Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009

Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2009

1 JOHDANTO 3 2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA 4 2.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta 5 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta paalulla 560 5 2.3 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta 2008 2009 7 3 LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVIEN ALUEIDEN SEURANTA 9 3.1 Prikipuiston valkovuokkolehdon seuranta 9 3.2 Kääpämetsien seuranta 9 4 SEURANTASUUNNITELMA 2010-2011 11 5 YHTEENVETO 12 LÄHTEET 13 LIITTEET Liite 1 Toppilansaaren ympäristömuutosten seurannan toteutuminen 2004 2009 Liite 2 Seurannan toteuttamissuunnitelma 2010 2011 Liite 3 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen (paalu 560) seuranta 2008 2009 Liite 4 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta 2008 2009 Liite 5 Prikipuiston valkovuokkolehdon seurantaruudut 2007 2008 Liite 6 Prikipuiston seurantaruutujen valokuvat 2008 Liite 7 Prikipuiston valkovuokkolehdon valokuvia 2009 Liite 8 Pikkukennokääpä ja pähkinänkääpä Toppilansaaressa, seurantaraportti 2009 2

1 JOHDANTO Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti on osa Oulun kaupungin Maankäytön muutostilanteiden hallinta II hanketta, joka toteutettiin aikavälillä 1.2.2002 30.9.2005. Ympäristörakentamisprojektista aiheutuvien ympäristönmuutosten seurannalle laadittiin PSV-Maa ja Vesi Oy:n toimesta toimenpidesuunnitelma vuonna 2004, jota on myöhemmin tarkennettu. Seurannan avulla ympäristörakentamisprojektille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä uuden maankäytön aiheuttamaa muutosta alueen luonnossa, voidaan tutkia. Seuraamalla miten uudet toimintatavat ja rakenteet toimivat voidaan ryhtyä ajoissa korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli häiriöitä ilmenee. Toppilansaaren ympäristönmuutoksen seurantasuunnitelman kohteiksi on aikanaan valittu edustavimmat ja parhaiten seurantaan soveltuvimmat kohteet, jotka on jaettu kolmeen asiakokonaisuuteen: hulevesien käsittely, luonnontilaisina säilytettävät kohteet sekä viherrakentamiskohde. Seurantakohteille on valittu jo alussa niille parhaiten soveltuvat seurantamenetelmät. Seurantaa on pyritty toteuttamaan kohteiden valmistumisesta lähtien, aluksi vuosittain, jonka jälkeen seurantajaksot ovat pidentyneet. Lisäksi seurannan toteuttamisesta laaditaan säännöllisesti raportti. Ympäristörakentamisprojektin päätyttyä (2005) on resursseja ympäristömuutoksen seurantatyöhön ollut rajallisesti. Vuonna 2007 Teknisen keskuksen Katu- ja viherpalveluista, Oulun Vedestä ja Ympäristövirastosta kokoontui työryhmä pohtimaan seurannan tulevaisuutta. Kokoontumisen tuloksena laadittiin taulukko, jossa määriteltiin seurannan uusi aikataulu ja seurannoista jatkossa vastaavat tahot. Vuonna 2009 seurantaohjelmaa tarkennettiin edelleen ja määriteltiin seurantatehtäviä ja niiden aikatauluja uudelleen. Tässä seurantaraportissa on esitetty ne seurantakohteet, joissa on tehty seurantakaudella 2008 2009 toimenpiteitä tai muita huomioita. Raportin lopussa on esitetty seurantasuunnitelma vuosille 2010-2011. Seuranta on ollut vuosina 2008 ja 2009 monilta osin puutteellista (liite 1). Hulevesien käsittelyyn liittyvän seurannan on toteuttanut vuosina 2008 ja 2009 Tekninen liikelaitos. Lisäksi Korttelin 4 hulevesien seurantaan liittyen on 2009 lähetetty kysely taloyhtiöille. Telakkapuiston laskeutusaltaan seurantaan liittyvät mittaukset on tehty Oulun Veden toimesta vuonna 2008, vuodelta 2009 ei ole mittaustuloksia. Luonnontilaisina säilytettävien puistojen osalta (Prikipuisto) seurannan toteutti molempina vuosina Tekninen Liikelaitos. Kääpämetsien seurantaan liittyvä asiantuntijakäynti toteutettiin Natans Oy:n toimesta kesällä 2009. 3

2 LUONNONMUKAISEN HULEVESIEN KÄSITTELYN SEURANTA Telakkapuiston maanalainen hulevesien laskeutusallas Pitkänmöljäntien hulevesien imeytysrakenne paalulla 560 Sisäinen hulevesien käsittely asuinkorttelissa 4 Kuva 1 KarttaToppilansaaren hulevesien hallinnasta. 4

2.1 Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta Toppilansalmea myötäilevä Pitkänmöljäntien on 1,5 km pitkä alueen kokoojakatu. Ympäröivien rakennusten ja katurakenteiden salaojitusten toimivuus edellyttää hulevesiviemäröintiä. Hulevesiviemäri purkaa vedet Toppilansalmeen kahdessa pisteessä. Alueen tasaisuudesta johtuen putket ovat purkukohtien läheisyydessä n. 2,5 m:n syvyydessä, joten maanpinnalla tapahtuva hulevesien käsittely ei onnistu. Pitkänmöljäntien pohjoisosan (n. 10 ha alue) hulevedet johdetaan perinteisellä tekniikalla suoraan Toppilansalmeen. Toisen purkuputken yhteyteen on rakennettu maanalainen laskeutusallas, johon hulevedet johdetaan 6 ha alueelta. Ennen purkupistettä vesi johdetaan louhetäyttöön (raekoko 50 300 mm), johon laskeutuu osa huleveden sisältämästä kiintoaineksesta. Kohteen seurannalla tutkitaan laskeutusaltaaseen tulevan ja siitä lähtevän huleveden ainepitoisuuksien eroa. Mittauksista on vastannut Oulun Vesi. Mittauksia on suoritettu vuosina 2004, 2005 ja 2006 (liite 1). Seurantakaudet 2008 2009 Vuonna 2008 laskeutusaltaan näytteenottopisteissä mitattiin ainoastaan kiintoaines, jolloin tuleva kiintoaineksen määrä oli pienentynyt edellisvuosista. Huomion arvoista oli kuitenkin, että tulevan ja lähtevän veden kiintoainespitoisuus oli lähes sama. Tuloksen perusteella laskeutusaltaaseen ei jäisi yhtään kiintoainesta eli rakenne ei toimisi toivotulla tavalla. Vuonna 2009 ei mittauksia ole suoritettu. 2.2 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta paalulla 560 Seurannassa havainnoidaan Pitkänmöljäntien imeytysrakenteen kuntoa silmämääräisesti sekä valokuvaamalla. Alkuperäisen seurantasuunnitelman (2004) mukaan seuranta toteutetaan rakentamisen valmistuttua vuosittain, toukokuussa ja syyskuussa sekä yhden kerran keskikesällä rankkasadejakson aikana. Täysin seurantaohjelman mukaista seurantaa ei kohteessa ole viime vuosina suoritettu (liite 1). Seurantakaudet 2008 2009 Vuosina 2008 ja 2009 seurannan suoritti Elsa Keränen Teknisestä liikelaitoksesta, seurantaohjelman tavoitteita soveltaen. Seuranta suoritettiin täyttämällä seurantalomake ja valokuvaamalla kohdetta yhden kerran/seurantakausi (liite 3). Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seurannat 2008 ja 2009 eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska seurannat on suoritettu eri ajankohtina. Vuoden 2008 seuranta on tehty alkukeväästä (8.5.), minkä vuoksi mm. hiekoitushiekkaa ja liettymää oli vielä rakenteessa runsaasti. Kesän 2009 seuranta puolestaan on suoritettu heinäkuun lopulla (21.7). 5

