TALOUSARVIO Taloussuunnitelma KILPAILUKYKY

TALOUSARVIO 2002 Taloussuunnitelma 2002-2004 KILPAILUKYKY SOSIAALINEN EHEYS KESTÄVÄ KEHITYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 3.12.2001

SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän tasapainoisen kaupunkikehittämisen strategia 2 1.1.1 Vakaata kasvua ongelmana korkea työttömyys 2 1.1.2 Alueellisesti tasapainottavat kasvukeskukset 5 1.1.3 Miten turvata hyvinvoinnin palvelujärjestelmä paikallisella tasolla? 6 1.1.4 Syrjäytymisen ehkäisy 6 1.1.5 Ympäristö yhteinen asiamme 8 1.1.6 Strategiset kehittämishankkeet 2002+ 8 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne 10 1.3 Kuntien talousnäkymät vuodelle 2002 11 1.4 Jyväskylän kaupungin talous 2002 2004 14 1.4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 15 1.4.2 Tulossuunnitelma 17 1.4.2.1 Toimintatulot 17 1.4.2.2 Toimintamenot 18 1.4.2.3 Toimintakate 18 1.4.2.4 Henkilöstömenot 19 1.4.2.5 Kunnallisvero 20 1.4.2.6 Yhteisövero 21 1.4.2.7 Kiinteistövero 22 1.4.2.8 Valtionosuudet 23 1.4.2.9 Arvonlisäveron takaisinperintä 25 1.4.2.10 Korkotulot ja menot 25 1.4.2.11 Muut rahoitustulot ja menot 25 1.4.2.12 Vuosikate 26 1.4.2.13 Poistot 26 1.4.2.14 Satunnaiset tulot 26 1.4.2.15 Tilikauden tulos 26 1.4.3 Rahoitussuunnitelma 26 1.4.3.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit 27 1.4.3.2 Antolainauksen muutokset 28 1.4.3.3 Lainakannan muutokset 28 1.4.3.4 Muut maksuvalmiuden muutokset 30 1.4.3.5 Kassavarojen muutos 30 1.4.3.6 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 30 1.4.3.7 Taloussuunnitteluprosessi 30 1.4.4 Talousarvion sitovuus ja seuranta 30 1.4.4.1 Käyttötalousosa 30 1.4.4.2 Investointiosa 30 1.4.4.3 Tulossuunnitelmaosa 31 1.4.4.4 Rahoitussuunnitelmaosa 31 1.4.4.5 Kunnalliset liikelaitokset 31 1.4.4.6 Käyttösuunnitelma 31

1.4.4.7 Toiminnalliset tavoitteet, yleisperustelut, yksityiskohtaiset perustelut ja tunnusluvut 31 1.4.4.8 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 31 1.4.4.9 Erityismääräyksiä 31 1.4.4.10 Kaupunginvaltuuston hyväksymä ponsi 32 2 TULOSSUUNNITELMA 33 Tulossuunnitelman lukuohje 34 Tulossuunnitelma 2000-2004 ( liikel. riveittäin yhdisteltynä ) 35 Tulossuunnitelma 2000 2004 36 Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2002 37 Tulossuunnitelman erittely 38 3 RAHOITUSSUUNNITELMA 41 Rahoitussuunnitelman lukuohje 42 Rahoitussuunnitelma 2000-2004 ( liikel. Riveittäin yhdisteltynä ) 43 Rahoitussuunnitelma 2000 2004 44 Liikelaitosten vaikutus rahoitussuunnitelmaan 2002 45 Rahoitussuunnitelman erittely 46 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 49 Talous määrärahoittain 2002 51 Toimintamenot määrärahoittain 2000 2002 52 Toimintatulot määrärahoittain 2000 2002 53 Toimintakate määrärahoittain 2000 2002 54 Käyttömenot, -tulot ja nettomenot 55 Konsernihallinto 56 01 Kaupunginvaltuusto 57 02 Kaupunginosahallinto 58 04 Kaupunginhallitus 59 05 Elinkeinopolitiikka 63 07 Avustukset 64 10 Tuotannolliset tukipalvelut 65 Ruokapalveluyksikkö 66 Total Kiinteistöpalvelu 68 18 Keskusvirasto 70 Rahatoimisto ja hankintakeskus 71 Hallintokeskus 72 Kaavoitus 74 Tietohallintotoimisto 75 Rakennusvalvonta 77 23 Rakennusvalvonta 77 Ympäristötoimi 79 29 Ympäristötoimi 79

Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 80 32 Hallintokeskus 82 33 Työllistämispalvelut 83 34 Aluetyö 84 Alueet 85 Työterveys 89 Vammaispalvelut 90 Hammashuolto 92 37 Lasten päivähoito 93 38 Lasten ja nuorten erityispalvelut 95 Lasten ja nuorten erityispalvelut 96 Perheneuvola 97 39 Vanhusten palvelukodit 99 40 Terveyskeskussairaala 101 41 Mielenterveyspalvelut 103 Mielenterveyspalvelut 104 Päihdepalvelut 105 42 Erikoissairaanhoito 106 Muu erikoissairaanhoito 107 Aikuispsykiatrian ostopalvelut 108 Lasten ja nuorten psykiatriset ostopalvelut 109 44 Työllistäminen 110 Opetustoimi 111 48 Opetusvirasto 113 49 Koulut 114 52 Työväenopisto 115 Kulttuuritoimi 117 56 Kulttuuritoimen keskus 119 57 Kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto 121 58 Museot 123 Taidemuseo 124 Keski-Suomen museo 126 Suomen käsityön museo 128 61 Kuvataidekoulu 130 62 Suomalainen konservatorio 132 63 Jyväskylän kaupunginorkesteri 135 64 Jyväskylän kaupunginteatteri 137 65 Kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta 139 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 141 78 Jyväskylän liikuntapalvelukeskus 141 Tekninen palvelukeskus 142 80 Yhdyskuntatekniikka 143 Tekninen lautakunta ja hallintopalvelut 144 Katu- ja puisto-osasto 145 Tonttiosasto 148

81 Tuotantopalvelut 150 Altek Aluetekniikka 151 Jyväskylä konsultit 153 82 Pelastuslaitos 155 83 Nuohous 157 5 INVESTOINTIOSA 159 Investointiosa yhteensä 2000 2006 160 Investointiosan erittely 161 Rakennusinvestoinnit 2000 2006 163 Korjausrakentaminen 2000 2006 169 6 LIIKELAITOKSET 175 Jyväskylän Tilapalvelu 176 Jyväskylän Vesilaitos 181 7 LIITTEET 185 Liite 1: Valtionosuudet 2000 2002 186 Yleinen valtionosuus 187 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus 188 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus 189 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 190 Liite 2: Kunnallistekniikan alustava investointiohjelma 2002-2003 191 Liite 3: Konsernikaavio 194 Jyväskylän Energia Oy 196 Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy 197 Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy 199 Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy 201 Jykes Kiinteistöt Oy 202 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 203 Jyväskylän Pysäköintitalo Oy 204 Jyväskylän Laajavuori Oy 205 Education Facilities Oy 206 Jyväskylän Matkakeskus Oy 207 Jyväskylän Paviljonkisäätiö 208

