GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3234/-03/1/1 0 Rantasalmi, Joroinen Tiemassaari Hannu Makkonen ja Heikki Fors s

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3234/-03/1/1 0 Rantasalmi, Joroinen Tiemassaari Hannu Makkonen ja Heikki Fors s NIKKELIMALMITUTKIMUKSET TIEMASOJAN, KOIRASAAREN JA PÖLKKYINNIEMEN KOHTEISSA RANTASALMEN-JOROISTEN TIEMASSAARESSA VUOSINA

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHT I Päivämäärä Tekijät Raportin laj i M1 9 Hannu Makkonen hannu.makkonen Tsf.fi Toimeksiantaj a Heikki Forss heikki.forss@gsf.fi Geologian tutkimuskeskus, PL Kuopio Raportin nimi Nikkelimalmitutkimukset Tiemasojan, Koirasaaren ja Pölkkyinniemen kohteissa Rantasalmen - Joroisten Tiemassaaressa vuosina Tiivistelm ä Rantasalmen-Joroisten Tiemassaaressa tavattiin malmiviitteitä kalliosta Tiemasoja 1 ja Tiemasoja 2 kohteissa. Tiemasoja 1 on kartoituksen, geofysiikan ja kairausten (4/ m) perusteella pienialainen gabroon liittyvä nikkeliesiintymä. Paljastumanäytteissä Ni -pitoisuus on s2.08% (NisF = %), mutta kairauksissa kiisuuntumaa ei tavoitettu. Tiemasoja 2 liittyy tutkimusten mukaan (kairaus:5/ m) peridotiittiin, joka on pintaleikkauksessaan n. 800 m pitkä ja m leveä. Peridotiitin SE -päässä sijaitseva kiisuuntuma on kuitenkin kapea (<2 m) ja keskimääräinen Ni - pitoisuus s0.2 % (NiS F = %). Molemmissa kiisuuntumissa PGE -pitoisuudet ovat koholla. Tiemasoja 1 :n palanäytteissä Pd on korkeimmillaan 570 ppb. Tiemasoja 2:n kairanrei'issä Pd - pitoisuus nousee analysoiduissa näytteissä parhaimmillaan 360 ppb :aan kanden metrin matkalla. Mikroanalyysien perusteella Pd ja Pt esiintyvät pääosin sulfoarsenideissa. Tutkimusalueelle jäi selvittämättömiä nikkelimalmilohkareita, joissa myös on kohonneita PGE-pitoisuuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne. ) Rantasalmi-Joroinen, Tiemassaari, nikkeli, palladium, lohkare-etsintä, kartoitus, geofysiikka, kairaus, litogeokemia, iskuporanäytteenotto Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen lääni, Rantasalmi-Joroinen, Tiemassaar i Karttalehdet Muut tiedo t Arkistosarjan nimi Arkistotunnu s M M19/3234/-03/1/1 0 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 18 Suomi

3 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Hannu Makkonen hannu.makkonen@gsf.fi Heikki Forss heikki.forssa,gsf.fi Geologian tutkimuskeskus, PL Kuopi o Type of report Ml 9 Commissioned by Title of report Nikkelimalmitutkimukset Tiemasojan, Koirasaaren ja Pölkkyinniemen kohteissa Rantasalmen- Joroisten Tiemassaaressa vuosina Abstract In Tiemassaari area in the Rantasalmi and Joroinen municipalities ore indications from bedrock wer e met at Tiemasoja 1 and Tiemasoja 2 prospects. Based on mapping, geophysics and percussion and diamond drillings (4/ m) Tiemasoja 1 is a small gabbro hosted mineralization met only in outcrops, where the Ni content is s2.08% (Nis F = %). Tiemasoja 2 (drilling: 5/ m) i s connected with a 800 m long and m wide peridotite sill. The mineralization in its SE end i s however narrow (<2 m) and averaging only 0.2 % Ni (NisF = %). Both mineralizations show PGE enrichment. In the Tiemasoja 1 samples Pd reaches 570 ppb. In the Tiemasoja 2 boreholes 2 m's intersection with 360 ppb Pd has been analysed. Microprobe studies indicate, that Pd and Pt occu r mainly within sulfarsenides. There are still in the study area nickel ore boulders also with increased PGE contents and not traced into their source area. Keywords Rantasalmi, Joroinen, Tiemassaari, nickel, palladium, boulder tracing, bedrock mapping, geophysics, diamond drilling, percussion drilling, lithogeochemistry. Geographical area Finland, East-Finland Province, Rantasalmi, Joroinen, Tiemassaari Map sheet Other information Report serial Archive cod e M M19/3234/-03/1/10 Pages Languag e Price Confidentiality 18 Finnish

