FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet 15 projektia Volyymi noin 750 000 Yhteyshenkilöt: Petri Jalasto (petri.jalasto@mintc.fi) Sabina Lindström (sabina.lindstrom@mintc.fi) Osmo Moisio (osmo@moisio.net) 1
Liikennetelematiikan läpilyönti tapahtunut! Liikennetelematiikka tarkoittaa informaatio- ja tietoliikennetekniikan käyttöä henkilö- ja tavaraliikenteessä FITSin pääpaino järjestelmissä, joissa tietotekniikka on oleellinen osa käyttöliittymää: Internet-palvelu, mobiilipalvelu, muuttuva näyttö Telematiikalla merkittäviä vaikutuksia operatiivisissa järjestelmissä ja uusissa toimintatavoissa kuljetusten suunnittelu ennen matkaa: yritysten logistiikkaprosessit, kutsujoukkoliikenne Telematiikka integroituu osaksi kaikkia järjestelmiä 2
Millaisia telemaattisia palveluita halutaan ja tarvitaan? Kyselytutkimus Telemaattisten palvelujen tarpeellisuus (FITS 19/2003) Tutut sovellutukset nimettiin tarpeellisiksi syy metodologinen? Huutoäänestyksessä vahvoilla: Muuttuvat opasteet, automaattivalvonta, ennen matkaa palvelut Tarpeellisuuteen vaikuttavat arviointikriteerit (turvallisuus, ympäristö, liikennepolitiikka) 3
Miten arvioida telematiikkahankkeita? Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeet (FITS 3/2002) Telematiikka-arviointi YHTALI-kehikon mukaiseen esitystapaan: Hankekuvaus Vaikutukset Yhteiskuntataloudellinen arvio 4
Miten telematiikka vaikuttaa? Säästyy aikaa: Nopeammat reitit ja vaihdot, odotusajan hyötykäyttö, nopeampi tiedonhaku (Reittiopas - FITS 22/2003, ELMI - FITS 7/2002) Matkustamisen epävarmuus vähenee Lisää ja tehostaa (joukko)liikenteen käyttöä Tehostaa yhteistoimintaa (PortNet) merenkulun tavaraliikenteen tietoverkko Telematiikan avulla tiedotustoimintaa voidaan parantaa ja saavuttaa merkittäviä hyötyjä - FITS 21/2003 Häiriö- ja ruuhkatiedotus vaatii osaamista (Tiedottaminen ruuhkatilanteiden hallinnassa - FITS 6/2002) 5
Suomi ja telematiikka Liikennetelematiikan erilaisia soveltamisvaihtoehtoja tunnetaan Suomessa hyvin ja useita sovelluksia kokeiltu FITS 35/2004 Suomen investoinnit telematiikkaan vaatimattomia Vertailukohta: Göteborgin infojärjestelmä 150 MSEK (16 M ) H/K-analyysiä ei ole tehty, koska hyöty koostuu matka-aikaa lyhentävistä lukuisista mikro-tapahtumista PKS: Minuutin säästö kaikissa joukkoliikennematkoissa 25 M 6
Hankealueen toiminnan jatko Käynnistyneiden arviointihankkeiden saattaminen loppuun Tampereen PARAS Pääkaupunkiseudun matkakortti Automaattisen nopeusvalvonnan vaikutukset kt 51 Merkittävien käynnistyneiden investointihankkeiden arviointi Digiroad, valtakunnallinen reittiopas Heili-hankkeet: Kampin info-järjestelmä, Arviointitoiminnan kehittäminen -> JOTU-ohjelma Ohjelmatason arvioinnin kehittäminen Vaikuttavuuden osatekijöiden tutkiminen Pitkän aikavälin vaikutukset 7
Joukkoliikenteen tutkimusohjelma JOTU Teemana Houkutteleva joukkoliikenne = (miten houkuttelemme päättäjiä ja käyttäjiä?) Tavoitteet joukkoliikennestrategiasta ja evaluoijien suosituksista: Joukkoliikennehankkeiden arviointityökalujen kehittäminen Ymmärtää matkustustavan valinnan syyt (taustamuuttujat, arvot, asenteet, info, asumisen valinnat.) Verkostoida joukkoliikennetutkimusta, akateeminen maailma mukaan Ohjelman kesto 2004 2007 LVM:n rahoitusosuus n. 1,5 M 8
JOTU-ohjelman käynnistäminen ja yhteyshenkilöt tarjouspyynnöt toukokuu 2004 tarjousten jättö elokuu 2004 täydennyshakuja ohjelman aikana tarpeen ja määrärahojen mukaan Lisätietoja antavat: Sabina Lindström, sabina.lindstrom@mintc.fi, 09-160 28576 Osmo Moisio, osmo@moisio.net, 040-543 3435 9
Hankesihteerin johtopäätöksiä: Yhteistyö luo edellytyksiä uusille telematiikan sovelluksille < > telematiikka lähentää toimijoita Portnet, reittineuvontapalvelut, Tieliikelaitoksen uudet palvelut Kohti entistä yksilöllisempiä palveluja kutsujoukkoliikenne, infopalvelut 10