Kuva 2 Pitkänmöljäntien välikaistan nurmikkopintainen imeytyspainanne toukokuussa 2008 Pitkänmöljän huleveden imeytysrakenne heinäkuussa 2009 6

2.3 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta 2008 2009 Asuntokorttelin (kortteli 4, tontti 1) seurannassa tutkitaan sisäisten hulevesijärjestelmien toimivuutta ja kuntoa sekä käyttäjien mielipiteitä ja käyttökokemuksia järjestelmän toimivuudesta. Kohde sijaitsee osoitteessa Pitkänmöljäntie 13 ja tontilla on kolme eri asunto-osakeyhtiötä (kuva 3). Seuranta on tehty ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja toistettu vuonna 2009. Seurannan suoritti molempina vuosina Elsa Keränen Teknisestä liikelaitoksesta. Molempina vuosina seuranta sisälsi yhden maastokäynnin, jolloin täytettiin seurantalomake ja kohde valokuvattiin. Lisäksi vuonna 2009 lähetettiin asunto-osakeyhtiöille kyselylomakkeet. Kaksi asunto-osakeyhtiötä vastasi kyselyyn. Korttelin 4 sisäisen hulevesiseurannan tuloksissa on sama ongelma kuin Pitkänmöljäntien seurannassa, seuranta-ajankohdat eri vuosina poikkeavat liikaa toisistaan ja eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Vuoden 2008 seuranta on suoritettu toukokuun alussa (8.5.) kuivalla säällä ja rakenteet vaikuttavat toimivan hyvin ja ovat hyväkuntoisia. Vuoden 2009 seuranta on suoritettu heinäkuun loppupuolella (21.7.) sateisella säällä ja se näkyy tuloksissa rakenteiden märkyytenä ja vesilammikoina. Rakenteissa ei kuitenkaan havaittu vikoja. Seurantatulosten perusteella voi päätellä, että järjestelmä on toimiva. Asuntoosakeyhtiöiltä tulleesta palautteen mukaan kohteen kuivatuksessa on kuitenkin useita ongelmia. Palautteiden mukaan sadejaksojen aikana vesi lammikoituu huomattavissa määrin hulevesipainanteisiin ja tulvimista esiintyy usein. Samoin kuivatus aiheuttaa piha-alueen käytölle huomattavaa haittaa. Haitta ilmenee mm. veden kertymisenä varastojen seinustoille ja tontilla on jouduttu tekemään useita korjaustöitä kuivatuksen parantamiseksi. Ongelmien syyksi arvioitiin mm. pihan liian vähäiset korkeuserot ja niistä johtuvat riittämättömät kallistukset. Lisäksi ongelmia saattaa aiheuttaa riittämätön kunnossapito, jonka merkitys on suuri hulevesirakenteiden toimivuuden kannalta. Taloyhtiö on itse kunnossapitovastuussa piha-alueistaan. Kuva 3 Korttelissa 4 seurantakohde sijaitsee Prikipuiston pohjoispuolella. 7

Kuva 4 Korttelin 4 sisäistä hulevesijärjestelmää kesällä 2008 Kuva 5 Korttelin 4 sisäistä hulevesijärjestelmää kesällä 2009 8

3 LUONNONTILAISINA SÄILYTETTÄVIEN ALUEIDEN SEURANTA Prikipuiston valkovuokkolehdon kasvillisuus Kääpämetsien seuranta Painolastikasvipuisto (ei ole vielä toteutettu) 3.1 Prikipuiston valkovuokkolehdon seuranta Prikipuiston valkovuokkolehdon seurannan pääasiallisena tarkoituksena on tutkia puiston valkovuokkokasvuston menestymistä. Samalla seurataan kenttäkerroksen kasvillisuutta ja pihlaja-angervon levittäytymistä puistossa. Valkovuokkolehdon tavoitetila on eri-ikäinen, kerroksellinen sekametsä. Tavoitteena on, että varttunut puusto muodostaisi yhtenäisen latvuskerroksen ja puistonreunan pensaat luontevan näköisen, sulkeutuneen reunavyöhykkeen. Kuusta poistetaan, mikäli se alkaa vallata liikaa elintilaa lehtipuustolta. Maisemapuut säilytetään, niin kauan kun se on mahdollista. Prikipuiston seurantaa on toteutettu vaihtelevasti vuodesta 2004 saakka. Seuranta on suoritettu keväällä valkovuokon pääkukinnan aikaan ja samalla seurantaruudut on myös valokuvattu. Muun kasvillisuuden osalta seuranta tulisi suorittaa heinä- elokuun aikana. Prikipuiston seuranta vuosina 2008 ja 2009 Vuonna 2008 seuranta suoritettiin 21.5. ja tekijänä toimi Elsa Keränen Teknisestä liikelaitoksesta. Vuonna 2009 varsinaista seurantaa ei suoritettu, mutta kohde valokuvattiin (liite 7). Vuoden 2008 seurantapäivä oli aurinkoinen ja ilman lämpötila oli 12 C. Kuten aikaisempinakin vuosina, ruudut 2 ja 3 olivat täysin versottomia. Ruudulla 9 valkovuokkoversojen peittävyys oli vain 5 % ja ruudulla 4 15 %. Muilla ruuduilla peittävyys vaihteli 25-95 % välillä. (Liitteet 5 & 6). Raportin lopussa olevaan taulukkoon on koottu vuoden 2007 ja 2008 seurantalomakkeiden tiedot (liite 5). 3.2 Kääpämetsien seuranta Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmassa (SCC Viatek Oy) seurantasuunnitelman kääpämetsät ovat viheraluejaottelussa saaneet merkinnän E eli luontokohteena hoidettava viheralue. Alueen kasvillisuus on luontaista ja hoitotoimenpiteitä suoritetaan vain tarvittavien olosuhteiden ylläpitämiseksi. Seurantaalueiden metsät ovat saaneet lisäksi seuraavanlaiset suojelumerkinnät: S1 Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä S2 Runsaslajinen lehto, jossa on pähkinänkäävän esiintymisalue S5 Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on runsaasti pähkinäkäävän esiintymiä Pikkukennokäävän seuranta-alue sijaitsee Tyrskypolun päässä lähellä Holstinsalmea. Seurattavat metsäkuviot sijaitsevat Tyrskypolun molemmin puolin (kuva 6). Pähkinänkäävän seuranta-alue sijaitsee Mesaanitien päässä Holstinsalmen laidalla (kuva 6). 9