4 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 1 SUORITETUT TUTKIMUKSET JA TULOKSET 1 Lohkare-etsintä ja esikartoitus 1 Detaljimagnetometraus ja kartoitus 4 Kallioperäkartoitus 4 Geofysikaaliset maastomittaukset 6 Tutkimuskaivaukset 7 Iskuporanäytteenotto 7 Kairaus 10 Oliviinianalyysit 10 PGE analyysit l l TUTKIMUSMATERIAALIN TALLENTAMINEN 1 2 AIHEEN ARVIOINTI 1 3 LIITTEET 1 3 LIITTYY 13

5 1 JOHDANTO Nikkelimalmitutkimukset Rantasalmen-Joroisten Tiemassaaren alueella (kuva 1) aloitettiin v Tarkoituksena oli selvittää Haukiveden länsipuolisen alueen nikkelipotentiaalia. Alueelle tehtii n kesäkuussa kahdeksan km2:n valtausvaraus nimellä Tiemassaari. Tutkimusten yleisjohdosta vastasi FL Elias Ekdahl ja tutkimuksista allekirjoittaneet. SUORITETUT TUTKIMUKSET JA TULOKSE T Lohkare-etsintä ja esikartoitu s Lohkare-etsintää Tiemassaaren alueella tekivät kesällä 1992 Rauli Lempiäinen (RKL) ja Veikko Auti o (VA). Parhaimmat nikkelimalmiviitteet löytyivät Pölkkyinniemen ja Tiemasojan alueilta. Lisäksi merkittävä nikkelipitoisuus oli lohkareessa VA-92-L6 (taul.1, kuva 2). Taulukko 1. Tiemassaaren parhaat kesällä 1992 löytyneet nikkeliviitteet. Table 1. The best nickel ore indications in the Tiemassaari area found in summer NÄYTE X-koord Y-koord kivilaji Ni % Cu % Pd ppb S % Nisf % POLKKYINNIEMI RKL-92-L gb < RKL-92-L gb < RKL-92-L gb < VA-92-L gb < TIEMASOJA 1 NÄYTE gb-prd NÄYTE gb-prd NÄYTE gb-prd NÄYTE gb-prd MUUT VA-92-L gb RKL-92-L gb < Pölkkyinniemen lohkareet löytyivät tieleikkauksesta (tienro 464). Lähellä lohkareiden löytöpaikkaa on gabrokallio, jota on louhittu tien rakentamisen yhteydessä ja lohkareiden emäkallion arveltiin sijaitsevan kyseisessä muodostumassa. Myöhemmin kesällä löytynyt Tiemasojan nikkeliesiintymä on kuitenki n jäätikön kuljetussuunnan perusteella myös yksi mahdollinen lohkareiden lähtöpaikka. Toisaalta vaikka lohkareissa on paikoin runsaasti magneettikiisua, niiden suskisarvot ovat alhaiset, kun taas Tiemasoja n esiintymän malminäytteissä on huomattavan korkeita suskisarvoja (esim x 10"6 SI). Lohkareiden lähtöpaikka jäi näin ollen avoimeksi.

6 Kuva 1. Tutkimusalueen sijainti. Alimpaan kuvaan on merkitty mustilla pisteillä kairauspaikat. Fig. 1. Location of the study area. Black dots in the lowest figure show the drilling sites. 2

7 Kuva 2. Tiemassaaren nikkelimalmiviitteet. Punaiset neliöt ovat kallionäytteitä ja kolmiot lohkareita. Fig. 2. Nickel ore indications in the Tiemassaari area. Bedrock samples as red squares and boulders as triangles.

