituus, Tjp, Hlp, Valk.- Sakokg/ha luku aika, pv % cm g kg % luku 1 Trappe 23 6 084 118 107,0 12 78 38,4 79,3 11,2 225 Amaretto 53 5 843 113 104,7 20 84 39,5 79,7 11,7 263 Puntari 22 5 815 113 104,8 10 76 37,4 80,8 11,6 214 Epos 26 5 451 106 105,4 5 80 37,5 77,1 12,8 306 Demonstrant 24 5 445 106 103,3 10 77 37,7 80,5 12,8 293 Picolo 17 5 368 104 103,5 10 75 40,8 78 13 273 Wellamo 27 5 318 103 102,4 14 82 35,7 80,3 13,4 274 Sertori 18 5 288 103 104,6 7 71 41,5 81,6 13,5 293 Marble 26 5 273 102 103,6 9 79 39,8 80,4 12,7 286 Zebra 23 5 205 101 103,0 11 84 40,3 80 12,6 285 Kruunu=c 53 5 156 100 100,7 13 83 36,7 77,4 12,7 312 Quarna 24 5 001 97 100,9 13 75 37,6 79,6 14,8 300 Anniina 12 4 840 94 97,8 6 78 34,4 80 14,8 290 Wappu 16 4 818 93 98,9 4 75 38,8 78,1 14,8 301 Wanamo 23 4 817 93 99,8 16 78 35 78,4 14 342 Bjarne 28 4 745 92 100,7 7 67 34,7 78,1 14 318 KEVÄTVEHNÄN KASVINSUOJELUOHJELMA RIKKATORJUNTA TAUTITORJUNTA KORRENSÄÄTÖ HUKKAKAURAN TORJUNTA Laajatehoinen perusseos Classic SX 12 g + Cantor 0,4 l + Sito Plus 0,1 l (Cantor MegaPack) Jos lohkolla paljon ohdaketta ja valvattia tai pelto halutaan tehopuhdistaa rikoista (torjunta viivästettynä ja lämpimällä kelillä) Ariane S 1,75 2,5 l Jos lohkolla perusrikkakasvien lisäksi hukkakauraa tai muita heinämäisiä rikkoja Broadway 150 g + Dassoil 0,5 l Gramma-aine, jolla tehoa mataraan. Valvatti- ja ohdaketorjuntaan lisättävä 1 l MCPA:ta. Sekator 0,075 0,15 l + Sito Plus 0,1 l DTR-tauti esiintyy erityisesti kyntämättä viljeltäessä ja vehnää vehnän perään viljeltäessä. Torjutaan rikkatorjunnan yhteydessä triatsoleilla. Edullisin ratkaisu Tilt 0,25 l Ruskolaikun, härmän ja keltaruosteen torjunta tähkän tultua esiin. Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen kahden tehoaineen seos, ei viivytä valmistumista Stereo 0,8 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Turvallinen ja tehokas, tautitorjunnan yhteydessä Sonis 0,2 0,3 l Edullisempi, tautitorjunnan yhteydessä Cerone 0,3 0,5 l Edullinen vakuutus rikkatorjunnan yhteydessä CCC 0,2 0,3 l Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l Tarpeen vaatiessa pyretroideilla tehtävä kirvojen torjunta voidaan yhdistää esim. rikkakasvien torjuntaan ja tähkäsääskien torjunta tautiruiskutukseen. Decis Mega 0,1 l Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. Viljelyopas 2013 11
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET SYYSVEHNÄ Syysvehnän satopotentiaali on yleensä korkeampi kuin kevätvehnän. Syysvehnän valkuaispitoisuus puolestaan on pienempi kuin kevätvehnän. Tyydyttävän valkuaispitoisuuden saaminen syysvehnään edellyttää riittävää ja oikein ajoitettua typpilannoitusta. Pitämällä syysvehnää viljelykierrossa voi tasata kylvö- ja puintiaikojen työhuippuja. Syysvehnä sopii erinomaisesti kylvettäväksi myös öljykasvien sänkeen suorakylvönä. Paras syysvehnän kylvöaika on elokuun 20. päivästä syyskuun alkuviikoille. Myllyvehnän laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Sakoluku Myllyvehnän sakoluvun on oltava vähintään 220. Valkuainen Myllykelpoisen syysvehnän valkuaisen vastaanottovaatimus on 12,5 %. Joustoista ilmoitetaan verkkosivuillamme. Vehnän sitko- ja Zeleny-määritykset Sitkon tulee olla tervettä ja kehittynyttä. Sitkon määrityksen avulla varmistetaan kauppakelpoisen vehnän laatu ja leivontaominaisuudet. Raisioagro vastaanottaa myllyvehnäksi syysvehnälajikkeita, joiden lajikeominaisuudet ovat hyvät ja joiden Zeleny-luku ja taikinatesti täyttävät myllyvehnän vaatimukset. Hehtolitrapaino Hehtolitrapainon on oltava vähintään 78 kg. Roskat Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, SYYSVEHNÄN KASVINSUOJELUOHJELMA LUMIHOMERUISKUTUS SYKSYLLÄ ENNEN PYSYVÄN