Lausunto. Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien laitoshoidon raja
|
|
- Anne Kokkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lausunto Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Yleisenä kannanottona Vanhustyön keskusliitto pitää tärkeänä, että laitoshoidon määrittelyä täsmennetään. Tärkeää olisi saada määrittelyt sellaisiksi, että kotiin annettavat avohoidon palvelut kehittyvät ja että vanhusväestö on kunnasta riippumatta tasavertaisessa asemassa palvelujen maksujen suhteen. Kunnan tekemä palvelurakenteen määrittely ei myöskään saa eriarvoistaa kunnan asukkaita. Toimintakykyisyydeltään ja palvelutarpeeltaan samankaltaisille asiakkaille järjestetyn julkisen palvelun maksuperusteen tulee olla sama palveluyksiköstä riippumatta. Tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotien laitoshoidon raja Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti ja sidosryhmille ns. pyöreän pöydän tilaisuuden palvelurakenteen muuttamiseksi suunnitellusta lakimuutoksesta. Ko. tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua vanhainkotien laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen hoidon ja palvelun samankaltaisuudesta. Keskustelussa annettiin ymmärtää, että avo- ja laitoshoidon rajaa määrittelevää STM:n asetusta 1806/2009 ei ole tarkoitus muuttaa. Näin ollen laitoshoitona säilyisi jatkossakin sekä vanhainkotihoito että terveyskeskuksen vuodeosastohoito. Nykyisen ehdotuksen todellinen vaikuttavuus herättää täten epäilyjä, jos säädöksistä uudistetaan vain ehdotetut lakikohdat. Keskusliiton jäsenjärjestöjen näkökulmasta katsottuna ei ole perusteita ylläpitää vanhainkoteja laitosmuotoisena asumismuotona, koska asiakaskunta on toimintakykyisyydeltään vastaavanlaista tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja vanhainkodeissa. STM:n asetuksen 1806/2009 liitteessä pidetään jakson 2 ja 3 mukaan yhtenä avohoidon kriteerinä omaehtoista vaikuttamismahdollisuutta, joskin avohoidossa todetaan voitavan hoitaa myös henkilöä, joka ei pysty osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä eli avohoidossa asuu henkilöitä, jotka eivät kykene esim. muistisairautensa vuoksi osallistumaan merkittävällä tavalla itseään koskevaan huolenpitopäätöksiin. Näitä henkilöitä ei liene tarkoituksenmukaista määrittää jatkossa laitoshoidon asiakkaiksi. Tällaisen tulkinnan voisi tehdä jaksosta 3, jonka mukaan samassa toimintayksikössä voidaan antaa sekä avohoitoa että laitoshoitoa. Laitosyhteisössä toimintakulttuurit ovat kehittyneet laitosmaisiksi, mikä ei edistä lain edellyttämällä tavalla toimintakykyisyyden ylläpitoa. Palvelujärjestelmän lainsäädännöllä ja rakenteilla ei siis tulisi ylläpitää tarpeetonta laitosvaltaista hoito- ja palvelukulttuuria, jota laajalti kritisoidaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan sana "laitos" tarkoittaa isohkoa teollista työpajaa, toimintayhtymää, kuten pankkia tai rakennusryhmää. Se tarkoittaa myös esim. opetusta tai tieteenhaaran tutkimustyötä toteuttavaa yksikköä tai kaikkien samanlaisten laitosten kokonaisuutta, kuten valtion laitoksia. Laitos viittaa teolliseen ja kaavamaiseen toimintaan aikatauluineen, standardeineen ja hierarkkisine hallintosuhteineen. Kodinomainen sanana on sen vastakohta. Jos toteutetaan hyvälle palvelulle asetettuja tavoitetta ja iäkkäiden ihmisten omaa toivetta, ei sanaa laitos, sovi vanhustenhuoltoon. Ei se sovi kovin hyvin terveydenhuoltoonkaan, jossa pitäisi toimia asiakaslähtöisesti. Malmin kauppatie (keskus) info@vtkl.fi Helsinki etunimi.sukunimi@vtkl.fi
