Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla



Samankaltaiset tiedostot
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖ KUOPION SEUDULLA. Leo Puustinen Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Kuntien uuden sukupolven organisaatio ja toimintamallit. Jyväskylän kaupunki Kehityspäällikkö Jarmo Asikainen Audiapro Oy

Kuopion kaupungin organisaatiouudistuksen ja liikelaitostamisen kokemukset. ööri Mauri Pesonen

Kuopion kaupungin poikkihallinnollinen toimivuus

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

Mieli 2010 Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopiossa Petri Kervola Ohjelmapäällikkö

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA, ERITYISESTI LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA. ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

KUOPION 6 PALVELUALUETTA

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Arjen turvaa kunnissa

KUNTASTRATEGIA

Hyvinvointipalvelujen organisaatio

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus

Oulun palvelumalli 2020:

UUDEN SUKUPOLVEN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN -VERKOSTOHANKE. Loppuraportti

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin

Resurssiviisas kunta Jarkko Majava

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Porin seudun kuntarakenneselvitys

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Uuden sukupolven organisaatio

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Uuden sukupolven organisaatio

Meidän maakunta Jukka Lindberg Muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistus

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet lukien

Valiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja

Uusi organisoituminen

Rajapintojen käyttöönotto, kysely v. 2011

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

LOHJAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO

Kuntajohtamisen suunta 2017

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos

PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI

seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

Kaupunginvaltuusto

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

C21-kaupunkien luottamushenkilöiden palkkiot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-

Uusi kunta ja kuntauudistus

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli asukkaan kaupungit

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

Uusi organisoituminen

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

TEHTÄVÄKUVA

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Turun työllisyyspalvelut Työllisyystoimikunta

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Uuden sukupolven organisaatio

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAMALLISTA KESKI- UUDENMAAN ALUEELLA MARJUT SUO, ERIKOISSUUNNITTELIJA ULKOINEN INTEGRAATIO

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Transkriptio:

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy

USO-kuntien toteutunut kehittämistyö 9/2011 Yhteistoimintarakenteet ja sen vaikutukset Johtaminen ja strategia Organisaatio ja konserni sekä palvelurakenteet Poliittinen johtaminen Pienet kunnat Keskisuuret kunnat Juva, Joroinen, Rantasalmi Taivassalo, Paltamo, Siikajoki Posio, Punkaharju Salla Laitila, Liminka, Lieto, Kitee, Viitasaari Harjavalta, Kerava, Loviisa Forssa, Järvenpää, Nurmijärvi Kempele Isot kaupungit Espoo, Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Oulu, Pori Hämeenlinna, Kuopio, Tampere

Strateginen jämäkkyys ketterä toimeenpano Strategialla keskitetty johtaminen Monimutkainen maailma vaatii organisaatiolta selkeän toimintaympäristölähtöisen strategian ja siihen perustuvan määrätietoisen johtamisen. Monitoimialaorganisaatiossa selkeät linjavalinnat ja resurssien kohdistamisalueet ovat äärimmäisen tärkeitä, varsinkin kun olosuhteet muuttuvat. Strategialähtöinen johtaminen ja koordinointi varmistaa organisaation synergiaetuja ja vähentää osaoptimointia. Operationaalisesti hajautettu toimeenpano Monimutkaisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä toimeenpano ei onnistu keskitetysti, kun asiakkaat ja asiat liikkuvat jatkuvasti. Vaikuttavan toimeenpanon vuoksi vastuullisilla asiantuntijoilla oltava kentällä resurssit, valta ja vastuu, mikä varmistaa asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden.

Tarvitaanko laatikkojen uudistamista? Poliittinen ja ammatillinen organisaatio on monissa kunnissa edelleenkin rakennettu operaatiotason tehtävien ratkaisemista varten ja professioiden näkökulmasta yksittäisiä asioita ratkaisemaan. Professiorakenne ei välttämättä varmista edustuksellisen demokratian edellyttämää vaikuttavaa poliittista johtamista. Sektoriorganisaatiolla ei helposti voida kokonaisvaltaisesti edistää kuntalaisten hyvinvointia ja estää pahoinvointia (elämänkaari ja asiakasryhmät, synergiat ja osaoptimoinnin estämisen, ennaltaehkäisevä toiminta, elinvoiman edistäminen). Johtajien taito ja osaajien työ ratkaisee käytännön työn, mutta tukeeko vai estääkö organisaatio johtamista.

Prosessiorganisaatio ja johtaminen Prosessien monitasoisuus ja linkittyminen on haasteellista ja vaatii näkökulman ja toimintakulttuurin muutosta. Organisaation prosessihierarkia voi muodostua esimerkiksi seuraavasti: 1. asiakas- ja palveluprosessit 2. kuntalais- ja asiakasryhmät sekä palvelukokonaisuudet 3. kuntakonsernin ja poliittinen johtamisen, järjestämisen, taso. Kunnassa ei ole vain palveluprosesseja, vaan myös yhdyskunnan infrastruktuurin sekä yhdyskunnan hyvinvoinnin ja elinvoiman toimintokokonaisuuksia.

PROSESSIJOHTAMISEN SOVELLUKSET KUNNISSA 4.1 Case Kuopio 4.1.1 Kuopion uudistuksen taustat ja vaiheet 4.1.2Palvelualueuudistuksen tavoitteet ja palvelualuekuvaukset 4.1.4 Kuopion kaupungin organisaatiorakenne 4.1.5 Kuopion uudistuksen tulevaisuus 4.2 Case Jyväskylä 4.2.1 Uudistuksen tausta ja tavoitteet 4.2.2 Uuden sukupolven organisaatio Jyväskylässä 4.2.3 Prosessimaiseen toimintaan siirtymisen suurimmat haasteet Jyväskylässä 4.3 Case Kempele 4.3.1 Uudistuksen taustat ja tavoitteet 4.3.2 Kempeleen uusi organisaatiorakenne 4.3.3 Kempeleen toimintamallin haasteet tulevaisuudessa 4.4 Case Tampere 4.4.1 Uudistuksen taustat ja eteneminen 4.4.2 Tampereen ydinprosessit 4.4.3 Asiakaslähtöinen prosessiajattelu ja tulevaisuuden haasteet 4.5 Case Kouvola 4.5.1 Uudistuksen taustat ja tavoitteet 4.5.2 Kouvolan uusi organisaatio 4.5.3 Kouvolan uudistuksen tulevaisuuden haasteet 4.6 Case Järvenpää 4.6.1 Uudistuksen taustat ja tavoitteet 4.6.2 Järvenpään kaupungin organisaatio 4.6.3 Prosessijohtamisen tulevaisuus Järvenpäässä 4.7 Case Punkaharju 4.7.1 Uudistuksen tausta ja tavoitteet 4.7.2 Punkaharjun malli 4.7.3 Punkaharjun tulevaisuuden haasteet

ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset, opiskelijat, työntekijät jne.) Nykyiset asiakkaat (yritykset ja kuntalaiset) Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Tavoitteena uusien asiakkuuksien syntyminen ja nykyisten asiakkuuksien vaaliminen Kuopion kaupungin palvelualueiden välinen palvelustrategia Lapset, nuoret, lapsiperheet, (opiskelevat) Työikäiset Ikäihmiset Yritykset, yhteisöt, järjestöt Asuin- ja toimintaympäristön kehittäminen ja ylläpitäminen Hyvinvoinnin edistäminen Kasvun ja oppimisen tukeminen Tavoitteena ennakoiva, ennaltaehkäisevä, varhain tunnistava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä palveluvalikoima ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET TOIMEENPANTAVAKSI Tukea tarvitsevat perheet Taloudellista tukea tarvitsevat Erityisryhmät Riskiryhmät, sairastuneet, asiantuntijaarviota tarvitsevat Arjessa selviytymisen tukeminen Terveyden huoltaminen Tavoitteena hyvinvointi terveyttä edistävällä työotteella, ohjaten kuntalaiset ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin

VALTUUSTO 43 valtuutettua KEMPELEEN UUSI TOIMINTAMALLI 1.1.2009 - sopimusohjausmalli- ELINVOIMA- VALIOKUNTA PERUSPALVELUT ITSEHALLINTO- VALIOKUNTA KUNNAN- HALLITUS KUNNAN- JOHTAJA JOHTORYHMÄ RESURSSI- VALIOKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖPALVELUT PALVELU VALIOKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA VIRANOMAISLAUTAKUNTA = palvelutuotantojohtaja = palvelutuotantopäällikkö TUKIPALVELU- KESKUS KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA

Punkaharjun organisaatio