HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen
RUMBAA
POLKAA
JIVEÄ
Aikaisten lajikkeitten koe Verrataan vielä aiempien kokeiden parhaat lajikkeet koetilalla Aikaisuus määritykset 2013 Yht työssä HY:n kanssa Elianny - Vissers Flair - Goossens Honeoye - Vissers Wendy - Rapo Rumba - Goossens
Aikaisten lajikkeitten koe 2012 Istutus vuosi kesäkuun puoliväli Ensimmäinen poiminta olisi voinut olla varhemmin suuret sadot jo alussa Makuvertailut kahteen kertaan Wendy selkeä ykkönen 2013 Makuvertailuissa Flair ykkönen, Wendy heti perässä
Aikaisten lajikkeitten koe 2012 2013 2014 g/taimi Aikaisuus g/taimi aikaisuus g/taimi aikaisuus yht g/3v Elianny 164 2.8.-21.8. 265 28.6.-15.7. 236 7.7.-23.7. 665 Flair 170 26.7.-7.8. 299 20.6.-2.7. 210 2.7.-18.7. 679 Honeoye 181 26.7.-7.8. 201 23.6.-2.7. 286 30.6.-18.7. 668 Rumba 238 26.7.-21.8. 243 26.6.-5.7. 165 10.7.-23.7. 645 Wendy 175 26.7.-7.8. 302 20.6.-5.7. 133 30.6.-18.7. 611
Aikaisten lajikkeitten koe Talvivaurioita? varsinkin Rumba -13-14 Viljelijäkokemus Rumba ja Wendy vähän kukkavanoja 2 v Härmän alttius erittäin suurta Elianny ja Flair erittäin arkoja Rumba lähes oireeton Opinnäytetyössä (UEF) löydetty mansikan mustalaikku Rumbasta Ei ole havaintoa saastuneista marjoista
Polkan kantakoe Vertailtiin Polka-lajikkeen eroja 8 eri taimiston ja alkuperän välillä, frigo-a+-taimilla, Kemp A++ Taimistot Puutarha Tahvoset, Suomi Paakkutaimi, ed syksyltä Vivero el Pinar, Espanja Segovian ylänköalueelta 850-1000 m merenpinnasta Vissers, Neessen, Rapo, van den Elzen, Kemp ja Goossens Flevoplant, Hollanti, 4 ensimmäistä taimituotantoalueelta, viimeinen pohjoisempaa Flevolandin alueelta
Polkan kantakoe Uusi istutuspaikka, kaikki lähtivät upeaan polkamaiseen kasvuun 4:ssä erässä tyvimätää/nahkamätää (Phytophthora cactorum), havainnot istutus vuonna Vivero el Pinar, Rapo, Vissers, Neessens Erot kasvussa ensimmäisenä vuonna Goosens muita pystykasvuisempi, kukkavanoja yksi vähemmän kuin muissa PT paakkutaimi, 1 kukkavana, suositus poistaa vana jolloin kasvu ei jää juromaan
Polkan kantakoe ruutukohtainen Alkuperä 2012 g/taimi 2013 g/taimi 2014 g/taimi 2014 yht. g/taimi kukkavanoja Vivero el Pinar 160 (223*) 368 538 16,2 1066 (1129*) Vissers 280 373 450 13,9 1103 Rapo 411 470 566 17 1447 Kemp 484 418 558 17,1 1460 Neessens 300 450 469 13,2 1219 Goosens 273 442 471 13,8 1185 Flevoplant Van den Elzen 340 438 658 15,1 1436 Puutarha 6 390 566 16,2 962 Tahvoset * Kuolleet ruudut poistaen
Polkan kantakoe taimikorjaus (kuolleet poistettu ruutukohtaisesta) Alkuperä 2012 2013 2014 Yht g/taimi Vivero el Pinar 459 672 1131 Vissers 386 465 851 Rapo 470 566 1036 Kemp 448 598 1046 Neessens 450 469 919 Goosens 457 487 944 Flevoplant Van den Elzen 438 658 1096 Puutarha Tahvoset 403 490 893
Syyshoidon koe 0,5 g/ taimi N 1 g/ taimi N PK-lannos 2 levitys ajankohtaa: elokuun loppu ja syyskuun puoliväli Käsittelyt -12, sato -13 Honeoye runsas typpi lisä plussaa PK ei vaikutusta Polka Aikaisin annettu N lisä plussaa Aikainen PK myös hyvä
Syyshoidon koe 2013 syyslannoitus myöhästyi 2 vko, myöhäisintä ei kannattanut enää antaa (kasvukausi päättynyt) Talvenvaikutus kasvustoihin voimistui! Lisänä rankka talvi -14 Runsas myöhäinen typpi haittasi tuleentumista ja talvehtimista pahoin PK-lisästä oli hyötyä molemmille lajikkeilla
