1 (10) Asianumero 813/10.02.03/2011 Aluenumero 240117 Seilimäki - Lukupuro 26. kaupunginosa, Mankkaa Kortteli 26134 tontti 5 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä syyskuuta 2009 päivättyä, 4. päivänä huhtikuuta 2011 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6498. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kehä II:n itäpuolella, Mankkaanlaaksontien pohjoispuolella ja Kokinkyläntien itäpuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa 6.5.2009. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 24161 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Ali Karjalainen Tiina Aalto etunimi.sukunimi@espoo.fi
2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Suunnittelu... 3 1.3 Mitoitus... 3 1.4 Muutoksen sisältö... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Suunnittelutilanne... 3 2.1.1 Yleiskaava... 3 2.1.2 Asemakaava... 3 2.1.3 Rakennusjärjestys... 3 2.1.4 Tonttijako... 4 2.1.5 Rakennuskiellot... 4 2.1.6 Pohjakartta... 4 2.2 Selvitys alueesta... 4 2.2.1 Maanomistus... 4 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 4 2.2.3 Suojelukohteet... 4 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 4 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 4 3.1 Osallisten tavoitteet... 4 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 4 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 4 4.2 Mitoitus... 5 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 5 4.3.1 Maankäyttö... 5 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 5 4.5 Nimistö... 5 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 6 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 6 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 6 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 6 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 6 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 6 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 6 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 6 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 6 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut... 7 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 7 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, 25.3.2011 Liite 2 Havainnekuva, 4.4.2011 Liite 3 Meluselvitys Liite 4 Muistutusten antajat (kartta) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Alue on rakentamatonta aluetta, joka on vuonna 1980 vahvistetussa asemakaavassa varattu opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Lisäksi kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tarvetta asemakaavan mukaiselle maankäytölle ei ole ilmennyt huolimatta siitä, että asemakaava on ollut vahvistettuna jo 30 vuotta. Misericordia-Säätiö on 27.1.2009 kiinteistöpalvelukeskukselle saapuneessa hakemuksessa esittänyt, että kaupunki varaisi sille ko. tontin valtion tukemien vuokra-asuntojen toteuttamista varten. Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi asemakaavan muutosta. Sopimusta alueen varaamisesta tai maan luovuttamisesta rakentamiseen ei ole tehty. Kaavamuutoksen hakijana on suunnittelualueen omistaja eli Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö (ent. kiinteistöpalvelukeskus). Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty kohdassa 7.2 esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Alueen kokonaispinta-ala on 5553 m 2 ja rakennusoikeus on 1388 k-m 2. Rakennusoikeus vähenee asemakaavan muutoksella e=0.30:stä e=0.25:een. Asemakaavan muutoksella yleisten rakennusten korttelinosa (Yos 11 ) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Alueen kokonaispinta-ala pysyy samana, mutta rakennusoikeutta vähennetään e=0.30:stä e=0.25:een. Voimassa olevan asemakaavan mukaisiin rakennusalan rajoihin on tehty vähäisiä tarkistuksia. Liikennemelun vaimentamiseksi kaavaan on laadittu määräys melunsuojauksesta. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava 2.1.2 Asemakaava 2.1.3 Rakennusjärjestys Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen. Yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Alueella on voimassa Seilimäki - Lukupuron asemakaava, jonka sisäasiainministeriö on vahvistanut 17.7.1980. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (Yos 11 ). Alueelle saa rakentaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on rakennettava 1 autopaikka kutakin kerrosalan 150 m 2 kohti. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.30 mukaan ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Alueen eteläosa on kaavassa istutettavan alueen osaa. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5. ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5. ) maankäyttö- ja rakennuslain 202. :n nojalla, että 14.10.2002 hyväksytty rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös siitä on saanut lainvoiman.