Pikkukennokäävän seuranta-alueen meren puoleinen alue kuuluu Suunnittelukeskus Oy:n Toppilansaaren rantavyöhykkeen sekä polkuverkostojen rakennussuunnitelmaan. Suunnitelmassa kuvio on merkitty numerolla 4 edustaen luonnontilaan jätettävää lehtometsä E:tä. Ennen rakentamistoimenpiteitä tulvavesi nousi keväällä korkealle muodostaen veden täyttämiä kosteikkoja alueelle. Metsikkö muodostaa suljetun maisematilan eikä suljettua maisemakuvaa saa muuttaa merkittävästi. Hoitotoimenpiteet kohdistetaan alueen reuna-alueille, jossa kulkijalle vaaralliset lahopuut poistetaan. Ensimmäiset alueen kääpäinventoinnit tehtiin Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin yhteydessä 2001. Pikkukennokäävän seuranta-alue Tyrskypolun molemmin puolin. Kuva 6 Kääpämetsien seuranta-alueet Pähkinänkäävän seuranta-alue Mesaanipolun molemmin puolin. Kääpien osalta seuranta toteutetaan seuraamalla kääpien elinympäristöjen eli kääpämetsien tilaa. Seurannan toteutustapana ovat valokuvaus sekä asiantuntijan suorittamat tarkastuskäynnit. Valokuvausseuranta on vuoden 2004 seurantasuunnitelmassa esitetty vuosittaiseksi ja asiantuntijakäynnit kolmen vuoden välein. Valokuvausseuranta on suoritettu vain vuosina 2004 ja 2005 (liite 1). Kääpämetsien seuranta 2008-2009 Kääpämetsien seurantasuunnitelman mukainen asiantuntijakäynti toteutettiin syyskesällä 2009. Asiantuntijakäynnin suoritti Lassi Kalleinen Natans Oy:stä (liite 8). Asiantuntijakäynnin yhteydessä pähkinänkääpää löytyi runsaasti molemmilta seurantaalueilta, mutta pikkukennokääpää ei tutkituilta seuranta-alueilta löytynyt. Tämän perusteella voi päätellä, että pähkinäkääpä on mahdollisesti laajentanut elinaluettaan. Pikkukennokääpää ei vielä tämän asiantuntijakäynnin tuloksena voi tuomita hävinneeksi, joskin sekin mahdollisuus on otettava huomioon. Syytä pikkukennokäävän häviämiseen seuranta-alueelta ei tiedetä. Kuvio, millä pikkukennokääpää on aikaisemmin esiintynyt, on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena. Yksi syy häviämiseen voi olla, että pikkukennokäävän luontaisimmat kasvupaikat ovat kosteita puronvarsia ja luhtametsiä. Toppilansaaren kasvupaikka on alun perin ollut kosteampi, mutta on mm. luontaisen sukkession vuoksi kuivunut. (Liite 8). 10

4 SEURANTASUUNNITELMA 2010-2011 Jotta seurantakaudelta 2010 2011 saataisiin riittävät ja vertailukelpoiset tulokset, on seurantatehtävistä laadittu uudet ja tarkemmat tehtävänmäärittelyt. Tarkkojen tehtävänmääritysten avulla on seuranta helpompi suorittaa ja toistaa tarvittaessa samanlaisena. Meripojanreitin hulevesipainanteiden ja Hankavastaisen puhdistusbiotoopin seuranta on otettu uutena kohteena mukaan seurantaan (liite 2). Toppilansaaren hulevesien seuranta Telakkapuiston laskeutusaltaan seuranta on ollut viime vuodet puutteellista. Jotta maanalaisen laskeutusaltaan ja louhetäytön toimivuudesta ja merkityksestä saataisiin tietoa, olisi seurannan säännöllisyys tärkeää. Telakkapuiston laskeutusaltaan seurantaan liittyvät hulevesimittaukset pyritään suorittamaan kahden seuraavan kauden aikana keväällä, keskikesällä (sadekauden aikana) ja syksyllä. Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen, korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän ja Meripojanreitin hulevesipainanteiden sekä Hankavastaisen puhdistusbiotoopin seurannan osalta seurannan tapa ja vastuutahot on määritelty uudelleen. Säännöllinen ja vuosittain samanaikainen seuranta on tärkeää, jotta seurantavuodet olisivat vertailukelpoisia keskenään. Tavoitteena on, että kausilla 2010 ja 2011 hulevesiseurannat suoritetaan laadittujen tehtävämääritysten mukaisesti. Luonnontilaisena säilytettävät kohteet Muiden Toppilansaaren ympäristöseurantojen tavoin Prikipuiston seurantakin on vuosi vuodelta keventynyt. Eri vuosina suoritettujen seurantojen vertailukelpoisuus kärsii jos seuranta-ajankohdat vaihtelevat. Prikipuiston seurannan ajankohtiin tuleekin kiinnittää huomiota ja seurannan tekijällä täytyy olla riittäväksi valmiuksia seurannan suorittamiseen mm. riittävä kasvilajintuntemus. Kaikkien luonnonkasvien tunnistaminen ei onnistu toukokuussa, vaan niiden osalta seuranta suoritetaan heinäelokuussa. Kääpämetsien vuosittaiseksi suunniteltua valokuvausta ei ole suoritettu vuoden 2005 jälkeen. Metsien vuosittaista valokuvaamista tulee jatkaa, mutta asiantuntijakäyntien välinä voidaan edelleen säilyttää jatkossakin kolme vuotta. Asiantuntijakäynnin suorittamisesta on laadittu tarkka tehtävänmäärittely, jonka perusteella tehtävä suoritetaan. 11

