GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/4211/2004/1/10 Enonkoski-Savonlinna-Kerimäki 29.11.2004 Hannu Makkonen Heikki Forss NIKKELIMALMITUTKIMUKSET ENONKOSKEN-SAVONLINNAN-KERIMÄEN ALUEELLA VUOSINA 1998-2002
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 29.11.04 Tekijät Hannu Makkonen ja Heikki Forss Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 Kuopio hannu.makkonen@gtk.fi heikki.forss@gtk.fi Raportin laji M19 Toimeksiantaja Raportin nimi Nikkelimalmitutkimukset Enonkosken-Savonlinnan-Kerimäen alueella vuosina 1998-2002 Tiivistelmä Tutkimusalueet sijaitsevat Itä-Suomen läänissä Enonkosken, Savonlinnan ja Kerimäen kunnissa, karttalehdellä 4211. Nikkeliesiintymiä etsittiin Savonlinnan Tolvanniemen intruusion alueelta sekä Laukunkankaan-Hälvälän jaksolta. Tutkimusalueella tehtiin alueellinen painovoimamittaus, geofysikaalisia profiilimittauksia, lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta sekä kairausta (27/1839.80m). Tolvanniemen intruusiosta ei löytynyt viitteitä nikkeliesiintymistä. Enonkosken-Hälvälän jaksosta löydettiin muutama uusi intruusio, mutta ei nikkeliesiintymiä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Enonkoski, geofysikaaliset profiilit, painovoimamittaus, lohkare-etsintä, kallioperäkartoitus, kairaus. Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Enonkoski, Savonlinna, Kerimäki. Karttalehdet 4211 04, 05, 06, 07, 08, 09 ja 11 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus M19 M19/4211/2004/1/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 15 Suomi
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date 29.11.2004 Authors Hannu Makkonen ja Heikki Forss Geologian tutkimuskeskus, PL 1237 70211 Kuopio hannu.makkonen@gtk.fi heikki.forss@gtk.fi Type of report M19 Commissioned by Title of report Nikkelimalmitutkimukset Enonkosken-Savonlinnan-Kerimäen alueella vuosina 1998-2002 (Nickel exploration in Enonkoski-Savonlinna-Kerimäki area during 1998-2002) Abstract The study areas are located in the East Finland Province, in Enonkoski, Savonlinna and Kerimäki municipalities, on the map sheet 4211. Nickel exploration was made in the Tolvanniemi intrusion area and in the Laukunkangas-Hälvälä nickel belt. Exploration methods included areal gravimetrics, geophysical profiles, boulder tracing, bedrock mapping and diamond drilling (27/1839.80 m). No nickel occurrences were found in the Tolvanniemi intrusion. Some new intrusions were found in the Laukunkangas-Hälvälä nickel belt but no nickel occurrences. Keywords Enonkoski, geophysical profiles, gravimetrics, boulder tracing, bedrock mapping, diamond drilling Geographical area Finland, East-Finland Province, Enonkoski, Savonlinna, Kerimäki Map sheet 4211 04, 05, 06, 07, 08, 09, 11 Other information Report serial Archive code M19 M19/4211/2004/1/10 Pages Language Price Confidentiality 15 Finnish