1 YLEISPERUSTELUT

2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Jyväskylän tasapainoisen kaupunkikehittämisen strategia 1.1.1 Vakaata kasvua - ongelmana korkea työttömyys?? Kaupungin väkiluku kasvaa keskimäärin tuhannella vuodessa ja seutukunnan 2000:lla.?? Muuttoliikkeen rakenteesta johtuen päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntä pysyy koko kaupungin tasolla hyvin vakiona. Iäkkäiden määrä kasvaa, varsinkin 2010-luvulla.?? Asuntotuotanto jatkuu vilkkaana ja tonttitarjonta monipuolistuu uusien alueiden myötä.?? Informaatio- ja muiden uusien alojen rinnalla perinteiset toimialat turvaavat elinkeino-elämän elinvoimaisuuden ja jatkuvuuden.?? Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän 2010-luvulla, mutta toisaalta nuorten, hyvin koulutettujen ikäryhmät ovat Jyväskylässä suuria ja turvaavat työvoimatarjonnan (yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijamäärät kasvavat edelleen).?? Jyväskylän suurin ongelma on korkea työttömyys ja työllistymisen vauhti näyttää hidastuvan. Jyväskylän erityisongelmana on iäkkäiden korkea työttömyys.?? Jyväskylän työmarkkinoille tuo oman erityispiirteensä opiskelijoiden runsaus ja heidän työssäkäynti: on arvioitu, että opiskelijoiden työpanos vastaa 5 000 henkilön vuosityötä.?? Työpaikkojen nopea lisääntyminen ei ole helpottanut varsinkaan iäkkäiden työllistymistä.?? Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on pari tuhatta jyväskyläläistä, viisi prosenttia työvoimasta - saman verran kuin vuonna 1997.?? Syrjäytyminen ja muut sosiaaliset ongelmat uhkaavat kasvaa kaupungin kasvun mukana.?? Julkisen talouden tulorahoitus (yhteisöveron tuotto jne.) on heikkenemässä. J y v ä s k y l ä l ä i s e t p ä ä a s i a l l i s e n t o i m in n a n m u k a a n j a t y ö p a i k a t : m u u t o s 1 9 9 6-2 0 0 0 * T y ö t t ö m ä t L a p s e t, o p i s k e l i j a t,... E l ä k e l ä i s e t V ä e s t ö T y ö l l i s e t T y ö p a i k a t - 4 0 0 0-2 0 0 0 0 2 0 0 0 4 0 0 0 6 0 0 0 8 0 0 0 1 0 0 0 0

3 2500 2000 1500 1000 500 0 Väestönmuutokset Jyväskylän seudulla 1990-2000 Seudun muut kunnat Jyväskylä 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 Tilastokeskus on lokakuussa 2001 ennustanut seudun väkiluvun kehitykseksi: 2000 2010 Muutos 2000-2010 Jyväskylä 78 996 82 939 3 943 5,0 % Jyväskylän mlk 32 472 35 412 2 940 9,1 % Laukaa 16 548 16 828 280 1,7 % Muurame 8 101 9 449 1 348 16,6 % Uurainen 3 125 3 231 106 3,4 % Seutu 139 242 147 859 8 617 6,2 % Jyväskylän oma väestöarvio vuodelle 2010 on 87 000. Lasten ja iäkkäiden osalta kaupungin arvio ja Tilastokeskuksen ennuste yhtyvät, näkemysero syntyy 20-40 -vuotiaista. Tulevaisuudessa merkittävin väestörakenteen muutos on vanhusväestön määrän kasvu: 20 000 Yli 65-vuotiaat jyväskyläläiset 2000-2030 Lähde: Tilastokeskus 15 000 10 000 5 000 85-0 75-84 2000 2005 2010 2015 2020 2025 65-74 2030

4 Jyväskyläläisten työttömyysasteet ikäryhmittäin 1999/2000 35 30 25 20 15 10 5 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Yht. Jyväskyläläiset työttömät ikäryhmittäin 1999/2000 1 000 800 600 400 200 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Synkkien työttömyyslukemien rinnalla tulee kuitenkin muistaa, että: "Jyväskylän seudun yritysten liikevaihto on kasvanut viime vuosina jonkin verran nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti palvelualojen yritysten kasvu on ollut nopeaa jo usean vuoden ajan. Jalostusaloilla Jyväskylän seudun kehitys on noudattanut maakunnan yleistä trendiä. Laajan palvelusektorin ansiosta alueen työllisyys on kasvanut nopeammin kuin työllisyys koko maakunnassa. Erityisen vahvaa työllisyyskasvu on ollut kuluneen vuoden aikana." Keski-Suomen toimialakatsaus, 2001. Jyväskylän kaupunkiseutu on monialainen ja -puolinen, teknologiseen osaamiseen ja koulutukseen painottuva yliopistoseutu. Seudun osaamisperusta ja kulttuuripalvelut ovat hyvät, kansainvälistymisaste tyydyttävä. Jyväskylän kaupunkiseudun nettomuutto on ollut erittäin positiivista, työpaikkojen määrän lisäys maan keskiarvoa huomattavasti suurempaa, mutta työttömyysaste keskiarvoa korkeampi. Kaupunkiverkko 2001 -tutkimus.

5 1.1.2 Alueellisesti tasapainottavat kasvukeskukset Keskisen Suomen keskukset Tampere ja Jyväskylä nousevat monien tuoreiden selvitysten mukaan pääkaupunkiseudun reaalisiksi vaihtoehdoiksi. Rakenteellisissa selvityksissä niiden kasvunäkymät ja kilpailukykyisyys on todettu erinomaisiksi, esimerkkinä valtioneuvoston alainen talousneuvosto, 2000. Tutkimusten mukaan kansalaisten näkemykset ovat samansuuntaisia. Kysyttäessä, minne suomalaiset haluavat muuttaa, vastaus on useimmiten joko Tampereelle tai Jyväskylään (Taloustutkimus, Suomalaisten muuttohalukkuustutkimus, 2000). Vastaus on sama kysyttäessä nuorten osaajien toivekaupunkeja (Mika Raunio, Sente, 2001): "Osaajat haluavat työskennellä kiinnostavissa, haastavissa ja innovatiivisissa tehtävissä. Kaupunkiseutu on sitä vetovoimaisempi, mitä enemmän sieltä löytyy hyvämaineisia, osaamisintensiivisiä yrityksiä ja niitä tukevaa tutkimustoimintaa". Kasvukeskuksissa oletetaan löytyvän osaamista vaativia työtehtäviä ainakin kohtuullisen monipuolisesti. Nuoret kiittävät Tampereen ja Jyväskylän ilmapiiriä hyväksi ja suvaitsevaksi - sopeutuminen on helppoa, koska vieraisiin on totuttu. Vaikka eläminen Jyväskylässä tai Tampereella on kalliimpaa kuin pienemmissä kaupungeissa, se on edullista pääkaupunkiseutuun verrattuna. "Kun ollaan mukavan kokoisia, ei ole riesana kyräily tai ylikiireinen hektisyys." Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Turku ovat kasvukeskuksina aktivoituneet kestävän kehittämispolitiikan turvaamiseksi kansallisessa rakennemuutoksessa ja suomalaisen kilpailukyvyn puolesta epäselvyyden ja ennakoimattomuuden hallitsemassa maailmantaloudessa. Keski-Suomessa tähän Jyväskylän kaupunkiseudun rintamaan ovat aluekeskusohjelmatyössä sitoutuneet myös Hankasalmi, Keuruu, Korpilahti, Multia, Petäjävesi ja Suolahti. Jyväskylän tasapainoisen kaupunkipolitiikan kulmakivet: KILPAILUKYKY SOSIAALINEN EHEYS KESTÄVÄ KEHITYS