LUMEN TULOA Proline 0,4 l + Topsin 200 g RIKKATORJUNTA Torjuu varmasti syysitoiset saunakukat, mutta myös kevätitoiset rikkakasvit Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l + Sito Plus 0,1 l Jos lohkolla perusrikkakasvien lisäksi hukkakauraa tai muita heinämäisiä rikkoja Broadway 165 220 g + Dassoil 0,5 l Gramma-aine, jolla tehoa myös mataraan ja saunakukkaan Sekator 0,10 0,15 l + Sito Plus 0,1 l TAUTITORJUNTA DTR-tauti esiintyy erityisesti kyntämättä viljeltäessä ja vehnää vehnän perään viljeltäessä. Torjutaan rikkatorjunnan yhteydessä triatsoleilla. Syysvehnällä voi esiintyä myös tyvilaikkua, joka voidaan torjua samassa vaiheessa siihen tehoavilla aineilla. Ei rajoituksia Proline 0,3 l Edullinen Stereo 0,5 l Ruskolaikun, härmän ja keltaruosteen torjunta tähkän tultua esiin. Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen kahden tehoaineen seos, ei viivytä valmistumista Stereo 0,8 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. KORRENSÄÄTÖ Turvallinen ja tehokas Sonis 0,2 0,4 l Edullisempi Cerone 0,3 1,0 l Edullinen, rikkatorjunnan yhteydessä CCC 0,3 2,0 l HUKKAKAURAN TORJUNTA Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l Tarpeen vaatiessa kirvojen torjunta pyretroideilla voidaan yhdistää esim. rikkakasvien torjuntaan ja tähkäsääskien torjunta tautiruiskutukseen. Decis MEGA 0,1 0,2 l Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. 12 Viljelyopas 2013
nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat. Perushintaisessa vehnässä saa olla korkeintaan 0,5 % roskia. Roskia saa vastaanotettaessa olla korkeintaan 2 % ja torajyviä korkeintaan 0,05 %. Vieraat viljalajit ja vihreät jyvät Peruslaatuvaatimus 2 % ja vastaanottovaatimus 4 %. Muut rikkajyvät Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vehnän kohdalla rikkajyviksi katsotaan myös 2 mm:n seulan läpi menevät surkastuneet jyvät. Myllyvehnällä muiden rikkajyvien enimmäismäärä on 5 %. Rehuvehnän laatuvaatimukset Rehuvehnän vastaanottokosteusraja on 14 %. Hehtolitrapainon peruslaatuvaatimus on 78 kg ja vastaanottovaatimus 72 kg. Peruslaatuvaatimus roskapitoisuudelle on enintään 1 % ja vastaanottovaatimus 2 %. Vieraiden viljalajien ja vihreiden jyvien peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on enintään 5 %. Katso vehnän hometoksiinipitoisuuden rajat taulukosta sivulta 8. Lannoitus ja maalajit Syysvehnän ph-vaatimus on yli 6,2. Kivennäismailla talvehtiminen on varmempaa kuin eloperäisillä mailla. Lohkon valinnassa kannattaa huomioida myös vesitalous. P- ja K-lannoitus kannattaa antaa kokonaan syyslannoituksen yhteydessä. Kevätlannoitus kannattaa aloittaa kasvun alettua ja pellon kestäessä traktorin ja levityslaitteiston painon. Täystiheissä kasvustoissa ensimmäistä lannoitusta kannattaa usein hieman lykätä. Typpilannoitus voidaan jakaa 2 3 erään, joista viimeinen ajoitetaan selvästi tähkälle tulon jälkeen valkuaisen nostamiseksi. Tarkempi lannoitusohjelma on oppaan Lannoitus-luvussa. Sadonkorjuu Syysvehnän hyvä sakoluku perustuu siihen, että syysvehnä voidaan yleensä puida hyvissä oloissa elokuusta alkaen. Lakoontuneessa kasvustossa ja kostealla säällä syysvehnän sakoluku voi kuitenkin laskea nopeasti. Syysvehnän puinnin voi aloittaa kosteuspitoisuuden laskiessa alle 25 %:iin. Laadultaan erilaiset erät puidaan, kuivataan ja varastoidaan erikseen. Sato kuivataan välittömästi puinnin jälkeen. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. Edustavan esinäytteen saa ottamalla sen viljavirrasta kuivaussiiloa tyhjennettäessä tai varastosiiloa täytettäessä. Kylvö Siemen kannattaa peitata sopivalla aineella. Huomioi aineiden erot erityisesti lumihometehossa: Baytan I -jauhe (tehoaa kaikkiin muihin tauteihin paitsi ruskolaikkuun ja lumihomeeseen) Baytan Universal -neste (eroaa teholtaan Baytan I -jauheesta siinä, että torjuu myös lumihomeen) Tavoiteltava kylvötiheys on 500 itävää siementä/m² Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m 2 ) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 190 260 kg/ha. Lajikkeet SW Magnifik Tasapainoinen yhdistelmä satoisuutta, viljelyvarmuutta ja laatua. Hehtolitrapaino korkea, korsi vahva, sakoluvun kestävyys keskitasoinen. Talvenkestävyydeltään parhaasta päästä. Kasvuaika syysvehnien keskitasoa. Virallisissa lajikekokeissa pärjännyt hyvin. Viljelyvyöhykkeille I II. Erityisesti rukiille mutta myös syysvehnälle kannattaa harkita lumihomeruiskutusta. Kuvan Gunbo-syysvehnässä vasemmalla käsittelemätön ja oikealla Proline 0,4 l + Topsin 200 g -lumihometorjunnan saanut ruutu. Viljelyopas 2013 13
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET RUIS Kannattava rukiinviljely edellyttää paitsi kilomääräisesti hyvän sadon saamista, myös riittävää laatua, joka soveltuu maistuvien ruistuotteiden raaka-aineeksi. Tämä tarkoittaa tasaisesti tuleentunutta, hehtolitrapainoltaan ja sakoluvultaan riittävän hyvää sekä aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan moitteetonta ja torajyvätöntä ruissatoa. Laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Sakoluku Sakoluvun peruslaatuvaatimus on 120. Hehtolitrapaino Hehtolitrapainon on oltava vähintään 71 kg. Roskat Roskia ovat rikkakasvien siemenet, pilaantuneet jyvät, palkokasvien siemenet, muut roskat, kuoret, torajyvät, nokijyvät, kasvitautien ym. syiden takia epämuodostuneet jyvät sekä kuolleet hyönteiset tai niiden osat. Perushintaisessa rukiissa saa olla korkeintaan 0,5 % roskia. Roskia saa vastaanotettaessa olla korkeintaan 2 %. Torajyviä saa olla korkeintaan 0,05 %. Vieraat viljalajit ja vihreät jyvät Peruslaatuvaatimus 2 % ja vastaanottovaatimus 4 %. Muut rikkajyvät Muihin rikkajyviin luetaan rikkoutuneet, hallan ja tuholaisten vioittamat, itäneet, homeiset ja kuivatuksessa vioittuneet jyvät. Vastaanotossa muiden rikkajyvien enimmäismäärä on 7 %. Katso hometoksiinipitoisuuden rajat taulukosta sivulta 8. RUKIIN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2005 2012 (MTT) Lajike Kpl Sato, Suhde- Talvi- Kasvuaika, Lako- Pituus, Tjp, Hlp, Valk.- Sako- Sakokg/ha luku tuho, % pv % cm g kg % luku 1 luku 3 SU Alesi 5 6 634 107 26,1 335,6 51 112 34 74,1 9,5 156 117 Evolo 38 6 561 106 18 337,4 48 113 37,5 74,5 9,5 202 156 Caspian 11 6 252 101 25 336,4 37 118 36,6 73,5 9 181 115 Brasetto=c 11 6 215 100 24,8 337,1 34 115 38,3 74,2 9,7 179 127 Picasso 27 5 941 96 27,7 337,4 40 112 36,2 73,7 9,8 196 127 Dankowskie Agat 5 5 736 92 18,5 336,3 42 116 36,1 73,3 10,4 172 112 Helltop 15 5 526 89 24,5 336,6 32 116 37,5 75,3 10,7 159 113 Reetta 45 5 460 88 14,4 335,5 40 131 32,2 74,5 11,1 157 92 Kapitän 11 5 306 85 23,5 336,8 32 114 34,6 75,4 10 168 124 Walet 7 5 153 83 35,8 336,6 30 119 36,6 75 10,8 152 105 Elvi 47 4 959 80 25,4 336,2 49 139 35,4 73,5 11 134 93 Kier 40 4 911 79 28 336 31 119 36,1 73,5 10,8 153 104 Amilo 7 4 822 78 37,2 337,2 39 119 35,9 75 10,9 200 145 Riihi 20 4 762 77 14,1 334,8 53 148 32,1 72,8 11,4 153 98 14 Viljelyopas 2013
