TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TPE 2015

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ KOKONAISVALTAISEN HOIDON TOTEUTTAMISESSA

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä (HSL)

Vastauksia Kemin kaupunginhallituksen kysymyksiin

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Palvelujen järjestäminen

Sote-uudistuksen valmistelu ja toimeenpano

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

ARVIO YHTEISTOIMINTA -ALUEEN VAIHTAMISESTA

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

KUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Sote- ja maakuntauudistus

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uusi ote. Kirsi Varhila Virpi Kölhi

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Maakuntakonsernirakenne on pitkällä, samoin toimintamallien hahmotus

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

NÄKÖKULMIA RAJOITUSLAIN VALMISTELUUN STM114:00/2017

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

HENKILÖSTÖINFO / Jyrki Pursiainen / Henkilöstösuunnittelija

Yhteisyrityksen valmistelu Yhtymäjohtaja Juha Heino

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

Maakuntauudistus ja kiinteistö. Uudet työn tekemisen tavat, prosessit ja digitalisaatio kiinteistöistä palveluihin 3L Education, Helsinki 12.1.

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009

Oma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät Pori

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Fysioterapeuttien suoravastaanotto - kokemuksia Etelä-Pohjanmaalta ja Tampereen kaupungilta

Pihlajalinna H1. Toimitusjohtaja Aarne Aktan

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

SOTEMAKU esiselvitysraportti

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

SUOMEN HALUTUIN ELÄMISEN YMPÄRISTÖ POHJOIS-SAVO

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Sote-uudistus. Kuntien ja sote-tehtävien uudistuva rajapinta. Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti ( lukien)

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2017

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2010

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle

PORVOON KAUPUNGINVALTUUSTO ILTAKOULU

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

Visiona tulevaisuuden maakuntia palvelevat tilat

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko

Sote-uudistuksen ajankohtainen tilanne. Lauri Vuorenkoski terveyspolitiikan asiantuntija

MAAKUNTAUUDISTUS ETELÄ-KARJALASSA ETELÄ-KARJALA ON EDELLÄKÄVIJÄ, JOKA TEKEE OMANLAISTAAN UUTTA MAAKUNTAA HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ.

Transkriptio:

Miksi? Eikö kustannuskehitykseen saa mitään otetta? Kauhajoki on hoippunut kriisiytymisen rajalla; mitä tapahtuu seutukunnalle, jos isoin toimija sakkaa? Myös Teuvalla talous on heikentynyt voimakkaasti Mitä sitten, kun kaikki kunnan omassa päätäntävallassa oleva on tehty? Maailma muuttuu halusimmepa tai emme. Kunnan hengissä pysymisen edellytykset: Elinvoimaisuus, työpaikat, palvelut, koulutusmahdollisuudet Kuinka hyvin kunnan tahto menee läpi konserniyhteisöissä ja yhteistyömalleissa? Miten uskotaan vaikuttamiseen ja vaikuttavuuteen tulevaisuudessa? Kuka pitää reuna-aluista huolta ellei reuna-alueet itse

TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TPE 2015 17.137. 924 19.990.180 20.878.819 22. 015.560 22. 600.518 22.128.877 17 % 4 % 5 % 3 % -2 %

Onko esitetyn mallinen yhteistyökuvio lain mukaan mahdollinen (yhteistoiminta-alueeseen liittyminen, kilpailutuksen kattaminen myös Suupohjan alue jne.) Kuinka toiminta on käytännössä jäsennelty: sopimukset - hallintorakenne palvelutaso päätöksenteko-kustannukset Kuinka yhteistyömalli istuu tulevaisuuden Sote-ratkaisuun

Sosiaali- ja terveyspalvelujen säilyminen hyvällä tasolla ja niihin tarvittava henkilöstö pystytään rahoittamaan kunnan tuloilla Palveluita kehitetään kuntalaisten ja palvelunkäyttäjien näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, ja niitä toteutetaan yhdessä muiden kunnan toimijoiden, kolmannen sektorin sekä kuntalaisten kanssa sähköisiä, mobiili- sekä liikkuvia palveluita kehitetään, jotta palveluiden kuntalaislähtöisyys, saavutettavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät

operatiivinen päätöksenteon säilyy alueella Suupohjan kunnilla tulee olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa omassa kunnassa tarjottaviin palveluihin kunnilla tulee olla selvä käsitys kustannuskehityksestä ja siihen vaikuttavista seikoista. Kustannuskehityksen tulee olla ennustettavaa. yhteistyömallin tulee mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen valmiiksi kilpailutettuun sopimukseen perustuen.