6 1.1.3 Miten turvata hyvinvoinnin palvelujärjestelmä paikallisella tasolla? Tuoreet tutkija-arviot kuvaavat 1990-luvun kehitystä käsitteellä "hiipivä muutos". Hiipivä muutos nähdään hyvinvointiyhteiskuntaa murentavana uhkana. Hiipivä muutos ei tapahtuisi voimakkaiden yksittäisten päätösten avulla, vaan joukolla yksittäisiä asioita sinänsä vähämerkityksellisten päätösten seurauksena. Uhkakuvan mukaan samaan suuntaan vaikuttavat päätökset saavat isonkin muutoksen aikaan. Alueellisten ja paikallisten toimijoiden vastuut ja mahdollisuudet hyvinvoinnin edellytysten innovoijina ja tuottajina korostuivat 1990-luvun loppuvuosina. Alueiden ja väestöryhmien hyvinvointierot ovat kasvaneet. Samalla hyvinvointipalvelujen järjestäminen tuottaa monille kunnille ongelmia. Hyvinvoinnin vajeisiin ei pystytä tehokkaasti vastaamaan. Kehittämistyötä tehdään koordinoimattomasti ja päällekkäiset toiminnot estävät voimavarojen tehokasta käyttöä. Tästä näkökulmasta lähtien on syksystä 2000 alkaen laadittu Keski-Suomen maakunnallista hyvinvointistrategiaa " Sosiaalinen eheys, kilpailukyky ja kestävät ratkaisut". Hyvinvointistrategian toteuttamisessa kunnat ovat avainasemassa, koska vastuu hyvinvointipalveluiden toteuttamisessa on kunnilla. 1.1.4 Syrjäytymisen ehkäisy Globalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen liittyvä rakennemuutos vaikuttaa merkittävästi tulonjakoon ja uhkaa johtaa työmarkkinoilta syrjäytymisen yleistymiseen. Julkisen sektorin mahdollisuudet tasata tuloeroja ja estää syrjäytymistä ovat aiempaa rajallisemmat. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhkan alaisena olevien henkilöiden työllisyyden parantuminen nousee avainkysymykseksi. Koulutuksen ja työssä oppimisen avulla saavutettu osaaminen puolestaan helpottaa työllistymistä. Kansantaloustieteilijöiden mielestä tuottavimmat investoinnit saadaan aikaan syrjäytymisen vastaisin strategioin. Haastavana paikallisena innovaationa voisi olla "syrjäytymisen ehkäisyn investointiohjelma". Valtioneuvoston alainen talousneuvosto on päättänyt maaliskuussa 2001 perustaa työllisyyttä, tulonjakoa ja syrjäytymistä selvittelevän työryhmän. Työryhmän tehtävänä on selvittää: Miten laajaa työmarkkinoilta syrjäytyminen on Suomessa ja millainen on ollut sen kehitys 1990-luvulla? Miten taloudellisen kasvun vaihtelut, teknologinen kehitys ja väestön odotettavissa oleva ikärakenteen muutos vaikuttavat työllisyyteen, tulonjakoon ja syrjäytymiseen? Mitä vaikutuksia työmarkkinoilta syrjäytymisellä on tulonjakoon ja henkilöiden yleiseen sosiaaliseen tilanteeseen? Millä keinoilla työmarkkinoilta syrjäytymistä voitaisiin torjua? Suurimpia syrjäytymisuhkan alla olevia ryhmiä Jyväskylässä ovat pitkäaikaistyöttömät sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneet työttömät nuoret. Näihin ryhmiin kohdistetaan eniten syrjäytymisen ehkäisytoimia. Muut riskiryhmät kuten maahanmuuttajat, päihteidenkäyttäjät ja mielenterveysongelmaiset otetaan huomioon toimenpiteissä. Jyväskylän erityisongelmana on iäkkäiden korkea työttömyys. Suuri osa jyväskyläläisistä pitkäaikaistyöttömistä on 1990-luvun rakennemuutoksessa työttömäksi jääneitä. Teollisuus- ja rakennustöiden vähennyttyä työllistyminen avoimelle sektorille ei ole onnistunut. Tyypillinen pitkäaikaistyötön on viisikymmenvuotias, hänellä on matala koulutus, hänellä on työttömyyskorvauskausi elettynä ja hän saa toimeentulonsa työmarkkinatuella. Mikäli taloudelliseen niukkuuteen liittyy terveys-, päihde- tai sosiaalisia ongelmia, voidaan puhua syrjäytymisongelmasta.

7 Koulutuksen ulkopuolelle jäänyt nuorten ryhmä on otettava syrjäytymisen kannalta vakavimmin huomioon. Vuosittain tämä ongelma koskee noin 150 uutta (noin joka viidettä) jyväskyläläistä nuorta. Ryhmässä on jatkovalintaansa tyytymättömiä ja koulutuksen keskeyttäneitä, mutta myös heikosti peruskoulun suorittaneita, joille jatkokoulutus näyttää mahdottomalta ajatukselta. Ammatillista koulutusta vaille jäävät nuoret putoavat ensimmäisinä työmarkkinoilta. Jyväskylässä on toteutettu viime vuosina useita nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja. Valtaosa niistä on monen toimijan yhteishankkeita; mukana ovat olleet kaupungin hallinto-kuntien ohella työvoimatoimisto, Kela, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja alan järjestöjä. Ehkäisykeinoja on suunnattu joko selkeästi riskiryhmään tai alueellisesti. Laajana koko kaupunkia koskevana projektina mainittakoon vanhemmuutta ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukeva Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke. Nuorten työpajatoiminnoista, samoin kuin pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien työtoiminnoista huolehtii TEKEVÄ säätiö. Pitkäaikaistyöttömille on järjestetty myös monia työllistämisprojekteja, joista tuorein on työttömiä kokonaisvaltaisesti tukeva WIRE projekti. Työttömien yhdistystoiminnan ja sosiaalisen verkoston keskus on Kumppanuustalo, missä toimivat mm. ruokapankki, vapaaehtoistoiminnan VAPARI ja WIRE-projektin terveydenhoitajan vastaanotto. Vaikeimmin syrjäytyneitä tuetaan yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa avotoiminnan keinoin esimerkkinä Katulähetys ry:n toiminta päihdeongelmaisille ja Klubitalo mielenterveysongelmaisille. Jyväskylän kaupunki on mukana syksyllä 2001 käynnistetyssä kaksivuotisessa kuntien, työhallinnon ja Kelan yhteisessä asiakaspalvelun kehittämisprojektissa, jonka tehtävänä on edistää työmarkkinatukea saavien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta ovat käynnistäneet syksyllä kaksivuotisen asumisneuvonnan kokeilutoiminnan tavoitteena luoda tiivis virallisten ja epävirallisten toimijoiden yhteistyöverkosto ehkäisemään ja ratkaisemaan asumisen ongelmia. Kokeilualueena hankkeessa on Kuokkala. Huhtasuo 2000 kehittämisosuuskunta puolestaan jatkaa Euroopan sosiaalirahaston tuella syrjäytymisen vastaista Huhtasuo-projektia. Rahoitus on varmistettu vuoden 2003 loppuun. Vuoden 2002 alusta aloittaa toimintansa Päihdepalvelusäätiö, jonka taustalla ovat neljä kuntaa ( Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, viisi paikallista päihdepalveluita tuottavaa järjestöä sekä viisi valtakunnallista palveluntuottajaa. Uusi julkisen ja kolmannen sektorin yhteinen palveluorganisaatio on valtakunnallisesti laaja-alainen.