8 4 Tiemasojan esiintymä löytyi lohkare-etsintöjen yhteydessä. Ojan penkalta löydetyissä gabrolohkareiss a oli korkeat nikkelipitoisuudet sekä lisäksi merkittävät Pd-pitoisuudet (taul. l ). Myöhemmin selvisi, että Outokumpu Oy oli tutkinut aihetta -70 ja -80 luvuilla. Muista löydetyistä lohkareista paras on VA-92-L6 (Ni=0.86%), joka sijaitsee Tiemassalon länsipääss ä (kuva 2). Pienestä Koirasaaresta löytyi gabropaljastuma, mikä sopi sijaintinsa puolesta lohkareen lähtöalueeksi. Suoritetun kallioperäkartoituksen perusteella kyseinen gabroesiintymä on kuitenkin pien i eikä sisällä merkittäviä kiisuuntumia (liite 1). Lohkareen suskisarvon perusteella lähtöpaikassa o n magneettinen anomalia ; tosin voimakas remanenssi voi muuttaa suskisarvon perusteella syntyvä ä anomaliaa (K (10E-6 SI) = 1710; Q = 25.9). Detaljimagnetometraus ja -kartoitus Tiemasoja 1 esiintymän alueella tehtiin pienialainen magnetometraus Jalander -magnetometrillä 5x5m :n ruudukolla kesällä 1992 (R.Lempiäinen). Kiisuuntuma erottuu mittauksessa selkeänä positiivisena anomaliana, mutta kooltaan pienenä (kuva 3). Kiisuuntuma on näkyvissä Tiemasojan seinämässä. Noin kaksi metriä syvää ojaa tehtäessä on paikoi n jouduttu louhimaan kalliota. Kallioseinämät kartoitettiin kiisuuntuman molemmin puolin. Kiisuuntuma on pienialaisessa gabrossa, joka puolestaan rajoittuu kiillegneissiin/pyrokseenigneissiin. Gabro o n emäksisempää kiisuuntuman kohdalla. Runsaspirotteinen kiisuuntuma on paksuudeltaan yhden metri n (kuva 3). Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta tehtiin loppukesällä 1992 Tiemasojan ja Koirasaaren alueilla (havainnot Raul i Lempiäinen, RKL , liitteet 1 ja 2). Tiemasojan alueen kartoituksissa selvisi, että Tiemasoja 1 nikkeliesiintymän isäntäintruusio on pienialainen. Sen sijaan Tiemasoja 2 nikkeliesiintymän esiintymän isäntäkivenä on peridotiitti, joka esiintyy n. 800 m pitkänä ja n m leveänä, NW-SE -suuntaisen a kerrosjuonena. Peridotiittisillin kaade on luoteeseen. Päämineraaleina siinä ovat sarvivälke j a klinopyrokseeni, mutta emäksisimmissä tyypeissä päämineraaleina on myös ortopyrokseenia j a oliviinia. Myös alueelta tavatut gabrot esiintyvät kapeina kerrosmyötäisinä juonina. Ne koostuvat sarvivälkkeestä, plagioklaasista ja vaihtelevasti joko ortopyrokseenista tai klinopyrokseenista. Sillein ä ja myös pahkuina esiintyvät dioriitit on erotettu gabroista suuremman kvartsimääränsä perusteella. Liitteenä 2 oleva kallioperäkartta Tiemasojan alueelta on piirretty tehdyn kartoituksen ja varsinkin NE - osaltaan 1 : kallioperäkartan perusteella. Kallioperäkartoituksen yhteydessä mitattiin jokaiselta paljastumalta suskisarvo eri kivilajeista (arvo t havaintolomakkeissa). Lisäksi otettiin petrofysikaalisiin tutkimuksiin näytteitä kahdelta KL -linjoituksen L-linjoillta (L= ja L=99.080, kts. liite 2). Liitteessä 3 on esitetty tiheys-, suskeptiivisuus - ja johtavuusarvot ko. näytteistä. Peridotiitit erottuvat korkeamman tiheyden puolesta muista kivilajeista, mutta suskeptiivisuusarvot ovat korkeimmat amfiboliitissa ja kvartsidioriitissa näytteiden sisältämän magnetiitin ansiosta.