Kylvö Jos käytetään tilan itse tuottamaa siementä, se kannattaa peitata lumihomeeseen tehoavalla aineella, kuten Baytan Universal -nesteellä: Ruis on muista viljoista poiketen ristisiittoinen kasvi, jonka lajikkeet taantuvat lisättäessä vuodesta toiseen samaa omaa siemenkantaa. Populaatiolajikkeiden siemen kannattaa uusia usein; hybridilajikkeiden siemen on uusittava joka vuosi. Ruis tulee kylvää suhteellisen aikaisin niin, että versomiseen jää aikaa noin kolme viikkoa. Tavoitteena voidaan pitää, että ruis ehtii muodostaa kolme sivuversoaihiota jo syksyllä. Paras kylvöajankohta on yleensä 20.8. 5.9., optimi noin 25.8. Sopivan kylvöajankohdan venyessä reilusti syyskuun puolelle kannattaa siemenmäärää lisätä. Hybridirukiin viljelytekniikka Siemen myydään yksiköittäin. Yksi yksikkö vastaa miljoonaa itävää siementä. Siemenmääräsuositus: 1,7 3 yksikköä/ha (n. 60 100 kg). Matala siemenmäärä (1,7 2,4 yksikköä/ha): hyvissä itämisoloissa ja aikaisessa kylvössä, esimerkiksi kynnettyyn kesantoon, öljykasvien tai herneen perään kylvettäessä tms. Korkea siemenmäärä (2,5 3 yksikköä/ha): huonommissa kasvuoloissa ja kylvöajankohdan siirtyessä myöhemmäksi. Siemenmäärää kannattaa nostaa myös, jos maassa on reilusti kasvinjätettä. Korrenkasvun alussa, kaksisolmuvaiheessa (31 32) rikkatorjunta + 1 l CCC:tä, myös pientä Sonis-lisäystä (max. 0,1 0,2 l) voi harkita. Toinen vaihtoehto on antaa pelkkää Sonista 0,4 litraa tässä vaiheessa. Tarvittaessa toinen käsittely: Sonis 0,2 0,3 l lippulehtivaiheessa (37). Tähän käsittelyyn voi lisätä tautiaineen, jos arvioi tautipaineen suureksi. Lannoitus ja maalajit Ruis selviää myös hieman alhaisemman ph:n mailla kuin vehnä. Kivennäismailla talvehtiminen on varmempaa kuin eloperäisillä mailla. Ruis on herkkä liian kuiville tai märille olosuhteille etenkin syksyllä mutta myös keväällä. Tämän vuoksi lohkon vesitalouteen ja muokkaukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Syyslannoitus on fosfori- ja kaliumpainotteinen. Kevätlannoitus kannattaa yleensä tehdä kerralla ja mahdollisimman aikaisin. Tarkemmat lannoitusohjelmat ovat oppaan Lannoitus-luvussa. Lajikkeet Evolo BOR Huippusatoisa saksalainen hybridilajike, jonka talvenkestävyys on parempi kuin esimerkiksi Picassolla. Muiden hybridilajikkeiden tapaan jyväkoko on suuri. Hehtolitrapaino on korkea. Sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys on rukiiden parhaimpia. Hybridilajikkeiden korrenpituus on lyhyt ja lako on oikealla viljelytekniikalla vältettävissä. Brasetto BOR Uutuuslajike KWS:ltä. Täyshybridi, jossa pölytystä edistävä Pollen Plus -geeni toimii täysin. Tämä pienentää torajyväriskiä. Evoloon verrattuna selvä parannus taudinkestossa. Versomiskyky parempi, joten kylvötiheys oltava matalampi kuin mihin Evololla on totuttu. Kasvinsuojelu Kahukärpänen saattaa vioittaa etenkin aikaisin kylvettyjä ruiskasvustoja. Se munii rukiin alimman lehden liittymäkohtaan elokuun jälkipuoliskon aikana. Jos kahukärpäsiä on runsaasti liikkeellä rukiin orastuessa ja sää on lämmin ja aurinkoinen, kannattaa harkita ruiskasvuston käsittelyä hyönteistorjunta-aineella. Rikkakasvit torjutaan aikaisin keväällä kasvun alettua. Välittömästi ruiskutuksen jälkeen tullut halla ei välttämättä ole haitaksi, mutta jos sää on keskimääräistä kylmempää, tulee ruiskutusta myöhentää. Ruskearuoste voi aiheuttaa suuriakin satomenetyksiä. Torjunta on tehtävä hieman ennakoiden, sillä käsittely tulisi tehdä lippulehtivaiheessa yhdessä kasvunsäädekäsittelyn kanssa, jolloin merkkejä taudista ei juuri vielä näy. Myöhemmin kasvuston korkeus käytännössä estää ruiskutuksen. VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO RUKIILLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto Comet Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Ruosteet - ++ ++ +(+) ++ ++(+) ++(+) ++ ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++ ++ ++ Tyvilaikku +(+) - ++ +(+) - - ++ ++ - - - - +(+) +(+) - Punahome - - ++ - +(+) - ++ - - - - +(+) +(+) - - +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE Lähde: Jalli M. 2012. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2012. ProAgria maaseutukeskusten liitto. Viljelyopas 2013 15