8 1.1.5 Ympäristö - yhteinen asiamme Jyväskylässä rakennetaan ympäristön hallintajärjestelmää kaupungin ympäristöpolitiikan toteuttamiseen. Päämääränä on integroida ympäristöasioiden hoitaminen osaksi koko kaupunkikonsernin jokapäiväistä toimintaa. Kehittämällä "itseään täydentävä, korjaava ja ylläpitävä ympäristöjärjestelmä" Jyväskylän kaupunki tahtoo toimia esimerkkinä kaikille alueella toimiville. Ympäristöjärjestelmä kehitetään hyvään kaupunkisuunnitteluun liittyen varmistamaan, että?? ympäristövaikutukset ovat tiedossa?? tehtävät, vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty ja tiedostettu?? poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttu?? riskit ja ristiriitatilanteet ovat hallinnassa?? dokumentointi ja tiedonkulku toimivat?? resurssit on kohdistettu oikein?? säästetään raaka-aineissa ja käyttöhyödykkeissä 1.1.6 Strategiset kehittämishankkeet 2002+ Seudullinen kansainvälistymisstrategia Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa laaditaan vuoden 2002 aikana kansainvälistä toimintaa linjaavaa strategia. Itseään vahvistava Jyväskylän seutu Valmistellaan marraskuun 2001 loppuun mennessä tarkistettu ehdotus sisäasianministeriön aluekeskusten kehittämisohjelmaan, ohjelma jatkuu vuoden 2006 loppuun. Työllistämisstrategia Avoimet työmarkkinat eivät nousukaudellakaan ole välittömästi pystyneet työllistämään etenkään nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Vaikeaan työllisyystilanteeseen vaikutetaan kaupungin suoran työllistämisen lisäksi yhteistoiminnalla yksityisen ja kolmannen sektorin sekä valtion organisaatioiden kanssa. Laajin yhteistyöhanke on Wire -projekti, joka on ammattikorkeakoulun hallinnoima ja jolla on Esrrahoitus vuosille 2000-2003. Tekevä-säätiö kehittää edelleen työvalmennuksellisia palveluja seudullisesti. Muita yhteistyöhankkeita ovat mm. Jyväskylän Katulähetys ry:n hankkeet, Jyvälän MMT -hanke, Pelastakaa Lapset ry:n Kätevät -projekti, Melting Pot -projekti, Siivet -projekti, Monioppi -projekti, Taivaankaari lähiössä projekti, Jyvässeudun Työttömät ry:n työllistämistoiminta ja Työsilta ry:n kolmannen sektorin työllistämishanke. Yritysyhteistyötä tehostetaan taloudellisella ja valmennuksellisella tuella. Uusi, syyskuussa 2001 alkanut hanke on Nuorten taidetyöpaja, jolle on saatu Esr-rahoitus. Lakisääteisenä toimintana on alkamassa kuntouttava työtoiminta, jolla työmarkkinoilta syrjäytyneitä pyritään saamaan työelämään. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry hallinnoi Kuriiri Equal-yhteisöaloitehanketta sekä MEME projektia. Työhallinnon ja Kelan kanssa aloitetaan kaksivuotinen hanke työmarkkinatuella olevien aseman parantamiseksi. Yhteispalvelupiste avataan vuoden 2002 alussa.

9 Suomalainen musiikkikampus Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman ja Suomalaisen konservatorion osaamiskeskittymä, joka harjoittaa ja toteuttaa yhteisesti sovittua strategia-, koulutus- ja työelämää kehittävää tutkimustoimintaa. Tavoitteena on luoda Jyväskylään kansainvälisesti merkittävä musiikin opetuksen, tutkimuksen ja terapian oppimisen osaamiskeskus, joka mahdollistaa hyvän toimintaympäristön myös alan yritystoiminnalle. Veturitalli kulttuuritaloksi Veturitallista tehdään kulttuuritalo, johon sijoitetaan nuorisomusiikin konserttitila oheistoimintoineen ja sen lisäksi harrastajateatteritoiminnan tiloja. Siivouksen kilpailuttaminen Jyväskylän kaupunki teetti Yritystaito Oy:llä selvityksen kaupungin omistamien tilojen siivouksen laatutasosta. Ohjausryhmässä oli mukana ammattijärjestöjen ja siivoushenkilöstön edustus. Selvityksessä todettiin että laatutasoa tulisi nostaa noin puolen miljoonan euron työpanoksen verran. Tämä toteutettavissa siten että kaupungin keskitetyn siivouksen piirissä olevalle työlle osoitetaan lisää aikaresurssia ja tästä syystä vapautuva siivouskokonaisuus annetaan markkinoiden kilpailutettavaksi. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Kansallisen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman paikallisena sovelluksena laaditaan kaupungin vastaava ohjelma. Yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmä Yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmä projekti käynnistyi joulukuussa 1998 ja perustamisvaihe päättyy 31.5.2001. Mikäli onnistutaan EU-rahoituksen saannissa järjestelmää laajennetaan vuonna 2002, lisäksi luodaan sosiaalisten vaikutusten arviointimenettely. Jyväsjärvi kuntoon ja vesiosaamisympäristöksi Hankkeen toisena tavoitteena on kehittää Jyväsjärven ympärille monitieteinen ja innovatiivinen, avoin opetus- ja tutkimusympäristö. Toisena tavoitteena on kehittää biologisia kunnostusmenetelmiä Jyväsjärven tilan parantamiseksi. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden sekä fysiikan laitokset toteuttavat hankkeet. Tukea on saatu EU:n rakennerahastosta sekä yrityksiltä. Meidän Jykä Syksyllä 2000 käynnistyneen kasvatusyhteistyöhankkeen tavoitteena on tukea jyväskyläläisiä vanhempia lasten ja nuorten kasvatuksessa ja vanhempana olemisessa. Kaksivuotisen hankkeen toteuttavat kaupungin opetustoimi ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskus yhdessä muiden hallintokuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kolmannen sektorin tutkimus- ja kehittämishanke Jyväskylän yliopistoon ollaan rakentamassa kolmannen sektorin opetus- ja tutkimusverkostoa. Siihen liittyen vuonna 2002 jatketaan tutkimushanketta "Kolmas sektori ja innovaatiot Jyväskylässä". Palvelujärjestelmän kehittäminen Jatketaan palveluiden tuotanto- ja hankintamenettelyjen uudistamista painopisteenä seudullinen näkökulma.