9 Kuva 3. Detaljimagnetometraus Jal ander-magnetometrilla, litologia ja kairanreiät Tiemasoja 1 kohteessa. Fig. 3. Detailed magnetic ground survey i(jålander magnetometry)lithology and boreholes in the Tiemasoja 1 target.

10 6 Geofysikaaliset maastomittaukse t Magneettiset mittaukset on esitettyliitteissä 4 ja 5. Tiemasoja Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 1.3 km2 suuruisella alueella 5 m :n pisteväliä ja 20 m :n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin syys-marraskuussa 1992 ja työstä vastasi GTK :n Väli-Suomen ryhmä. Mittaukset tehtiin Scintrex MP-2 protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella. Lisäksi mitattiin kaksi yhteispituudeltaan 1.5 km systemaattisen alueen ulkopuolelle jatkuvaa profiilia. Slingram-mittaukset Johteiden paikantamiseksi mitattiin slingram- menetelmällä samainen 1.3 km2 systemaattinen alue kuin magneettisella mittauksellakin. Mittaus tehtiin syys-marraskuussa Mittauksessa käytettiin 20 m :n pisteväliä, 40 m:n linjaväliä, Hz taajuutta ja 60 m :n kelaväliä. Mittauksen suoritti GTK:n Väli- Suomen geofysiikan ryhmä ja laitteistona oli GTK:n omavalmiste slingram (mallia NP). Gravimetriset mittaukset Gravimetrinen mittaus tehtiin kahdella rinnakkaisella profiililla, yhteispituudeltaan 3,2 km. Mittauksissa käytettiin 20 m:n pisteväliä. Mittaukset tehtiin GTK :n Worden -gravimetreilla sekä RR KM-20 letkuvaa'alla ja työ tehtiin loka- ja joulukuussa 1992 ja sen teki GTK :n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä. Mittaus on sidottu valtakunnalliseen tasoon geodeettisen laitoksen I luokan painovoimaverkon Var - kauden pisteellä. Korkeus on sidottu N60järjestelmään järvien pinnan tasoihin. Latauspotentiaalimittaukset Kiisulävistysten koon ja jatkeiden määrittämiseksi tehtiin latauspotentiaalimittaus yhdellä malmimaadoituksella. Mitattiin systemaattinen 0.03 km2:n detaljialue maanpintamittauksena 5 m :n pisteväliä ja 10 m:n linjaväliä käyttäen. Työn teki GTK :n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä toukokuussa 1993 GTK:n Gefinex 100 mittauslaitteistolla. IP-mittaukset IP-mittauksia tehtiin samoilla kahdella profiililla kuin gravimetrisiakin. Yhteispituudeltaan profiilit olivat 1860 m. Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliä ja dipoli-dipoli- konfiguraatiota (N=3 ja a= 2 0 m). Mittauksen teki GTK:n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä lokakuussa 1992 Scintrex IPR-1 0 vastaanotinta ja IPC-250 1ähetintä käyttäen. Pölkkyinniemi Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 0.33 km2 suuruisella alueella 5 m :n pisteväliä ja 20 m :n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin loka-marraskuussa 1992 ja työstä vastasi GTK :n Väli-Suomen ryhmä. Mittaukset tehtiin Scintrex MP-2 protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella.