Sadonkorjuu Puintiajankohtaa päätettäessä tavoitteena on hyvä leivontalaatu ja sakoluku. Toisaalta puintikosteuden tulisi puinnin sujumisen ja kuivauskustannusten takia olla mahdollisimman alhainen. Sakoluvun kannalta rukiin paras puintiaika on noin 5 päivää keltatuleentumisen jälkeen. Rukiin sakoluku laskee vehnää nopeammin ja uudetkin ruislajikkeet ovat suhteellisen herkkiä tähkäidännälle, joten puinnin kanssa ei kannata turhaan viivytellä. Epävakaisen sään uhatessa riski laatumenetyksistä on suuri. Ruis, joka on pellolla kuivunut 25 27 %:n kosteuteen, on uudelleen kostuessaan erittäin altis sakoluvun romahdukselle ja tähkäidännälle. Jo voimakas yökaste voi alentaa sakolukua, joten sääennusteita kannattaa seurata tarkasti. RUKIIN KASVINSUOJELUOHJELMA KAHUKÄRPÄSTORJUNTA KYLVÖN JÄLKEEN ORASVAIHEESSA Decis Mega 0,15 0,2 l RIKKATORJUNTA Torjuu varmasti syysitoiset saunakukat, mutta myös kevätitoiset rikkakasvit Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l + Sito Plus 0,1 l TAUTITORJUNTA Ruskearuosteen torjunta lippulehtivaiheessa, jolloin voidaan tehdä myös kasvunsäädekäsittely KORRENSÄÄTÖ Turvallinen ja tehokas Sonis 0,4 0,7 l (tai pieni annos CCC:n kera) LUMIHOMERUISKUTUS SYKSYLLÄ ENNEN PYSYVÄN LUMEN TULOA Proline 0,4 l + Topsin 200 g Jos lohkolla perusrikkakasvien lisäksi hukkakauraa tai muita heinämäisiä rikkoja Broadway 165 220 g + Dassoil 0,5 l Gramma-aine, jolla tehoa myös mataraan ja saunakukkaan Sekator 0,1 0,15 l + Sito Plus 0,1 l HUKKAKAURAN TORJUNTA Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen kahden tehoaineen seos, ei viivytä valmistumista Stereo 0,8 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Edullisempi Cerone 0,5 1,5 l Edullinen, rikkatorjunnan yhteydessä CCC 1 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. 16 Viljelyopas 2013
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET MALLASOHRA Hyvä, tasainen mallasohran laatu on kotimaisen maltaan käytön ja myös viennin kannalta avainasemassa. Vaikka sääoloilla on aina merkittävä osuus, viljelijä voi vaikuttaa ratkaisevasti viljelyn onnistumiseen. Keskeiset tekijät ovat hyvälaatuinen ja suurikokoinen kylvösiemen, typen määrän oikea mitoitus sekä kasvuston suojaaminen terveeksi ja elinvoimaiseksi tuleentumiseen saakka. Laatuvaatimukset Mallasohran tulee olla tuleentuneena korjattua, varovasti puitua, homeetonta ja hajutonta sekä väriltään, maultaan ja rakenteeltaan tervettä ja esinäytteen mukaista. Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Itävyys Perusitävyys 95 %. Pellolla itäneiden jyvien määrä vähennetään itävyydestä, mutta niitä ei lasketa jätteisiin. Punaiset, vihreät ja haljenneet jyvät Mallasohran tulee olla homeetonta ja rakenteeltaan tervettä. Punaisia jyviä saa olla enintään 5 kpl/100 g, vihreitä jyviä korkeintaan 1 % ja haljenneita jyviä korkeintaan 5 %. Rajat koskevat sekä perus- että vastaanottovaatimuksia. Valkuaispitoisuus Kaksitahoisen ohran valkuaispitoisuuden peruslaatu- ja vastaanottovaatimus on 9,0 11,5 %. Lajittelu Mallasohran tulee olla vähintään esipuhdistettua. Kaksitahoisen ohran I II-lajittelun tulos pitää olla vähintään 85 % ja IV-lajittelun korkeintaan 5 %. RAISION MALLASOHRAESINÄYTETULOKSET LAJIKKEITTAIN Itävyys-% Valkuainen, % Lajittelu I+II, % Sato, kg/ha 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Fairytale 97,3 97,5 10,0 11,0 86,6 73,7 4 900 4 650 Marthe 97,2 97,7 10,4 11,3 93,5 78,9 4 600 4 150 NFC Tipple 97,3 97,0 9,8 11,0 93,0 85,6 4 450 4 450 Cha Cha 94,3 96,2 9,9 11,4 91,1 81,3 4 450 4 500 Charmay 96,5 97,4 10,6 11,9 91,8 83,1 4 300 4 250 Scarlett 98,3 98,0 10,9 11,9 92,8 77,9 4 100 3 600 Barke 