5 YHTEENVETO Toppilansaaren hulevesien osalta seurantatulokset puhuvat sen puolesta, että imeytysrakenteiden kunnossa tai toimivuudessa ei olisi ongelmia. Seurannan vähäisyydestä tai epäsäännöllisyydestä johtuen, ei tulosten perusteella voi vetää mitään lopullisia johtopäätöksiä. Prikipuiston seuranta suoritettiin vain vuonna 2008, jonka tulosten perusteella mitään merkittäviä muutoksia ei seurantakaudella ole tapahtunut. Kääpämetsien seurantaan liittyvä asiantuntijakäynti puolestaan osoitti, että kääpämetsissä muutoksia tapahtuu. Pikkukennokäävän häviäminen seuranta-alueelta on mielenkiintoinen havainto, johon ei ole yksiselitteistä syytä. Nähtäväksi jää onko pikkukennokääpä hävinnyt alueelta lopullisesti. Pähkinänkääpä puolestaan voi hyvin ja on jopa laajentanut esiintymäänsä. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurannassa on seurantakaudella 2008 2009 noudatettu toimenpidesuunnitelmaa vain osittain. Vuoden 2007 seurantaraportissa todettiinkin rahoituksen ja resurssien riittävyyden olevan yksi suurimmista haasteista ympäristömuutoksen seurannassa. Viimeiseltä kahdelta vuodelta on niin vähän seurantatuloksia, että johtopäätösten tekeminen on mahdotonta. Vuonna 2009 tehtiin uusi seurantasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011. Lisäksi laadittiin kaikista seurantakohteista uudet tehtävämäärittelyt, joissa selkeytettiin ja tarkennettiin jo aikaisemmin suunniteltua seurantaa. Tarkoitus onkin, että seuraavat kaksi vuotta seuranta tehdään mahdollisimman huolellisesti, jotta saataisiin luotettavaa tietoa hulevesirakenteiden toiminnasta ja mahdollisista luonnontilaisten alueiden ympäristömuutoksista. 12

LÄHTEET Toppilansaaren ympäristörakentamisprojekti http://www.ouka.fi/tekninen/toppilansaari/raportit.htm Vesitalous lehti 2/2007 Rakennettujen alueiden pintavedet http://www.mvtt.fi/vesitalous/index.html PSV-Maa ja Vesi Oy. 2004: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantasuunnitelma. Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2004: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2004. Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2005: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2005. Oulun kaupunki, tekninen keskus. 2007: Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2007. 13

LIITTEET LIITE 1 Ympäristömuutosten seurannan toteutuminen vuosina 2004 2009 Seurannan kohde ja toisto 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Telakkapuiston hulevesien imeytys, 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi Oulun Vesi hulevesinäyte pohjavedenpinnan tasot 12.11. 12.11. 16.5. 16.5. syksy _ kiintoaines _ Pitkänmöljäntien huleveden imeytys, 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy kohde ei valmis kohde ei valmis 11.5 katselmus _ 8.5. Tekli 21.7. Tekli Kortteli 4 sisäinen hulevesijärjestelmä: 3 käyntiä: kevät, kesä (sadekausi) ja syksy Prikipuisto, seurantaruudut ja valokuvaus (valkovuokko kevät ja muut kasvit kesä) Kääpämetsät kohde ei valmis 27.5. Teke kohde ei valmis 8.6. Teke 8.5. Tekli 21.7. Tekli + kysely isännöitsijöille Teke _ 5.6. Teke & Tekli 21.-22.5. Tekli valokuvia, Tekli valokuvaus vuosittain kevät Teke 13.5. L.K Teke asiantuntijakäynti (kolmen vuoden välein) Asiantuntijakäynti/ L.K Teke = Tekninen keskus Tekli = Tekninen liikelaitos L.K = Lassi Kalleinen, Natans Oy 14

LIITE 2 Seurannan toteuttamissuunnitelma vuosille 2010-2011 Seuranta kohde Seurannan toisto Seuranta 2010-2011 Telakkapuiston imeytysrakenne hulevesien Aluksi vuosittain, sitten joka toinen vuosi Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy (kerran vuodessa pohjavesi) Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenne paalulla 560 Vuosittain Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy Meripojanreitin ja Hankavastaisen hulevesipainanteet sekä puhdistusbiotooppi Vuosittain, alkaen vuodesta 2010 Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy Korttelin sisäinen hulevesijärjestelmä korttelissa 4 Vuosittain/ kahden vuoden välein kysely Kevät, keskikesä rankkasadejakson aikana ja syksy, lisäksi kyselytutkimus huollolle (2010 ja 2011) Prikipuiston valkovuokko lehto Vuosittain, myöhemmin mahdollisesti sovitaan joka toinen vuosi Valkovuokko toukokesäkuun vaihteessa ja muu kasvillisuus heinä-elokuussa Kääpämetsät Valokuvaus vuosittain, asiantuntijan käynti kolmen vuoden välein Valokuvaus touko-kesäkuun vaihteessa, seuraava asiantuntijakäynti vuonna 2012 Seurantaraportti Vuosittain/tarvittaessa Vuoden 2011 raportissa esitetään seurantakaudet 2010 2011 15

LIITE 3 Pitkänmöljäntien huleveden imeytysrakenteen seuranta vuosina 2008 2009 PITKÄNMÖLJÄNTIEN HULEVEDEN IMEYTYSRAKENNE PAALU 560 Seurantavuosi Seurantapäivä Sää 2008 8.5. 6 C, puolipilvinen 2009 21.7. 16 C, sateinen Arvio reunakiveen jätetyn virtausaukon puhtaudesta 1 = puhdas X 2 = jonkin verran hiekoitushiekkaa ja/tai eloperäistä jätettä X 3 = tukossa, veden virtaus viherkaistalle estynyt Arvio välikaistalla olevan hiekoitushiekan määrästä 1 = välikaista viheralue on puhdas X 2 = välikaistalla jonkin verran hiekkaa X 3 = välikaistan viherpainanne täyttynyt, ei tilaa hulevedelle Välikaistan pintakerroksen liettymisaste 1 = ei havaittavissa liettymää X 2 = liettymää jonkin verran, laikkuina 3 = liettymää runsaasti X Välikaistan kosteustilanne 1 = kuiva 2 = kostea X X 3 = märkä, vettä lammikoina Viherkaistan kosteustilanne vastakkaisella puolella tietä 1 = kuiva 2 = kostea X X 3 = märkä, vettä lammikoina Välikaistan kasvipeitteen kunto 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite 2 = kasvipeitteessä aukkoja, näkyvissä kuollutta kasvillisuutta X X 3 = kasvipeite hävinnyt, kasvillisuus kituliasta 16