Numerolajike koe Testauksessa Fresh Forwardin numerokantoja joista kahdella jo lajikenimi FF1005 Vivaldi Polkan aikaisuusluokkaa Kaikin puolin kaunis Näistä paras maku kuitenkin jää kauaksi Polkasta FF1003 Jive Kaksi viikkoa Polkaa myöhäisempi Marjakoko alkuun hyvin suuri mutta tasoittuu sitten FF1004 ei nimeå Marjakoko alkuun hyvin suuri
Numerolajike koe 2012 2013 2014 Jive (1003) Jalostajan frigo-a 1004 Jalostajan frigo-a Vivaldi (1005) Jalostajan frigo-a Polka (verranne) (A+ taimi) 196,2 280,4 219,6 (12,1-19,3) 214,7 318,4 224,3 (10,2-22,2) 195,9 314,1 118,0 (6,2-11,1) 392,7 450,6 575,5 (6,8-13,5)
Numerolajike koe Vivaldi lupaavin näistä Polkan sijalle Maku miellyttävä mutta riittääkö Jive Alkuun ehkä liiankin suurta marjaa Myöhäinen eli sadonajoitus selkeä 2013-2014 talvi koetteli harsokate mutta se siirtyi talven myrskyissä
Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa Aluksi norjalainen Ria sekä amerikkalaisen Plant Sciensin Valor ja Marvel 2013 espanjalainen Portola ja syksyllä MTT:n jalostamia numerokantoja 7 kpl 2014 ranskalainen Charlotte ja enlantilainen Sweet Eve + lisää MTT:n numerokantoja istutettu tunneleihin sekä maahan normipenkkiin että pöytäviljelyyn Kekkilän vihanneslevyihin
Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa Marvel ja Valor hyvin härmänarkoja, Marvel myös hyvin pahanmakuinen eikä kestänyt talvea Portola kaunis marja mutta hyvin kiinteä ja rouskuva käyttö ehkä konditoria puolelle Maku ja mehukkuus paranvati kuitenkin syksyllä On Espanjassakin myöhäisen syksyn tunnelilajike Sweet Eve on ruotsalaisten mukaan hyvä ja makea mutta ei toiminut koetilalla mm runsaan härmän ja matalan sadon takia
Jatkuvasatoiset / päiväneutraalit lajikkeet kokeissa Lupaavimmat ja käytännön ammattiviljelyyn soveltuvia Ria On jo taimituotannossa MTT-Laukaassa ja taimistoilla Kuluttajille ollut myynnissä jo pitkään Satotaso oli noin 1,45 kg/rivimetri Charlotte Erittäin hyvän makuinen myös myöhään syksyllä Satoa päästiin keräämään pikkutaimina tulleista vasta heinäkuun puolivälissä mutta potentiaalia pitkään satokauteen Satotaso oli noin 0,68 kg/rm huomio myöhäinen istutus
Tilauskoe Biosol hivenlannoite+hiiva torjuntaan ja kasvun tehostamiseen Maa- ja kasvustokäsittelyjä erilaisin yhdistelmin, verranteena ilman käsittelyjä oleva ala 2012 ja 2013 vähemmän käsittelyjä kun ei tiedetty tarkemmin käsittelyajoista hyvin pienet merkityksettömät erot Kaikista käsittelyistä ehkä jopa hieman haittaa, mutta marjakoko alkuun suurepi 2014 tarkennetuin ohjein toistaen viikottain Kaikki käsittelyt saanut lohko selkeästi paras 9% verrannetta ja 27% jaettuja käsittelyjä parempi sato Myös marjankoko säilynyt tasaisena
Muut mansikkakokeet TerveMarja- ja TerveTarha-hankeyhteistyö Korkeat penkit, säkkituotanto, punamätä-testaus maanäytteistä, kotimaisten paakkusatotaimien tilatuotanto MTT:n numerojalosteita avomaalla Ist. Syksyllä 13- ja -14 pikkutaimista Kotimaisten lajikkeiden vertailu Kaikki kotimaiset kaupan olevat mansikkalajikkeet Istutettu 2014 paakkutaimista
Muut mansikkakokeet Kotimaisten frigotaimien vertailu Syys- ja kevät nostot Polka- ja Honeoye Kevätnostetut noin viikon edellä kehityksessä Talveutusriski Meiosis numerolajikkeet Tavoitteena polkan korvaaja Istutettu pikku frigosta 2014, ei tulosta vielä sadosta