97,4 97,8 10,9 12,1 91,7 82,7 4 050 3 950 Keskiarvo, kaikki lajikkeet 97,2 97,3 10,5 11,6 91,6 81,7 4 400 4 200 VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO OHRALLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto Comet Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Vehnänhärmä 2) + +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ +++ ++ ++(+) ++ ++ ++ ++ Ohranverkkolaikku +(+) +(+) ++(+) +(+) +(+) + ++(+) ++(+) ++ ++(+) +++ ++(+) ++(+) +++ ++ Ohranrengaslaikku ++(+) ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE 2) Valmisteilla keskimäärin parempi teho ohranhärmään kuin vehnänhärmään. Lähde: Jalli M. 2012. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2012. ProAgria maaseutukeskusten liitto. Viljelyopas 2013 17
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET Lajipuhtaus ja lajikepuhtaus Lajipuhtaus vähintään 98 % ja lajikepuhtaus vähintään 95 %. Mallasohran lajitteluasteen määritys Määritys tehdään Analytica-EBC:n ohjeen mukaisesti tarkoitukseen suunnitellulla seulastolla. Lajittelun jälkeen lajitteet punnitaan seuraavasti: I-lajittelu: 2,8 mm:n seulan päälle jäävien jyvien osuus II-lajittelu: 2,5 mm:n seulan päälle jäävien jyvien osuus III-lajittelu: 2,2 mm:n seulan päälle jäävien jyvien osuus IV-lajittelu: 2,2 mm:n seulan läpi menevien jyvien osuus I- ja II-lajittelut lasketaan yhteen ja niitä käytetään hinnoittelun perusteena. Lisäksi hintaan vaikuttaa IV-lajittelun tulos. Ohran hometoksiinipitoisuuden ja mallasohran fusariumpitoisuuden rajat Katso rajat taulukosta sivulta 8. Kylvö Siemen kannattaa peitata itävyyden varmistamiseksi ja tautien torjumiseksi, ellei sitä ole todettu terveeksi. Ohran peittaukseen sopivat esimerkiksi Baytan I -jauhe ja Baytan Universal -neste. Sopiva mallasohran kylvötiheys hyvillä kivennäis- ja savimailla on 500 itävää jyvää/m 2. Mallasohran kylvötiheys itämisoloiltaan heikommilla maalajeilla (kevätpoutivilla ja kuorettumisherkillä maalajeilla) on 600 itävää jyvää/m 2. Suurempi kylvötiheys on perusteltua myös silloin, kun kylvöaika viivästyy huomattavasti normaalista. Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m 2 ) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 200 300 kg/ha. Lajikkeet Mallasohrasopimukset tehdään lajikkeellisina. Vuodelle 2013 sopimuslajikkeet ovat Barke, Fairytale BOR, Cha Cha, Charmay, Marthe, NFC Tipple ja Xanadu. Charmay Erikoismallasohralajike Raisioagron sopimustuotantoon. Kasvuajaltaan aikaisin kaikista nykyisistä mallasohralajikkeista. Korsi pitkähkö ja keskitasoa hieman heikompi, joten korrensäätö on suositeltavaa. Charmay on ollut Cha Chata isojyväisempi eli sen lajitteluaste on parempi. Null lox -erikoisominaisuus, joka parantaa oluen säilyvyyttä. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Cha Cha Erikoismallasohralajike Raisioagron sopimustuotantoon. Kasvuajaltaan Fairytalen ja Annabellin tasoa ja esim. Tippleä aikaisempi. Korreltaan pitkä ja keskitasoa hieman heikompi, joten korrensäätö on suositeltavaa. Null lox -erikoisominaisuus, joka parantaa oluen säilyvyyttä. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Fairytale BOR Markkinoiden satoisimpia ja taudinkestävimpiä ohralajikkeita. Kasvuaika keskimyöhäinen (Annabellin luokkaa). Valkuaispitoisuus alhainen, tärkkelyspitoisuus korkea. Voimakas pensomaan. Jyväkoko mallasohraksi pieni, joten huonoissa olosuhteissa riski heikkoon lajitteluasteeseen. Fairytale soveltuu korkean sadon vuoksi myös rehu- ja tärkkelysohraksi. Verkkolaikun kestävyys paras markkinoilla olevista, rengaslaikun kestävyys erinomainen. Soveltuu viljeltäväksi I II-vyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisille alueille. Marthe