Seuraavassa kartassa tehtävät alueittain. Huom! Valtiotaso: Sote-ja rjesta mispaäẗo s: valtakunnallinen tyo njako, aluerajat ylitta vien tehta vien tyo njako, tuotannon ja rjesta misen linjaukset, palvelulupaus, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellytta ma t toimet

Sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistettava yhteisvastuuta ja valtion ohjausta Sosiaali- ja terveysministeriö 1.2.2016 14.53 TIEDOTE 10/2016 Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää nykyistä selvempää valtion ohjausta ja ennen kaikkea kaikkien toimijoiden yhteisvastuuta, katsovat sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt. Samanaikaisesti on edistettävä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ymmärrettävä julkisten varojen rajallisuus. Sote-uudistuksen johtamisessa korostuu kokonaisvaltainen näkökulma, jossa yhteisvastuu vaikuttavasta toiminnasta koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon tasoja. Palvelujen vaikuttavuus on kiinni niin valtion ohjauksesta kuin yksittäisen sote-ammattilaisen ja asiakkaan kohtaamisesta. Kansallisesti on linjattava sellaiset menettelytavat, joilla varmistetaan budjetissa pysyminen sekä palvelujen yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus. Selvityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveysministeriöön perustettaisiin kansallinen strateginen sote-yksikkö. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yksikkö määrittäisi riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistäisi kustannusvaikuttavia toimintatapoja. Yksikkö vastaisi voimavarojen jakoperusteista ja suuntaamisesta hyvinvointia parhaiten edistävällä tavalla.

Hallintorakenne 1.1.2019 LLKY Tilaaja = Itsehallintoalue Osuus päätöksenteosta 10 % (Kuntien) toimitilapalv. Talous- ja henkilöstöhallinto ICT Tuottaja = Itsehallintoaluee n tuottajaorganisaatio Missään ei vielä ole tietoa tuottajaorganisaation muodosta tai päätöksenteosta Kuusiolinna Oy MedOne Oy Kivipuro Ry Lääkäritalo Oy Vanhaintuki Ry Määrittelemättä vielä Hallituksen esityksessä itsehallintoalue vastaa kuluista ja kerää tuloja

Yhteistyö Kuusiokuntien ja Pihlajalinnan kanssa Tilaaja = Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Päätöksenteko 50 % Suupohja yhteensä Viranomaispäätöksentekoa vaativat tehtävät Tuottaja = Kuntien ja Pihlajalinna Oy:n yhteisyhtiö 49% SHP Vanhaintuki Ry Kuntien toimitilapalv. Sotekustannukset netto = sisältää sekä kuntayhtymän että yhteisyhtiön kustannukset + esh

Hallintorakenne 1.1.2019 Yhteistyömalli Tilaaja = Itsehallintoalue Osuus päätöksenteosta 10 % Suupohja yhteensä 20 % Suupohja ja Kuusiokunnat yhteensä Tuottaja = Itsehallintoaluee n tuottajaorganisaatio Missään ei vielä ole tietoa tuottajaorganisaation muodosta tai päätöksenteosta Kuusiolinna Oy Suupohjan yhtiö 49 % Kivipuro Ry Viranomaispäätöksentekoa vaativat tehtävät Kuntien toimitilapalv. Talous- ja henkilöstöhallinto Vanhaintuki Ry Lääkäritalo Oy Määrittelemättä vielä Hallituksen esityksessä itsehallintoalue vastaa kuluista ja kerää tuloja

