Vastaanottaja Renor Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 07/11/2016 ASKONALUE LIIKENNEJÄRJESTELYT JA TURVALLISUUS
ASKONALUE LIIKENNEJÄRJESTELYT JA -TURVALLISUUS Päivämäärä 07/11/2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kalle Syrjäläinen, Jukka Räsänen Petri Saarelainen Marko Liimatainen Työssä arvioitiin kaavamuutokseen liittyviä liikennejärjestelyjä eri liikennemuotojen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta Lahdessa sijaitsevalle Askonalueelle, jota suunnitellaan muutettavaksi asumisen, työn ja vapaa-ajan yhdistäväksi kaupunginosaksi. Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. ALUEEN LIIKENNE 2 2.1 Jalankulku ja pyöräily (Liite A) 2 2.2 Henkilöautoliikenne ja pysäköinti (Liite B) 2 2.3 Huolto- ja saattoliikenne (Liite B) 3 2.4 Joukkoliikenne (Liite B) 3 2.5 Pelastusliikenne 4 2.6 Liikenteen ohjaus ja hallinta 4 2.7 Liikenteen toimivuus 4 3. LIIKENNETURVALLISUUS 5 3.1 Yleistä 5 3.2 Kävely ja pyöräily 5 3.3 Autoliikenne ja pysäköinti 5 4. LIITTEET 6
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 1 (6) 1. JOHDANTO Askonalueelle suunnitellaan noin 5000 asukkaan tiivistä kaupunginosaa, johon tulee asumisen lisäksi sijoittumaan uusia työpaikkoja ja palveluita. Tässä raportissa on kuvattu alueen liikennejärjestelyitä jalankulun ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen näkökulmista, sekä arvioitu suunnitellut ratkaisut liikenneturvallisuuden kannalta. Suunnittelualue sijaitsee Lahdessa Mannerheiminkadun (nykyinen valtatie 12) varrella. Kaavaalue sijaitsee Mannerheiminkadun ja junaradan (Riihimäki Lahti - Kouvola) välisellä itä-länsi - suuntaisella alueella, rajoittuen idässä Iso-Paavolankatuun. Matkakeskus sijaitsee välittömästi alueen länsipuolella. Suunnittelualuetta tarkastellaan osana pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelua, jolloin tarkasteluissa huomioidaan myös suunnitelmat Iso-Paavolankadun itäpuolisen Valimon alueen kehittämisestä. Tarkastelualue yhdistyy nykyisin Mannerheiminkadulle/valtatielle 12 Askonkadun ja Valimonkadun valo-ohjatuilla liittymillä. Aluerajaus sekä kaavamuutosalue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tarkastelualueen rajaus sekä kaavamuutosalue (pohjakuva: Lahden karttapalvelu). Maankäytön oletettu vaiheittainen toteutuminen on esitetty kuvassa 2. Vuoden 2040 tilanteessa on oletettu toteutuneeksi myös Lahden eteläinen kehätie. Kuva 2. Maankäytön oletettu vaiheittainen toteutuminen (pohjakuva: Lahden karttapalvelu).
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 2 (6) 2. ALUEEN LIIKENNE 2.1 Jalankulku ja pyöräily (Liite A) Yleistä Jalankululle ja pyöräilylle tärkeitä yhteyksiä ovat alikulut Mannerheiminkadun pohjoispuolelle kouluille ja edelleen keskustaan, Mannerheiminkadun suuntainen yhteys kadun pohjoislaidalla sekä yhteydet radan eteläpuolelle sijaitseville asuinalueille sekä Launeen kaupallisten palveluiden suuntaan. Pohjois-etelä suuntaisessa jalankulku- ja pyöräliikenteessä korostuukin keskustan ja radan eteläpuolisten alueiden välinen läpikulkuliikenne. Lännessä Askonalue yhdistyy Lahden matkakeskukseen, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat paitsi kävelylle ja pyöräilylle myös joukkoliikenteen käytölle. Itä-länsi suuntainen jalankulku- ja pyöräilyliikenne palveleekin pääasiassa lisääntyvän maankäytön myötä lisääntyvää alueen sisäistä asumisen, työpaikkojen, palveluiden sekä matkakeskuksen välistä liikkumista. Vt 12 kehittämisselvityksen mukaisesti Lahden eteläisen ohikulkutien (vt 12 uusi linjaus) toteutuessa Mannerheiminkatua voidaan kehittää kaupunkibulevardina, jolloin jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä voidaan kehittää nykyistä vapaammin. Jalankulku Yhtenä alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut laadukas itä-länsi suuntainen kävelyreitti. Yhteys palvelee sekä alueen sisäistä liikennettä että liittää sen Mannerheiminkadun pohjoispuoliseen ja radan eteläpuoliseen kävely- ja pyöräilyverkkoon. Suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin laatima tavoiteverkko ja sen mukaiset väyläluokat. Jalankulun turvallisuuden parantamiseksi Askonkadun ylittävät suojatiet esitetään toteutettaviksi korotettuina, kivettyinä tai muuten selkeästi havaittavina. Läntisen pysäköintilaitoksen ja asuinkorttelin väliset suojatiet tulee korottaa jalankulkuyhteyksien tasoon, jotta kulku pysäköintilaitoksesta asuinkortteliin on mahdollisimman esteetön. Pyöräily Pyöräilyn pääreitti kulkee alueen läpi itä-länsisuuntaisesti Askonkadun eteläpuolella. Pääreitti on erotettu ajoneuvoliikenteestä 3 metrin levyisellä istutetulla erotuskaistalla. Kävely ja pyöräily erotetaan toisistaan esimerkiksi nupukiviraidalla. Askonkadun kolmihaaraliittymän länsihaaran etelälaidalla tyydytään yhdistettyyn jk+pp-tiehen, sillä nykyisen pysäköintilaitoksen kohdalla kadun poikkileikkaus ei mahdollista eroteltua reittiä. Suunnittelussa on varauduttu myös vaihtoehtoiseen järjestelyyn, jossa pyöräilyn pääreitti on toteutettu yksisuuntaisina pyöräväylinä Askonkadun molemmin puolin. Lopullinen toteutustapa tarkentuu seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Pyöräpysäköinti Kullekin asuinkiinteistölle varataan riittävästi pyöräpysäköintitilaa sen omiin tarpeisiin. Lähtökohtaisena polkupyöräpysäköintipaikkamääränä voidaan pitää Lahden kaupungin rakennusjärjestyksen ohjeellista määrää 2 pyöräpaikkaa asunto kohden. Askotalon kumpaankin päätyyn osoitetaan yleiset pyöräpysäköintialueet, ja paikkoja tarvitaan myös liikekiinteistön ja muiden toimitilojen yhteyteen. Tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa sujuvat ja turvalliset pyöräily-yhteydet näille paikoille. Pyöräpysäköintialueet on suositeltava varustaa katoksilla ja runkolukittavilla pyörätelineillä. 2.2 Henkilöautoliikenne ja pysäköinti (Liite B) Yleistä Autoliikenteen pääyhteys on alueen läpi kulkeva Askonkatu, joka toimii alueen kokoojakatuna. Alue yhdistyy nykyisin Mannerheiminkadulle/valtatielle 12 Askonkadun ja Valimonkadun valoohjatuilla liittymillä. Suunnittelun yhteydessä on varauduttu myös uuden, Askonkadulta Manner-
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 3 (6) heiminkadulla nykyisin sijaitsevaan liittymään johtavan, Mannerheiminkadun alitse kulkevan ajoyhteyden toteuttamiseen. Tällöin Mannerheiminkadulla sijaitsevaan liittymään toteutettaisiin myös valo-ohjaus. Pysäköinti Alueen pysäköinti toteutetaan pääasiassa keskitetyissä pysäköintilaitoksissa, jotka tulevat sijaitsemaan läntisen asuinkorttelin eteläpuolella sekä itäisen asuinkorttelin koilliskulmassa. Läntiseen pysäköintilaitokseen on mahdollista sijoittaa asuinkorttelin velvoitepaikkojen lisäksi liikekorttelin pysäköintipaikat sekä Askotalon työpaikka- ja vierailijapysäköintipaikat. Itäiseen pysäköintilaitokseen on mahdollista sijoittaa asuinkorttelin pysäköintipaikkojen lisäksi alueen vieraspysäköinti sekä Askotalon pysäköintipaikkoja. Pysäköintipaikkoja on mahdollista sijoittaa myös liikekorttelin sekä läntisen asuinkorttelin alapuolelle. Pysäköintilaitosten lisäksi Askonkadun eteläpuolelle on itäisen asuinkorttelin kohdalla mahdollista sijoittaa asumista ja Askotalon liikennettä palveleva pysäköintialue, jossa on noin 70 autopaikkaa. Vuorottaispysäköinti on mahdollista sekä läntisessä että itäisessä pysäköintilaitoksessa. Vuorottaispysäköinti on luontevinta läntisessä pysäköintilaitoksessa, jossa asukkaiden ja työpaikkojen pysäköinnit toimivat toisiinsa nähden sopivassa rytmissä. Tämän vuoksi myös asuinkorttelin velvoitepaikat olisi syytä sijoittaa laitoksen itälaitaan. Liikekorttelin asiakaspysäköinnin huippukysyntä sijoittuu alkuiltaan niin, ettei se istu luontevasti muiden toimintojen pysäköintiin. Askotalon lyhytaikaista vieraspysäköintiä varten on varattu 11 autopaikkaa rakennuksen länsipuolella sekä 6 kadunvarsipysäköintipaikkaa rakennuksen pohjoispuolella Askonkadun varrella. Lahden keskustan pysäköintipolitiikan mukaisesti 500 metrin etäisyydellä matkakeskuksesta velvoiteautopaikkamäärään voidaan myöntää 30 % helpotus. Askonalueella helpotuksen vaikutusalue ulottuu läntiseen asuinkortteliin. 2.3 Huolto- ja saattoliikenne (Liite B) Huoltoliikenne Alueen huoltoliikenne operoi Askonkadun kautta. Asuinkortteleiden ja liikekorttelin huolto hoituu selkeästi piha-alueilta. Itäisen asuinkorttelin huolto voi tarvittaessa käyttää Avoniuksenkadun kautta kulkevaa reittiä. Askotalon tärkeimmät huoltopaikat ovat rakennuksen länsipäässä oikeuspihalla sekä itäpäässä huoltopihalla. Huoltopaikat sijaitsevat rakennuksen tontilla, eivätkä näin häiritse kävelyä ja pyöräilyä. Askotalon itäpään eteläisemmän huoltotaskun käyttö on vähäistä ja tapahtuu peruuttamalla pysäköintialueelta kävelyä ja pyöräilyä häiritsemättä. Huoltopaikkojen tarkempi mitoitus tehdään seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Saattoliikenne Saattoliikenteelle on varattu tilaa sekä Askotalon länsi- että itäpuolilla ja lisäksi pohjoispuolen pysäköintialuetta voidaan käyttää saattoliikenteessä. Läntisen asuinkorttelin saattoliikenne voidaan tarvittaessa järjestää sen sisäpihalle. 2.4 Joukkoliikenne (Liite B) Yleistä Joukkoliikenteen osalta pitkämatkainen ja seudullinen liikenne palvelee aluetta erinomaisesti, matkakeskuksen tarjotessa sekä rautatie- että bussiliikennepalveluja. Lähes kaikki Lahden kautta kulkevat bussiliikenteen seutu- ja pikavuorot ajavatkin matkakeskuksen kautta. Paikallisliikenteen busseja kulkee alueen vieressä sekä Mannerheiminkadulla että Uudenmaankadulla/Vesijärvenkadulla palvellen aluetta kattavasti eri suuntiin. Reitit Suunnittelussa on varauduttu tilanteeseen, jossa mahdollinen bussireitti tulee kulkemaan Askonkadulla Valimokadun sekä Mannerheiminkadun Askonkadun liittymän välisellä osuudella. Pääosa bussiliikenteestä kulkee tulevaisuudessakin kuitenkin Mannerheiminkadulla palvellen myös Askonaluetta.
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 4 (6) Pysäkit Askonkadulle on esitetty varaukset kolmelle pysäkkiparille. Mahdolliset pysäkit tullaan toteuttamaan ajoratapysäkkeinä. Askonkadun eteläpuolisille pysäkeille on mahdollista toteuttaa myös pysäkkikatokset ajoradan ja pyöräilyväylän välisen viherkaistan kohdalle. Alueelta järjestetään vähintään nykyisen tasoiset yhteydet Mannerheiminkadun bussipysäkeille. Joukkoliikenteen ratkaisuihin liittyvät mitoitukset Bussiliikenteen mahdollistamiseksi Askonkadun ajorata on mitoitettu 7 metrin levyiseksi. Kaarteissa levitysten mitoitustilanteena on käytetty linja-auton kohtaamista henkilöauton kanssa. 2.5 Pelastusliikenne Pelastusliikenne käyttää alueen katuverkkoa sekä tarvittaessa sille erikseen määriteltyjä reittejä (esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyreittejä sekä tontin sisäisiä yhteyksiä). Itäisen asuinkorttelin pelastusliikenne on mahdollista toteuttaa Avoniuksenkadun kautta. Pelastusliikenteen reitit ja nostopaikat tarkentuvat seuraavassa suunnitteluvaiheessa. 2.6 Liikenteen ohjaus ja hallinta Askonalueelle opastetaan nykyisin Mannerheiminkadun Askonalueen liittymässä. Askonalueen maankäytön kehittyessä liikenteen ohjausta tulee kehittää kattamaan opastus alueen sisäisiin kohteisiin. Opastuksessa tulee huomioida myös kävelyn ja pyöräilyn opastus laajemmalla, matkakeskuksen kattavalla alueella. Pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä voidaan vähentää opastamalla liikenne alueen sisällä oikeaan pysäköintilaitokseen. Opastusta voidaan tehostaa entisestään katuverkolle sijoitettavilla dynaamisilla opasteilla, jotka ilmoittavat ajantasaisen paikkatilanteen kussakin pysäköintilaitoksessa Pysäköintilaitoksen liikenne opastetaan tarvittavilta osin liikennemerkein (esimerkiksi kärkikolmiot, pakolliset ajosuunnat ja kielletyt ajosuunnat, liikuntaesteisten (LE) paikat, moottoripyöräpaikat, varatut paikat jne.). Lisäksi pysäköintilaitoksen sisäänajossa ilmoitetaan ainakin ajoneuvon suurin sallittu korkeus ja pysäköintilaitoksessa sallittu nopeusrajoitus sekä yleensä myös ajoneuvon suurin sallittu massa. Sisäänajon yhteydessä on hyvä esittää myös sallittu pysäköintiaika, mikäli pysäköintiin on mahdollista ajaa ilman kulunvalvontaa/maksujärjestelmää. Lisäksi tontille sijoitetaan liikennemerkkejä ilmoittamaan esimerkiksi kansien painorajoituksista, pelastuspaikoista, ajoneuvojen ajoreiteistä ja pysäköintipaikoista sekä pysäköintiin ajoista. Mikäli pysäköinnistä tulee maksullista tai esimerkiksi asukaspysäköinti halutaan fyysisesti erottaa kaupan ja muiden toimintojen pysäköinnistä, tulee pysäköintilaitoksessa varautua maksu- ja kulunvalvontajärjestelmään. Askonkadun kolmihaaraliittymä tullaan pitämään valo-ohjaamattomana siten, että matkakeskuksen tulosuunta on liittymässä etuajo-oikeutettu. Liittymän kaistajärjestelyt mahdollistavat kuitenkin valo-ohjauksen toteuttamisen mikäli se katsotaan tulevaisuudessa tarpeelliseksi esimerkiksi liikenneturvallisuussyistä. 2.7 Liikenteen toimivuus Kaava-alueen vaikutuksia liikenteen toimivuuteen on tutkittu ennustevuosien 2025 ja 2040 liikennemäärillä. Toimivuustarkastelut on kuvattu erillisessä raportissa (yleissuunnitelmaselostuksen liite 2).
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 5 (6) 3. LIIKENNETURVALLISUUS 3.1 Yleistä Edellä kuvattujen perusperiaatteiden lisäksi suunnitelmien mukaisia liikennejärjestelyjä arvioitiin käyttäen apuna Liikenneturvallisuus kaavoituksessa -ohjetta (Ympäristöministeriö 1/2006). Arviointi on esitetty kohta kohdalta liitteessä C. Alle on koottu tärkeimmät havainnot. 3.2 Kävely ja pyöräily Kävelyn ja pyöräilyn verkot ovat jatkuvia ja erottelu autoliikenteestä on toteutettu kauttaaltaan. Pääyhteyksillä tilaa on varattu niin, että kävely ja pyöräily ovat eroteltavissa. Alueen länsiosan läpi kulkevalla pyöräilyn pääreitillä on olemassa olevan pysäköintitalon kohdalla lyhyt jakso, jossa on tilan puutteen vuoksi jouduttu tyytymään yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen. Pääkatujen ja radan kanssa risteämiset on jo nykyisin toteutettu eri tasossa, ja myös uusien yhteyksien kohdalla toimitaan näin. Suojateiden kohdille esitetään vähintään poikkeava pintamateriaali. Korotetut alueet ovat myös mahdollisia, joskin varautuminen bussiliikenteeseen ei suosi niitä. Esteettömyys on hyvällä tasolla, porrasyhteyksille on tarjolla myös luiskavaihtoehdot. Haastavin kohde on yhteys nykyisille bussipysäkeille koulun kentän paikkeilla, portaaton yhteys on melko pitkä, koska tiepenkereen kohdalla korkeusero on useita metrejä. Kaavan toteutuminen on alustavasti vaiheistettu, ja rakentaminen voidaan toteuttaa pääosin lännestä itään edeten niin, että liikennejärjestelyt voidaan pitää jatkuvasti riittävinä, ja kävelyn sekä pyöräilyn yhteydet toteuttaa etukäteen haittaamatta alueen muuta toteutusta. 3.3 Autoliikenne ja pysäköinti Askonkadun geometria tukee alhaisia ajonopeuksia. Ajonopeuksia voidaan hillitä myös korotetuin suojatein sekä materialieroin. Autojen pysäköinti ja huoltoliikenne on pääosin keskitetty omille alueilleen, ja ne risteävät kävelyn ja pyöräilyn kanssa vain tonttiliittymien kohdalla. Askotalon itäpäässä olemassa olevaan (säilytettävään) eteläiseen huoltoliikenteen taskuun joudutaan peruuttamaan pysäköintialueelta. Muutoin huoltoliikenne, varsinkin liikekorttelin suhteellisen vilkas huoltopiha, on järjestetty niin, että peruuttamiselta voidaan välttyä ainakin jalankulun ja pyöräilyn käyttämillä alueilla. Alueen suunnittelun alkuvaiheessa arvioitiin tulevan maankäytön eri toimintojen pysäköintikysyntä, ja se on suunnittelun edetessä pystytty varmistamaan. Pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä voidaan tarvittaessa vähentää toteuttamalla dynaaminen opastus tärkeimpiin pysäköintilaitoksiin. Pysäköinnin liikenneturvallisuutta lisää se, että vain pieni osa pysäköintipaikoista on varsinaisilla korttelialueilla, ja että pysäköintialueiden ja laitosten liittymien sijoituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota näkemiin ja liikenneturvallisuuteen. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kannalta alueen sijainti matkakeskuksen vieressä on hyvä, sitä palvelevat pitkänmatkaisen bussiliikenteen lisäksi junaliikenne ja paikallisliikenteen itä-länsisekä pohjois-etelä -suuntaiset linjat.
Askonalue Liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 6 (6) 4. LIITTEET Liite A. Liite B. Liite C. Kävelyn ja pyöräilyn reitit Autoliikenteen reitit Liikenneturvallisuusarvioinnin tarkistuslista
LIITE A Varaus uudelle alikulkuyhteydelle Linja-autopysäkki Eroteltu jalankulku ja pyöräily PIHAKATU PIHAKATU Yhdistetty jalakulku ja pyöräily Jalankulku Pyöräpysäköinti Merkki Muuto s Pvm S uunn. T ark. Hankkeen nimi Piirustukse nsisältö ASKONALUE LAHTI KÄVELYN JA PYÖRÄILYN REITIT Ramboll PL 25, Säterinkatu 6 02601 ESPOO puh. 020 755 611 fax. 020 755 6201 Pm v 07.11.2016 Tierekis teritunnu s Suunn. Kalle Syrjäläinen Proj.pääll. Jukka Räsänen Pvm Mittak aava 1:1000 Piirustusn ro 201
LIITE B Varaus uudelle alikulkuyhteydelle Linja-autopysäkki Ajoneuvoliikenne PIHAKATU PIHAKATU Saattoliikenne Huoltoliikenne Pysäköinti Merkki Muuto s Pvm S uunn. T ark. Hankkeen nimi Piirustukse nsisältö ASKONALUE LAHTI AUTOLIIKENTEEN REITIT Ramboll PL 25, Säterinkatu 6 02601 ESPOO puh. 020 755 611 fax. 020 755 6201 Pm v 07.11.2016 Tierekis teritunnu s Suunn. Kalle Syrjäläinen Proj.pääll. Jukka Räsänen Pvm Mittak aava 1:1000 Piirustusn ro 202
Liikenneturvallisuuskysymysten tarkistuslista Liite C Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2006 Liikenneturvallisuus kaavoituksessa mukaan vaikutustarkastelussa painotettavat kysymykset riippuvat kaavan luonteesta. Liikenneturvallisuusvaikutukset selvitetään rinnan kaavan muiden vaikutusten kanssa. Asemakaavatasolle kohdistuvan tarkistuslistan perusteella Askonalueesta voidaan tässä kaavavaiheessa todeta seuraavaa: Toimintojen sijainti Eheyttääkö ratkaisu yhdyskuntarakennetta ja hillitseekö se liikenteen kasvua? Alue on tehokkuudeltaan korkea ja sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle. Keskeinen sijainti palveluihin nähden vähentää liikennetarvetta. Paranevatko joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset? Erityisesti sijainti Lahden matkakeskuksen ja kaupunkiliikenteen bussiverkon välittömässä läheisyydessä korostaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia. Alueen toteuttaminen täydentää osaltaan kaupungin kävelyn ja pyöräilyn verkostoa. Ohjautuuko uusi liikenne turvallisesti liikenneverkolle? Ovatko eri kulkumuotojen risteämiset turvallisia? Autoliikenne liittyy pääkadulle liikennevalo-ohjattujen liittymien kautta. Jalankulun ja pyöräilyn risteämiset pääkatujen ja radan kanssa on toteutettu eri tasossa, alueen sisällä suojatiet on sijoitettu näkemien kannalta hyvin ja tarvittaessa korostettu muusta kadusta materiaalieroin ja/tai korottamalla. Onko eri liikennemuotojen tavoitteet otettu huomioon? Alueen suunnittelussa on huomioitu mm. Vt 12 kehittämisselvitys sekä Lahden kaupungin tavoiteverkko kävelylle ja pyöräilylle. Ajoneuvoliikenteen verkko Onko liikenneverkon jäsentely looginen? Onko valtakunnalliset päätiet ja muut maantiet otettu huomioon? Alue rakentuu yhden kokoojakadun varteen, jolloin jäsentely on selkeä. Askonkadun länsipään kolmihaaraliittymä on ainoa poikkeus luonnollisista järjestelyistä, sillä siinä Matkakeskuksen toimivuuden varmistamiseksi pääsuunta on kääntyvä. Ovatko ajonopeudet hallinnassa? Onko keskustan ja asuinalueiden liikenne rauhoitettu? Tukeeko väylien muotoilu alhaisia ajonopeuksia? Katupoikkileikkaukset on pidetty kohtuullisina ja pitkiä suoria katuosuuksia on vältetty. Kriittiset suojatiet esitetään vähintään pintamateriaaliltaan erottuvina ja mahdollisesti korotettuina.
Ovatko liittymät sijainniltaan ja muodoltaan turvallisia? Onko liittymissä riittävät näkemät? Ovatko tonttiliittymät sijainniltaan ja muodoltaan turvallisia? Liikenneturvallisuus on huomioitu liittymien sijoittelussa sekä muotoilussa. Onko melusuojausten, maastonmuotoilujen ja muiden katualueisiin liittyvien rakenteiden tilantarpeet otettu huomioon? Varsinaisia maastomuotoiluja ym. ei tarvita, lumitilat ja hulevedet on otettu huomioon kadun mitoituksessa. Kävelyn ja pyöräilyn verkko, vapaa-ajan liikuntamuodot Onko kävelyn ja pyöräilyn verkko jatkuva ja kattava? Ovatko väylien tilavaraukset riittävän leveitä? Kävelyn ja pyöräilyn verkot ovat jatkuvia ja erottelu autoliikenteestä on toteutettu kauttaaltaan. Pääyhteyksillä tilaa on varattu niin, että kävely ja pyöräily ovat eroteltavissa. Onko kävely ja pyöräily on eroteltu autoliikenteestä ja toisistaan? Kävely ja pyöräily on kauttaaltaan eroteltu autoliikenteestä, ja pääraitin osalla myös toisistaan. Alueen länsipuolella on olemassa olevan pysäköintitalon kohdalla lyhyt jakso, jossa on tilan puutteen vuoksi jouduttu tyytymään yhdistettyyn jalankulku- ja pyörätiehen. Onko ratkaistu, millä reiteillä mopoilu sallitaan? Alueen liikenteellinen luonne on sellainen, että mopoilu sijoittuu luontevimmin ajoradalle. Ovatko risteämiskohdat autoliikenteen kanssa turvallisia? Pääkatujen ja radan kanssa risteämiset on jo nykyisin toteutettu eri tasossa, ja myös uusien yhteyksien kohdalla toimitaan näin. Suojateiden kohdille esitetään vähintään poikkeava pintamateriaali. Korotetut alueet ovat myös mahdollisia, joskin varautuminen bussiliikenteeseen ei suosi niitä. Onko tonttien sisäinen liikenne järjestetty turvalliseksi välttäen konfliktit autoliikenteen kanssa, mukaan lukien huoltoliikenne ja ajo pysäköintipaikoille? Tonttien sisäistä liikennettä on pyritty minimoimaan, esimerkiksi pysäköintipaikoille ei yleensä ajeta tonttien kautta. Autojen pysäköinti ja huoltoliikenne on pääosin keskitetty omille alueilleen, ja ne risteävät kävelyn ja pyöräilyn kanssa vain tonttiliittymien kohdalla. Ovatko koulujen, päiväkotien sekä vapaa-ajanvietto- ja harrastuspaikkojen saattoliikenteen järjestelyt kunnossa?
Tämän tyyppisiä toimintoja on vähän, ja esimerkiksi Askotalolle on esitetty selkeät saattopaikat. Onko lasten, vammaisten ja vanhusten tarpeet otettu huomioon ja liikkumisympäristöt suunniteltu esteettömiksi? Esteettömyys on hyvällä tasolla, porrasyhteyksille on tarjolla myös luiskavaihtoehdot. Haastavin kohde on yhteys nykyisille bussipysäkeille koulun kentän paikkeilla, portaaton yhteys on melko pitkä, koska tiepenkereen kohdalla korkeusero on useita metrejä. Ovatko ulkoilupolut, hiihtoladut, moottorikelkkareitit ja muut virkistysreitit turvallisia? Ei merkitystä tällä alueella. Joukkoliikenne Tukeeko kaava joukkoliikenteen käyttöä ja toimivia matkaketjuja? Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kannalta alueen sijainti matkakeskuksen vieressä on erinomainen, sitä palvelevat pitkänmatkaisen bussiliikenteen lisäksi junaliikenne ja paikallisliikenteen itä-länsi- sekä pohjois-etelä -suuntaiset linjat. Onko joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien tilantarpeet otettu huomioon? Entä liityntäliikenne ja - pysäköinti? Joukkoliikenne on huomioitu Askonkadun mitoituksessa, mahdolliset uudet bussipysäkit esitetään ajoratapysäkkeinä. Ovatko kävelyn ja pyöräilyn yhteydet pysäkeille turvallisia ja esteettömiä? Esteettömyys on hyvällä tasolla, porrasyhteyksille on tarjolla myös luiskavaihtoehdot. Haastavin kohde on yhteys nykyisille bussipysäkeille koulun kentän paikkeilla, portaaton yhteys on melko pitkä, koska tiepenkereen kohdalla korkeusero on useita metrejä. Huolto-, tavara- ja hälytysajoneuvoliikenne Onko huoltoliikenteen reitit suunniteltu niin, että ajoneuvojen ei tarvitse peruuttaa? Huoltoliikenne on järjestetty Askonkadulta siten, että katualueella ei tarvitse peruuttaa. Askotalon itäpäässä on olemassa oleva (säilytettävä) huoltoliikenteen tasku, jonne joudutaan peruuttamaan pysäköintialueelta. Onko lastauspaikoille ja jätepisteille tehty riittävät tilavaraukset? On, mitoitus tarkentuu seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Onko työpaikka- ja varastoalueiden liikenne turvallista? Tämän tyyppinen liikenne poistuu alueelta pääosin kaavan toteutuessa. Askotalon säilyvien työpaikkojen pysäköinti on osoitettu rakennuksen viereiseen pysäköintilaitokseen.
Onko vaarallisten kuljetusten riskit ehkäisty? Vaarallisten aineiden kuljetuksia saattaa esiintyä toistaiseksi alueen itäpuolen työpaikkaalueella, mutta ei suuressa määrin. Onko pelastusliikenteen tarpeet otettu huomioon? Pelastusliikenteen tarpeet on huomioitu liittymien sijoittelussa. Pelastusliikenteen tarkemmat reitit ja nostopaikkojen sijainnit tarkentuvat seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Pysäköinti Vastaako pysäköintipaikkojen määrä kaavan tavoitteita? Ohjataanko paikkatarjonnalla kulkumuotojakaumaa? Alueen suunnittelun alkuvaiheessa arvioitiin tulevan maankäytön eri toimintojen pysäköintikysyntä, ja se on suunnittelun edetessä pystytty varmistamaan. Paikkatarjontaa ei ole käytetty kulkutavanvalinnan ohjaukseen, mutta hyvät yhteydet kävellen, polkupyörällä ja joukkoliikenteellä ohjaavat kestävien liikennemuotojen käyttöön. Ovatko pysäköintialueiden sijainti ja sisäiset järjestelyt turvallisia? Entä liittymät katuverkkoon? Sallitaanko kadunvarsipysäköinti? Pysäköintipaikan etsimisestä aiheutuvaa liikennettä voidaan tarvittaessa vähentää toteuttamalla dynaaminen opastus tärkeimpiin pysäköintilaitoksiin. Pysäköinnin liikenneturvallisuutta lisää se, että vain pieni osa pysäköintipaikoista on varsinaisilla korttelialueilla, ja että pysäköintialueiden ja -laitosten liittymien sijoituksessa on kiinnitetty erityistä huomiota näkemiin ja liikenneturvallisuuteen. Kadunvarsipysäköintiä on vain vähän, Askotalon kohdalla, jossa se on asiakasliikenteen kannalta katsottu hyödylliseksi. Kaavan toteuttaminen Ovatko toteuttamisen aikajänne ja vaiheittain toteuttamisen edellytykset selviä? Kaavan toteutuminen on alustavasti vaiheistettu, ja rakentaminen voidaan toteuttaa pääosin lännestä itään edeten niin, että liikennejärjestelyt voidaan pitää jatkuvasti riittävinä, ja kävelyn sekä pyöräilyn yhteydet toteuttaa etukäteen haittaamatta alueen muuta toteutusta. Ovatko toteutus- ja kustannusvastuut selkeitä? Onko liikenne- ja maankäyttöratkaisujen toteutuksen keskinäinen ajoitus varmistettu sopimuksin? Työtä tehdään kaupungin, maanomistajan, ELY-keskuksen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Alueen eteläreunan käytöstä neuvotellaan Liikenneviraston kanssa.