LLIITE 4 Korttelin 4 sisäisen hulevesijärjestelmän seuranta vuosina 2008 2009 KORTTELIN 4 SISÄISEN HULEVESIJÄRJESTELMÄN SEURANTA Seurantavuosi Seurantapäivä Seurantasää 2008 8.5. 6 C, puolipilvinen 2009 21.7. 16 C, sateinen Esiintyykö kourussa ja kiveyksessä liikkumisesta aiheutuneita vaurioita tai epätasaista painumista? 1 = ei, rakenteet kunnossa X X 2 = vaurioita ja/tai painumista paikoitellen 3 = huomattavissa määrin vaurioita ja painumista Näkyykö kourussa seisovaa vettä? 1 = kouru on pääosin kuiva X 2 = kouru on jonkin verran kostea 3 = kouru on märkä, vettä lammikoina X Pintavesikouruun kertyneen hiekan ja roskien määrä? 1 = pintavesikouru on puhdas 2 = hiekkaa ja roskia jonkin verran X X 3 = hiekkaa ja roskia runsaasti, haittaa huleveden virtausta SISÄPIHAN HULEVESIPAINANTEIDEN KUNTO Näkyykö hulevesipainanteiden viereisissä rakenteissa vaurioita? 1 = ei rakenteet kunnossa X X 2 = vaurioita ja/tai painumista paikoitellen 3 = huomattavissa määrin vaurioita ja painumista Sisäpihan hulevesipainanteiden kosteustilanne? 1 = painanteet ovat kuivia X X 2 = painanteet ovat kosteita 3 = kasvipeite lähes hävinnyt Onko hulevesipainanteiden kasvillisuus pysynyt kunnossa? 1 = tasainen ja hyväkuntoinen kasvipeite X X 2 = kasvipeitteessä aukkopaikkoja 3 = kasvipeite lähes hävinnyt, kasvillisuus kituliasta PRIKIPUISTON TILA SADE- JA HULEVESIEN PURKUKOHDASSA Prikipuiston puolella hulevesipainanteiden kosteustilanne? 1 = painanteet ovat kuivia 2 = painanteet ovat kosteita X X 3 = painanteet ovat märkiä, vettä lammikoina Hulevesipainanteisiin kertyneen hiekan ja roskien määrä? 1 = pintavesikouru puhdas 2 = hiekkaa ja roskia jonkin verran X X 3 = hiekkaa ja roskia runsaasti, haittaa huleveden virtausta 17

Versojen peittävyys Kukinnan vaihe * Poimittuja kukkia ** Otetut taimet/ juurakot*** Koirien ulkoilutusjäljet**** Maanpinnan tallaus***** haapa kataja koivu kuusi lehtikuusi leppä mänty pihlaja pihta tuomi herukka pihlaja-angervo vadelma isoritarinkannus ketunleipä/ käenkaali kevätpiippo kielo koiranputki mesiangervo metsäalvejuuri metsätähti nokkonen oravanmarja puistolemmikki puna-ailakki riidenlieko sudenmarja valkopeippi varjolilja Seuranta 2007 ka 5.6.2007 +14 C Seurantaruutu1 25 1 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu2 % 0 1 1 1 1 1 x Seurantaruutu3 % 0 1 1 1 1 1 x x Seurantaruutu4 % 10 1 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu5 % 45 2 1 1 1 1 x x x x Seurantaruutu6 % 75 2 1 1 1 1 x x x x x Seurantaruutu7 % 60 3 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu8 % 90 2 1 1 1 1 x x x x x x Seurantaruutu9 %- - - - - - x x x x Seurantaruutu10 90 2 1 1 1 2 x x x x x Seuranta 2008 21.-22.5.2008 +12 C % ka Seurantaruutu1 25 1 1 1 1 1 x x x x Seurantaruutu2 % 0 1 1 x x x Seurantaruutu3 % 0 1 1 x x x x x Seurantaruutu4 % 15 2 1 1 1 1 x x x x Seurantaruutu5 % 30 2 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu6 % 40 2 1 1 1 1 x x Seurantaruutu7 % 50 1 1 1 1 1 x x x Seurantaruutu8 % 90 1 1 1 1 1 x x x x x Seurantaruutu9 % 5 1 1 1 1 1 x x x x x Seurantaruutu10 % 95 2 1 1 1 1 x * 1= kasvusto nupulla/ % ei kukkia 2=pääkikinta 3=kukinnan loppuvaihe ** 1= ei havaintoja poimituista kukista 2= poimittu jonkin verran laikkuina 3= poimittu runsaasti, laaja-alaisesti *** 1= ei havaintoja otetuista taimista/juurakoista 2= jonkin verran, laikkuina 3=runsaasti,laaja-alaisesti **** 1= ei jälkiä koirien ulkoilutuksesta 2= paikoitellen jälkiä 3= runsaasti jälkiä,maa mulloksella LIITE 5 Prikipuiston valkovuokkolehdon seuranta 2007 2008

LIITE 6 Prikipuiston seurantaruutujen valokuvat vuodelta 2008 Seurantaruutu 1 Seurantaruutu 2 Seurantaruutu 3 Seurantaruutu 4 Seurantaruutu 5 21.5.2008 21.5.2008 22.5.2008 22.5.2008 22.5.2008 Seurantaruutu 6 Seurantaruutu 7 Seurantaruutu 8 Seurantaruutu 9 Seurantaruutu 10 22.5.2008 22.5.2008 22.5.2008 22.5.2008 22.5.2008

LIITE 7 Prikipuiston valokuvia vuodelta 2009 Prikipuisto 27.5.2009 Prikipuisto 27.5.2009 Prikipuisto 27.5.2009 Prikipuisto 27.5.2009 Prikipuisto 21.7.2009 Prikipuisto 21.7.2009 Prikipuisto 21.7.2009 12.6. kuollut kuusi

LIITE 8 n a t a n s o y K a l i m e n k y l ä n t i e 212 9 0 8 0 0 O U L U Pikkukennokääpä ja pähkinänkääpä Toppilansaaressa Seutantaraportti 2009 Lassi Kalleinen, Natans Oy