10 Pitkäaikaistyöttömien palvelujärjestelmä Toteutetaan pitkäaikaistyöttömien palvelujärjestelmän kehittämishankkeen edellyttämät toimenpiteet. Education Facilities Oy:n rooli Yhtiön toimialueen erikoistuminen ja omistuspohjan laajentaminen seudullisen ja ammatillisen koulutuksen toimitilojen kehittämiseen. Musiikki- ja taidekeskus Selvitetään Musiikki- ja taidekeskuksen kustannukset ja rahoitus niin että tavoitteena on ratkaisu, jossa kustannukset jakautuvat EU:n, valtion, maakunnan, seudun, kaupungin ja yksityiseen rahoitukseen. 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2000 lähes 6 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kasvavan tänä vuonna 2,7 %. Taloudelliset ennustelaitokset ovat joutuneet korjaamaan kuluvaa vuotta koskevia kasvuennusteitaan alaspäin ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kansantuote kasvaa vuonna 2001 noin 1-2 prosenttia. Vuodelle 2002 ennustetaan kasvun nopeutumista, mutta taloudellisia näkymiä varjostavat monet, lähinnä kansainväliseen taloudelliseen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät. Suomen kansantalouden edellytykset suotuisaan kehitykseen keskipitkällä aikavälillä ovat kuitenkin hyvät. Lähivuosina voidaan hyvin saavuttaa kolmen prosentin keskimääräinen vuotuinen tuotannon lisäys. Työttömien lukumäärä on vuonna 2001 keskimäärin noin 240 000 henkilöä. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9 %. Työllisten määrä lisääntynee vuosina 2001-2002 keskimäärin noin 30 000 henkilöä. Työttömyyden arvioidaan vähenevän ensi vuonna vain vähän ja työttömänä arvioidaan olevan keskimäärin 230 000 henkilöä. Yleisen hintatason kohoaminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla hidastunut hieman viime vuoden kehityksestä. Kuluttajahinnat nousevat vuonna 2001 keskimäärin 2,7 %. Vuonna 2002 inflaation arvioidaan edelleen hidastuvan. Yleinen taloudellinen tilanne 1999 2002 Muuttuja 1999 2000 2001 2002 (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 4,0 5,7 2,7 2,5 Palkkasumma 4,8 6,8 6,2 4,1 Ansiotaso 2,8 4,1 4,3 3,2 Ansiotyöpanos 1,9 2,5 1,5 1,0 Inflaatio 1,2 3,4 2,7 1,7 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 10,2 9,8 9,0 8,8 Verot / BKT 46,2 46,9 44,0 42,6 Julkiset menot / BKT 52,2 48,7 48,5 48,2 Rahoitusjäämä / BKT 1,9 6,9 4,1 2,6 Julkinen velka / BKT 47,3 44,0 42,0 42,3 Vaihtotase / BKT 6,0 7,3 6,4 5,8 Euribor 3 kk, % 3,0 4,4 4,5 4,0 10 vuoden korko, % 4,7 5,5 5,0 5,0

11 1.3 Kuntien talousnäkymät vuodelle 2002 Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvanee tänä vuonna yli 5 %. Alkuvuonna kasvuvauhti on ollut kuusi prosenttia, mistä karkeasti noin puolet on aiheutunut sopimuskorotusten johdosta. Palkkaliukumat, rakennemuutokset ja työvoiman lisäys selittävät toisen puolen nopeasta palkkasumman kasvusta. Vuotta 2002 koskeva palkkasumman runsaan 4 prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3! %. Kuntien velvoitteita lisätään, mikä osaltaan aiheuttaa paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate kohoaa ensi vuonna 2,0 miljardiin euroon. Vuosina 2001 2005 vuosikate on keskimäärin 1,6 mrd. euroa. Se ei riitä kattamaan nettoinvestointien 1,9 mrd. euron arvioitua vuosittaista tasoa. Vuosikatteen arvioidaan alenevan tarkastelukauden loppuvuosina, jolloin se eri riitä käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Investointien ennakointiin liittyy suuria ongelmia, joten Kunnallistalouden neuvottelukunnan laskelmassa nettoinvestointien taso on kiinnitetty vuoden 2001 tasolle. Lainakanta hieman kasvaa laskelman mukaan vuoteen 2005 mennessä ja kassavarat supistuvat. Laskelman mukaan kuntien ja kuntayhtymien menot suhteessa bruttokansantuotteeseen alenevat noin prosenttiyksiköllä vuoteen 2005. Kuntatalouden toimintamenot olivat 20,3 mrd. euroa vuonna 2000 ja toimintatulot 6,5 mrd. euroa. Toimintakate oli siten 13,8 mrd. euroa negatiivinen. Toimintamenojen kehityksen arvioinnissa vuosille 2001 2005 on lähdetty siitä, että menot kasvavat mm. opettajien eläkejärjestelmän uudistamisen ja maksuttoman esiopetuksen käynnistämisen johdosta. Lisäksi hammashuollon laajentaminen, syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen sekä kuntouttavaa työtoimintaa koskevat uudet velvoitteet lisäävät kuntien menoja. Vuoden 2000 lopulla kuntasektorin palveluksessa oli 416 000 henkeä. Henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan! prosenttia vuodessa. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 1999-2002 ( mrd. euroa ) 1999 2000 2001 2002 Toimintatuotot 6,16 6,51 6,78 7,10 Toimintakulut -19,19-20,32-21,28-22,20 Toimintakate -13,03-13,81-14,50-15,10 Verotulot 12,11 12,92 13,51 13,24 Valtionosuudet 3,20 3,35 3,67 3,90 Alv-takaisinperintä -0,77-0,82-0,89 0,00 Rahoituserät, netto 0,08 0,07 0,02 0,00 Vuosikate 1,58 1,70 1,80 2,04 Poistot -1,36-1,41-1,45-1,51 Satunnaiset erät, netto 0,35 0,66 0,20 0,17 Tilikauden tulos 0,57 0,94 0,56 0,69

12 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate 2,5 Miljard ia 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 1,7 1,6 1,7 2,0 1,6 1,5 1,3 1,4 1,4 1,4 1,9 1,9 1,9 1,9 1,9 1,6 1,6 1,6 1,3 1,7 1,2 0,5 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 6 5 4 4,4 4,4 Kuntien la inakanta ja kassavarat Miljardia euroa 3,9 4,1 4,2 4,1 4,3 4,7 5,2 3 2 2,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,1 3,0 2,7 2,4 1 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Ka ssavara La inakant

13 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 1999-2002 ( mrd. euroa ) 1998 1999 2000 2001 Tulorahoitus Vuosikate 1,58 1,70 1,80 2,04 Satunnaiset ja korjauserät 0,35 0,66 0,20 0,17 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -2,32-2,83-2,69-2,69 Rahoitusosuudet investointeihin 0,30 0,20 0,20 0,20 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0,69 0,93 0,42 0,42 Tulorahoitus ja investoinnit, netto 0,13-0,03-0,32-0,12 Rahoitustoiminta Antolainojen muutokset 0,10-0,03 0,12 0,12 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,72 0,72 0,76 0,67 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,01-0,77-0,71-0,84 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,17 0,00 0,00 Muut muutokset 0,02 0,42 0,00 0,00 Vaikutus maksuvalmiuteen -0,03 0,47-0,15-0,17 Kassavarat 31.12. 2,69 3,16 3,01 2,84 Lainakanta 31.12. 3,87 4,05 4,10 3,94 Menot 2002 Muut hallintokunnat 17,9 % Tekninen palvelukeskus 8,0 % Liikelaitosten menot Muut menot 4,6 % 0,3 % Lainojen lyhennys 2,5 % Investointimenot 10,8 % Opetustoimi 11,5 % Sosiaali- ja terveystoimi 44,4 %