1 JOHDANTO Tutkimusalueet sijaitsevat Itä-Suomen läänissä Enonkosken, Savonlinnan ja Kerimäen kunnissa, karttalehdellä 4211 (kuva 1). Alueella on tehty aiemmin runsaasti nikkelimalmitutkimuksia 1970- ja 1980 luvuilla Outokumpu Oy:n toimesta ja myös Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta 1970- luvulla. Tällä tutkimuksella etsittiin uusia nikkeliesiintymiä tunnetulta nikkelimalmivyöhykkeeltä (Laukunkangas-Hälvälä) ja selvitettiin Tolvanniemen intruusion nikkelimalmipotentiaalia. Tutkimusalueille tehtiin valtausvaraukset Tolvanniemi 1-4 helmikuussa 1998, Kolvonen 1-2 tammikuussa 2000 ja Kiislampi kesäkuussa 2002. Tutkimukset on tehty GTK:n Kuopion yksikön Kallioperä ja raaka-aineet toimialan hankkeissa 12204 ja 2108001. Toimialapäällikkönä on ollut tutkimusten aikana FT Erkki Luukkonen ja tutkimuksista ovat vastanneet allekirjoittaneet. SUORITETUT TUTKIMUKSET Lohkare-etsintä ja esikartoitus Tutkimusavustajat Hannu Koskivuori (HSK) ja Rauli Lempiäinen (RKL) tekivät lohkare-etsintää ja esikartoitusta vuosina 1999 ja 2001 n. kuukauden ajan; v.1999 pääosin Tolvanniemen intruusion alueella ja 2001 Laukunkankaan-Hälvälän nikkelijaksolla. Vuoden 2001 esikartoitukseen kuului lukuisia geofysikaalisten anomalioiden maastotarkistuksia. Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta tehtiin kesinä 1999-2001 ja kartoittajina olivat Hannu Koskivuori (HSK, 1999 ja 2001), Jari Mäkinen (JEM, 2000 ja 2001) sekä Hannu Makkonen (HVM, 2000). Geofysikaaliset tutkimukset Geofysikaalisista tutkimuksista vastasi geofyysikko Heikki Forss. Tolvanniemen intruusion rajojen selvittämiseksi tutkimusalueelle tehtiin painovoima-, Maxmin ja magneettisia profiilimittauksia (liite 1). Profiilien yhteispituus oli 19.8 km ja ne muodostuivat kahdesta risteävästä mittauslinjasta. Geofysiikan mittaukset tehtiin 18.1 2.3.2000 välisenä aikana ja työn tekivät GTK:n Väli-Suomen teknisten mittausryhmät. Painovoimamittaus tehtiin Scintrex CG3-gravimetrilla ja LEVA-20 sekä RRKM-20 letkuvaakoja käyttäen. Painovoima-arvot on sidottu valtakunnalliseen tasoon Geodeettisen laitoksen 1 luokan Varkauden pisteellä. Korkeussidonnat mitattiin cm-gps laitteistolla ja sidottiin N60 järjestelmän kiintopisteistöön. Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliä maa-alueilla ja 50 m:n pisteväliä vesialueilla, jolloin kokonaispistemääräksi tuli 778. Magneettiset mittaukset tehtiin Scintrex EnviMag magnetometrilla 10 m:n pistevälillä kokonaispistemäärän ollessa 1974. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu on korjattu maaasemamittausten perusteella. Maxmin mittauksissa käytettiin 4 taajuutta ( 440, 3520, 14080, 28160 Hz) ja 60 m:n kelaväliä. Mittaus tehtiin 20 m:n pistevälillä ja kaikkiaan mitattiin 992 pistettä. Laukunkankaan-Hälvälän nikkelijaksolla tehtiin ostopalveluna (Suomen Malmi Oy) alueellinen painovoimamittaus vuosien 2000 ja 2001 aikana. Pistetiheys oli 6/km 2 ja mittaus tehtiin GPSgravimetrauksena, GVH=212 (liite 2).
2 Kairaukset Kaikki kairaukset tehtiin GTK:n POKA kalustolla (Geocommando, T-46). Syksyllä 1998 kairattiin Tolvanniemen intruusioalueelle Kelojärven kohteeseen yksi reikä (R331, 75.70 m). Loppukesällä 2000 tehtiin Tolvanniemen intruusion kontaktialueelle kolme reikää (R332-334, yht. 214.60 m) ja Kolvosenjärven kohteeseen kaksi reikää (R335 ja R336, yht. 116.10 m). Kesällä 2002 kairattiin seuraavat kohteet Laukunkankaan-Hälvälän jaksolla: Haponlahti (R337-338, 340-343, yht. 6/387.70 m), Pesäniemi (R344-347, yht. 4/249.10 m), Kiislampi (R348-352, R355, yht. 6/413.50 m), Kohisevankangas (R339, R353-354, yht 3/268.20 m) ja Korkiamäki (R356-357, yht. 2/114.90 m) (liite 3).