Osa1 aiemmat selvitykset Toppilansaaren luontoarvojen inventointi 2001 Tämä raportti on osa 2002 alkanutta Toppilansaaren kääpämetsien seurantaa. Kohteena ovat olleet pikkukennokääpä (Datronia stereoides) ja pähkinänkääpä (Dichomitus campestris). Pikkukennokääpä oli löytynyt ensi kerran Toppilansaaresta 1.10.1965 (näyte Tauno Ulvinen, OULU). Toppilansaaren inventoinneissa se löytyi uudelleen melko helposti keväällä 2001 useasta eri paikasta. Kääpäinventointeja tehtiin Toppilansaaren luontoarvojen inventoinnin yhteydessä (Kasvimuseo 2001) koko vuoden ajan. Kasvimuseo laajensi kääpäinventointeja koko Oulujoen suistoalueelle ja seuraavana vuonna ilmestyi Oulun suistoalueen käävät julkaisu (Kasvimuseo 2002). Toppilansaaren luonnonarvojen inventoinneissa näitä kääpiä löytyi kartan 1 osoittamista paikoista: Kartta 1 Uhanalaiset käävät ja hyönteiset. Toppilansaaren luontoarvojen inventointi 2001. Pikkukennokääpää löytyi 9.5.2001 (L. Kalleinen, OULU) kartan kuviolta 27. Samalla kertaa löytyi myös pähkinänkääpää. Kuviota 27 on jäänyt rakennetun alueen lähimetsäksi ja sitä on harvennettu. Se ei ole mukana tässä seurannassa. Vastaavanlaisesta nykyasutuksen lähimetsästä kuviolta 39 löytyi sekä pikkukenno- että pähkinänkääpää. Myös tämän kuvion löytöpaikka jäi lähelle asutusta eikä ole mukana seurannassa. Vuoden 2001 pikkukennokääpää löytyi Nallikarin leirintäalueen puolelta, Holstinsalmen pohjoispuolisesta metsiköstä. Löytö oli silloisen inventoinnin ulkopuolelta. Kääpiä löytyi kaksi kappaletta melko läheltä pyörätien aitaa, kookkaiden herukkapensaiden tuntumasta pieniltä tuomirisuilta (Kalleinen, L., OULU). Näiden löytöpaikkojen koordinaatit olivat 3425645:7216145 ja 3425645:7216165 (YKJ 27 ). Tätä metsikköä kutsuttiin sittemmin alueena 27S. Näkymä alueen 27S metsikköön kuvattiin myös vi- natans oy 25.11.2009 2

deolle 2002 (Holstinsalmen kääpämetsät, Kalleinen, L.). Tämä alue 27S on sittemmin ollut hoitosuunnitelmien ja seurannan kohteena. Pähkinänkääpä on ollut paljon yleisempi toisaalta alueen pohjoispään lepikoissa, toisaalta Holstinsalmen rantalehdoissa kuten Kartasta 1 käy ilmi. Holstinsalmen tuntumassa sitä on tavattu kaikista muista metsätyypeistä paitsi kuivemmista koivikoista (kuviot 48, 49). Nyt tehty seuranta kohdistui kuvion 39 itäpäähän ja kuviolle 49. Holstinsalmen ympäristön maisemanhoidon toimenpidesuunnitelma 2002 Seuraava kääpämetsien tilaan huomiota kiinnittävä raportti oli Sari Palon maisemahoidon toimenpidesuunnitelma. Kummatkin nyt seurattavat alueet kuuluivat maisemahoidon periaatteiden luokittelussa tyyppiin MetsäE eli luonnontilaisena säilytettäviin metsikköihin. Muut Holstinsalmen tuntuman metsiköt sijoitettiin luokkaan MetsäD eli luonnontilaisena hoidettava metsikkö. Lisäksi raportissa luotiin kullekin kuviolle oma tavoitetila ja hoitosuunnitelma. Kuvion MetsäE1 eli kuvion 27S tavoitetilaksi määritettiin kääpien elinolosuhteiden säilyttäminen. Hoito-ohjeet kuuluivat: Metsän sisäosat ja reuna-alue Holstinsalmen puolelta pidetään koskemattomina. Näin turvataan tiheä latvusto, joka tuo varjoisuutta, kosteutta ja lahopuuta kääpien kasvupaikaksi. Reuna-alueilla kevyenliikenteen reittien ja aidan välillä harvennetaan alikasvosta lievästi. Yksittäisiä puita poistetaan vain, jos ne vaarantavat liikkumista. Tarvittaessa metsäkuvion reuna maisemoidaan liikenneväylien rakentamisen jäljiltä vaihtelevan levyisellä punaherukkapensasvyöhykkeellä, jotta alueen pienilmasto-olosuhteet eivät pääse muuttumaan ratkaisevasti. (s. 33) Myös kuvion MetsäE5 eli edellisen kartan kuvion 47 tavoitteena oli luonnontilan säilyttäminen. Tämän kuvion hoito-ohjeet kuuluivat seuraavasti: Metsän sisäosat ja reuna-alue Holstinsalmen puolelta pidetään koskemattomina. Näin turvataan tiheä latvusto, joka tuo varjoisuutta, kosteutta ja lahopuuta kääpien kasvupaikaksi. Kevyenliikenteen reitin varrelta harvennetaan lievästi puustoa ja alikasvosta. Harvennus tehdään 5 20 metrin levyisenä korkeuskäyrien mukaisena vyöhykkeenä ja epätasaisesti. Entinen tien paikka saa kehittyä luonnonehdoilla. Romut ja jätteet kerätään alueelta pois. (s. 46) natans oy 25.11.2009 3

Holstinsalmen videokuvaus ja multimedia Holstinsalmen kääpämetsistä tehtiin myöhään syksyllä 2002 videointi ja multimedia. (Kalleinen, L. 2002). Kuvauspaikat tallennettiin GPS-koordinaatein, joten uusintavideointi on joskus mahdollista. Tässä seurannassa ei käytetty näitä kuvauspisteitä, mutta seuraavassa on multimediaan sisältyvä kuva kuviolta 27S eli Nallikarin leirintäalueen puolella olevasta pikkukennokäävän metsiköstä: Kuva 1 Nallikarin polun nurkkaus marraskuussa 2002. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaohjelma 2004 Tässä seurantaohjelmassa käsiteltiin niin hulevesiä kuin luonnontilaisia alueita. Kääpämetsille esitettiin oma seurantaohjelma, jossa oli myös ajatus toistuvista valokuvauksista. Suunnitelmassa kaavailtiin alueiden peräti vuosittaista kuvaamista samoista pisteistä (koordinaatit ja karttapohja apuna). Samassa suunnitelmassa esitettiin asiantuntijan seurantakäyntiä kolmen vuoden välein. Tällaisesta seurantakäynnistä on nyt kyse ensi kertaa. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaohjelma 2005 Vuoden 2005 seurantaohjelmassa esitetään alueet osana uutta Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelmaaa (SCC Viatek Oy). Alue oli valmistumassa vuoden 2005 asuntomessuja varten. Tässä vaiheessa edellä esitetyt kuviot esiteltiin näin (s. 17): natans oy 25.11.2009 4