Vadelma kokeet syysvadelmat Syysvadelmia (primocane) kokeissa alusta alkaen POLKA-vadelma Ehtii meillä avomaallakin Tunnelissa ruukuissa runsaasti pensova -> tuenta, leikkaus Avomaalla pysty ja matalampi -> kevyempi tuenta riittää Suuri, kaunis, kapeneva, tummanpunainen marja, 4-6 g Kweli, Kwanza, Imara, hollantilainen numerokanta Sadontuottoon ehtiminen ennen pakkasia vaikeaa, myös tunnelissa Long-cane mahdollisuus tutkittava vain aikainen kevät/alkukesän sato, ei välttämättä syyssatoa
Vadelmakokeet long-cane kasvatus Kokeiltu omaa long-cane kasvatusta sekä tuotannossa olleitten jatkoviljelyä Oma tuotanto ruohomaisista pistokkaista, juurtuminen heikkoa Noin 60 tainta, korkeus 120-150 cm, yksi verso / ruukku Talveutus katetussa tunnelissa harsojen alla Käytetty lannoitus kokeeseen avomaalla 2014 Satotasot lannoituskokeessa taimelta 337 g / 297 g / 312 g
Vadelmakokeet long-cane kasvatus Uusien versojen kasvatus long-cane tuotannossa ongelmallista Versojen poisto alkukesällä voima satoversoon Jos useampi vuosi versojen karsinta kahteen kasvuversoon Pituus ja vahvuus kärsivät muutoin (kokeiltu 2/4/kaikki jää) Käytetty lannoitus kokeissa 2013 sato noin kolmasosa kunnon long-cane taimista
Vadelmakokeet lannoituskoe Toteutettu 2013 ja 2014 Koetila ja MTT-Sotkamo Glen Ample long cane ja Polka GA jouduttiin uusimaan molemmissa Koetilalla 2013 vatunäkämäpunkista raju saastunta Sotkamossa myyrätuhot talvella kohdistuivat GA Avomaalla maassa ja tunnelissa ruukuissa
Vadelmakokeet lannoituskoe Polka syysvadelmalla lannoitus tason nostolla selkeä vaikutus sadon määrään ja verson pituuteen Primocane eli tekee sadon ensimmäisen vuoden versoon Ravinteet suoraan myös sadontuottoon Polkan talvenkestävyys heikkeni runsaimmalla typpitasolla varsinkin Sotkamossa
Vadelmakokeet lannoituskoe 3 lannoitustasoa Avomaalla niukka (puolet ymp.tuesta), ymp.tuen maksimi, arvioitu maksimi Tunneli niukka (ymp.tuen maksimi*2), keskinkertainen, lajikejalostajan suositus Long-cane taimessa satopotentiaali jo valmiina edellisestä vuodesta Lannoistusmäärän vaikutus kokonaissatoon pienempi kuin syysvadelmilla Tavoitteena sadon määrän ja laadun maksimointi, marjakoko Lannoitus ei tuo sadon määrään yhtä selkeää eroa kuin syysvadelmilla Lannoituksen vaikutus näkyy vadelmaverson kasvurehevyydessä Sivuversojen määrä ja pituus Uusien versojen kasvu jos jatketaan l-c taimilla 2013 käsittelyissä <70 cm / 115 cm / 140 cm
Vadelmakokeet lannoituskoe - tunneli GA 2013 2014 sotkamo koetila sotkamo koetila I 618 600 1426 1460 II 665 600 1759 1266 * III 890 750 1766 1837 * Kaksi rehevää riviä rinnakkain satoa keräämättä?
Vadelmakokeet lannoituskoe - tunneli Polka 2013 2014 Kukat sotkamo Koetila koetila sotkamo koetila I 183 100 * 175 211 190 II 172 210 * 220 196 186 ** III 271 250 * 480 278 394 * Koe päätettiin aikaisin satokausi olisi jatkunut huomattavasti pidempään **Kaksi rehevää riviä rinnakkain satoa keräämättä?
Vadelmakokeet lannoituskoe - avomaa GA 2013 2014 avomaa sotkamo sotkamo koetila koetila long-cane I 532 235 416* 842 II 579 199 625 761 III 611 226 961 1020 * Koetilan avomaan I käsittelyssä suuri hajonta - muutamissa taimissa lyhyt mutta runsaasti haaronut versosto )
Viini Tavoitteena pöytärypäle tuotanto tunnelissa ja avomaalla Avomaa arempi ei satoa vielä, 1 rivi tuhoutunut Tunnelissa satoa elo-syyskuun taitteessa, ehtivät tuleentumaan paremmin, talvituhoja myös jonkin verran Parhaita lajikkeita Siegerrebe (punertava) Solaris (vihreä) Rondo (tumma, väkevähkö) Galant (tumma)