14 Muut tulot 5,4 % Tulot 2002 Investointitulot 1,7 % Valtionosuudet 8,2 % Lainanotto 2,4 % Liikelaitosten tulot 10,3 % Verotulot 50,3 % Käyttötulot 21,7 % 1.4 Jyväskylän kaupungin talous 2002 2004 Kunnanhallituksen on kuntalain 70 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntaliiton tilipäätössuosituksen mukaan talouden tasapainottamista koskeva esitys on tehtävä, jos tilikauden tulos poikkeaa olennaisesti siitä, mitä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä oli tiedossa. Hallituksen on suosituksen mukaan otettava esityksessään kantaa kuluvan vuoden talousarvion muuttamiseen tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman perusteiden tarkistamiseen. Talouden tasapainotuksen käsittelyä vuoden 2000 tilinpäätöksen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena, koska vuosien 2001-2003 taloussuunnitelman mukaan kertyvä ylijäämä riittää kattamaan vuoden 2001 lopun arvioidun alijäämän. Vuoden 2002 talousarviota laadittaessa tavoitteena on ollut talouden tasapainotus valtuuston hyväksymän vuosien 2001-2003 taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuosien 2002 ja 2003 osalta tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nostaminen 25,2 ja 30,3 miljoonaan euroa. Tällöin vuosikate lähenisi nettoinvestointien tasoa ja mahdollistaisi lainakannan laskemisen. Vuosien 2002-2004 taloussuunnitelmassa aikaisemmin asettua vuosikatetavoitetta on jouduttu laskemaan noin 4,8 miljoonalla eurolla. Vuosikate ylittää kuitenkin poistojen määrän kaikkina taloussuunnitelman vuosina, joten arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan tasapainossa.

15 45 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosika te Miljoonaa euroa 40 35 30 25 20 15 10 5 37 27 25 17,6 15,1 15,5 16,2 16,9 3,5 29 18,3 12,8 38 38 35 30,0 34 25,0 20,4 17,9 19,3 20,4 21,1 21,7 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1.4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tuli voimaan 1.1.2001. Muutokset koskivat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä.

16 Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskelmalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/ alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja - suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja - suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen. 35 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -9,1 Alijä ä män kattamisvelvollisuus 2002-2004 Miljoonaa euroa 6,4-2,7 0,4-2,4-5,0-7,3-1,0-8,3 3,6-4,7 12,8 8,1 25,3 17,2 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Talousarvio Ta loussuunnitelma Kumulatiivinen ali-/ ylijäämä

17 Jyväskylän kaupungin vuoden 2000 tilinpäätös osoitti yhteensä 7,3 miljoonan euron alijäämää vuosilta 1997 2000. Vuoden 2001 alijäämäksi arvioidaan noin 1,0 miljoonaa euroa joten kuntalain 65 :n 2 momentin mukainen taloussuunnitelmassa katettava alijäämä on noin 8,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 talousarvioesityksen mukainen 3,6 miljoonan euron ylijäämä kattaa osan vuoden 2001 lopussa olevista alijäämistä. Alijäämät tulevat kokonaan katettua vuonna 2003 edellyttäen että talous kehittyy taloussuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. 1.4.2 Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa. 1.4.2.1 Toimintatulot Kaupungin käyttötulot kasvavat vuoden 2001 muutettuun talousarvioon verrattuna 6,6 % eli 5,8 miljoonaa euroa. TOIMINTATULOT 2000-2002 1000 euroa TP TA+M TA Muutos 01-02 TOIMIELIN 2000 2001 2002 1 000! % Konsernihallinto 15 136 23 479 24 291 813 3,5 % Rakennusvalvonta 720 713 697-17 -2,4 % Ympäristötoimi 579 471 506 35 7,4 % Sosiaali- ja terveystoimi 28 635 27 696 30 844 3 149 11,4 % Opetustoimi 2 317 1 669 2 131 463 27,7 % Kulttuuritoimi 2 068 2 467 2 540 73 2,9 % Liikuntahallinto 2 940 2 459 2 527 68 2,8 % Tekninen palvelukeskus 43 235 28 691 29 905 1 213 4,2 % Toimintatulot 95 630 87 644 93 440 5 796 6,6 %

18 1.4.2.2 Toimintamenot Käyttömenot kasvavat vuoden 2001 muutettuun talousarvioon verrattuna yhteensä 6,6 % eli 21,9 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menojen kasvuun vaikuttavat merkittävimmät tekijät ovat: palkkausmenojen kasvu, opettajien eläkevakuutusmaksun nousu, erikoissairaanhoito maksuosuuksien kasvu, vanhusten palvelujen kehittäminen, toimeentulotukimenojen kasvu sekä kiinteistömenojen nousu. TOIMINTAMENOT 2000-2002 1000 euroa TP TA+M TA Muutos 01-02 TOIMIELIN 2000 2001 2002 1 000! % Konsernihallinto 36 668 47 372 50 144 2 771 5,9 % Rakennusvalvonta 581 609 625 16 2,6 % Ympäristötoimi 1 223 1 241 1 315 74 5,9 % Sosiaali- ja terveystoimi 170 133 179 480 191 304 11 823 6,6 % Opetustoimi 42 435 45 474 49 385 3 911 8,6 % Kulttuuritoimi 15 348 17 775 18 300 525 3,0 % Liikuntahallinto 6 466 6 161 6 724 563 9,1 % Tekninen palvelukeskus 46 301 32 477 34 689 2 212 6,8 % Toimintamenot 319 156 330 590 352 484 21 895 6,6 % 1.4.2.3 Toimintakate Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoden 2001 muutettuun talousarvioon verrattuna 16,1 miljoonaa euroa eli 6,6 %. TOIMINTAKATE 2000-2002 1000 euroa TP TA+M TA Muutos 01-02 TOIMIELIN 2000 2001 2002 1 000! % Konsernihallinto 21 533 23 894 25 853 1 959 8,2 % Rakennusvalvonta -139-105 -72 33-31,1 % Ympäristötoimi 644 770 809 39 5,0 % Sosiaali- ja terveystoimi 141 498 151 785 160 459 8 675 5,7 % Opetustoimi 40 118 43 806 47 254 3 448 7,9 % Kulttuuritoimi 13 280 15 308 15 760 452 3,0 % Liikuntahallinto 3 526 3 702 4 197 495 13,4 % Tekninen palvelukeskus 3 066 3 786 4 785 999 26,4 % Toimintakate 223 526 242 946 259 044 16 098 6,6 %