Sopimukset Kuntayhtymän perussopimus Osakassopimus Palvelusopimus

Kuntayhtymän perussopimus Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kotipaikka on Ähtäri ja hallinnointipaikka Alavus Jäseniä Alavus, Kuortane, Soini ja Ähtäri Joulukuussa Kuusiokunnissa tehtyjen päätösten myötä Suupohjan kunnat voivat halutessaan liittyä kuntayhtymään Äänivalta suhteellisesti asukasluvun mukaan siten, että jokaisella on vähintään yksi ääni Yhtymäkokous on ylin päättävä elin 2 edustajaa / kunta Valtuustokausittain valtuuston valitsemat edustajat Yhtymähallitus 11 jäsentä, valtuustokausi Suupohjan osalta erityismaininnat eläkemenoperusteisista maksuista ja siitä, ettei meillä ole vastuuta (Ähtärin) alijäämästä

Palvelusopimus Hinta Palvelut Henkilöstö Tilat

Hinta 2015 sote nettokustannukset (oma toiminta) + esh kolmen vuoden keskiarvo Teuvan hinta - 2 % verrattuna 2014 tilinpäätökseen +-0 2015 TPE Edellinen + 2 % Edellinen + 2 % Korotus indeksin mukaan

Palvelut Olemassa olevat palvelut Poislukien ympäristövalvonta ja eläinlääkintä Työllistäminen / Pajatoiminta Samat henkilöt, samoissa tehtävissä, samoissa työpaikoissa Kuntayhtymän viranhaltijat Yhteisyhtiön työntekijät Tukipalvelut Alihankintasopimukset Lisäpalvelut heti käyttöön 24/7 lääkärivastaanotto ja erikoislääkäripalvelut Jonoton erikoissairaanhoito yhteistyökumppaneiden avulla

Henkilöstö Vanhoina työntekijöinä 1:1 sekä kuntayhtymään että yhteisyhtiöön Eläke- ja lomaetuudet säilyvät, niillä joita niitä on Taataan työpaikka siinä kunnassa jossa työskentelee (paitsi jos erityisesti muuta sovitaan) Osaamis- ja suoriutumiskartoitukset Täydennys- ja muuntokoulutus Toimintatapojen kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa sekä muiden kuntaulkoistusten tehneiden kanssa

Tilat ja kalusto Tilat jäävät kunnille yhteisyhtiö sitoutuu käyttämään toimitiloja Tilat korvauksetta yhteisyhtiön käyttöön Voidaan tehdä normaali vuokrasopimus, jos niin halutaan Investoinneista neuvotellaan kunnan kanssa Kalusto tasearvolla yhteisyhtiölle. Siirron jälkeen huolehtivat itse kalustohankinnoista

49/51 Mikä takaa kuntien mahdollisuuden vaikuttaa Hallitus 8 jäsentä 50/50 Pihlajalinnasta ja kunnista 1 edustaja/kunta (Pihlajalinna nimeää puheenjohtajan) Mistä yhtiö voi päättää yksin? yhtiön normaalitoiminnan puitteissa, tavanomaisin kaupallisin ehdoin tehtävät sopimukset 75 % enemmistöä edellyttävät päätökset Olennaiset asiat, kuten liiketoiminnan muuttaminen, liiketoiminnan lopettaminen, olennainen supistaminen, tai muu muuttaminen, liiketoiminnan osa-alueiden lakkauttaminen taikka uusien osa-alueiden käynnistäminen jne. Vaaditaan aina sen kunnan suostumus, jonka toimintaan tai taloudelliseen vastuuseen päätös vaikuttaa Yksimielinen päätös Vain kunnat päättävät Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Palvelusopimukseen tehtävät muutokset Strategian muutokset Option käyttäminen Kuntakohtaisten terveysasemien lopettaminen tai palvelutason alentaminen