11 7 Slingram-mittaukset Slingram- menetelmällä mitattiin samaisella systemaattisella alueella kuin magneettisella mittauksellakin, kuitenkin vain 0.11 km2 kokoisena.' Mittaus tehtiin loka-marraskuussa Mittauksessa käytettiin 20 m:n pisteväliä, 40 m:n linjaväliä, Hz taajuutta ja 60 m:n kelaväliä. Mittauksen suoritti GTK:n Väli-Suomen geofysiikan ryhmä ja laitteistona oli GTK:n omavalmiste slingram (malli a NP). Koirasaar i Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin systemaattisena 0.21 km 2 suuruisella alueella 5 m :n pisteväliä ja 1 0 sekä 20 m:n linjaväliä käyttäen. Työ tehtiin maaliskuussa 1993 ja työstä vastasi GTK:n Väli-Suomen ryhmä. Mittaukset tehtiin Scintrex MP-2 protonimagnetometreilla totaalikomponentti-mittauksena. Maan magneettikentän ajallinen vaihtelu korjattiin maa-asemamittausten perusteella. Tutkimuskaivaukse t Syksyllä -92 tehtiin Tiemasoja 2 kohteeseen 30 m pitkä ja 2 m leveä tutkimusoja (HVM-92-M1). Kyseinen paikka tuli esille geofysikaalisissa mittauksissa ja kiisuuntuman sijainti varmistettiin pienialaisella Cobra -näytteenotolla. Montun pohjoisosassa kivilaji on sarvivälke-pyrokseenigabroa j a eteläosassa gabroa sekä peridotiittia, joka koostuu pääosin sarvivälkkeestä ja klinopyrokseenista. Emäksisimmät osat ovat 1-2 metrin paksuisia ja kiisuuntuma liittyy niihin. MAGK-LUKI -pirotetta on näkyvissä muutaman metrin matkalla ja lähes kompaktia kiisua on n. metrin leveydellä. Muodostuman kaade on 60 etelään. Montusta otettiin 27 minikairanäytettä 26 :sta pisteestä analyysejä, hieitä ja petrofysikaalisia tutkimuk - sia varten. Ni-pitoisuus kohoaa yli 0..1% :n kanden metrin matkallaj a siitä puolen metrin välein otettujen neljän näytteen keskiarvo on 0.50 % Ni ja 0.30% Cu. Maksimi Ni-pitoisuus on 1.00 % ja sulfidifaasin Ni-pitoisuus alhainen, n. 2 %. Pd-pitoisuus on kaikissa näytteissä < 50 ppb (kuvat 4 ja 5). Iskuporanäytteenott o Syksyn -92 ja talven aikana otettiin iskuporanäytteitä Cobra-kalustolla Tiemasojan alueelta j a myös muutama piste Pienen Koirasaaren kohteesta (yht. 126p/164n). Näytteenottajina olivat Veikko Autio, Rauli Lempiäinen ja Heikki Karvonen. Näyte pyrittiin ottamaan mandollisimman läheltä kallion pintaa. Ensimmäisen vaiheen näytteenotossa (pisteet ) otettiin, jos mandollista, sekä rapakallio/kallionäyte että moreeninäyte, jotka analysoitiin erikseen. Rapakallio/kallionäytteissä tavattiin merkittäviä Ni-pitoisuuksia Tiemasoja 2 kohteen lisäksi Immontaipaleen talon länsipuolelta. Ni-pitoisuus oli siellä korkeimmillaan 4140 ppm ja Cu-pitoisuus 4320 ppm. Liitteessä (6) on esitetty Tiemasojan alueen Ni-pitoisuudet rapakallio/kallio- ja moreeninäytteissä.

12 x

13 Kuva 5. Poilddleikkaus tutkimusojasta HVM-92-M1 (vrt. teksti). Fig 5. Cross section through the trench HVM-92-M1 (see text). 9