Uudehko perusmallasohra. Hieman Barkea lujakortisempi ja aikaisempi, mutta satoisampi. Marthe soveltuu kivennäismaille ja savimaille. Suositellaan viljelyalueille I II. MALLASOHRAN KASVINSUOJELUOHJELMA RIKKATORJUNTA TAUTITORJUNTA KORRENSÄÄTÖ HUKKAKAURAN TORJUNTA Laajatehoinen perusseos Classic SX 12 g + Cantor 0,4 l + Sito Plus 0,1 l (Cantor MegaPack) Verkko- ja rengaslaikun ym. torjunta korrenkasvun alusta tähkälletuloon asti Tehokas, erityisesti heikkokortisille Sonis 0,1 0,4 l Tehokas, hyvät tankkiseosvaihtoehdot Swipe 0,8 l Jos lohkolla paljon ohdaketta ja valvattia tai pelto halutaan tehopuhdistaa rikoista (torjunta viivästettynä ja lämpimällä kelillä) Ariane S 1,75 2,5 l Jos lohkolla syysitoisia rikkakasveja kuten suuria saunakukkia. Erityisesti suorakylvöpelloille. Ally 1 tabl. + Primus 0,075 l + Sito Plus 0,1 l Gramma-aine, jolla tehoa mataraan. Valvatti- ja ohdaketorjuntaan lisättävä 1 l MCPA:ta. Sekator 0,075 0,15 l + Sito Plus 0,1 l Tehokkain ja kattavin seos Mirador 0,25 l + Proline 0,25 l Edullisempi mutta silti tehokas Mirador 0,25 l + Stereo 0,5 l Edullinen kahden tehoaineen seos, ei viivytä valmistumista Stereo 0,8 l Kovassa tautipaineessa määriä lisätään. Punahometorjunta kukinnan alkaessa Proline 0,4 0,8 l Edullisempi Cerone 0,2 0,4 l Ei pohjavesirajoitusta Puma Extra 1 l/ha Rikkakasviruiskutukseen voidaan tarvittaessa yhdistää kirvantorjunta Decis Mega 0,1 l Tarkista tiedot ja ympäristörajoitukset käyttöohjeesta ennen käyttöä. 18 Viljelyopas 2013
Barke Mallastajien kestosuosikki. Soveltuu parhaiten hyvin kalkituille kivennäis- ja savimaille. Mallastusominaisuudet lajikkeiden parhaimmistoa. Lakoprosentti samalla tasolla muiden mallasohrien kanssa, mutta korsi on pidempi, mikä edesauttaa sadon muodostusta kuivissa oloissa. Verkkoja rengaslaikun kestävyys hyvä, härmää ei ole esiintynyt. Mallasohrana soveltuu myös vientiin. Suositellaan viljelyalueille I II. Lannoitus ja maalajit Typpilannoitus vaikuttaa ratkaisevasti mallasohran laatuun. Liiallinen typpimäärä aiheuttaa kaksitahoisella mallasohralla korkean valkuaispitoisuuden. Kun kaksitahoisten lajikkeiden typpilannoitus on yli 90 kg/ha, riski valkuaispitoisuuden kohoamisesta yli hylkäysrajan on ilmeinen. Pitkän kasvuajan lajikkeilla riski on pienempi. Lähtökohtana kaksitahoisten lajikkeiden typpilannoituksessa pitää olla, että vaihtelevissa sääoloissa valkuaispitoisuus ei nousisi yli 10,5 %:n. Typpilannoitus tarkennetaan lohkon ja aikaisempien kokemusten mukaan. Mikäli mallasohrasadon valkuaispitoisuus on yleensä ollut yli 10,5 %, on syytä vähentää typpilannoitusta. Torjumalla kasvitaudit voidaan ravinteet ohjata sadonmuodostukseen, mikä pienentää korkean valkuaisen riskiä. Suositeltua typpilannoitusta vähennetään 10 20 kg/ha, jos esikasvina on ollut kesanto, apila tai herne tai maassa on kasveille käyttökelpoista typpeä muusta syystä normaalia suurempi määrä. Eloperäisille maille mallasohran viljely ei yleensä sovellu, koska typpeä vapautuu hallitsemattomasti. Lietettä tai lantaa saaneet lohkot eivät sovellu mallasohran viljelyyn, koska niiden typpivaikutus on arvaamaton. Kylvön myöhästyessä normaalista ajankohdasta on typpilannoitusta vähennettävä. Tarkemmat lajikekohtaiset lannoitusohjelmat näet oppaan Lannoitus-luvusta. Sadonkorjuu Riittävän itävyyden varmistamiseksi mallasohran on annettava tuleentua riittävästi. Sopiva puintikosteus mallasohralle on 20 % tai vähemmän. Puinti voidaan aloittaa kosteuden laskiessa alle 25 %:n. Puinnin pitää olla varovaista. Puintiväli ja puintikelan kierrosluku säädetään siten, että jyvät juuri ja juuri irtoavat tähkästä. Laadultaan erilaiset erät puidaan, kuivataan ja varastoidaan