19 1.4.2.4 Henkilöstömenot Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvanee tänä vuonna yli viisi prosenttia. Alkuvuonna kasvuvauhti on ollut kuusi prosenttia, mistä karkeasti noin puolet on aiheutunut sopimuskorotusten johdosta. Palkkaliukumat, rakennemuutokset ja työvoiman lisäys selittävät toisen puolen nopeasta palkkasumman kasvusta. Vuotta 2002 koskeva koko kuntasektorin palkkasumman runsaan neljän prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 3,5 %. Kuntien velvoitteita lisätään, mikä osaltaan aiheuttaa paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Voimassa olevan palkkasopimuksen mukaan palkkoja korotetaan 1,9 %:n taulukkokorotuksella ja 0,5 %:n järjestelyvaraerällä 1.3.2002 alkaen. Vuositasolla tämä merkitsee palkkakustannusten kasvua noin kahdella prosentilla, johon talousarviossa on varauduttu täysimääräisesti. Kuntatyönantajan vuodelle 2001 vahvistettua kansaneläkevakuutusmaksua alennettaneen ensi vuoden maaliskuun alusta 2,4 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu pysynee vuonna 2002 kuluvan vuoden tasolla eli 1,6 prosenttina. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan alentuvan 0,3 % -yksikköä. Kuntatyönantajan keskimääräinen ennakollinen KVTEL-maksu kohonnee 0,2 prosenttiyksikköä. Opettajien eläkemaksujärjestelmässä (kuntien VEL-järjestelmän mukaiset työntekijät) siirrytään vuonna 2002 kuntakohtaiseen työnantajamaksuun niissä kunnissa, joissa em. työntekijöitä on yli 50 henkilöä. Valtiokonttorissa on arvioitu kaikkien kuntien keskimääräiseksi työnantajan ennakkomaksuprosentiksi 20,3. Ennakkomaksuprosentti vaihtelee kunnittain. Vuoden 2002 talousarviota laadittaessa on palkkaperusteisen maksun ennakoitu kohoavan 0,10 %- yksikköä, eläkemenoperusteisen maksun pysyvän ennallaan ja omavastuuosuuksien kasvavan 0,15 %-yksikköä. Yhteensä henkilösivukulut laskevat 0,8 %-yksikköä vuoden 2001 tasoon verrattuna. Henkilöstösivukulut ovat vuosina 2000-2002 seuraavat: TA TA Prosenttia maksetuista palkoista 2000 2001 2002 Muutos Sosiaaliturvamaksut 4,75% 4,75% 4,00% -0,75% - kansaneläkevakuutus 3,15% 3,15% 2,40% -0,75% - sairausvakuutus 1,60% 1,60% 1,60% 0,00% Tapaturmavakuutus ( rahasto ) 0,30% 0,30% 0,30% 0,00% Ryhmähenkivakuutus 0,10% 0,10% 0,10% 0,00% Työttömyysvakuutusmaksu 3,45% 3,15% 2,85% -0,30% YHTEENSÄ 8,60% 8,30% 7,25% -1,05% Palkkaperusteinen maksu 17,30 % 17,35 % 17,45 % 0,10% Eläkemenoperusteinen maksu 3,70 % 3,95 % 3,95 % 0,00% Omavastuuosuudet 1,40 % 1,50 % 1,65 % 0,15% KVTEL-maksu yhteensä 22,40% 22,80% 23,05% 0,25% YHTEENSÄ 31,00% 31,10% 30,30% -0,80% Opettajien eläkemaksu 13,00% 16,00% 20,30% 4,30%

20 VEROTULOARVIO 2002 Miljoonaa euroa TP TP Arvio Arvio Ero 1999 2000 2001 2002 TA / Arvio Ennakonpidätykset 135,0 135,2 145,7 154,7 9,1 6,2% Tilitykset ed. vuodelta 13,1 14,4 16,8 17,7 0,8 5,0% Yhteensä 148,1 149,5 162,5 172,4 9,9 6,1 % Maksuunpanotilitys -9,2-12,6-7,2-7,2 0,0 0,6% Aik. vuosien tilitykset 7,8 9,1 12,9 16,1 3,3 25,6% KUNNALLISVEROT 146,8 146,1 168,1 181,3 13,2 7,8 % Yhteisövero 25,8 32,3 32,4 21,4-11,0-33,9% - Jako-osuuden muutos 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0% Kiinteistövero 12,1 13,0 13,5 14,2 0,7 5,5% YHTEENSÄ 184,6 191,9 214,0 216,9 2,9 1,4 % 1.4.2.5 Kunnallisvero Kuntaliitto arvioi kuntien verotulojen tilitysten kasvavan tänä vuonna noin neljä prosenttia ja ne ovat kaikkiaan runsaat 13,5 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin 841 000 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten lisäys johtuu ansiotulojen kasvun ohella muun muassa kuntaryhmän verovuoden 2001 jako-osuuden kohoamisesta sekä verovuoden 1999 suurista lisäkannoista. Kunnallisveron tilityksiä lisää vuonna 2002 mm. palkkasumman noin neljän prosentin arvioitu kasvu. Ansiotulovähennykseen ehdotetut perustemuutokset puolestaan pienentävät kunnallisveroa yli miljardilla markalla. Kunta-ryhmän jako-osuus saattaa edelleen kohota muun muassa valtion tuloverotukseen tehtävien perustemuutosten sekä pääomatulojen arvioidun kehityksen johdosta.

21 Kuntien verotulojen arvioimiseen vuodelle 2002 liittyy monia epävarmuustekijöitä. Lähtökohtana on ensi vuoden talouskasvun nopeutuminen, mikä ei kuitenkaan vielä näy kunnallisveron veropohjan kehityksessä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttaa merkittävästi kuntaryhmän jakoosuuden kehitys. Eri veronsaajaryhmien jako-osuuksiin vaikuttaa myös yleinen talouskehitys ensi vuonna eli palkkojen, työsuhdeoptioiden ja pääomatulojen kehitys sekä veroperustemuutokset. Työllisyystilanne saattaa vuonna 2002 osassa maata jopa heikentyä, mikä yhdistyneenä ansiotulovähennyksen muuttamisen aiheuttamiin verotulomenetyksiin voi johtaa siihen, että kunnallisveron kehitys joissakin kunnissa jää todella vaatimattomaksi. Vuoden 2002 kunnallisveron tuotoksi Jyväskylässä arvioidaan 181,3 miljoonaa euroa mikä on 13,2 miljoonaa euroa eli 7,8 % enemmän kuin vuoden 2001 ennustettu kunnallisveron tuotto. Verotuloarvio perustuu kunnallisveroprosentin nostoon 0,5 %-yksiköllä 18,5 prosenttiin, noston vaikutus verotuloihin on noin 4,2 miljoonaa euroa. Ilman veroprosentin nostoa kunnallisveron tuotto kasvaisi 5,4 % eli 9,3 miljoonaa euroa. Vuosina 2003 ja 2004 kunnallisveron on arvioitu kasvavan neljä prosenttia vuodessa. 1.4.2.6 Yhteisövero Verotilityslain (532/1998) mukaan kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuus on 37,25 %. Tästä tehdään vuonna 2002 seuraavat vähennykset. Kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutetaan pääosin kuntien yhteisöveron jako-osuutta alentamalla. Tämän johdosta kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennetaan pysyvästi 12,03 prosenttiyksiköllä. Valmistuneeseen budjettiesitykseen sisältyy vielä 1,13 prosenttiyksikön alennus kuntien yhteisövero-osuuteen. Tätä lisävähennystä on luonnoksessa hallituksen esitykseksi perusteltu kuntien ja valtion välisellä rahoitussuhteiden muutoksella. Rahoitussuhteiden muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteisöveron tuoton alentuneet arviot kesän 2001 aikana sekä kuntatyönantajan kansaneläkevakuutusmaksun alentamisen ja ansiotulovähennyksen korotuksen mitoitukset. Lisäksi jo voimassa olevan verontilityslain mukaan yhteisöveron jako-osuuksissa otetaan huomioon verotulotasauksen muutokset. Tällä perusteella kuntien osuutta yhteisöverosta alennetaan tämän hetkisen arvion mukaan 0,76 prosenttia. Edellä mainitut tekijät ja arviot huomioiden kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2002 olisi 23,33 prosenttia. Yksittäisille kunnille lasketaan vuodenvaihteessa uudet yhteisöveron jako-osuudet vuoden 2000 verotuksen perusteella. Jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa. Otettaessa uudet osuudet käyttöön oikaistaan verovuosilta 2000-2001 jo tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia. Verovuodesta 2002 alkaen kunnittaiset jako-osuudet määritellään etukäteen lopullisina ja ne lasketaan kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisten jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet määräytyvät vuosien 1999 ja 2000 verotustietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2002 jako-osuudet lasketaan vuodenvaihteessa ja ne otetaan käyttöön tammikuussa. Vuoden 2002 yhteisöveron tuotoksi on arvioitu 21,4 miljoonaa euroa, joka on 11 miljoonaa eli 33,9 % vähemmän kuin vuonna 2001. Arvio perustuu oletukseen, että Jyväskylän jako-osuus säilyy entisen suuruisena. Arvonlisäveron palautusten kuittaus yhteisöveroa pienentämällä laskee vuoden 2002 yhteisöveron määrää Jyväskylässä noin 13,5 miljoonalla eurolla eli hieman vähemmän kuin ALV:n takaisinperinnästä luopuminen pienentää menoja.