14 1 0 Kairaus Kairaus tehtiin maaliskuussa 1993 GTK:n POKA-kalustolla (liite 7). Tiemasoja 1 kohteeseen kairattii n 4 reikää, R325-R328, yhteensä m. Rei'issä tavattiin peridotiittia ja gabroa-dioriittia pyrokseenigneissin ympäröimänä, mutta ei Ni-malmia. Magneettinen anomalia tunnetun kiisuuntuma n länsipuolella aiheutuu kairausten perusteella peridotiitista (liite 5). Pyrokseenigneississä päämineraaleina ovat plagioklaasi, ortopyrokseeni, biotiitti ja kvartsi. Peridotiitti on oliviini-ortokumulaattia, jossa päämineraaleina ovat klinoamfiboli, oliviini+serpentiini ja ortopyrokseeni. Lisäks i tavattiin hienorakeisempaa ultramafista kiveä, joka koostuu pääosin sarvivälkkeestä ja ortopyrokseenista. Gabron päämineraalit ovat sarvivälke, plagioklaasi, biotiitti ja joskus myös klinopyrokseeni. Dioriitissa päämineraaleina ovat plagioklaasi ja biotiitti sekä paikoin myös ortopyrokseeni. Sulfideina ultramafisissa kivissä esiintyvät MAGK, PENT, CUKI, NIKK,GERS, COHO, MAUC ja MONO sekä mahdollisesti PGE- mineraaleja. Tiemasoja 2 kohteeseen kairattiin myös 4 reikää, R329-R332, yhteensä m. Rei'issä tavattiin dioriittia, gabroa ja peridotiittia, joka koostuu pääosin sarvivälkkeestä ja klinopyrokseenista. Kaikki reiät lävistivät peridotiitista olevan kiisuuntuman. Sen paksuus on kuitenkin vain n. lmja Ni-pitoisuus jää alhaiseksi : paras metrin pätkä (R331/ ) sisälsi 0.20% Ni ja 0.14% Cu. Reiässä 329 tavattiin merkittävää Pd-pitoisuuden nousua :10.05m-11.05m: 517 ppb, 11.05m-12.05m: 204 ppb (kuva 6). Sulfidimineraaleja kiisuuntumassa ovat MAGK, CUKI, PENT, SKII ja MOHO. Vuonna 2002 analysoitiin myös kiisuuntumien reunoilta Pd+Pt+Au rei'istä 325, 326, 329, 330, 331, 332 ja 333. Vain reiässä 331 oli pitoisuuden nousua välillä (Pt 146 ppb). Perusmetallit määritettiin GTK:n menetelmällä 511A, S menetelmällä 810L ja Pd+Au menetelmällä 521U. Vuoden 2002 analyyseissä (tilaus 62055) käytettiin menetelmää 511P perusmetalleille ja rikille sekä menetelmää 521U kullalle, palladiumille ja platinalle. Peridotiittijakson länsipäähän kairattiin yksi reikä (R333, 39.00m). Se lävisti kvartsidioriitin ympäröimänä peridotiittikerroksen, jossa oli kuitenkin vain satunnaisia MAGK/CUKI -rakeita. Oliviinianalyysit Kolmesta näytteestä (Tiemasoja 1 : R325/14.80, R325/18.00 ja Tiemasoja 2 : R328/2.25) analysoitiin oliviini ja lisäksi joitakin ortopyrokseenirakeita. GTK:n Espoon mikroanalysaattorilaboratoriossa. Oliviinin keskimääräiset Fo- ja Ni -pitoisuudet ovat : NÄYTE Fo mol-% Ni ppm R325/ R325/ R328/ Tiemasoja 2:n näytteessä oliviini muistuttaa asunsa perusteella muualta Rantasalmelta tavattuj a metarnorfisia oliviineja, joten sen koostumuksesta ei voi arvioida magman rikkikylläisyyttä. Tiemasoja 1 :n näytteiden perusteella (olettaen, että oliviini on magmaattista) rikkiä ei ole ollut runsaasti läsnä oliviinin kiteytyessä.

15 1 1 Kuva 6. Kairausprofiili R329-R330. Fig. 6. Drilling profile R329-R330. PGE -analyysit Tiemasoja 1 kohteen viidestä palanäytteestä ja lohkareista VA-92-L6 sekä RKL-92-L7 analysoitii n platinaryhmän metallit (+Au ja Ag) ICP-MS -menetelmällä (714M) GTK:n Espoon laboratoriossa. Vain Pd-pitoisuus kohosi merkittävästi. Korkein Pt- pitoisuus oli näytteessä RKL-92-L7 (taul. 2). Kondriittinormalisoidulla diagrammilla tarkasteltuna Tiemasojan näytteissä on platinan kohdalla kuoppa (kuva 7). Taulukko 2. PGE -analyysit (ppb). Table 2. PGE analyses (ppb). Näyte Tiemasojal Tiemasoja2 Tiemasoja3 Tiemasoja4 Tiemasoja5 RKL-92-L7 VA-92-L 6 N i (%) Cu (%) S (%) Os l r Ru Rh Pt Pd Au Re Pt/(Pt+Pd) Pt/Ir Pd/I r

16 1 2 Kuva 7. Kondriittinormalisoidut (Cl) sulfidifaasille lasketut PGE-pitoisuudet Tiemasoja 1 näytteissäja kandessa Tiemassaaren lohkareessa (merkitty tunnuksella). Fig. 7. Average in 100 % sulfides/concentration in Cl chondrite for the samples of Tiemasoja 1 and two boulders in Tiemassaari (with a label). Kolmesta kiillotetusta ohuthieestä (Tiemasoja 1 : R325/14.80, R325/18.00 ja Tiemasoja 2 : R328/2.25) tehtiin mikroanalyysejä pentlandiitista, gersdorffiitista, maucheriitista, nikkoliitista ja kobaltiitist a GTK:n Espoon mikroanalysaattorilaboratoriossa (K.Kojonen). Pentlandiitin ja sulfoarsenidien Pd - pitoisuus vaihteli välillä ppm (yksi analyysi alle määritysrajan) ja korkeimmat pitoisuude t tavattiin maucheriitista ja gersdorffiitista. Platinaa tavattiin vain kahdessa maucheriittianalyysissä, 139 ja 156 ppm (liite 8). PGE -mineraaleja ei löytynyt hakuajossa. TUTKIMUSMATERIAALIN TALLENTAMINE N Kairansydämet on talletettu GTK :n Lopen kairasydänarkistoon ja reikäraportit GTK :n Espoon arkistoon. Kairaustiedot ovat myös GTK :n Oracle -tietokannassa. Hieet on talletettu Kuopion hiearkistoon. Iskuporanäytetiedot ja lohkaretiedot löytyvät Kuopiosta ja ne tullaan tallentamaa n Oracle tietokantaan.

17 1 3 AIHEEN ARVIOINTI Ni-malmimahdollisuudet Tiemassaaren kohteissa ovat pienet, koska tutkitut kiisuuntumat ovat hyvi n pienialaisia. Myös isäntäintruusioiden edustama magmamäärä on niin pieni, ettei kohteista voi odotta a löytyvän kooltaan merkittäviä Ni-malmeja. Sen sijaan Tiemasoja 1 ja 2 kohteet tekee mielenkiintoisiks i niiden anomaalisen korkea PGE-pitoisuus. LIITTEET APPENDICES 1. Koirasaaren litologinen kartt a 1. Lithological map of the Koirasaari area 2. Tiemasojan litologinen kartta 2. Lithological map of the Tiemassaari area 3. Petrofysiikka 3. Petrophysics 4. Tiemassaaren magneettiset mittausalueet 4. Magnetic measurements in Tiemassaari area 5. Magneettinen kartta ja kairanreikien sijainti 5. Magnetic map and drilling sites 6. Iskuporanäytteenotto 6. Percussion drilling 7. Lista POKA -rei'istä 7. Borehole list 8. Pentlandiitin ja sulfoarsenidien PGE -analyysit 8. PGE analyses ofpentlandite and sulfarsenides LIITTYY RELATED MATERIAL 1. Kallioperähavainnot: RKL (myös Oracle -kannassa) 1. Bedrock mapping data 2. Lohkarehavainnot : RKL-92-L1 L7, VA-92-L1 L8 2. Boulder data 3. Kiillotetut ohuthieet: Ku , Ku19598, Ku , Ku20029, Ku , Ku , Ku , Ku20858 (Lätkä), Ku Polished thin sections 4. Syväkairausraportit : M52.5/3234/93/R325-R333 (myös Oracle -kannassa). 4. Borehole reports 5. Reikäprofiilit : M52.5/3234/93/R325-R333.

18 14 5. Drilling profiles 6. Kemialliset analyysi t Lohkareet ja kallionäytteet : Til.nrot 36593, 36594, 36595, 36597, 45541(PGE). Iskuporanäytteenotto : Til.nrot 35547, 35705, Pokanäyttenotto: Til.nrot 47247, Chemical analyses 7. Mikroanalyysit 7. Microprobe analyses 8. Mikroskooppivalokuvat 8. Photomicrographs 9. Petrofysiikka 9. Petrophysics 10. Geofysikaaliset kartat 10. Geophysical map s Linjoitus : Q06/ :20000 Gravimetrinen mittaus : Q21.1/323404/ :4000 Magneettinen mittaus : Q22/323404/1992/1 1 :4000 Q22/323404/1992/2 1 :4000 Q22/323404/1992/3 1 :4000 Sähköinen (slingram) mittaus : Q24.1/323404/1992/1 1 :400 0 Q24.1/323404/1992/2 1 :4000 IP-mittaus : Q28.4/323404/92 1 :4000 Latauspotentiaalimittaus : Q28.3/323404/ :2000

19 r~y~

20

21 LIITE 3 Näyte X-koord Y-koord Kivilaji Suskeptiivisuu s Tiheys Johtavuu s K(10E-6 SI) D(Kg/m3) M(10E-3 Alm ) KVARDR KVARDR PYRGN GB PYRGN GB MALMI GB AFB KVARDR DR PRD PRD GB-DR GB-DR KVARDR KVARDR KGN KGN- KVARDR KGN KVARDR KVARDR KVARDR DR KVARDR PRD DR KVARDR PYRGN? KVARDR G RAN KG N HAPAN GN KGN

22 LIITE 4 Systemaattiset magneettiset mittausalueet Koirasaaren. Pölkkyinniemen ja Tiemasojan tutkimuskohteissa. Magnetic measurement anas on Koirasaari. PiUnyinnienri and 7ienrasoja.

23 LIITE 5

24

25 Liite 7 Tiemassaaren Poka -reiät Reikä X-koord Y-koord L-koord K-koord Suunta/kulma Pituus (m) / / / / / / / / /

26 LIITE 8 Geological Survey of Finlan d Pentlandite and sulfarsenides from Tiemasoja, Rantasalmi CSIRO Quantitative Trace Analysi s Label : PGE1 35 kv, 495 na, 600 s measuring time Printout Date : Dec 4 10 :11 : Ir n.d. sd 10.5 GM R325/14.40pn GM R325/14.40pn n.d n.d n.d GM R325/14.40pn n.d n.d n.d GM R325/14.40pn n.d n.d n.d. 1 0 GM R325/14.40grs n.d. 8.4 n.d n.d GM R325/14.40pn n.d. 8.3 n.d n.d. 7.2 n.d GM R325/18.00pn n.d n.d n.d GM R325/18.00pn n.d n.d n.d GM R325/18.00cob n.d. 9.4 n.d n.d GM R325/18.00nic n.d. 9.8 n.d n.d. 1 2 GM R325/18.00nic n.d. 9.8 n.d n.d. 1 2 GM R325/18.00nic n.d. 9.8 n.d n.d GM R325/18.00cob n.d. 9.4 n.d n.d GM R325/18.00cob n.d. 9.4 n.d n.d GM R325/18.00cöb n.d. 9.3 n.d n.d GM R325/18.00mch n.d n.d. 1 1 GM R325/18.00mch n.d n.d. 1 1 GM R325/18.00cob n.d. 7.6 n.d n.d. 8.6 GM R325/18.00mch n.d. 9.5 n.d n.d GM R325/18.00grs n.d. 9.4 n.d n.d GM R325/18.00grs n.d. 9.4 n.d n.d GM R325/18.00nic n.d. 9.7 n.d n.d GM R325/18.00nic n.d. 9.7 n.d n.d GM R328/2.25nic n.d. 9.6 n.d n.d GM R328/2.25nic n.d. 9.6 n.d n.d GM R328/2.25cob n.d. 9.6 n.d n.d GM R328/2.25cob n.d. 9.6 n.d n.d GM R328/2.25grs n.d. 8 n.d n.d. 8.8 GM R328/2.25cob n.d n.d n.d. 9.5 GM R328/2.25nic n.d. 8 n.d s.d.= standard deviation n.d. = not detected P t n.d. ppn s d 14 Pd 25 s d 7.7 Rh n.d. s d 10.5