3 Haponlahti 10km Pesäniemi Enonkosken Ni-kaivos Kolvosenjärvi 6880.000 Kohisevankangas Hälvälän Ni-kaivos Korkiamäki Kiislampi 6870.000 Kelojärvi Tolvanniemi 4430.000 SAVONLINNA Emäksinen vulkaniitti, amfiboliitti Kiillegneissi Mustaliuske Kalkkikivi Kvartsi-maasälpägneissi Gabro Dioriitti Tonaliitti, trondhjemiitti Kvartsidioriitti, granodioriitti Graniitti Kuva 1. Enonkosken-Savonlinnan-Kerimäen alueen tutkimuskohteet. Kallioperäkartan koonnut H.Luodes Figure 1. Exploration targets in the Enonkoski-Savonlinna-Kerimäki area. Bedrock map compiled by H.Luodes.
4 Mineralogiset tutkimukset Mikroskooppitutkimuksia varten tehtiin 48 kpl kiillotettuja ohuthieitä GTK:n Kuopion hielaboratoriossa. Hieet tutkittiin heijastavassa valossa ja läpivalaisulla. Kemialliset analyysit Malmianalyysejä tehtiin kairasydämistä 75 kpl. Lohkare- ja paljastumanäytteitä analysoitiin 10 kpl. Analyysit tehtiin GTK:n Kuopion laboratoriossa. Kairasydämet analysoitiin kivilajirajat ja malmityyppi huomioiden yleensä n. 1 m:n pätkissä, jotka puolitettiin timanttisahalla. Näytteiden murskaus, jako ja jauhatus tapahtui automaattisella käsittelylinjalla mangaaniteräsvälineillä. Kaikista näytteistä analysoitiin ICP-monimetallianalyysiin kuuluvat komponentit (GTK:n menetelmä 511P; liuotus 90 ºC kuningasvesi, analysointi ICP-tekniikalla) sekä Au, Pd ja Pt (GTK:n menetelmä 521U; liuotus huoneenlämpöisellä kuningasvedellä, kerasaostus elohopealla, analysointi GAAS-tekniikalla). Kokokivianalyysinäytteitä otettiin kairansydämistä 27 kpl sekä paljastumista ja lohkareista 34 kpl. Analyysit tehtiin GTK:n Espoon laboratoriossa menetelmällä 175X (jauhatus Widia-astiassa, analysointi XRF:llä jauhepuristeesta). TUTKIMUSTULOKSET Alueellinen painovoimamittaus Painovoimamittauksissa tuli esille lukuisia selkeitä anomalioita, joissa tehtiin maastotarkistuksia. Useimmat anomaliat osoittautuivat emäksisten intruusioiden aiheuttamiksi ja mittausten avulla löytyi muutamia aiemmin tuntemattomia intruusioita. Käytetty pistetiheys, 6/km 2, näyttäisi sopivan hyvin intruusioiden paikantamiseen (kuvat 2-4 ja 6). Lohkare-etsintä ja esikartoitus Lohkare-etsinnän ja esikartoituksen avulla saatiin konkreettiset viitteet painovoimamittauksissa erottuvasta Haponlahden oliviinipitoisesta intruusiosta tutkimusalueen luoteispäässä (kuva 1). Paikallisessa lohkareikossa on myös plagioklaasi-peridotiittilohkareita, joita ei tavattu intruusion kairauksissa. Merkittäviä uusia nikkelilohkareita löytyi vain yksi: L25-HSK-99, Ni = 0.19 % (XRF 0.32 %), Cu = 0.05 %, S = 0.37 % (X = 6880.700, Y = 4440.830). Lohkare löytyi Kolvosenjärven kaakkoisreunalta ja on kivilajiltaan peridotiittia-serpentiniittiä. Kolvosenjärven intruusiosta ei tunneta ultramafisia osia, joten jos ko. lohkare on peräisen Kolvosenjärven intruusiosta, kohteen malmipotentiaalisuus nousee. Muita vastaavia lohkareita ei kuitenkaan löytynyt, joten asia jäi avoimeksi. Tolvanniemen intruusion alueelta Tölkönniemen kaakkoispuolelta löytyi vähäkiisusia peridotiittilohkareita, minkä perusteella Tolvanniemen intruusioon voi liittyä myös peridotiittisia osia. Tölkönniemestä löytyi myös kiisuuntuneita gabrolohkareita, joissa kuparipitoisuus nousi 0.24 %:iin, mutta nikkelipitoisuudet olivat alhaiset (0.03 %).
5 Kohteelliset tutkimukset Haponlahti - Savonlinna Painovoima-anomalian perusteella intruusio on kooltaan n. 600 x 800 m (kuva 2). Siitä tavattiin kairauksissa ainoastaan gabroluokan kiviä, mutta lohkarehavaintojen perusteella intruusioon liittyy myös plagioklaasiperidotiittia. Gabrot ovat oliviinigabroja (plagioklaasi-oliviini-klinopyrokseeni), pyrokseenigabroja (plagioklaasi-klinopyrokseeni ±ortopyrokseeni) ja noriitteja (plagioklaasiortopyrokseeni±biotiitti). Intruusiosta ei tavattu kiisuuntumia. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 2. Haponlahden tutkimuskohde alueellisen painovoiman (punainen = maksimi, vihreä = minimi) ja matalentomagneettisen (musta = maksimi) yhdistelmäkartalla. Figure 2. Haponlahti study area (boreholes with blue dots) on the combined map of areal gravimetrics (red = maximum, green = minimum) and low altitude airborne magnetics (black = maximum).
6 Pesäniemi - Savonlinna Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 3. Pesäniemen tutkimuskohde alueellisen painovoiman (punainen = maksimi, vihreä = minimi) ja matalentomagneettisen (musta = maksimi) yhdistelmäkartalla. Figure 3. Pesäniemi target on the combined map of areal gravimetrics (red = maximum, green = minimum) and low altitude airborne magnetics (black = maximum). Pesäniemen kohteessa on selkeä gravimetrinen maksimi, johon liittyy magneettisia maksimeja (kuva 3). Rei illä 344 ja 345 lävistettiin vain granodioriittia ja kiillegneissiä, jossa on paikoin magneettikiisu-rikkikiisupirote. Reiät 346 ja 347 lävistivät dioriittia ja gabroa, joissa on paikoin heikko-kohtalainen magneettikiisupirote, mutta nikkelipitoisuus jää kuitenkin parhaimmillaan 0.13 %:iin metrin matkalla. Pyrokseeni-amfiboligabrossa päämineraaleina ovat plagioklaasi, klinoamfiboli, ortopyrokseeni ja biotiitti. Dioriitti koostuu pääosin plagioklaasista, biotiitista, klinoamfibolista ja kummingtoniitista.
7 Kolvosenjärvi - Enonkoski Intruusio sijaitsee Laukunkankaan ja Hälvälän nikkelikaivosten välissä (vrt. kuva 1). Se on pintaleikkauksessa itä-länsisuuntainen ja kooltaan n. 1 km x 3 km. Siitä on tavattu vain gabroluokan kivilajeja. Paljastumahavaintojen perusteella intruusion itäpään kivet ovat emäksisempiä (pyrokseenigabroa) kuin länsipään (runsaasti dioriittia, kuva 4). Lounaisosasta on Outokumpu Oy:n tutkimuksissa löydetty kiisuuntuma, jossa kuitenkin sulfidifaasin nikkelipitoisuus on alhainen. Intruusion itäpään pyrokseenigabroissa on paikoin hieman kiisupirotetta. Kairatuilla rei illä R335 ja R336 tarkistettiin magneettinen anomalia intruusion kaakkoispäässä. Ajatuksena oli, että intruusioon voisi liittyä peridotiittisia osia vastaavassa rakenteellisessa paikassa kuin Laukunkankaan intruusiossa. Reiät lävistivät kuitenkin vain magneettikiisu-rikkikiisupitoista mustaliusketta ja kiillegneissiä, mitkä selittivät ko. anomalian. dioriitti gabro kiillegneissi pegmatiitti pyrokseenigabro Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 4. Kolvosenjärven tutkimuskohde alueellisen painovoiman (punainen = maksimi, vihreä = minimi) ja matalentomagneettisen (musta = maksimi) yhdistelmäkartalla. Paljastumahavainnot pisteillä. Figure 4. Kolvosenjärvi study area (boreholes with blue dots) on the combined map of areal gravimetrics (red = maximum, green = minimum) and low altitude airborne magnetics (black = maximum). Outcrop observations by dots.
8 Tolvanniemi - Savonlinna Tolvanniemi kuuluu osana suureen Joutsenmäen-Tolvanniemen intruusioon, joka on kooltaan n. 5 km x 20 km (kuva 5). Emäksisimmät differentiaatit intruusiossa ovat oliviinigabroa ja pyrokseniittia. Suurin osa intruusiosta on kuitenkin dioriittia ja kvartsidioriittia (Gaal & Rauhamäki 1971). Tölkönniemen oliviinigabrossa (havainnot paikallisista lohkareista) päämineraaleina ovat plagioklaasi, oliviini+serpentiini ja klinopyrokseeni. Oliviinin ja plagioklaasin välillä on ortopyrokseeni-klinoamfiboli-spinelli sauma. R331 kairattiin (Kelojärven kohde) magneettiseen anomaliaan. Se lävisti kiillegneissiä ja magneettikiisu-rikkikiisupitoista mustaliusketta sekä tremoliittikartta, mitkä aiheuttavat anomalian. Tolvanniemen muodostuman itäkontaktiin kairattiin kolme reikää, R332-334. Ne lävistivät pääosin dioriittia, kvartsidioriittia ja kiillegneissiä. Kontaktista ei siis tavattu nikkelipotentiaalisia kivilajeja. Dioriitti koostuu plagioklaasista, sarvivälkkeestä ja biotiitista. Kvartsidioriitissa päämineraaleina ovat plagioklaasi, kvartsi ja sarvivälke. Tolvanniemen intruusion kivissä on paikoin hieman kiisupirotetta, mutta nikkelipitoisuus on alhainen. Kuva 5. Tolvanniemen itruusioalueen tutkimuskohteet (kivilajivärit kuten kuvassa 1) Figure 5. Targets of the Tolvanniemi intrusion are ( colors for rock types as in figure 1).
9 Kiislampi, Korkiamäki, Kohisevankangas - Enonkoski-Kerimäki Kiislammen gabrohavainnot liittyvät n. 2 km pitkän painovoima-anomalian luoteispäähän Hälvälän nikkelikaivoksen vieressä. Kohteeseen kairattiin reiät 348-351 ja 355 (kuva 6). Muodostuman pohjoisreunalla on metsäojissa näkyvissä kiisuuntunutta gabroa, mutta nikkelipitoisuudet eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Kairauksissa tavattiin gabroluokan kiviä ja dioriittia, joten ko. painovoima-anomalia johtuu emäksisestä intruusiosta.yleisimmin esiintyy kummingtoniittigabroa, jossa päämineraalit ovat plagioklaasi ja kummingtoniitti sekä usein myös toinen klinoamfiboli. Noriitissa päämineraaleina ovat plagioklaasi, ortopyrokseeni ja klinoamfiboli. Sarvivälkegabro ja dioriitti koostuvat plagioklaasista, sarvivälkkeestä ja biotiitista. Gabrosta tavattiin heikkoja kiisuuntumia, joissa kuitenkin sulfidifaasin nikkelipitoisuus on erittäin alhainen. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/04 Kuva 6. Kiislammen tutkimusalue alueellisen painovoiman (punainen = maksimi, vihreä = minimi) ja matalentomagneettisen (musta = maksimi) yhdistelmäkartalla. Figure 6. Kiislampi study area (boreholes with blue dots) on the combined map of areal gravimetrics (red = maximum, green = minimum) and low altitude airborne magnetics (black = maximum). Kohisevankankaan kohteeseen kairattiin reiät 339, 353 ja 354. Kahdella em. reiällä lävistettiin dioriittia ja gabroa, kun taas R354 lävisti vain kiillegneissiä ja mustaliusketta. Gabroluokan kivissä on hieman magneettikiisupirotetta, mutta merkittäviä kiisuuntumia ei tavattu. Paljastumista (89- ja 90-HSK-01) tavattiin kummingtoniittigabroa, jossa päämineraalit ovat plagioklaasi, kummingtoniitti, sarvivälke ja biotiitti. Korkiamäen kohteessa (R356 ja R357) on selkeä gravimetrinen anomalia (kuva 6). Läheltä löytynyt pentlandiittipitoinen, särmikäs oliviinigabrolohkare (L11-HSK-01) antoi myös viitteitä emäksisestä
10 intruusiosta. Kairatut reiät lävistivät kuitenkin pääosin kiillegneissiä, joten anomalian aiheuttaja jäi epäselväksi. Kallioperäkartoitus Kartoituksella pyrittiin selvittämään Laukunkankaan-Hälvälän jakson jatkeita kaakkoon ja jakson rakennetta. Tulosten perusteella jakson kaakkoispäässä rakenteet nousevat ylös (poimuakseli painuu luoteeseen), minkä perusteella ko. alue saattaisi edustaa syvempää leikkausta kuin luoteisempi osa jaksoa. Alueella (Iso Sulkava -järvi) esiintyy runsaasti emäksisiä syväkivifragmentteja, mikä viittaa emäksisten intruusioiden läheisyyteen. Etelä-Suomen kaarikompleksin granaatti-kordieriittigneissit tosin tulevat jo kartoitusalueen kaakkoispäähän eikä näin ollen ole varmaa, kuuluvatko ko. emäksiset fragmentit Laukunkankaan-Hälvälän nikkelijaksoon. Kartoituksessa tuli vastaan myös arkeeista pohjaa muistuttavia kiviä, joiden alkuperä olisi syytä tarkistaa (havainnot 29 32-JEM- 2001). Litogeokemia Tutkitut intruusiot sijoittuvat CMA kolmiossa malmipotentiaalisten ortopyrokseenivaltaisten kivien differentiaatiosarjaan (tosin emäksisimmät differentiaatit puuttuvat). Toisaalta sivukivikontaminaatiota ja sitä kautta malmipotentiaalisuutta osoittavan MgO-Zr diagrammin perusteella kohteissa ei ole tapahtunut merkittävää sivukivikontaminaatiota (kuvat 7 ja 8). Kuva 7. Tutkittujen intruusioiden keskikoostumukset CMA kolmiossa. Symbolit 0, 1 ja 2 osoittavat Kotalahden vyöhykkeen intruusioiden luokittelun malmittomiin (0), vähän kiisuja sisältäviin (1) ja malmipotentiaalisiin (2) (Makkonen et al. 2003). Figure 7. Intrusion averages on the CMA plot. Symbols 0, 1 and 2 classify the Kotalahti Belt intrusions into barren (0), low sulphide content (1) and ore potential (2) intrusions (Makkonen et al. 2003).
11 Kuva 8. Tutkittujen intruusioiden keskikoostumus MgO-Zr diagrammilla. Symbolit kuten kuvassa 7. Figure 8. Intrusion averages on the MgO-Zr plot. Symbols as in figure 7. AIHEEN ARVIOINTI Tehdyillä tutkimuksilla pyrittiin suhteellisen nopeasti paikantamaan Enonkosken-Hälvälän nikkelijaksosta uusia esiintymiä. Tutkimuksissa löytyi muutamia uusia intruusioita, mutta ei nikkeliesiintymiä. Uusien intruusioiden löytyminen jaksosta osoittaa kuitenkin, että alueella on vielä hyvät mahdollisuudet myös nikkeliesiintymien löytämiseen. Hannu Makkonen geologi Heikki Forss geofyysikko
12 TUTKIMUSMATERIAALIN TALLENTAMINEN Kairasydämet on talletettu GTK:n Lopen kairasydänarkistoon ja reikäraportit GTK:n Espoon arkistoon. Kairaustiedot ovat myös GTK:n Oracle tietokannassa. Ohuthieet on arkistoitu GTK:n Kuopion hiearkistoon. KIRJALLISUUS REFERENCES Gaál, G. & Rauhamäki, E. 1971. Petrological and structural analysis of the Haukivesi area between Varkaus and Savonlinna, Finland. Bulletin of the Geological Society of Finland 43 (2), 265-337. Makkonen, Hannu & Kontoniemi, Olavi & Lempiäinen, Rauli & Lestinen, Pekka & Mursu, Juha & Mäkinen, Jari 2003. Raahe-Laatokka-vyöhyke, nikkelin ja kullan etsintä-hankkeen (2108001) toiminta vuosina 1999-2003. 90 s., 19 liites., CD-levy. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.4/2003/5. LIITTEET APPENDICES 1. Tolvanniemen geofysikaaliset profiilit Geophysical profiles at Tolvanniemi 2. Alueellinen painovoimamittaus Areal gravimetrics 3. Kairatut reiät Borehole list LIITTYY RELATED MATERIAL 1. Kallioperäkartoitushavainnot, outcrop observations: 1 17-HSK-99, 27-HSK-99, 89 90- HSK-01, 114 117-HSK-01; HVM-00-1 25; 32 185-JEM-2000 ja 25 90-JEM-2001. 2. Lohkarehavainnot, boulder observations: L22 26-HSK-99, L5 L12-HSK-01; RKL-01- L82; HVM-00-L1 2. 3. Kairanreiät ja raportit, boreholes and reports: M52.5/4211/98/R331, M52.5/4211/00/R332-336, M52.5/4211/R337-357. 4. Kiillotetut ohuthieet, polished thin sections:, Ku27789, Ku28739-28740, Ku29627-29628, Ku30671-30678, Ku31209-31235, Ku31566-31573. 5. Kemialliset analyysit, chemical analyses: til.nro 62037 (L99300287-300, 511P kaira), 62061 (L02788571-631, 511P kaira), 52999 (L99321375-384, 511P lohkare ja paljastuma), 62062 (L02828550-76, 175X kaira), 62058 (L02001868-882, 175X, lohkare ja paljastuma), 62044 (L99020593-604, 614-618, 620-621, 175X, lohkare ja paljastuma). 6. Geofysikaaliset profiilikartat, geophysical profile maps: Gravimetrinen mittaus: Q21.1/4211 04,05,07 /2000/1 1:50000 Magneettinen mittaus: Q22.23/4211 04,05,07 /2000/1 1:50000 Sähköinen (Maxmin) mittaus: Q24.11/4211 04,05,07 /2000/1 1:50000
Liite 1
REIKÄ KOHDE X-KOORD Y-KOORD SUUNTA KALT. PITUUS (m) M421102R337 Haponlahti 6888623 4431126 360 90 21.60 M421102R338 Haponlahti 6888744 4430997 360 90 100.50 M421102R340 Haponlahti 6888623 4431126 340 45 35.50 M421102R341 Haponlahti 6888744 4430997 135 45 104.20 M421102R342 Haponlahti 6888682 4431030 135 45 95.30 M421102R343 Haponlahti 6888724 4431035 45 45 30.60 M421198R331 Kelojärvi 6869330 4440270 180 60 75.70 M421102R348 Kiislampi 6878768 4446301 360 90 101.90 M421102R349 Kiislampi 6878639 4446396 360 90 101.80 M421102R350 Kiislampi 6878561 4446332 360 90 102.00 M421102R351 Kiislampi 6878911 4446247 360 90 9.60 M421102R352 Kiislampi 6878874 4446097 360 90 22.20 M421102R355 Kiislampi 6878477 4446240 60 45 76.00 M421102R339 Kohisevankangas 6879123 4445445 10 45 102.80 M421102R353 Kohisevankangas 6879167 4445394 10 45 102.00 M421102R354 Kohisevankangas 6879127 4445594 345 45 63.40 M421100R335 Kolvonen 6880635 4440909 360 90 53.10 M421100R336 Kolvonen 6880577 4440817 360 90 63.00 M421102R356 Korkiamäki 6877600 4445815 150 45 81.00 M421102R357 Korkiamäki 6877548 4445595 172 45 33.90 M421102R344 Pesäniemi 6884987 4430679 360 90 27.70 M421102R345 Pesäniemi 6885053 4430533 360 90 13.50 M421102R346 Pesäniemi 6885007 4430565 160 45 104.30 M421102R347 Pesäniemi 6885042 4430529 210 45 103.60 M421100R332 Tolvanniemi 6868008 4442536 100 45 90.10 M421100R333 Tolvanniemi 6868017 4442488 100 45 63.70 M421100R334 Tolvanniemi 6868079 4442090 100 45 60.80 yht. 1839.80 Liite 3