22 35 Yhteisöverojen tilitykset 1993-2002 Miljoonaa euroa 32,8 32,4 30 25,8 25 20 19,0 21,4 21,4 15 10 9,9 12,9 5 0 1,1 2,7 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 1.4.2.7 Kiinteistövero Kiinteistöveroa arvioidaan maksuunpantavan vuonna 2002 yhteensä 14,8 miljoonaa euroa. Veron kertymän arvioidaan olevan maksuunpanoa pienempi tilittämättä jäävien verojen seurauksena. Kiinteistöveroprosentit ja veron tuottoarviot eri verotusryhmissä ovat seuraavat: Vero-% Verotusarvo Veron laskennallinen tuotto Milj. euroa 1000 euroa Vakituiset asuinrakennukset 0,30 % 1.204 3.613 Muut asuinrakennukset 0,70 % 2 15 Yleinen kiinteistövero 0,95 % 1.177 11.189 Voimalaitokset 1,40 % 3 39 Yhteensä 2.387 14.855 Kiinteistöverotus toimitetaan vuonna 2002 vuoden 2001 verotusarvojen perusteella, joiden on arvioitu kasvavan noin kaksi prosenttia vuodessa. Kiinteistöverolakia on muutettu (476/1998) siten, että valtuusto voi määrätä yleishyödylliselle yhteisölle kiinteistöveroprosentin, joka voi olla myös 0,00. Talousarvioesitys lähtee siitä, että yleishyödylliset yhteisöt maksavat kiinteistöveroa yhtä paljon kuin muutkin verovelvolliset. Taloussuunnitelmavuosina 2003 ja 2004 kiinteistöveroprosentit on pidetty ennallaan mutta verotusarvojen on arvioitu kasvavan kaksi prosenttia vuodessa, joka lisäisi veron tuottoa vuosittain noin 0,3 miljoonalla eurolla.

23 250 Verotulot 1992-2002 Miljoonaa euroa 200 21 26 33 32 13 21 14 150 0 7 1 10 3 8 8 13 19 8 9 9 12 13 100 50 117 121 129 131 136 133 149 147 146 168 181 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kunnallisverot Kiinteistöverot Yhteisöverot 1.4.2.8 Valtionosuudet Vuoden 2002 valtionosuudet on tarkistettu täysimääräisiksi jälkeenjääneisyyden osalta. Indeksitarkistus on tehty 1,5 prosentin mukaan eli puolella täydestä määrästä. Arvonlisäveron takaisinperinnästä luopumisen vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia on pienennetty niin, että valtionosuuksissa mukana olevat arvonlisäverot on vähennetty. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusprosenttia on korotettu 1,1 prosenttiyksikköä osin ns. Sailaksen paketin ja osin eduskuntaryhmien sopiman lisäyksen perusteella. Arvonlisäverot on poistettu. Kuluvan vuoden määriä on likimäärin korotettu kolme prosenttia. Sosiaalihuollon kahden vanhimman ikäryhmän painoa on lisätty, korotus noin yhdeksän prosenttia, samoin terveydenhuollon noin viisi prosenttia. Kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden nousu kuluvaan vuoteen verrattuna on noin kolme prosenttia. Valtion talousarvioesitykseen sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 65 kumoaminen, jonka seurauksena yksikköhintojen ns. jälkeenjääneisyys tulisi poistetuksi kokonaisuudessaan vuonna 2002. Kyseinen jälkeenjääneisyyden korjaus koskisi perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja sekä kirjaston asukaskohtaisia yksikköhintoja ja kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen opetustuntia kohden laskettavia yksikköhintoja. Samoin talousarvioesitykseen sisältyy arvonlisäverolain takaisinperintämenettelystä luopuminen. Vuoden 2002 alusta verotulotasauksen ns. 15 prosentin kattosääntö poistuu. Kattosäännön poistamisesta kertyvät varat ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin aiemmin esitetyn mukaisesti. Verotulotasaus muuttuu myös, kun vuoden 2000 verotus valmistuu vuoden lopulla.

24 Kaupungin osalta verotulotasaukseksi on arvioitu 5,5 miljoonaa euroa, jossa on laskua tähän vuoteen verrattuna 102 000 euroa eli 1,8 %. Valtionosuuksien kokonaismäärän arvioidaan vuonna 2002 olevan yhteensä 35,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa euroa eli 4,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001. Valtionosuuksien erittely on esitetty liitteessä 1. Valtionosuudet 2000-2002 2000000-2002 TP TA TA Muutos 1000 Euroa 2000 2001 2002 1000! % Yleinen valtionosuus 2 416 2 428 2 204-224 -9,2 % Taajamalisä 1 068 1 073 976-97 -9,0 % Leikkaus -580-587 -592-6 1,0 % YHTEENSÄ 2 905 2 915 2 588-327 -11,2 % Opetus ja kulttuuri Laskennalliset kustannukset 37 642 41 352 45 596 4 243 10,3 % Kunnan rahoitusosuus -36 858-40 448-44 949-4 501 11,1 % Valtiononosuus 784 905 647-258 -28,5 % Kulttuurin valtionosuus 3 195 4 147 4 172 26 0,6 % YHTEENSÄ 3 979 5 052 4 819-232 -4,6 % Sosiaali ja terveys Laskennalliset kustannukset 141 708 149 198 156 613 7 415 5,0 % Kunnan osuus -111 726-117 688-123 069-5 381 4,6 % YHTEENSÄ 29 982 31 510 33 543 2 034 6,5 % Yhteensä 36 866 39 476 40 951 1 475 3,7 % Verotulojen tasaus -5 328-5 564-5 462 102-1,8 % YHTEENSÄ 31 538 33 911 35 488 1 577 4,7 %