Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL
Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään? Vanhuusikä yksilöllistä, alkaako 80-ikävuodesta alkaen vanhuus näyttäytyä? Muuttuuko vanhuusikä ja mihin suuntaan? Miten eliniän pidentyminen ja yhteiskunnallinen kehitys näkyy ikääntyneiden ihmisten elämässä? - Mahdollista vai harhakuvaa?
Palveluorientoitunut kulttuurimme Yleisen keskustelun perusteella mielikuva siitä, että ikääntyneet ihmiset käyttävät paljon palveluja Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - Kääntynyt puhekielessä ja jopa lakiteksteissä Vanhuspalvelulaiksi - Terveydenhuoltolaista ko. lakiin siirretyt preventiiviset osiot jäävät huomiotta - Ohjausta, neuvontaa - Toimintakykyisyyden tukemista ja vahvistamista - PalveluTARPEESTA puhuminen istuu meissä vahvana, palvelun tulisi pohjautua toimintakyvyn arviointiin (toimintakyky on vahvuutta)
Ns. vanhuspalveluja käyttää 63 vuotta täyttäneistä vähän 91318 52136 Säännölliset kotiin annettavat palvelut 989039 Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät) Päivi Voutilainen STM
Vanhuusikä ja palvelujen käyttö muuttuu Vanhuusikä entistä pidempi ajanjakso; 30-40 vuotta, ajattelumme uudistumassa - Yli 100-vuotiaita tunnemme, heitä runsaat 700 - Elävätkö 80-vuotiaaksi ennättäneet kalenteri-iän perusteella vanhuuselämän keski-ikää, alkaako vanhuus näyttäytyä? - Toiveena kun sais elää mahdollisimman terveenä, enkä olis muille vaivaksi Ikääntyneet ihmiset käyttävät palveluja, jotka eivät näy vanhuusasioiden tilastoissa - Palveluja, joita ei mielletä vanhuspalveluiksi, esh, pth - Joukossa henkilöitä, joilla useita palveluja rinnakkain - Hyvinvointipalveluja ja omaehtoista huolenpitoa itsestä
Haasteita ikääntyneiden ihmisten toimintakykyisyydessä ja kokemuksissa Eriarvoisuus sosioekonomisen aseman mukaan - Terveydessä, toimintakykyisyydessä, myös osallistumisessa - Vanhuusikä jatkoa aiempaan elämään, tottumuksiin, arvomaailmaan - Voiko näihin vaikuttaa, jos siihen tarvetta? - Selviytyvätkö ihmiset eri tavoin luonteensa ja taustansa perusteella? Huolena palvelujen saatavuus, puheet sotesta Turvallisuuden tunne tärkeä mielen hyvinvoinnille
Ikääntyneet ihmiset ovat fiksuja Ovat kokeneita, mikä monessa hyödyksi Panostavat itseensä, jatkavat aiempaa elämäntapaansa, hyödyntävät vapaa-ajan aktiviteetteja, kaupallisia tuotteita enenevästi - Tukena ja apuna läheisilleen (tuottavuus ja välittäminen) - Liikunta, kulttuuri, matkustus (omavastuisuus terveydestä) - Oppiminen ja opiskelu, siinä paljon tehtävissä (ajassa mukana) - Teknologinen kehitys - Osallisuus ja itsenäisen asiointi, omista asioista päättäminen Rakentavat tulevaisuuttaan - Vanhustenviikon teema v. 2015
Visio hyvästä vanhuusiästä Hyvä vetää puoleensa hyvää - vastineena palveluvaltaiselle puheelle Hyvän puhuminen kannattaa, koska - Kukaan ei halua olla yhteiskunnalle taakka - On paljon mahdollisuuksia, joilla - Ihminen itse voi vahvistaa voimavarojaan - Ohjauksen ja neuvonnan keinoin voidaan tukea hyvän vanhuusiän ja itsenäisen suoriutumisen aikaa - Läheiset voivat olla tueksi - Iäkkäät ihmiset itse voivat tukea toisiaan ja kokea toimintansa merkitykselliseksi - Palvelujärjestelmä kykenee kehittymään - Useimmiten voimavarojen heiketessä paljon on vielä jäljellä - Ongelmilta ei sovi kuitenkaan sulkea silmiään!
Työmme lähtee sydämestä, koska arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina! www.vtkl.fi