VERTAILU ERI PALVELUTUOTANTOMALLIEN VÄLILLÄ Tilaaja / osuus päätöksenteosta Tuottaja / osuus päätöksenteosta Tukipalvelut Hinta Hinnan muutokset Henkilöstö Päätökset palvelutasosta (lasku) Päätös terveysaseman tai -keskuksen lopettamisesta tai palvelutason supistamisesta Maakunnallinen itsehallintoalue 2019- Kuusiokunnat-Pihlajalinna ennen 2019 Kuusiokunnat-Pihlajalinna 2019 - Kuusikuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Maakunnallinen itsehallintoalue Maakunnallinen itsehallintoalue 50 % 10 % (20 %) 10 % Yhteisyritys 49 % Suupohjan alueella Palvelusopimus Kuntayhtymässä viranomaistehtävät, muuten henkilöstö siirtyy yhteisyrityksen palvelukseen Maakunnallinen palvelutuottaja organisaatio ei vielä tiedossa arviona osuus väestöstä = 10 % Yhteisyritys 49 % Suupohjan alueella Palvelusopimus Maakunnallinen itsehallintoalue Kuntayhtymä + yhteisyritys Rahoitusvastuu maakunnallisella Rahoitusvastuu maakunnallisella nettomeno itsehallintoalueella itsehallintoalueella 3 ensimmäistä vuotta sopimushinta, jonka jälkeen indeksiperusteinen korotus - Palvelusopimuksen mukaan ellei hinta voi myös laskea laki toisin määrää Lain mukaan Kuntayhtymän viranhaltijat siirtyvät maakunnallisen Palvelusopimus - operatiivisesti yhteisyrityksen hallitus Kunnat itsehallintoalueen palvelukseen. Muut yhteisyrityksen palveluksessa Maakunnallisen itsehallintoalueen palveluksessa Palvelusopimus sitoo - operatiivisesti yhteisyrityksen hallitus Maakunnallinen itsehallintoaue Kunnat (palvelusopimus sitoo) Maakunnallinen itsehallintoalue Kiinteistöt Kunnalla Kunnalla Kunnalla Kuntayhtymän ja yhteisyrityksen Maakunnallinen itsehallintoalue 10 % (20 %) ja yhteisyritys Päätös kiinteistöjen käytöstä päätös (päätös alueella) Huom! Palvelusopimus sitoo Maakunnallinen itsehallintoalue Päätös investoinneista Kunta, kuntayhtymä ja yhteisyritys Kunta, maakunnallinen itsehallintoalue, yhteisyritys Kunta, maakunnallinen itsehallintoalue Yhteisövero Suupohjan alueelle Suupohjan alueelle Ei verotulovaikutusta Muu tulo Yhteisyrityksen mahdollinen voitto omistussuhteen mukaan 49 % Yhteisyrityksen mahdollinen voitto omistussuhteen mukaan 49 % Kiinteistöjen vuokra (?)

Elävä elämä Rahan kierto, ostaminen, henkilöstön sijoittuminen jne Kunnat maksavat nettolaskun Viranhaltijat, kuntayhtymän päätöksenteko, laskutus, hankinnat (osa), hakee laskennallisen alv Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva Kuusiokuntien kuntayhtymä: Kerää asiakasmaksut (+) Maksaa palvelut yhteisyhtiölle (-) Maksaa yhteiset viranhaltijat (-) Kerää kuntamaksuosuudet (edellisten netto) Yhteisyhtiö tuottaa palvelut ja laskuttaa tilaajaa eli kuntayhtymää Palvelusopimukset, omat hankinnat, yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa Työntekijät pääsääntöisesti kunnissa nykyisissä toimitiloissa. Kuntayhtymän viranhaltijat ja yhtiön työntekijät työskentelevät rinta rinnan samalla käytävällä

Elävä elämä päätöksenteko ja valvonta KUNTAYHTYMÄ 50/50 YHTEISYHTIÖ 49/51 Poliittinen päätöksenteko: yhtymäkokous ja yhtymähallitus (valtuustokausi) Hallitus 50/50 jäsenet voivat olla virkamiehiä tai luottamushenkilöitä. Järjestämisvastuu Ohjausryhmä joka koostuu johtavista viranhaltijoista valmistelee asioita hallitukselle ja valvoo palvelutuotantoa Strategia ja talousarvio Operatiivinen päätöksenteko Tekee tilauksen (palvelusopimus) Valvoo palvelusopimuksen toteutumista ja riittävyyttä Viranomaiselin Neuvottelee kuntayhtymän kanssa palvelusopimuksesta Kuntien kanssa päätetään palvelurakenteesta ja palvelujen kehittämisestä (kuntayhtymän strategian mukaan)