4 (10) 2.1.4 Tonttijako Tontti on rekisteröity 26.6.1981. 2.1.5 Rakennuskiellot 2.1.6 Pohjakartta Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Alueen omistaa Espoon kaupunki. 2.2.2 Rakennettu ympäristö 2.2.3 Suojelukohteet Maankäyttö Alue rajoittuu idässä puistoalueeseen, etelässä rakennettuun pientaloalueeseen, lännessä katualueeseen ja pohjoisessa osittain katu- ja puistoalueeseen sekä kadun takana olevaan pientaloalueeseen. Kokinkyläntien länsipuolella, kaava-alueesta luoteeseen, on omakotitalo. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue liittyy Vähälänkujan kautta Kokinkyläntiehen ja sitä kautta muuhun Espoon liikenneverkkoon. Kevytliikenne Kokinkyläntien varressa on kevytliikenneväylä jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Palvelut 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Lähimmät kaupalliset palvelut sijoittuvat Niittykummun ostokeskukseen, noin vajaan kahden kilometrin etäisyydelle kaavamuutosalueesta. Uusi Suurpellon alue tulee tarjoamaan kaupallisia ja sosiaalisia palveluja reilun kilometrin päässä kaavamuutosalueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitettävissä olemassa olevaan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Alueella ei ole rekisteröityjä suojelukohteita. Olemassa olevat liikenneväylät; Kehä II, Mankkaanlaaksontie ja Kokinkyläntie aiheuttavat meluhaittoja alueelle. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on muuttaa 30 vuotta käyttämättömänä ollut yleisten rakennusten korttelinosa (Yos11) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Yleisten rakennusten korttelialue on ollut asemakaavan vahvistamisen jälkeen noin 30 vuotta rakentamatta. Y-tonttiselvityksen (Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä:b90:2008) mukaan kaupungilla ei ole Y- tontille käyttötarvetta ja se on muutettavissa asumiseen. Asemakaavan muutoksella muutosalueen käyttötarkoitus muutetaan opetus- ja sosiaalista toimin-
5 (10) 4.2 Mitoitus taa palvelevien rakennusten korttelialueesta (Yos 11 ) asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 5553 m 2. Kokonaiskerrosala on 1388 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0.25. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Koko kaavamuutosalue on asuinpientalojen korttelialuetta (AP). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi kerrosta. Alueen rakennusoikeus on 1388 k-m 2, joka vastaa tonttitehokkuutta e=0.25. Rakennusoikeus vähenee asemakaavan muutoksella e=0.30:stä e=0.25:een. Tämä tarkoittaa 278 kerrosneliömetriä. Voimassa olevan asemakaavan mukaisiin rakennusalan rajoihin on tehty vähäisiä tarkistuksia. Alueen eteläisiin sivuihin on kaavassa merkattu 4 m:n istutettavan alueen osat. Autopaikkoja on rakennettava 2 autopaikkaa kutakin asuntoa kohti. Ajoneuvoliittymää ei saa järjestää tontin länsipuolelta. Rakennusalan läntisen sivun puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dba. Ulko-oleskelutilat tulee suojata rakentein tai laittein tai sijoittaa siten, että riittävä osa jää melukatveeseen. Jos erillisellä selvityksellä osoitetaan meluhaitan tulevan muutoin torjutuksi, voi rakennuslautakunta sallia poikkeuksia edellä esitetyistä vaatimuksista. Asemakaavan muutoksessa on tutkittu myös vaihtoehtoa e=0.30 tehokkuudella (kuva 1). Kuva 1. Havainnekuvat tehokkuudella e=0.30. 4.4 Ympäristön häiriötekijät 4.5 Nimistö Laadittujen melulaskelmien mukaan asuinrakentaminen tontille edellyttää lisäsuojausta melua vastaan. Asemakaavan muutoksella ei muuteta eikä lisätä alueen nimistöä.