2 Nykymuotoinen malli ylläpitää vanhusväestön eriarvoisuutta, jossa toinen saa kaiken huolenpidon ja hoidon laitosmaksun perusteella ja toinen maksaa yksittäisten suoritteiden perusteella palveluistaan. Laitosmaisen vanhainkotihoidon lakkauttaminen edistäisi osaltaan toimintakykyisyyttä ylläpitävien hoitokäytäntöjen kehittymisen koko vanhustenhuollossa, kuten toiminta on kehittynyt palveluasumisyksiköissäkin. Monikanavaisen rahoituksen purkaminen on osa meneillään olevaa Sote-uudistusta. Yllä mainitusta asetuksesta huolimatta vanhainkotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on keinotekoinen kuntien ja KELAn rahoituksen perusteella määräytyvä raja. Tämän selkeyttämistä olisi nyt mahdollista jatkaa. Lausunnolla jo ollut luonnos hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmakuista annetun lain muuttamisesta voisi korjata epäselvyyttä tehostetun palveluasumisen ja vanhainkotihoidon sinällään keinotekoista rajaa ja lisätä vanhusasiakkaiden tasavertaisuutta suhteessa kuntien erilaisiin strategisiin linjauksiin vanhuspalvelujen järjestämisessä. Lakiluonnoksen ehdotuksista Aiempien kappaleiden perusteluiden mukaisesti 3 ei tarvinne ollenkaan määrettä ympärivuorokautista hoivaa tarjoava sosiaalihuollon laitosyksikkö. Tätä muutosta tukee 14, joka ehdotetussa muodossaan ilmaisee selvästi, että pitkäaikainen hoito ja huolenpito on toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla ja iäkkään henkilön kotiin tarjottavilla palveluilla. Palvelut on sovitettava palveluntarpeisiin. On peruteltua jättää ehdotuksen mukaisesti lakimuutoksesta pois nykyisen lain kirjaus ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaan. Lakimuutosluonnoksen 14a vaihtoehto 2 yllä olevin ehdotuksin ja perusteluin olisi selkein. Tällöin laitoshoidon kriteeriksi jäisivät vain lääketieteelliset perustelut. Vaihtoehto 1 olisi mahdollista lain toimeenpanoa ajatellen helpoin toteuttaa, mutta samalla se mahdollistaisi sen, että avopalveluiden ja omaishoidon tukijärjestelmän kehittäminen jäisi jatkossakin puheen asteelle. Jos lakia päädytään muuttamaan vaihtoehdon 1 mukaiseksi, tulisi luonnoksen viimeisen rivin tekstiä muuttaa muotoon: muut sosiaali- ja terveyspalvelut ovat riittämättömiä henkilön arvioituun toimintakykyisyyteen ja sen perusteella todettuun palvelutarpeeseen nähden. Jos riittämättömät palvelut (mm. kehittymättömät palvelut tai se, että henkilön toimintakykyongelmat johtuvat esteellisessä ympäristöstä) jäävät laitoshoidon kriteeriksi, on vaarana edelleen, että avohoidon palvelut, fyysisen ympäristön korjaaminen, teknologian hyödyntäminen ja omaishoidon eri tukimuodot jäävät kehittymättä. Ehdotus 15a on perusteltu, mutta ratkaisujen perustelutyöstä ei saa koitua päätöksentekijöille kohtuutonta kirjallista työtä. Perusteluksi tulisi riittää valinta ennakkoon määritellyistä kriteereistä. Jos lakimuutoksessa terveyskeskuksen laitoshoito jää ainoaksi laitoshoidon muodoksi, tulisi lain voimaantulo toteuttaa vaiheittain tarvittavien muiden säädösmuutosten vuoksi. Sote-uudistuksessa on tavoitteina mm. monikanavaisen rahoituksen purkaminen ja osa-optimoinnin poistaminen. Ko. tavoitteiden toteuttaminen edellyttäisi laitoshoitokriteeristön uudistamista lakimuutosehdotusta perusteellisemmin. Lain nimen muuttaminen Nykyisen lain sisältö on monipuolinen ja kattaa myös terveydenhuoltolaista ko. lakiin siirrettyjä preventiivisiä elementtejä, jotka koskevat koko eläkeikäistä väestöä. Aiempina vuosina tehtyjen