Kartta 2 Viheralueiden yleissuunnitelma 2005 Raportti sisälsi myös Sari Palon valokuvia kääpämetsiköistä ja kääpämetsiköiden tilan arvioinnin. Hänen mukaansa metsiköt näyttivät rakennustöistä huolimatta säilyttäneen luonnontilaisuutensa. Raportissa kuitenkin mainitaan, että Holstinsalmen reuna-aluetta on harvennettu Nallikarin leirintäalueella talvella 2004-2005. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaohjelma 2007 Vuonna 2006 ei toteutettu luonnontilaisten alueiden seurantaohjelmaa. Vuoden 2007 seuranta keskittyi hulevesiasioiden lisäksi Prikipuiston kasvillisuuden seurantaan. Raporttiin laadittiin myös liite, jossa seuranta suunniteltiin uudestaan. Jatkossa kääpämetsien tilaa seurattaisiin kolmen suoden välein ja seurannan toteuttaja olisi kääpäasiantuntija esimerkiksi Kasvimuseolta. Seuraava kääpämetsien seuranta olisi vuonna 2009. Eli kyseessä on tämä raportti. Pikkukennokääpien ja pähkinänkääpien inventoinnista on tätä kirjoitettaessa kulunut kahdeksan vuotta. Kuten edellisestä seurantojen tiivistelmästä käy ilmi sen jälkeen on seurattu lähinnä metsien tilaa. Tiedossani ei ole, että tänä aikana näistä käävistä olisi tehty uusia havaintoja. Tämä tehtävänantokin kohdistuu vain noille luonnontilaisena hoidetuille alueille. OSA 2 Nykytila ja vuoden 2009 seuranta Uusinta tietoa pikkukenno- ja pähkinänkäävästä Tuomo Niemelän teos Käävät puiden sienet ilmestyi 2005. Siinä pikkukennokäävän kasvualustaksi mainitaan pajut, tuomi, harvoin koivu, vaivaiskoivu ja muut lehtipuut. Kasvupaikkoja ovat esim. puronvarsipajujen kuolleet haarat ja hieman kohollaan olevat risut. (Niemelä s. 94) Oulujoen suistossa sitä on useimmiten löytynyt tuomen risuilta, harvoin harmaalepältä. Jostain syystä sitä ei ilmeisesti ole löytynyt lainkaan pajuilta. Tyypillisesti risut ovat olleet hiukan koholla maasta. Edelleen Niemelän mukaan se on hävinnyt Suomen etelä- ja keskiosista ja on paikallisesti runsas Pohjanlahden perukassa vasta raivatuissa rantapajukoissa ja ryteiköissä. (Niemelä s. 94) Niemelän kuvaus kasvupaikoista sopii paremmin aiemman Holstinsalmen tuntumaan kuin nykyiseen varttuneeseen rantalehtoon ja lepikkoon. Metsätyyppien kehitys eli sukkessio vähentänee ajan mittaan pikkukennokäävän mahdollisuuksia Holstinsalmen ympäristössä. Uudessa Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus teoksessa (Kotiranta, H. ym. 2009) on pikkukennokäävän kasvupaikoista edellistä vastaava natans oy 25.11.2009 5

käsitys. Kasvupaikoiksi on mainittu tulva- ja rantametsät ja puronvarret. Pikkukennokäävän uhanalaisluokitus on vaarantunut (EN / VU). Levinneisyyskartta on oikealla. (Kotiranta ym 2009. s. 62.) Harmaaleppä on pähkinänkäävän kasvualustana harvinainen tälle lajille mutta tyypillinen Oulun seudulla. Sen varsinainen kasvualusta on pähkinäpensas, jota täällä ei kasva. Oulussa pähkinänkääpä on levinneisyysalueensa pohjoisosissa. Tuomo Niemelän mukaan pähkinäpensaissa se kasvaa 1-2 metrin korkeudessa, mutta tervalepällä jota sitäkään Oulun rannoilla ei ole korkeammalla latvuksissa. Oman kokemukseni mukaan sitä kasvaa harmaaleppien latvuksissa, ja useimmiten sen löytää maahan vasta pudonneilta oksilta. Eteläisessäkin Suomessa se on merenrantapusikoitten kääpä. Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus teoksessa kasvupaikkaluonnehdinta on tuoreet ja kuivat lehdot. Pähkinänkääpä on tutkimuksen mukaan rannikolla tasaisen harvinainen. Pähkinänkäävän levinneisyyskartta on oikealla. (Kotiranta ym. 2009 s. 63.) Vuoden 2009 seuranta: pähkinänkääpä runsas, pikkukennokääpää ei löytynyt Tutkimusalueilla käytiin syksyllä 2009 viisi kertaa syyskuun lopun ja marraskuun puolivälin välisenä aikana. Ajankohta kääpien löytymiselle oli hyvä. Luultavasti kesä ja syksy 2009 ovat olleet olosuhteiltaan sopivia myös näille kääville, sillä vuonna 2009 on tavattu runsaasti erilajisia sieniä. Pikkukennokääpää ei havaittu. Havainnot pähkinänkäävästä ovat yksinkertaisella vanhalla GPS-karttapohjalla alla. Kartta on verranollinen alkuperäiseen inventointikartaan vuodelta 2001 (vrt Kartta 1): Pikkukennokääpä Pähkinänkääpä Kartta 3. Pähkinäkääpähavainnot 2009. Punaisella kolmiolla merkitty vanha, suurikokoinen kujasalava. Nallikarin puoleinen alue, kuvio MetsäE1 eli kuvio 27S. Alueelta havaittiin pähkinänkääpää kolmelta eri alustalta, mutta pikkukennokääpää ei löytynyt. Aiemmat pikkukennokäävän löytöpaikat olivat tallessa koordinaatein ja muistikuvatkin olivat selvät, joten esiintymäpaikat olivat hyvin tutkittavissa.ympäristössä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Alueiden hoito on ollut asiallista ja kääpien elinolosuhteita tukevaa. Puusto on luonnollisesti hiukan kookkaampaa. Metsän latvusto on ehkä aiempaa rehevämpi, mutta kaatuneet puut ovat tehneet siihen myös aukkoja. Vanhat herukkapensaat (Ribes spicatum) ovat suuria. Suureksi osaksi metsänpohja on kasviton valon puutteen vuoksi. Pohja ei siis ole umpeen kasvanut eikä ruohottunut. Metsä on hitaasti muuttumassa rakenteeltaan. Tuomet ja koivut lienevät harmaalepän jälkeen valtapuita. Muuttumisen suunta on rantametsille luontaista ja tyypillistä. natans oy 25.11.2009 6