6 (10) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen eikä rakennettuun ympäristöön. Muutoksella mahdollistettava asuntorakentaminen liittyy luontevasti olemassa olevaan pientaloalueeseen sekä täydentää sitä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alue liittyy olemassa olevaan liikenneverkkoon asemakaavan mukaisen Vähälänkujan kautta. Vähälänkuja on vielä kaduksi rakentamaton hiekkatie. Rakentamisen tieltä joudutaan vähäisessä määrin muutama pieni puu kaatamaan. Rakentamisen myötä alue muuttuu hoidetuksi ympäristöksi. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Seilimäki-Lukupuron asemakaavan vahvistamisen jälkeen on lähitienoille suunniteltu uusi Suurpellon alue, jonne rakennettavat sosiaaliset palvelut ovat myös kaavamuutosalueelle rakennettavien asuintalojen asukkaiden käytettävissä. Alue on suhteellisin vähin kustannuksin liitettävissä olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Misericordia-Säätiö on 27.1.2009 kiinteistöpalvelukeskukselle saapuneessa hakemuksessa esittänyt, että kaupunki varaisi sille ko. tontin valtion tukemien vuokra-asuntojen toteuttamista varten. Säätiöllä on tarkoitus käynnistää rakentaminen asemakaavan muutoksen sen mahdollistaessa. Kaavamuutoksen vahvistamisen jälkeen Espoon kaupunki maanomistajana päättää tontin luovuttamisesta rakentamiseen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille 19.3.2009 päivätyllä asemakaavan muutoshakemuksella. Vireilletulosta on kuulutettu 6.5.2009 kaupungin ilmoituslehdissä. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat.
7 (10) Asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta tiedotetaan kirjeellä maanomistajille ja muille tahoille joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi lähetetään ilmoitus naapurikiinteistöjen maanomistajille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi käydä tutustumassa Avoin Espoo kaavoituksen sivuilla (http://www.espoo.fi/avoinespoo). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavamuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehtitoimisto VG Group Oy:n kanssa ja Misericordia-Säätiön kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastannut asemakaavateknikko Ali Karjalainen ja asemakaavainsinööri Tiina Aalto. Melulaskennasta on vastannut suunnitteluinsinööri Jenni Saarelainen. 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaista käsittelyä. Muutoksen valmisteluaineisto hyväksyttiin nähtäville 7.9.2009 MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä mielipidettä, jotka ovat vastineineen asian liitteenä. Mielipiteiden jättäjät ovat huolissaan alueen sosiaalisen rakenteen muutoksesta sekä toivovat alueelle e=0.25 rakennustehokkuutta kaavassa esitetyn e=0.30 sijaan. Misericordia-Säätiö antoi oman vastineensa jätettyihin mielipiteisiin. Se kirjattiin saapuneeksi 6.4.2010. Kiinteistöpalvelukeskus ja tekninen keskus antoivat kannanoton. Kiinteistöpalvelukeskuksella ei ollut huomautettavaa kaavan valmisteluaineiston sisällöstä. Tekninen keskus otti kantaa meluaidan rakentamiskustannuksiin; mahdollinen tuleva meluaita tulee rakentaa kiinteistön kustannuksella. Saatujen mielipiteiden ja kannanottojen johdosta asemakaavan muutosehdotuksen kaavamääräyksiä on tarkistettu ja kaavaselostusta täydennetty.
8 (10) Melumääräykseen lisättiin merkintä, jolla ulko-oleskelutilat tulee suojata rakentein tai laittein tai sijoittaa siten, että riittävä osa jää melukatveeseen. Jos erillisellä selvityksellä osoitetaan meluhaitan tulevan muutoin torjutuksi, voi rakennuslautakunta sallia poikkeuksia edellä esitetyistä vaatimuksista. Kaavamuutos oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa 15.11. - 15.12.2010. Nähtävillä oloaikana jätettiin 20 muistutusta ja yksi kannanotto. Muistutuksissa uudistettiin pääosin valmisteluaineistosta jätetyt mielipiteet. Lisäksi koettiin, että kaavamuutosalue palvelee asukkaita parhaiten sen nykyisessä tarkoituksessa opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena. Kaavamuutoksen asiakirjojen käsittelyn lainmukaisuus kyseenalaistettiin ja koettiin, että asemakaavan muutos on laadittu MRL:n mukaisten laatimisperiaatteiden vastaisesti. Tonttiyksiköllä ei ollut huomautettavaa kaavaehdotuksen sisällöstä. Saatujen muistutusten ja kannanoton johdosta asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu nähtävillä olon jälkeen seuraavasti: - lisätty selostuksen liitteenä olevaan meluselvitykseen päivä- ja yömeluselvitys vuodelta 2008 - kaavan tonttitehokkuus on laskettu e=0.25:een - laadittu uusi havainnekuva tehokkuudella e=0.25. Tehty tarkistus on vähäinen eikä edellytä asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista MRA 32 mukaisessa tarkoituksessa.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö