SAARIJÄRVEN KAUPUNKI TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

TARVAALAN PAPPILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavan muutos koskee korttelin 603 tontteja 2 ja 3, puisto- ja suojelualuetta ja yleisen tien aluetta. Laajennus koskee vesialuetta RN:o 729-876-3-1 Sijainti keskustassa Suunnittelualueen rajaus Vastaa 24.3.2014 päivättyä kaavaehdotuskarttaa Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Y- 2045140-7 Sammatintie 6 8 D 33, 00550 Helsinki, tel. 045-110 9193 email: nisu.anni@saunalahti.fi

1. TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kaavan tunnus: Kaupunki: Kaupunginosa: Tarvaalan pappilan asemakaavan muutos ja laajennus Saarijärven kaupunki 6. Hietalahti Korttelit /Tilat: Asemakaavamuutos koskee korttelin 603 tontteja 2-3, puisto- ja suojelualuetta sekä yleisen tien aluetta. Laajennus koskee tilaa RN:o 729-876-3-1 Kaavan laadituttaja : Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Tel. (014) 4598208 Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, 00550 Helsinki tel. 045-110 9193 email: nisu.anni@saunalahti.fi Asemakaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin 23.5.2012 Hyväksymispäivämäärät: Saarijärven kaupunginhallitus. Saarijärven kaupunginvaltuusto Voimaantulokuulutus:..

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaupunki: Kaupunginosa: Korttelit /Tilat: Kaavan nimi: Kaavan tunnus: Kaavan laadituttaja : Saarijärven kaupunki 6. Hietalahti Asemakaavamuutos koskee korttelin 603 tontteja 2-3, puistoja suojelualuetta sekä yleisen tien aluetta. Asemakaava laajenee hieman vesiosuuskunnan alueelle 729-876-3-1. Tarvaalan pappilan asemakaavamuutos Saarijärven kaupunki / maankäyttö- ja kaavoitus Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi Tel. (014) 4598208 Yhteyshenkilöt: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi Tel (014) 4598405, Gsm. 044 4598405 Email: ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen Tel. (014) 4598314, Gsm. 044 4598314 Email: tarmo.heinanen@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen Tel. (014) 4598435 Email: mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavan laatija: Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu Sammatintie 6-8 D 33, 00550 Helsinki Tel. 045-110 9193, email: nisu.anni@saunalahti.fi Vireilletulokuulutus: 23.5.2012 Saarijärven kaupunginhallituksen hyväksyminen: Saarijärven kaupunginvaltuuston hyväksyminen: Voimaantulokuulutus:.. 1

1.2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Sisällysluettelo... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 3 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 18 3.2 Suunnittelutilanne... 18 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 18 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 22 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 22 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 22 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 22 4.3.1 Osalliset... 22 4.3.2 Vireille tulo... 22 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 22 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 23 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 23 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 23 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden kuvaus... 26 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus... 26 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 31 5.1 Kaavan rakenne... 31 5.1.1 Mitoitus... 32 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 32 5.2.1. Yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen... 32 5.3 Aluevaraukset... 33 5.3.1 Korttelialueet... 33 5.4 Kaavan vaikutukset... 36 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 36 5.4.3 Taloudelliset vaikutukset... 36 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 36 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset... 36 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 37 5.6 Kaavamerkinnät ja - määräykset... 38 5.7 Nimistö... 40 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 40 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 40 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 40 6.3 Toteutuksen seuranta... 40 2(40)

1.3 Kaavan tarkoitus Tarvaalan pappilan alueen asemakaavaa on tavoitteena muuttaa siten, että alueen käyttötarkoitus muodostuu joustavaksi sisältäen asumisen (asuinpientalo-, rivitalo), palvelu-, liike- (sisältäen matkailun) ja yleisten rakennusten (mm. koulutus) rakentamisen. Tonteista muodostetaan omarantaisia. Aluetta kehitetään siten, että se on helpommin markkinoitavissa ottaen huomioon alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset sekä luonnon suojeluarvot. Voimassa oleva asemakaava ei ole tonttijaoltaan järkevä eikä kunnioita olemassa olevaa rakennuskantaa. Pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut; rantasauna ja lisämaa-alue liitetään Rohtolan AO-tonttiin. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 : Ote voimassa olevasta asemakaavasta 1:2000, A4 Liite 2 : Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Liite 4 : Luontoselvitys, Ahlman konsultointi, 2012 Liite 5 : Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 21.8.2012 Liite 6 : Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, 2.1.2014 Liite 7: Rakentamistapaohjeet. Liite 8: Kaavaluonnosvaiheen vastineet. 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaavoitus: - Keski- Suomen maakuntakaava ja vaihemakuntakaavat. - Saarijärven keskustan yleiskaava, luonnosvaihe, A-insinöörit Oy, 2012 - Yleiskaavan selvitykset: Täydennysrakentamisselvitys 30.12.2011; A-insinöörit Oy, Maisemaselvitys, A-insinöörit Oy, 29.10.2009, Luontoselvitys, Enviro Oy 2009. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella, luonnos, A-insinöörit Oy, Tiehallinto, 30.10.2009. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen, 31.5.2009. Saarijärvi Pylkönmäki, kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy 25.2.2009. Maisema: - Saarijärven maisemanhoitosuunnitelma, maisema-arkkitehti Virve Veisterä 15.6.1989. Kulttuuriympäristö, rakentaminen: - Viestejä maisemassa Keskisuomalainen kulttuuriympäristö -kirja, 2007 - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, Museovirasto - Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma: Paavon portilta Palavasalmelle, Keski-Suomen Ympäristökeskus, 2007 - Saarijärven rakennuskulttuurin inventointi v. 1987, Keski-Suomen museo. - Saarijärven keskusta-alueen rakennusinventoinnin täydennys, v. 2008, Keski-Suomen museo. Inventointitiedot on tallennettu Kioski -järjestelmään. - Saarijärven rakennusperinnettä, Eija-Liisa Lahnala, 1990. - Saarijärvi, pienvesien rantaosayleiskaava alueen muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, 2007-2008. - Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa, Ympäristöopas 39, Hki 1998. Kauppa: - Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky), 2002. Liikenne, melu ja keskustan kehittäminen - Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Selvitys sisältää valtatien 13 meluselvityksen. - Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu vuosien 2002 2005 aikana. Kehittämissuunnitelmassa, Small Town Networks (30.4.2005, mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) on tutkittu ja esitetty kaavamuutosalueen maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja yleispiirteisesti. - www.mattigronroos.fi/tiet/vt13.htm - Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, toimenpidesuunnitelma; Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, A-insinöörit Suunnittelu Oy 2013. 3(40)

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen aloitettiin alkuvuodesta 2012 Saarijärven kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 12.12.2011, päivitetty 7.5.2012 ja se on ollut nähtävillä 23.5. 6.6.2012. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 4.4.2012. Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta kuulutettiin 23.5.2012. Asemakaavamuutoksen taustaksi on v. 2012 laadittu luontoselvitys, rakennettavuusselvitys ja Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys. Lisäksi on tutkittu palveluasumisen sijoittumista alueelle. Asemakaavan muutosluonnos on päivätty 27.12.2012, omistajaohjauksen jaosto hyväksyi sen kokouksessaan asetettavaksi nähtäville 31.1.2013-4.3.2013 väliseksi ajaksi luonnosvaiheen kuulemista varten. Kaavaluonnosvaiheessa saapui lausunto seuraavilta tahoilta: Saarijärvi Seura ry, Saarijärven seurakunta, Liikennevirasto, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo, Pohjoisen Keski- Suomen ympäristötoimi, ympäristötarkastaja ja Elenia Verkko Oy. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelma on valmistunut v. 2013 (A-insinöörit Suunnittelu Oy, Keski- Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki). Toimenpidesuunnitelman perusteella liikennealueen rajaukset ovat tarkentuneet ja korttelin 603 aluetta on voitu laajentaa valtatien suuntaan ja LYTaluevarausta on taas laajennettu VL/-s alueen kohdalla. Kaavasuunnitelmaa on jatkokehitelty ja kaavakartan liitteeksi on laadittu rakentamistapaohjeet. 2.2 Asemakaava Tarvaalan pappilan asemakaavan keskeiset muutokset: - korttelin 603 YK-7 ja AR-alueet on muutettu yhdeksi korttelialueeksi ja käyttötarkoitukseltaanmonipuoliseksi ALPY/s merkinnällä. Alueelle voi sijoittaa asumista, palveluja, liike- ja toimistotiloja sekä yleisiä tiloja. Kerrosluku on ilmoitettu rakennusaloittain; II, ½ r II u½, 2/3rII. Rakennusoikeus vastaa pyöristettynä tehokkuuslukua e=0,29. - Rakennusinventointiin ja kulttuurimaisemaselvitykseen perustuen pääosa pappilan rakennuksista on osoitettu suojeltavaksi, kahden aittarakennuksen kohdalla siirto pihapiirissä toiseen paikkaan on mahdollistettu. - Tonttijako on muutettu ja tonteista on muodostettu omarantaisia, rantavyöhykkeen puistoalue (VP) poistetaan. - Täydennysrakentaminen on osoitettu rakennusaloittain: väentuvan luona umpipihamaisesti ja Paavontien luona liittyen Paavontien katunäkymään siten, että pappilan päärakennukselle jää maisemallisesti dominoiva asema ja näköyhteys vanhan pappilan (väentupa) ja kirkon välillä säilytetään. - Rantaan on muodostettu kolme rakennusalaa rantasaunoja varten, ranta-alue on rakennettavuusominaisuuksiltaan heikkoa ja maaperän laatu asettaa myös kulkuteiden rakentamiselle vaatimuksia. Rakennettavuusominaisuuksiltaan heikko ranta-alue on kaavassa merkitty omalla osaaluemerkinnällä. - pappilan ja Rohtolan asuintontin välinen kiinteistön raja on muuttunut maakauppojen seurauksena, osa voimassa olevan kaavan YK-7 -alueesta liitetään Rohtolan AO-tonttiin. Rannassa oleva sauna on rakennushistoriallisesti arvokas ja se on kaavamuutoksessa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. - Liittymät ALPY/s -alueelle on muodostettu LYT-alueelta Palavasalmen puoleisesta laidasta ja korttelialueen itälaidasta. Paavontien puoleisen liittymän on tarkoitus mahdollistaa kulkuyhteys myös tontin 2 uudisrakennuksen kellarikerrokseen. - Lahden pohjukassa oleva rantaluhta ja kapea harju ovat luontoarvoiltaan merkittäviä, harjukannaksella on myös tärkeä maisemallinen arvo, alueet muodostetaan suojeltavaksi lähivirkistysalueeksi (VL/s), suojelualue (S-2) poistetaan. VL/s alueelle on osoitettu rakennusoikeus 15 k-m² suuruiselle venevajalle kannaksen tyveen. - asemakaava laajenee vähäisessä määrin rantaviivassa tapahtuneen muutoksen takia osakaskunnan vesialueelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan tultua lain voimaiseksi. 4(40)

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Nykyinen Tarvaalan pappila toimi monine eri vaiheineen vuodesta 1694 aina vuoteen 1948 kappalaispappilana. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta tähän kiinteistöön. Pappilan alue, Palavasalmen tienoo ja koko Asemankannas olivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä agraari- ja vesistömaisemaa, jossa vuorottelivat viljelyalueet, vesistö ja perinteiset rakennusryhmät puuaitoineen, tiestö seurasi maaston harjumuotoja. Valtatien leventäminen ja oikaisu, ajoneuvoliikenteen vilkastuminen, muun oheistiestön rakentaminen sekä rautatien rakentaminen ratapihoineen muuttivat Asemankannaksen luonteen liikenneympäristöksi; laajat viljelyalueet poistuivat, tiestö muutti paikkaansa ja maaston muotoja tasattiin. Vanha maantie on jäänyt osittain käyttöön kevyen liikenteen väylänä. Vanhasta kulttuuriympäristöstä on jäljellä pappilan alue ja Asemankannaksen etelärannassa harjulla olevat yksittäiset rakennukset. Pappilan alue on jäänyt puristuksiin valtatien 13 ja vesistön väliin ja alkuperäinen suora näkymä kohti kirkkoa Saarijärvelle saavuttaessa on jäänyt sivuosaan. Pappilan pihapiiri jakautuu ikään kuin kahdeksi pihapiiriksi; vanha 1830 rakennettu pappilarakennus yhdessä hirsirakenteisten piharakennusten kanssa muodostavat yhden kokonaisuuden ja uusi pappilan päärakennus vuodelta 1900 sijaitsee keskeisellä paikalla korkeiden puiden ympäröimänä, alueen maisemallisena dominanttina suuntautuen järvelle päin. Uuden pappilarakennuksen kaakkoispuolella on uudehko puurakenteinen varastorakennus ja rannassa pieni rantasauna. Alueen länsilaidassa ollut peltolaikku on istutettu koivikolle. Koko alueen reuna valtatien suuntaan on jäänyt keskeneräiseksi. Nykyisin Tarvaalan pappila ei toimi enää pappilana, seurakunta on vuokrannut rakennukset asuin- ja pitopalvelukäyttöön, alueella on myös pidetty muutamaa hevosta. Pihapiiristä aitat ja väentupa näkyvät eniten valtatien suuntaan. Kuva 1. Tuttu näkymä valtatien ja kevyen liikenteen väylän suunnasta. Etualalla hirsirakenteiset piharakennukset ja taustalla vanha kappalaispappila, joka sittemmin on tunnettu väentupana. 3.1.2 Luonnonympäristö Kuva 2. Päärakennusten lähellä kasvaa yksittäisiä maisemallisesti arvokkaita puita, mm. pihtakuusia. Korkeat puut näkyvät Paavontien päätteenä tultaessa keskustasta päin. Kuva pihalta Paavontien suuntaan. Kuva 3. Pappilan puistomainen pihapiiri nähtynä etelästä, kapealta harjulta. Harju toimii tuulen suojana pappilaan päin; lahdelman vesi on tyynempää kuin avovesi, eivätkä tyrskyt ole muokanneet rantatöyrästä. Kuva 4. Muutamia vanhoja puita on kaadettu päärakennuksen viereltä. Tontin vanha peltolaikku Rohtolan tontin suuntaan on istutettu koivikolle. Kuva 5. Kapealla harjulla kasvaa kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuva 6. Kosteikon reunoilla on tehty maantäyttöä kevyen liikenteen väylän kohdalla sekä pappilan talouspihan eteläreunalla. 5(40)

Luontoselvitys / Ahlman Konsultointi & Suunnittelu, 2012 (LIITE 3) Linnusto: Alueen linnusto on tavanomaista, mutta paritiheys on korkea, n. 800 paria /km². Linnustossa ei havaittu huomionarvoisia lajeja, joten linnustoa ei tarvitse erityisesti huomioida asemakaavan muutoksessa. Lepakot: Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Pappilan alueella oli yksi lepakkohavainto; Pohjanlepakko. Pohjanlepakko on Suomessa yleisin lepakkolaji. Asemakaavan muutokseen ei lepakkohavainnosta aiheudu muuta huomioon otettavaa, kuin : mikäli rakennuksia puretaan, suositetaan niissä tehtävän asianmukainen rakennusinventointi, joissa etsitään lepakoiden jätöksiä rakenteista. Kasvillisuus: 1. 2. 3. 4. Kuva 7. Kasvillisuuskuviot. Ote luontoselvityksestä. Kasvillisuuskuviot, karttaote luontoselvitys/ahlman: 1. Koivutaimikko / vanha pelto Ilmeisesti vanha pelto, jossa kasvaa myös muun muassa haavan taimia joukossa. Taimet ovat melko harvassa ja niiden alla on varsin monipuolinen kasvillisuus. Merkittävimmässä asemassa ovat siankärsämö, hiirenvirna, karhunputki, pujo ja peltosaunio. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. 2. Pappilan pihapiiri Rakennukset muodostavat merkittävän kulttuurikokonaisuuden, mutta koristelajistoa on yllättävän vähän. Puustossa on kuitenkin muun muassa siperianpihtaa ja omenapuita. Viljelyjäänteinä rakennusten laitamilla kasvaa raparperia, tarhamansikkaa ja myös kumina on saattanut olla aikoinaan paikalla viljeltynä. Muita kulttuurikasveja ovat valkokarhunköynnös, terttuselja, syreenit, jättiputki ja jättipalsami, joka on muodostanut valitettavan suuren kasvuston pihapiirin etelälaidalle rinteeseen. Rakennuksia yhdistävät muutamat hiekkatiet ja alueella on myös hevoslaidunnusta aivan talojen vieressä. Alueella on myös pieniä joutomaalaikkuja, jotka ovat paahteisia. Näissä kasvaa etenkin apiloita, kanadankoiransilmää ja rantanenättiä. Kuvion reunavyöhykkeillä on lehtipuita, mutta pieniä metsäkuvioita ei voida luokitella miksikään luontotyypiksi. Rannan läheisyydessä ei ole merkittävää lajistoa. Maankäyttösuositus: kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Alueelle voi halutessaan istuttaa perinteisiä perennoja, joita ei enää juuri ole. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lehtoakileija ja useat liljalajit. Vesirajaan suositetaan jätettävän riittävä suojavyöhyke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. 6(40)

3.1.3 Rakennettu ympäristö 3. Puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas (NT; Silmällä pidettävä) Puolukkatyypin kuivahkon ja mustikkatyypin (MT) tuoreen kankaan mosaiikkimainen kokonaisuus, joka on kapeassa harjuniemessä. Kuviolla on kymmeniä järeitä ja jopa kilpikaarnaisia mäntyjä, joista osa on lakkapäisiä. Niiden alla on monimuotoinen lehtipuiden muodostama kerrostuma, jossa on etenkin koivun, haavan ja pihlajan taimia ja hieman varttuneempia runkoja. Kasvillisuus on melko tiheää, mutta eteläreuna on selvästi paahteinen ja hieman karumpi, nimenomaan pitkälti kuivahkoa kangasta. Niemen kärjessä on paahteisinta aluetta, jossa kasvaa muun muassa lampaannataa ja variksenmarjaa puolukan seassa. Muilta osin puolukka ja mustikka ovat lähes yhtä runsaita ja niiden esiintyminen vaihtelee voimakkaasti. Rehevillä osuuksilla ruohojen osuus on varsin merkittävä; oravanmarja, lillukka ja metsäimarre ovat näyttävimpiä. Kuvion itäosassa on myös muutaman aarin alueella pieni käenkaali oravanmarjatyypin lehtomaisen (OMT) kankaan laikku, jota luonnehtii erityisesti käenkaali. Maankäyttösuositus: kuvio on erittäin monimuotoinen ja merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokkaita ovat järeät männyt, joista osa on kilpikaarnaisia ja näin ollen erittäin vanhoja. Alueen omistaja voi halutessaan rauhoittaa tällaisia arvokkaita puuryhmiä luonnonmuistomerkeiksi (Luonnonsuojelulaki 23) Ilman erityistä rauhoittamistakin luonnonmuistomerkiksi kuvio suositetaan säilytettävän jatkossa täysin ennallaan ja koskemattomana. 4. Koivuluhta (NT; Silmällä pidettävä) Rantaluhta, joka voidaan tulkita parhaiten koivuluhdaksi, sillä koivu on pajujen lisäksi käytännössä lähes ainoa puuvartinen laji kuviolla. Luhdan vetisyysaste vaihtelee melko paljon, mikä vaikuttaa puiden esiintymiseen ja toisaalta myös luhtalajien kasvamiseen. Märillä paikoilla ei kasva lainkaan edes pajuja, mutta vehka, pullosara ja järvikorte ovat hyvin yleisiä. Nämä avoluhtaosuudet voidaan nimetä neljännen hierarkiatason mukaan vehka pullosara järvikorteluhdiksi. Vuosikymmenten saatossa ne saattavat kehittyä ruohoisiksi korviksi. Luhtaisuudesta kertovia lajeja ovat myös okarahkasammal sekä luhtasara. Maankäyttösuositus: rantaluhta on metsälain (10 ) mukainen kohde, joka tulee säilyttää ennallaan. Se on hyvin monimuotoinen kohde, joka muodostaa yhdessä läheisen harjuniemen kanssa merkittävän luonnonympäristön. Luontoselvityksen yhteenveto, päätelmät: Pappilan tutkimusalue on hyvin pieni, mutta rajaukselta on erotettavissa neljä selvästi toisistaan poikkeavaa kuviota. Näistä koivuluhta ja kangasmetsäniemi ovat arvokkaita luonnonarvoiltaan. Rantaluhta on lisäksi metsälakikohde. Nämä kaksi kuviota on syytä jättää täysin ennalleen, jotta ne voivat kehittyä luonnontilaisina. Muilta osin maankäytölle ei ole esteitä. Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 160 putkilokasvilajia (Luontoselvityksen taulukko 3), joiden joukossa ei ole direktiivien mukaan suojeltavia lajeja, eikä yksikään niistä ole valtakunnallisessa tai alueellisessa uhanalaisuusluokituksessa. Luonnonympäristön maisemalliset arvot: Tutkimusalueella olevassa harjuniemessä on merkittäviä maisemallisia arvoja, sillä kyseessä on luonnontilainen ja kapea kannas, joka työntyy Saarijärveen. Niemessä kasvaa kymmeniä järeitä mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä sekä vänkyröitä. Männyt näkyvät yhtäältä sekä Saarijärven vesillä liikkuville henkilöille että pappilan pihapiiristä järvelle päin. Maisemallisena elementtinä niemi on hyvin arvokas ja se suositetaan säilytettävän luonnontilaisena. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy olennaisesti Paavontien ja Palavasalmen ympäristön historialliseen keskustaan ja vesistöön (historiallinen viitekehys). Pappilan alue liittyy pohjoisessa ja koillisessa asemankannaksen laajoihin liikennealueisiin. Vuonna 2013 valmistuneen Valtatien 13 toimenpidesuunnitelman mukaan valtatietä kehitetään nykyisellä paikallaan ja paikallista liikennettä ohjataan rinnakkaiskaduille, jolloin lyhytmatkainen liikenne vähenee merkittävästi valtatieltä. Asemankannaksen rakennettu ympäristö on kehittyvää aluetta; osayleiskaavaluonnoksessa alue on suunniteltu palvelun ja hallinnon alueeksi. Nykyisin alueella on rautatieasema ja muutamia suurikokoisia halpahintamyymälöitä. Small Town Networks (30.4.2005, mhoy Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä, Esisuunnittelijat Sito Oy, Tuomas Santasalo ky) Keskustan visiossa: Pappilan alue on kulttuuriarvojen aluetta ja pappilan alueen länsipää (Paavontien puoli) kuuluu keskustan palvelujen alueeseen. 7(40)

Maisemakuva Saarijärven maisemanhoitosuunnitelman ( Maisema-arkkitehti Virve Veisterä, 15.6.1989) mukaan Palavasalmi ympäristöineen muodostaa maisemallisen solmukohdan. Kaupungin maisemallisen selkärangan muodostaa harjujono, joka kulkee kaakko luode suunnassa keskustan halki. Kaupungin keskustan ja vesistömaiseman maisemallisen taustan muodostavat pohjoisessa ja etelässä olevat supra-akvaattiset selänteet. Kuva 8. Ote maisemanhoitosuunnitelmasta / Veisterä. Maisemanhoitosuunnitelmassa (Veisterä 1989) Palavasalmi ympäristöineen (kuvassa 8. sininen ympyröity alue) on kaupungin porttiaiheena kehitettävä maiseman solmukohta. Veden, harjun ja vanhan maantien risteymä, joka kehitetään kaupungin identiteettialueeksi. Asuminen, palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alue ei ole enää seurakunnan käytössä, rakennukset on vuokrattu asuinkäyttöön, alueella on toiminut myös pitopalvelu. Lähiympäristössä Palavasalmen äärellä on omakotiasutusta ja liiketoimintaa, kauempana asemankannaksella on halpahintamyymälöitä ja rannoilla pohjoisessa ja etelässä asutusta harvakseltaan. Kaupan selvityksen mukaan (Entrecon Oy) asemankannas on luonteva keskustan laajenemissuunta ja alue sopii vähittäiskaupan suuryksiköille sekä paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Virkistys Alue rajautuu suojaisaan Saarijärven lahdelmaan, josta on hyvät veneily- ja melontayhteydet Palavasalmen kautta myös Pieni-Lumperoiselle. Vesialueella (Saarijärven osakaskunta) on rantautumispaikka Palavasalmen luona. Pappilan alueen harjukannas on myös hyvä virkistysretkeilykohde, mutta pääsy sinne maata pitkin on mahdollista vain suunnittelualueen kaakkoislaidasta. Alue on hyvien kevyen liikenteen reittien äärellä. 8(40)

Rakennettu kulttuuriympäristö (Liite 5 Tarvaalan pappilan kulttuuriympäristön selvitys, Arkk.tsto Anna-L. Nisu, 2.1.2014 ). Suunnittelualue kuuluu pääosaltaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Saarijärven vanhaan osaan (Museovirasto, RKY 2009). Palvasalmen ( v. 1690 lähtien Saarijärven ) itsenäinen seurakunta perustettiin v. 1639. Seurakuntaan määrättiin kappalainen ja v. 1689 kappalaispappila muutettiin Äänekosken Parantalan taipaleelta Tarvaalaan. Tarvaalan tilaan liitettiin vielä Kuhnon torppa, joka sittemmin tuli itsenäiseksi verotilaksi v. 1777 ja sai oman sotilasrasituksensa. Pappilan rakennukset tuhottiin isonvihan aikana ja rakennettiin uudelleen 1740-luvulla. Suomen sodan aikaan v. 1808 osa pappilan rakennuksista hävitettiin jälleen. Uusi päärakennus valmistui v. 1830 ja se on säilynyt Kuva 9. Valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus. Ote RKY 2009/Museovirasto. tähän päivään asti. Uuden kappalaispappilan rakentaminen aloitettiin 1800-luvun lopulla, rakennus valmistui vuonna 1900. Piirustukset laati lääninarkkitehti K. W. Reinius, joka on suunnitellut myös Kolkanlahden kirkkoherranpappilan. Rakennus edusti 1800-luvun lopun kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. sotilasvirkatalo v. 1831 saakka, sen jälkeen Hovin viljelystila Kuva 10. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Kuva 11. Valokuva vanhalta maantieltä pappilan kohdalta keskustaan päin. Vasemmalla pappilan säleaitaa ja käyntiportit. Tiemaiseman päätteessä kirkko ja kellotapuli. Tien korko tässä kohden on mahdollistanut näkymän muodostumisen. ( Valokuva: Saarijärven museon valokuva-arkisto). Maisema oli agraari- ja vesistömaisemaa yhtenäisine viljelyalueineen, tieyhteys seurasi harjumuotoja ja kappalaispappilan kohdalta tie suuntautui kohti kirkkoa. Pappilan pihapiirissä oli vanha ja uusi päärakennus sekä maanviljelyyn ja karjatalouteen liittyviä rakennuksia. Pappilan luoteispuolella oli apteekki (rakennettu 1882) ja siihen liittyvät piharakennukset. 9(40)

Kuva 12. Asemankannaksen ja Palavasalmen rakennettu tilanne 1960-luvun loppupuolella. Jyväskylä Haapajärvi rautatie on rakennettu 1950-luvulla, valtatie 13 on suoristettu ja tie on viety keskustan pohjoispuolella rautatien viereen, Palavasalmelle on rakennettu uusi silta. Pappilan pihapiiristä on purettu piharakennuksia, aitta on siirretty valtatien alta pihapiiriin, riihi on purettu rautatien luota. Myös vanha apteekki piharakennuksineen on purettu, tilalle on rakennettu uusi omakotitalo, apteekin rantasauna on jäljellä. Pappilan eteläpuoleisella harjukannaksella ollut rakennus (nuottakota tai vastaava?) on myös purettu. 10(40)

Kuva 13. Rakennettu tilanne v. 2012. Arvokkaat rakennuskohteet: 1) Pappilan päärakennus Kuva 14. Pappilan suunnitteli lääninarkkitehti K.W. Reinius, rakennus valmistui v. 1900 ja se edusti alun perin kertaustyylejä; uusrenessanssia ja uusgotiikkaa. Kuva 15. Vuonna 1948 kirkkoherran pappila muutettiin Kolkanlahdesta Tarvaalaan, rakennuksessa toteutettiin laaja korjaustyö, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaa. Rakennus edustaa tänä päivänä lähinnä sotien jälkeistä rakennuskulttuuria. 11(40)

Pappilan päärakennuksen arviointi/ Keski-Suomen museo: Kohde kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokasta Saarijärven kirkon rakennetun kulttuuriympäristön kohdealuetta ja se on mainittu keskeisenä osana alueen kuvailutekstiä. Tarvaalan pappila edustaa Saarijärven seurakunnan kehitystä ja siihen liittyvää pappilakulttuuria. Entisen virkatalon sijainti kirkkomaisemassa on merkittävä, se nousee harjujakson päälle, näkymien ollessa aikanaan joka suuntaan avoimet. Nykyisinkin Tarvaalan pappilan sijaintia voidaan pitää eräänlaisena porttikohtana Saarijärven keskustaan saavuttaessa. Kohteella on erittäin maisemallinen merkitys. Historiallisesti sen merkityksestä koko Suomenkin kannalta kertoo Mathias Caloniuksen muistomerkki, lisäksi kohde liittyy paikallisesti monella tavoin Saarijärven historiaan. Rakennustaiteellisesti kohde edustaa pappilarakentamista ja siinä tapahtuneita muutoksia. 2) Vanha pappilan päärakennus ja muistomerkki Kuva 16. Entinen kappalaispappila, rakennettu 1830, eteläpäädyn lapekattoinen kuisti on rakennettu myöhemmin, se ei kuulu alkuperäiseen rakennukseen. Rakennuksen väri on muutettu. kuva 17. Mathias Caloniuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi veistetty muistomerkki; kuvanveistäjä Hannes Autere, 1937. 3) Aitat Kuva 18. Riviaitta pihan etelälaidalla. Kuva 19. Pitkä aitta-tallikalustovaja. Kuva 20. Aitta-makasiini (jyväaitta). Vanhan päärakennuksen ja talousrakennusten arviointi/ Keski-Suomen museo: Väentupa muodostaa oman pihapiirinsä talousrakennuksineen Tarvaalan pappilan vieressä. Monipuolinen talousrakennuksien kokonaisuus on rakennushistoriallisesti edustava ja muodostaa keskeisen maisemaelementin sekä valtaväylän suuntaan että paikalliselle kevyenliikenteen väylälle. Vanha väentupa voi olla yksi vanhimpia säilyneitä rakennuksia kirkonkylällä, sen valmistumisajankohtana pidetään 1830-lukua. Rakennus on tosin vuosikymmenien saatossa kokenut muutoksia, mutta säilyttänyt talonpoikaisen rakentamisen luonteen ja arkkitehtuurin. 4) Rohtolan asuintontin rantasauna Kuva 21. Vuonna 1924 silloisen apteekin käyttöön rakennettu rantasauna, suunnittelijana arkkitehti Matti Finell. Sauna on rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti arvokas ja ainut tähän päivään asti säilynyt rakennus vanhasta apteekin pihapiiristä. 12(40)

Kuva 22. Näkymä nykyisen seurakuntakeskuksen rannasta kohti vanhan pappilan aluetta. Päärakennus erottuu vesistömaisemassa. Rakennuskanta, palotekniset seikat Täydennysrakentamisen sijoittelussa on huomioitava, että uudisrakentamisella ei tarpeettomasti aiheuteta vanhoille puurakennuksille korkeampia paloteknisiä vaatimuksia, uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen välinen etäisyys olisi hyvä olla vähintään 8 m. Muinaisjäännökset Suunnittelualueen etelälaidassa kapean harjukannaksen juuressa on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.: Rekisteritunnus: 1000018568 Palvasalmi Muinaisjäännös tyyppi: Työ- ja valmistuspaikat, tyypin tarkenne: Tervahaudat Rauhoitusluokka 2 Tervahauta sijaitsee Saarijärven koillisrannalla, Palvasalmen itäpuolella olevalla harjanteella, suon ja rannan välissä. Tervahauta on ehjä ( Saarijärvi. Pienvesien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Mikroliitti Oy). Rakennettavuus Kuva 23. Maaperä suunniteltavalla alueella on harjua, lahdelman pohjukka on turvetta. Karttaote: Geologinen tutkimuskeskus. Alin suositeltava rakentamiskorkeus Saarijärven rannoilla on N60 + 118,80, joka on N2000 järjestelmässä +119,12. (Keski-Suomen ELY-keskus). Rakennettavuusselvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 21.8.2012 (Liite 4.): Pohjasuhteet: Järven vesipinta vaihtelee tasovälillä N60 +115.76...+118.36 keskiveden ollessa N60 +117.4. Maanpinnan korkeusasema alueella vaihtelee pääosin tasovälillä N60 +118 +127 tehdyn kartoituksen perusteella. Maanpinta viettää voimakkaasti järvelle, rantatörmän kaltevuus on suurimmillaan noin 34. Tehtyjen painokairausten syvyys on ollut pääosin yli 20 m eikä selkeää kovaa pohjaa ole kairauksissa tavoitettu. Tutkimusten perusteella on pohjamaa tutkimusalueella pääosin kerroksellista hienoa hiekkaa ja silttiä. Rakentaminen alueelle: Alue jaettiin kahteen osaan perustamisolosuhteiden perusteella. Aluejako on esitetty tutkimuskartalla ja leikkauksissa( ks. seuraavan sivun kuva ): Alue 1 Alueella 1 omakoti- ja rivitalot ovat perustettavissa maanvaraisesti yhtenäiselle anturalle tai reunavahvistetulle laatalle. Osalla aluetta joudutaan mahdollisesti tekemään massanvaihtoa heikosti kantavan pintamaakerroksen poistamisen jälkeen. Massanvaihdon tarve riippuu rakennusten sijoittumisesta alueella. Kaikkien rakennusten perustamistapa on määritettävä yksityiskohtaisessa pohjatutkimuksessa, kun rakennuksen sijoittuminen tontille on varmistunut. Myös rakennusten kerrosluku ja rakennusmateriaali (puu/harkko) vaikuttavat perustamistapaan. 13(40)

Alue 2 Alueella 2 rantatörmän jyrkkyys ja heikosti kantavan maakerroksen paksuuden kasvaminen rajoittavat rakentamista rannan läheisyyteen. Rantatörmän jyrkkyys on osin suurempi kuin maalajin sisäinen kitkakulma. Lisäksi veden eroosio syövyttää rantatörmää. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta rannan läheisyydessä voi tapahtua paikallisia rannan sortumia nykytilanteessa. Alueelle ei suositella sijoitettavaksi omakoti- tai rivitaloja, koska rakennukset on varauduttava paaluttamaan ja paalupituudet tulevat olemaan suuria (yli 20m). Lisäksi rantatörmän riittävästä stabiliteetista tulee huolehtia. Alueelle voidaan sijoittaa kevytrakenteisia esim. saunarakennuksia, joille voidaan sallia painumia. Rannan eroosiosuojauksesta ja stabiliteetistä tulee huolehtia. Kuva 24. Ote rakennettavuusselvityksestä ( korkeudet N60 ), FCG 2012. Kunnallistekniikan rakentaminen alueelle: Kadut voidaan perustaa alueella 1 pohjamaan varaan. Otettujen näytteiden perusteella pohjamaa on routivaa hienoa hiekkaa ja silttiä. Asfaltoitavilla ja laatoitettavilla katu- ja piha-alueilla on syytä varautua noin 1 m rakennekerrosten käyttöön vaikkakin pohjavesipinta on tehdyn havainnon perusteella 14(40)

syvällä. Kunnallistekniset putkijohdot on perustettavissa pohjamaan varaan tarvittaessa murskearinaa käyttäen. Putkijohtoja ei suositella sijoitettavaksi alueelle 2 lukuun ottamatta mahdollisia kiinteistökohtaisia jäteveden pumppaamoja ja niiden paineviemäreitä. Tekninen huolto Kunnallistekniikkaa on rakennettu alueelle seuraavasti: Viettoviemäri (punainen), pumppaamo Rohtolan asuintontin rannassa. Kaukolämpöjohdot (ruskea) Valokaapeli on rakennettu yleisen tien alueelle ja Paavontien laitaan, kaapelia ei ole merkitty tähän karttaan. Vesijohto, (sininen) Sähköjohto ( musta) Kuva 25. Kunnallistekninen verkosto. Kartta: Saarijärven Vesihuolto Oy. Vesijohdoista vastaa Saarijärven Vesihuolto Oy, viemäriverkostosta Saarijärven kaupungin viemärilaitos. Kaukolämpöjohdot on rakennettu suunnittelualueen pohjoislaitaan (Saarijärven kaukolämpö oy). Valokaapelilinjat on rakennettu kokonaan voimassa olevan asemakaavan yleisen tien alueelle. Sähköverkkoyhtiönä alueella on LNI Verkko Oy, alueen eteläreunassa harjua pitkin kulkee Palvaansalmen yli menevä keskijännitelinja, joka on PAS120 johdinta. Kyseistä linjaa käytetään Saarijärven keskustan varasyöttöyhteytenä. Linja on vuodelta 1991 ja saneeraustarvetta ei ole vielä ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. Liikenne Valtatie 13: Vuonna 1938 nimettiin Viipurista Mikkelin ja Jyväskylän kautta Kokkolaan kulkenut reitti valtatieksi 13. Sodan jälkeisten alueluovutusten seurauksena tie katkaistiin päättymään Lappeenrantaan. Välillä Jyväskylä Saarijärvi valtatie kulki nykyisiä teitä no. 630 ja 6304. Äänekosken ja Saarijärven välinen osuus rakennettiin v. 1958-62 ja vuonna 1962 valtatie virallisesti siirrettiin tälle linjalle. (www.mattigronroos.fi/tiet/vt13.htm). Valtatie 13 rakentaminen Saarijärven keskustan halki aloitettiin 1957. Vuonna 1961 öljysorapäällystetty valtatie 13 syrjäytti rautatien merkittävänä liikenneväylänä. Vuonna 1963 kirkonkylään valmistunut linja-autoasema tehosti linjaliikennettä (www.saarijarvi.fi). Valtatietä 13 koskeva toimenpidesuunnitelma valmistui v. 2013 (Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, toimenpidesuunnitelma; Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELY-keskus, A- insinöörit Suunnittelu Oy 2013). Kaavaehdotuksen liittymät ja korttelialueen rajaus on sovitettu yhteen toimenpidesuunnitelman kanssa. Rautatie: Suunnittelualueen pohjoispuolelta kulkee Jyväskylä Haapajärvi rautatie, se on rakennettu etelästä päin Saarijärvelle v. 1954 ja Saarijärveltä Kannonkoskelle v. 1959. Saarijärvellä junilla oli kaksi pysähtymispaikkaa; rautatieasema (Asemankannaksella) ja keskustan seisake. Henkilöjunaliikenne väliltä Saarijärvi-Haapajärvi lakkautettiin 1968 ja väliltä Äänekoski-Saarijärvi vuonna 1978. Rata on tällä hetkellä kokonaan tavaraliikenteen käytössä, suurin osa liikenteestä on raakapuun kuljetusta. Keskimäärin radalla kulkee yksi raakapuujuna päivässä suuntaansa. Äänekoski Saarijärvi-väli on syksyllä 2011 peruskorjattu ja kevyet kiskot on vaihdettu raskaisiin kierrätyskiskoihin sekä päällysrakenteen sora on korvattu sepelillä ja puupölkyt betonisilla. 15(40)

Äänekosken kaupunki puolestaan toivoo liikenneministeriön selvittävän henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytykset Jyväskylä Äänekoski-välille. Äänekosken kaupunginjohtajan Hannu Javanaisen mukaan radalla on kymmenien tuhansien matkustajapotentiaali. Kansanedustaja Lauri Oinosen mukaan kunnostus mahdollistaisi henkilöliikenteen palauttamisen Jyväskylä Oulu-välillä. (www.wikipedia.org) Raideryhmän raportin (www. raideryhma.fi) mukaan rautatien osuus välillä Äänekoski Haapajärvi on lakkautusuhan alla vv. 2010-2015. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa varten laaditun selvityksen mukaan (Keski-Suomen liikennejärjestelmä, Keski-Suomen liitto 2006 ) uhkaksi tavaraliikenteessä koetaan Haapajärven radan kunnostuksen epävarmuus ja uhka radan lakkauttamisesta. Kehittämistarpeet: Äänekoski-Haapajärvi radan liikennekelpoisuus Valtatie 13 Karstula Saarijärvi Maakuntakaavassa on esitetty: Haapajärven radan säilyttäminen liikennekelpoisena raaka- ainekuljetusten ja elämysmatkailun tarpeisiin. Valtatiellä 13 turvataan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus tien standardin edellyttämällä tavalla ja tarpeen mukaan ohituskaistajärjestelyin. Liittymät suunnittelualueelle: Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin 603 on kaksi liittymää LYT-alueelta, toinen Rohtolan AO-tontille ja toinen aivan korttelin itäreunasta. Käytännössä liikennöinti pappilan piha-alueelle tapahtuu Paavontieltä kevyen liikenteen reitin viereen rakennettua pihatietä pitkin. Piha-alue on korkeustasolla (N2000 ) + 126 - +127, Paavontien ja valtatien risteys on noin tasossa +123,5, valtatien taso suunnittelualueen kaakkoiskulmassa on +124,7. Pappilan piha-alue on siis muutamia metrejä Paavontien ja valtatien tasoa ylempänä. Kuva 26. Paavontien ja suunnittelualueen korkeustasojen välillä on eroa 2,5-3,5 m. Kuvassa Paavontien pengertä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Liikennemelu: Valtatien 13 liikenteen melua on tutkittu selvityksessä: Ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittäminen. (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Alla olevat melukartat ovat v.2005 tehdystä selvityksestä, niissä on esitetty päiväajan keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2030 ennusteliikenteelle ilman meluesteitä. 16(40)

Kuva 27. Melukäyrät v. 2005 tehdyn selvityksen vaihtoehdon 1 (VE 1) valtatien 13 linjaukselle (Valtatie siirretään rautatien viereen, nopeustasoa nostetaan 80 km/h). Kuva 28. Valtatien 13 melukäyrät, jos valtatie pidetään samassa kohden kuin se on nykyjään; vaihtoehto 0+ (Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, 2005). Nopeusrajoitus ilmeisesti alhaisempi kuin vaihtoehdossa 1. Pappilan alueen melutason suuruus riippuu suuressa määrin läheisten liikennealueiden liikennemääristä ja nopeusrajoituksista. Lisäksi ei ole vielä tiedossa, tullaanko meluntorjuntatoimenpiteitä tekemään jo valtatien läheisyydessä. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelmassa (A-ins. 2013) nopeusrajoitus keskustan ja asemankannaksen kohdalla on suunniteltu 60-70 km/h. Nopeustason pitäminen alhaalla vähentää melun suojaustarvetta myös pappilan korttelialueella. 17(40)

3.1.4 Maanomistus Kiinteistön RN:o 3:106 omistaa Saarijärven seurakunta, Rohtolan asuintontti RN:o 142:5 on yksityisessä omistuksessa. Saarijärven vesialue 729-876-3-1 on Saarijärven osakaskunnan omistuksessa (http://www.saarijarvenosakaskunta.net ). Valtatie ja Paavontie (?) ovat valtion omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Saarijärven vanhaan osaan (RKY 2009). Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007, ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on tullut lain voimaiseksi 10.12.2009. Kuva 29. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta C, valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta (kuk). 18(40)

Kokonaismaakuntakaavan jälkeen laaditut vaihemaakuntakaavat: 1. vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus), ympäristöministeriön vahvistus 16.12.2009. 2. vaihemaakuntakaava (maa-aineshuolto ja luontoarvot), lainvoimainen 20.11.2012. 3. vaihemaakuntakaava (Turvetuotanto, tuulivoima, suoluonto), hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa päivitetään lainvoimainen maakuntakaava kaupallisen palveluverkon ja siihen liittyvän alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013 ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Kuva 30. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. C: Keskustatoimintojen alue km: Vähittäiskaupan suuryksikkö A: Taajamatoimintojen alue. Vihreä alue: Virkistysalue. Vihreä palloviiva : ulkoilureitti Sininen palloviiva: vesiretkeilyreitti Kuva 31. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta, Saarijärven keskustatoimintojen alueen rajaus. 19(40)

Yleiskaava Saarijärven keskustan osayleiskaava on luonnosvaiheessa, luonnosaineisto oli nähtävillä 20.6. - 30.9.2012. Suunnittelualuetta ja lähiympäristöä koskevat seuraavat määräykset: Kuva 32. Ote yleiskaavaluonnoksesta. A: Asuntovaltaisten taajamatoimintojen alue. /s: Alue, jolla ympäristö säilytettävä. SL: Luonnonsuojelualue. 20(40)

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa rakennuskaava, joka on vahvistettu 2.6.1992. Kuva 33. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät ja määräykset: YK-7 : Seurakunnallisten rakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennusten peruskorjaaminen ja ympäristöön soveltuva lisärakentaminen sallitaan. Rakennusten tulee sopeutua vanhan rakennuskannan mittakaavaan ja tyyliin. Rakentamisessa tulee ottaa totutut kulkureitit huomioon. - kerrosluku ½II, rakennusoikeus e=0,40 (= rakennusoikeus 4802 k-m²). AR : Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. - kerrosluku I, rakennusoikeus 800 k-m². - rakenteellinen ääneneristysvaatimus valtatien suuntaan 35 db. AO: Erillispientalojen korttelialue. - kerrosluku ½I, rakennusoikeus e=0,10 AO- ja AR-alueita koskeva merkintä: s: Istutettava alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maisemanhoidolliset toimenpiteet. S-2 : Luonnonsuojelualue, jolla suojelu koskee harju- ja kosteikkokasvillisuutta ja eläimistöä. LYT : Yleinen tie vierialueineen. VP : Puisto. s: Istutettava alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maisemanhoidolliset toimenpiteet. Rakennusjärjestys Saarijärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 16.2.2009. Rakennuskiellot Alueelle ei ole voimassa rakennuskieltoa eikä suojelupäätöksiä. Pohjakartta Saarijärven kaupungin asemakaavan numeerinen pohjakartta on laadittu 1:1000, se on ETRS89- GK22 - koordinaattijärjestelmässä, N2000 korkeusjärjestelmässä. 21(40)

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Seurakunnan omistaman Tarvaalan pappilan alueen asemakaavaa on tarpeen tarkistaa mm. seuraavista näkökohdista: alueen kulttuurihistoriallinen arvo on ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan tonttijakoon nähden, kaavassa oleva käyttötarkoitus (YK-7) ei toteudu, seurakunnan toiminta on muuttanut muihin kiinteistöihin. Alue tulisi saattaa myös helpommin markkinoitavaksi, seurakunnalla on suunnitelmissa myydä kiinteistö. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Tarvaalan pappilan asemakaavamuutoksen vireilletulo on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2011 2012 (KH 23.1.2012 14). Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 12.11.2012 258 Saarijärven kaupungin ja Saarijärven seurakunnan välisen Tarvaalan pappilan alueen asemakaavamuutoksen käynnistämistä koskevan sopimuksen. Kaupunki ja maaomistaja pyrkivät neuvottelemaan asemakaavaluonnoksen valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen sopimusalueen asemakaavan toteuttamisesta. Tavoitteena on, että maankäyttösopimus hyväksytään valtuustossa samanaikaisesti kuin asemakaavanmuutos on hyväksymiskäsittelyssä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat - Kaavamuutosalueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaavamuutosalueen vaikutusalueen asukkaat - Kaavamuutosalueen vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset/elinkeinonharjoittajat - Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kaupungin hallintokunnat 3. Viranomaiset - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen museo - Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö - Terveysviranomaisena Saarikan terveysvalvonnan johtaja 4. Muut osalliset - Saarijärven Vesihuolto Oy - Saarijärven Kaukolämpö Oy - LNI Verkko Oy - Saarijärvi Seura r.y. - Saarijärven vesiosuuskunta Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 4.3.2 Vireille tulo Kaavamuutoksen vireille tulosta kuulutettiin 23.5.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ajankohta Suunnitteluvaihe 23.5.2012 Kuulutus kaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. 23.5. 6.6.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä. 31.1.2013-4.3.2013 Kaavaluonnosasiakirjat liitteineen nähtävillä. xx.x.2014-xx.x.2014 Kaavaehdotusasiakirjat liitteineen nähtävillä. 22(40)

Kaavaluonnosvaiheessa Saarijärven Seura ry.ja Saarijärven seurakunta jättivät huomautuksen. Vastineet selostuksen liitteenä (Liite 8). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe 4.4.2012 Aloitusviranomaisneuvottelu 31.1.2013-4.3.2013 Kaavaluonnosasiakirjat liitteineen nähtävillä. xx.x.2014-xx.x.2014 Kaavaehdotusasiakirjat liitteineen nähtävillä. Kaavaluonnosvaiheessa lausunnon antoivat seuraavat tahot. Liikennevirasto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimi, ympäristötarkastaja Elenia Verkko Oy Vastineet selostuksen liitteenä (Liite 8). Huomautusten ja lausuntojen perusteella kaavasuunnitelmaa on jatkokehitelty kaavaehdotukseksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet Suunnittelussa tulee vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää maankäyttö- ja rakennuslain 5 mukaisten alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden toteutumista alueella. Kunnan tavoitteet Alueen kehittäminen kulttuuriarvoihin perustuen, mm. palveluasumisen sijoittaminen alueelle on yksi tavoiteltava vaihtoehto. Asemakaavan tulee mahdollistaa monenlaiset toiminnot. Maakuntakaava, yleiskaavoitus, liikennesuunnittelu Alue on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, alue sijaitsee keskustan ( C- alue) ja asemankannaksen (4.vaihemaakuntakaavassa km-merkintä) palvelualueen välissä. Yleiskaavoitus on luonnosvaiheessa, suurin ympäristöä muokkaava tekijä, joka vaikuttaa myös pappilan alueeseen, on valtatien 13 kehittäminen asemankannaksella; siirretäänkö valtatie rautatien viereen vai ei, mikä on Paavontien ja valtatien liittymän sijainti. Valtatien 13 toimenpidesuunnitelma on valmistunut 2013, siinä valtatie pidetään nykyisellä paikallaan, nopeusrajoitus on suunniteltu 60-70 km/h. Paikallinen liikenne ohjataan rinnakkaiskaduille (mm. Paavontie). Asemakaava Nykyisestä asemakaavasta johdettuja tavoitteita: - rakennussuojelu, kulttuuriympäristö alueella ja liittyminen historialliseen viitekehykseen. - täydennysrakentamisen tarkempi sijoittaminen maaperäolosuhteet huomioon ottaen, rakentamistavan ohjaaminen. - tonttijako, liittymät, meluasiat - sijainnin hyödyntäminen keskustan ja asemankannaksen välivyöhykkeessä - maisemallinen ja tiemaisemallinen merkitys Luonnonympäristö Luontoselvityksen perusteella: Lepakkohavaintojen perusteella, mikäli rakennuksia puretaan, suositetaan niissä tehtäväksi asianmukainen rakennusinventointi, joissa etsitään lepakoiden jätöksiä rakenteista. 23(40)

Lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. Pappilan pihapiirissä (kuvio 2, sivu 6.) ei ole erityisiä luontoarvoja tai lakien mukaan suojeltavia luontotyyppejä, joten maankäytölle ei ole esteitä. Alueelle voi halutessaan istuttaa perinteisiä perennoja, joita ei enää juuri ole. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi lehtoakileija ja useat liljalajit. Vesirajaan suositetaan jätettävän riittävä suojavyöhyke luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Pappilan alueen länsilaidassa on vanha peltolaikku, joka on istutettu koivikolle: ei suojeltavia luontoarvoja. Kapea harjukannas (Kuvio 3, sivu 6.) on uhanalaisuusluokituksessa silmällä pidettävä (NT), erittäin monimuotoinen ja merkittävä kokonaisuus. Erityisen arvokkaita ovat järeät männyt, joista osa on kilpikaarnaisia ja näin ollen erittäin vanhoja. Alueen omistaja voi halutessaan rauhoittaa tällaisia arvokkaita puuryhmiä luonnonmuistomerkeiksi (Luonnonsuojelulaki 23) Ilman erityistä rauhoittamistakin luonnonmuistomerkiksi kuvio suositetaan säilytettävän jatkossa täysin ennallaan ja koskemattomana. Rantaluhta (Kuvio 4., sivu 6.) on uhanalaisuusluokituksessa silmällä pidettävä (NT) sekä metsälain (10 ) mukainen kohde, joka tulee säilyttää ennallaan. Se on hyvin monimuotoinen kohde, joka muodostaa yhdessä läheisen harjuniemen kanssa merkittävän luonnonympäristön. Luontoselvityksen yhteenveto, päätelmät: Tutkitulla alueella koivuluhta ja kangasmetsäniemi ovat arvokkaita luonnonarvoiltaan. Rantaluhta on lisäksi metsälakikohde. Nämä kaksi kuviota on syytä jättää täysin ennalleen, jotta ne voivat kehittyä luonnontilaisina. Muilta osin maankäytölle ei ole esteitä. Muuta huomioon otettavaa: - rantaluhdan vesitalous on tärkeä tekijä, joten laiturirakennelmia ei tulisi sijoittaa siten, että vapaa veden virtaus luhdalle estyisi. - Jos lepakoita löydetään siirrettävästä/purettavasta rakennuksesta, purkaminen tapahtuu paikallisen ELY-keskuksen poikkeusluvalla. Luonnonympäristön maisemalliset arvot: Tutkimusalueella olevassa harjuniemessä on merkittäviä maisemallisia arvoja, sillä kyseessä on luonnontilainen ja kapea kannas, joka työntyy Saarijärveen. Niemessä kasvaa kymmeniä järeitä mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia ja lakkapäisiä sekä vänkyröitä. Männyt näkyvät yhtäältä sekä Saarijärven vesillä liikkuville henkilöille että pappilan pihapiiristä järvelle päin. Maisemallisena elementtinä niemi on hyvin arvokas ja se suositetaan säilytettävän luonnontilaisena. Rakennettu kulttuuriympäristö Pappila erilaisine rakennuksineen on merkittävä osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa osaa. Historiallisesti pappilan merkityksestä koko Suomenkin kannalta kertoo Mathias Caloniuksen muistomerkki piha-alueella. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset: - Pappilan päärakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, sen alkuperäinen rakennustyyli (uusgotiikka, uusrenessanssi) on kuitenkin kokonaan poissa, rakennuksella on edelleen maisemallisesti tärkeä asema (maisemallinen dominantti) ja se tulee säilyttää, kun harkitaan täydennysrakentamisen paikkoja. Rakennuksen alkuperäisen tyylin palauttamisessa on hankaluuksia mm. v. 1948 korjaustyön yhteydessä muutetun rakennusmassan takia, myös joitakin rakennusosia on purettu; mm. sivusisäänkäynnit ja parveke. Alkuperäisen tyylin palauttaminen toisi myös huomattavia kustannuksia. Päärakennuksen sijoitustapa kertoo aikakautensa luonnonihannoinnista; rakennus on suunnattu kohti vesistömaisemaa. - Väentupa on varhaisempi v. 1830 rakennettu pappilan päärakennus, siinä on tehty pienehköjä muutoksia: mm. jako kahdeksi huoneistoksi, julkisivun väri on muutettu (vanhojen valokuvien perusteella pääväri on ollut punamulta), nurkkalautojen leveyttä on kavennettu, uusi lapekattoinen kuisti on lisätty eteläpäätyyn. Rakennuksen alkuperäistä asua on mahdollista palauttaa korjaustöiden yhteydessä. Rakennuksen sijoitus; rintama kohden kirkkoa, on tärkeä osa rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa ja se tulee ottaa korttelialueen täydennysrakentamisessa ja pihasuunnittelussa huomioon. - Hirsiaitat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ne kertovat pappilan pitkäaikaisesta maatilataloudesta. Asemankannas on ollut viljeltyä peltoa vielä 1900-luvun alkupuolella. Hirsiset piharakennukset muodostavat edelleen eräänlaisen talouspihan, vaikka moni sen talousrakennuksista (mm. navetta) on purettu. Valtatien ja rautatien rakentamisen yhteydessä osa pihapiirin ulkopuo- 24(40)