Pähkinänkääpää ei kuviolta aiemmin ole havaittu, mutta yllätys sen löytyminen ei ole. Sitä on tavattu myös ympäröiviltä kuvioilta. Kuviolla on runsaasti pystyyn kuolleita ja kaatuneita tuomien ja harmaaleppien runkoja ja myös muutamia ehkä vaarallisia konkeloita. Uusia merkkejä ihmistoiminnoista ei ole vanhoja kaatopaikkamaisia kohtia sen sijaan on näkyvissä edelleen. Alue on toiminut hyvin suoja-alueena leirintäalueen ja asutuksen välissä. Kuvion Holstinsalmen puoleinen reuna on harvennettu. Se kasvaa nyt harvahkosti ranteen vahvuista leppää. Harvennuksen lopputuloksena nokkonen hallitsee täysin kenttäkerrosta. Ilmiö on tuttu kaupungin kulttuuriympäristön muistakin harvennetuista rantalehdoista. Harvennusten lopputulos ei ole esteettisessä eikä ekologisessa mielessä toivottu. Luonnontilaiseen rantalehtoon ei nokkonen tällä seudulla kuulu. Pähkinänkääpähavaintojen koordinaatit alueelta ovat alla. Koordinaatit on ilmoitettu yhtenäiskoordinaatistossa (YKJ 27 ). Kuvio 27S / MetsäE1 Pähkinänkääpä (Dichomitus campestris) 3425647 7216160 2009-09-27 Lassi Kalleinen 3425662 7216128 2009-09-26 Lassi Kalleinen 3425683 7216121 2009-09-26 Lassi Kalleinen Kuvat 2 ja 3. Vasemmalla aidatun alueen nurkka Nallikarin pyörätien risteyksessä. Vrt Kuva 1. Oikealla punaherukkapensaita paikassa, josta pikkukennokääpä on aiemmin löytynyt. Kuvat 3 ja 4. Vasemmalla tuoreen tuomi-harmaaleppälehdon metsänpohjaa. Oikealla pähkinänkääpä maahan pudonneella oksalla (paksuus noin 5 cm). natans oy 25.11.2009 7

MetsäE5 eli kuvio 47 Kuvion harmaaleppää kasvavalta alueelta löytyi pähkinänkääpää neljältä eri alustalta kolmesta paikasta. Kaikki olivat maahan pudonneita latvaoksia. Metsä on paikoin hyvin tiheä ja jopa hankalakulkuinen. Konkelopuita on runsaasti. Osa niistä on vaarallisia. Kuvio on tiheämpi kuin aiemmin ainakin muistin mukaan arvioituna. Metsässä ei ole uusia jälkiä ihmisistä eikä uusia polkuja. Pähkinänkääpää on havaittu aiemmin myös Holstinsalmen ylittävän polun reunasta meren puolelta, mutta tämä kohta on muuttunut eikä pähkinänkääpää enää havaittu. Pähkinänkääpä voinee alueella hyvin niin kauan kuin kuolevaa harmaaleppää on saatavissa. Alue tuntuu sopivalta myös pikkukennokäävälle Holstinsalmen läheisyyden vuoksi, mutta sitä ei yrityksistä huolimatta havaittu. Kuvio 47 / MetsäE5 Pähkinänkääpä (Dichomitus campestris) 3426076 7215671 2009-09-25 Lassi Kalleinen 3426133 7215659 2009-09-25 Lassi Kalleinen 3426126 7215665 2009-09-25 Lassi Kalleinen Kuvat 5 ja 6. Vasemalla kuvion tuoretta harmaaleppälehtoa ja konkelossa olevia puita. Oikealla on pähkinänkääpä pari senttimetriä paksulla maahan pudonneella oksanpätkällä. Johtopäätöksiä Kummaltakin alueelta havaittiin pähkinänkääpää (Dichomitus campestris). Pähkinänkääpä on mahdollisesti laajentanut elinaluettaan tai sitten sitä ei vain inventoitu 2001 varsinaisen inventointialueen ulkopuolelta. Kuviot säilynevät nykyisellään pähkinänkäävän elinalueena niin kauan kuin lahoa harmaaleppää riittää. Kummallakin alueella on runsaasti lahoa leppää pystyssä ja konkelona. Vaarallisuutensa vuoksi konkelot voi kaataa pähkinänkäävän siitä kärsimättä. Pikkukennokääpää (Datronia stereoides) ei löydetty huolimatta tarkasta etsinnästä. Kääpää etsittiin viitenä eri kertana syys- marraskuussa. Pikkukennokääpää ei voine tämän perusteella tuomita hävinneeksi, mutta mahdollista se on. Kuvio on säilynyt luonnontilaisen kaltaisena, ja hoito on ollut asiallista ja tavoiteiden mukaista. Pikkukennokäävän luontaisimmat kasvupaikat ovat kosteampia purovarsia ja luhtametsiä. Entinen kosteampi Holstinsalmi on tarjonnut sille kenties sopivampia kasvupaikkoja kuin nykyiset tuoreet lehdot. Tuoreissa lehdoissa sitä on kuitenkin tavattu aiemmin myös muualla Oulujoen suistoalueella. natans oy 25.11.2009 8

Lähteet Halonen, P. & al.: Toppilansaaren luontoarvojen inventointi. Oulun yliopisto 2001. Halonen, P. Kulju, M., Kangas, K., Kalleinen, L.: Oulun suistoalueen käävät. Oulun kasvimuseo 2002. Kalleinen, L. 2002: Holstinsalmen kääpämetsät. Multimedia ja video. Kotiranta, H., Saarenoka, R. & Kytövuori I. 2009: Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Norrlinia 19:1-223. Niemelä, T.2005 : Käävät, puiden sienet. Norrlinia 113: 1-320. Palo, S. 2002: Holstinsalmen ympäristön maisemahoidon toimenpidesuunitelma. - Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2004. - Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2005. - Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantaraportti 2007. - Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. Toppilansaaren ympäristömuutoksen seurantasuunnitelma. PSV Maa ja Vesi 2004. - Toppilansaari, Oulu Luonnonmukaista ympäristörakentamista projekti. natans oy 25.11.2009 9