erikseen. Sato kuivataan välittömästi puinnin jälkeen. Normaali kuivurin tuloilman lämpötila on 60 astetta. Mitä kosteampaa vilja on, sitä pienempi pitää tuloilman lämpötilan olla. Vilja kuivataan alle 14 %:n kosteuteen. Itävyyden säilymisen kannalta paras kosteus on 12,0 12,5 %. Mallasohrasta vaaditaan edustava esinäyte. Edustavan näytteen saa ottamalla sen viljavirrasta kuivaussiiloa tyhjennettäessä tai varastosiiloa täytettäessä. Sadolle ei saa tehdä mitään sadonkorjuun jälkeistä kemiallista käsittelyä. OHRAN VIRALLISET LAJIKEKOKEET 2005 2012 (MTT) Lajike Kpl Sato, Suhde- Kasvu- Lako- Pituus, Tjp, Hlp, Valk.- kg/ha luku aika, pv % cm g kg % Grace 18 6 117 114 95,6 23 70 50,9 69,5 11,6 Fairytale 24 6 051 112 95,2 19 71 44,3 67,3 11,0 Streif 26 6 024 112 95 15 68 50,4 67,9 11,7 Propino 18 5 813 108 96,5 14 73 53,5 66,6 11,3 NFC Tipple 34 5 701 106 97,5 13 67 52,4 66,9 10,7 Harbinger 26 5 643 105 95,6 10 68 48,4 68,2 11,5 Amber 22 5 625 104 95,5 18 70 49,3 68 11,4 Annabell 72 5 501 102 95 19 71 44 66,3 11,4 Marthe 30 5 488 102 94,1 21 69 46,1 67,9 11,9 Barke=c 10 5 383 100 95,3 16 73 50,3 69,1 12,3 Xanadu 27 5 380 100 94,2 15 68 48 67,5 12,2 Scarlett 72 5 192 96 91,8 25 68 45,4 68,4 12,2 Saana 12 4 862 90 91,3 27 68 48,6 67,5 12,5 Viljelyopas 2013 19
KASVIKOHTAISET VILJELYOHJEET REHUOHRA Suomen vilja-alasta vajaa puolet on ohraa, josta suurin osa käytetään rehuksi. Rehuohran viljelyssä tavoitteena on hyvälaatuinen runsas sato. Rehustus vaatii korkeaa hehtolitrapainoa ja valkuaispitoisuutta. Viljelyssä keskeistä on valita alueen kasvuoloihin sopiva lajike, torjua tarpeen mukaan verkko- ja rengaslaikku, taata riittävä lannoitus rakeina tai lannan/lietteen kautta sekä ehkäistä lakoutuminen tarvittaessa kasvunsäätein. Laatuvaatimukset Kosteus Kosteus saa olla enintään 14 %. Mikäli kosteampaa viljaa vastaanotetaan, peritään kuivauskorvausta. Hehtolitrapaino Perushintaisen rehuohran hehtolitrapainon on oltava vähintään 65 kg. Vastaanotossa hehtolitrapainon on oltava vähintään 62 kg. Epäpuhtaudet Vieraita viljalajeja saa olla enintään 5 %. Roskia saa olla enintään 1 %. Vastaanottovaatimus roskapitoisuudelle on korkeintaan 2 %. Ohran hometoksiinipitoisuuden rajat Katso rajat taulukosta sivulta 8. Kylvö Siemen kannattaa peitata itävyyden varmistamiseksi ja tautien torjumiseksi, ellei sitä ole todettu terveeksi. Ohran peittaukseen sopivat esimerkiksi Baytan I -jauhe ja Baytan Universal -neste. Sopiva rehuohran kylvötiheys itämisoloiltaan hyvillä kivennäismailla on 500 itävää jyvää/m 2. Multamaalle riittää hieman alhaisempi kylvömäärä. Normaalia suurempi kylvötiheys on perusteltua heikoimmissa itämisolosuhteissa tai jos kylvöaika viivästyy huomattavasti. Laskukaava siemenmäärälle: Siemenmäärä (kg/ha) = kylvötiheys (kpl/m 2 ) x tjp (g)/itävyys (%). Käytännössä kylvömäärä vaihtelee välillä 200 300 kg/ha. VILJAN TAUTIAINEIDEN TEHOTAULUKKO OHRALLE Spor- Tilt Pro- Basso Juven- Menara Pro- Stereo Zenit Mirador Acanto Comet Delaro Acanto Stratak line tus saro /Amistar + Zenit + Juven- Prima tego + Menara tus Vehnänhärmä 2) + +(+) ++ + ++ ++ ++ ++ +++ ++ ++(+) ++ ++ ++ ++ Ohranverkkolaikku +(+) + ++(+) +(+) +(+) + ++(+) ++(+) ++ ++(+) +++ +++ +++ +++ ++ Ohranrengaslaikku ++(+) ++ ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) ++(+) +++ ++(+) ++(+) ++(+) +++ = ERINOMAINEN TEHO (81 100 %), ++ = HYVÄ TEHO (61 80 %), + = HEIKKO TEHO (41 60 %), - = EI TEHOA TAI EI TIETOA TAI EI HYVÄKSYTTY TORJUNTAKOHDE 2) Valmisteilla keskimäärin parempi teho ohranhärmään kuin vehnänhärmään. Lähde: Jalli M. 2012. MTT Kasvinsuojelu/Peltonen S. (toim.) Peltokasvien kasvinsuojelu 2012. ProAgria maaseutukeskusten liitto. 20 Viljelyopas 2013