3 selvitysten ja tutkimusten mukaan ikääntyneet ihmiset eivät halua tulla kutsutuiksi vanhuksiksi. Tämän vuoksi on ollut tarkoituksenmukaista nimetä laki sen tavoitteiden ja sisällön mukaan sekä samalla kunnioittaen iäkkäiden ihmisten omaa näkemystä. Nimi laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi muistaa ja taivuttaa puhekielen yhteyteen ja siksi laista puhutaan yleisesti vanhuspalvelulain nimellä. Tässä mielessä alkuperäistavoite toteuttaa ihmisten omaa toivetta, jonka mukaan ikääntyneitä ihmisiä ei kutsuta vanhuksiksi, ei toteudu. Samalla on vaarana se, että lakiin sisältyvät preventiiviset ja väestön omaehtoisuutta korostavat osat jäävät toteutumatta, kun huomio kohdistuu ensisijaisesti palveluihin ja niissäkin vanhus-termin mukaisesti kaikkein iäkkäimpien ja hauraiden henkilöiden vanhuspalveluihin. Vanhuspalvelut muodostavat vain osan ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin edistämistyössä. Uudeksi nimeksi sopisi Laki hyvään ikääntymiseen. Helsingissä Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry
Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto
Sosiaali- ja terveysministeriö 28.6.2013 Suomen Kuntaliitto Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Muistio lain toimeenpanon
LisätiedotEduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne
LisätiedotEsipuhe. Kiitämme lämpimästi kaikkia vastaajia. Helsingissä 26.6.2012. Vappu Taipale puheenjohtaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry sekä
Miten turvataan hyvä vanhuus Suomessa? Raportti kuntien vanhustyöstä vastaaville johtajille toteutetusta kyselytutkimuksesta Helsingissä 26.6.2012 VALTAA VANHUUS -kampanja Vanhus- ja lähimmäispalvelun
LisätiedotHaluan hoitaa hyvin! SUPERIN SELVITYS HENKILÖSTÖMITOITUSTEN TOTEUTUMISESTA YMPÄRIVUOROKAUTISISSA VANHUSTEN ASUMISPALVELUISSA
Haluan hoitaa hyvin! SUPERIN SELVITYS HENKILÖSTÖMITOITUSTEN TOTEUTUMISESTA YMPÄRIVUOROKAUTISISSA VANHUSTEN ASUMISPALVELUISSA Johdanto Vuosi 2013 jää vanhustyön historiaan merkittävänä vuotena. Heinäkuussa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 LAATUSUOSITUS HYVÄN IKÄÄNTYMISEN TURVAAMISEKSI JA PALVELUJEN PARANTAMISEKSI Helsinki 2013 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
LisätiedotVanhustenpäivä 5.10.2014
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LUONNOS 18.8.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotKuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia
Liisa Kähkönen Raija Volk Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Kuntien vanhuspalvelujen kilpailuttamiskokemuksia Liisa Kähkönen Raija Volk
Lisätiedotterveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Esityksen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 328/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntouttavasta
LisätiedotTällaista se on hoitoalan todellisuus
Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
LisätiedotIkäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma
Eeva Päivärinta, Riitta Haverinen Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Oppaan valmistelu- ja kirjoittajaryhmä:
LisätiedotHyvä kuntoutumiskäytäntö
Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä
LisätiedotVanhuspalvelulakiluonnos ei ole vielä kestävällä perustalla
Vanhuspalvelulakiluonnos ei ole vielä kestävällä perustalla Timo Karjalainen Vanhuspalvelulakia on valmisteltu Suomessa noin 30 vuotta. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveysministeriö julkisti lakiluonnoksen
LisätiedotMielenterveys- ja päihdehuollon. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014
Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 VALVONTAOHJELMIA 5:2012 Dnro 8679/05.00.04/2011 Päiväys 26.1.2012
LisätiedotLänsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä.
Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Porin kaupunki, lokakuu 2014 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Taustatietoa ja käsitteitä 5 2.1.
LisätiedotLAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 24.2.2015
LAUSUNTO l LAPS/ 280/2013 24.2.2015 Eduskunnan hallintovaliokunnalle Viite: Lausuntopyyntö 18.2.2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kunnan velvollisuudesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotAnu Alatalo & Laura Närhi-Paananen. Ne vaan mut tänne toi
Anu Alatalo & Laura Närhi-Paananen Ne vaan mut tänne toi - asiantuntijana ikäihminen? Opinnäytetyö Syksy 2014 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Vanhustyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla 28.03.2013. Hanke toteutetaan 1.7.2013 31.10.2014.
Oma tupa, oma lupa Kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla 28.03.2013 Hanke toteutetaan 1.7.2013 31.10.2014. Hankesuunnitelma 1. Hankkeen valmistelu Hankkeen maakunnallinen
LisätiedotPorvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020
HYVÄ IKÄÄNTYMINEN PORVOOSSA Porvoon kaupungin ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010 2020 Kaupunginhallitus 28.6.2010 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 5 3 Väestömäärä ja ennusteet... 6 4 Porvoon
LisätiedotSosiaalihuollon valvonnan periaatteet. Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa
Sosiaalihuollon valvonnan periaatteet Valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014 Yleinen osa VALVONTAOHJELMIA 2:2012 Dnro 8247/05.00.04/2011 Päiväys 26.1.2012 ISSN-L 2242-2587 ISSN 2242-2587 (Verkkojulkaisu)
LisätiedotINTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA
RAPORTTEJA 31 SELVITYSHENKILÖIDEN RAPORTTI KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNESELVITYSHANKKEELLE 30.4.2011 INTEGRAATIO RATKAISUNA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTAMISTARPEISIIN
Lisätiedotsosiaalipalvelujen Concept Crystal malli sisältää13 keskeistä ydinkäsitettä, jotka nostavat esiin olennaisimmat toisiaan.
Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat sosiaalipalvelut kuva: morquefile.com Sosiaalihuollon kontekstia. Käsitemalli käsitemalli kuvaa koostuu sosiaalipalvelujen kahdesta eri esitystavasta, kokonaisuutta jotka
LisätiedotKIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE
KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ - OHJEITA HOITOTYÖNTEKIJÖILLE Riikka Loikkanen Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma
LisätiedotSELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA
Eettisesti toimien, itsenäisyyttä tukien SELVITYS SUPERILAISISTA VAMMAISPALVELUISSA SISÄLLYS JOHDANTO... 4 1 SUPERILAISET VAMMAISPALVELUISSA... 6 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY... 7 3 VAMMAISPALVELUTYÖN ETIIKKA...
LisätiedotMarja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan
Marja Vaarama TYÖPAPERI Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan 18 2013 Työpaperi 18/2013 Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla
LisätiedotMiten Suomi selviää ikääntymisestä nykyisellä työvoimalla?
SITRA:n Hoivafoorumi 5.2.2013 Miten Suomi selviää ikääntymisestä nykyisellä työvoimalla? Taustamuistio ja lähdeaineisto, joka perustuu Tekes-projektiin ikääntyvän yhteiskunnan tarvitsemat palvelurakennukset.
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020
HANKESUUNNITELMA KASTE II -OHJELMAAN KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti 30.9.2013 SISÄLLYS 1 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 4 1.1 Keski-Suomessa tehty sosiaali-
LisätiedotLÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS
LÄNSI-POHJAN SOTE- YHTEISTOIMINTA-ALUE SELVITYS Meri - Lapin kehittämiskeskus Leena Leväsvirta, Seija Parviainen 31.3.2014 Kuva Roosa Sieriä 2 SISÄLTÖ 1. LÄNSI-POHJAN ALUEEN YHTEINEN TAHTOTILA JA AIKAISEMMAT
Lisätiedot