Henkilöstöraportti 2015 Oulunkaaren kuntayhtymä

Hyvinvointia ihmistä lähellä Henkilöstöraportti 2015 Oulunkaaren kuntayhtymä Hyväksytty / /2016

OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Henkilöstöraportti 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 1.1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS JA PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 4 1.2. OSA-AIKAISUUS... 5 1.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SOPIMUSALOITTAIN... 5 1.4 TEHTÄVÄNIMIKKEET... 6 1.5. IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA... 7 1.6. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 8 1.7. VIRKA- JA TYÖVAPAIDEN KÄYTTÖ... 9 1.8. TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 10 2. OSAAMINEN, OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN... 10 2.1. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 10 2.2. KEHITYSKESKUSTELUT... 11 2.3. SISÄINEN VIESTINTÄ... 12 3. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY... 13 3.1. TYÖTERVEYSHUOLTO... 13 3.2. SAIRAUSPOISSAOLOT... 14 3.3 TYÖTAPATURMAT... 16 3.4. TYÖHYVINVOINTI... 16 4. INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN... 17 4.1. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA... 17 4.2. VUOKRATYÖVOIMAN KÄYTTÖ... 18 4.3. OPPILAITOSYHTEISTYÖ... 18 5. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 18 5.1. PALKKAUS JA KESKIANSIOT... 20 2

Johdanto Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Jäsenkunnissa oli asukkaita 31.12.2015 yhteensä 27 092. Henkilöstöraportti 2015 sisältää katsauksen Oulunkaaren kuntayhtymän henkilöstön määrään, rakenteeseen, toimintakykyyn ja työhyvinvointiin, yhteistoimintaan, palkkaukseen ja henkilöstökustannuksiin. Raportin runko noudattaa kunta-alan henkilöstöraporttisuositusta. Raportissa tiedot on esitetty pääsääntöisesti koko kuntayhtymän tasolla. Tiedot on kerätty henkilöstö- ja palkkahallinnon tietojärjestelmistä. Lisäksi taustatietoina on käytetty Tilastokeskuksen, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tilastoja. Tietojen kerääminen järjestelmistä ei aina ole yksiselitteistä esim. omailmoitus- ja koulutuspoissaolojen osalta. Raportoinnissa aiheuttaa epätarkkuutta myös se, että vakanssit on osin tilastoitu lukumäärän, osin työajan mukaan. Työajankäytön seuranta työpäivinä onnistuu suoraan raportointiohjelmasta, mutta osin vertailu ulkopuolisiin tilastoihin ei ole aukotonta. Melko ajantasoista vertailutietoa löytyy edellä mainituista tilastokeskuksen ym. tilastoista, mutta työnantajakohtaisesti tilastot edelleenkin osin kootaan eri menetelmillä ja tarkkuuksilla. Määräaikaisten työsuhteiden perusteet eivät yksiselitteisesti käy ilmi käytettävissä olevasta tilastomateriaalista, koska kaikki eivät ole käyttäneet henkilöstöhallinnon ohjelmaa samalla tavalla, valiten samoja syykoodeja. Jatkoa varten on kuitenkin tarvetta saada kirjaaminen yhtenäiseksi. Raportissa on mahdollisuuksien mukaan eritelty tilastotiedot miesten ja naisten osalta, jotta asiakirja toimisi samalla myös tasa-arvosuunnitelman pohjana. 3

1. Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelussuhteen luonne Oulunkaaren osalta tilannetta on kuvattu taulukossa 1. Määräaikaiseen henkilökuntaan on kirjattu sijaiset ja muut määräaikaiset, esimerkiksi avoimen tehtävän hoitajat. Henkilömäärä on läpileikkaus tilinpäätöspäivän tilanteesta. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Taulukossa 2 kerrotaan Oulunkaaren vakituisten työntekijöiden määrät palvelussuhteen mukaan. Vuodet 31.12.2015 31.12.2014 Henkilöstömäärä lkm % lkm % vakinaiset 832 71 826 68,9 määräaikaiset 323 27,6 347 29 työllistetyt 13 1,1 25 2,1 opiskelijat/oppisopimus 3 0,3 Yhteensä 1171 100 1198 100 Taulukko 1. Henkilöstömäärä 31.12.2015 ja 31.12.2014 Vakituiset Virat Työsuhteet Yhteensä Kuntayhtymän toimisto 4 4 Kuntapalvelutoimisto 36 36 Järjestämiskeskus 4 2 6 Soten palvelutuot.hall. 7 17 24 Iin perhepalvelut 6 43 49 Simon perhepalvelut 4 10 14 Pudasjärven perhepalvelut 9 54 63 Utajärven perhepalvelut 4 17 21 Vaalan perhepalvelut 3 12 15 Iin terveyspalvelut 13 55 68 Simon terveyspalvelut 5 40 45 Pudasjärven terveyspalvelut 10 74 84 Utajärven terveyspalvelut 4 29 33 Vaalan terveyspalvelut 3 37 40 Iin vanhuspalvelut 1 81 82 Simon vanhuspalvelut 1 37 38 Pudasjärven vanhuspalvelut 2 140 142 Utajärven vanhuspalvelut 1 35 36 Vaalan vanhuspalvelut 2 30 32 Yhteensä 79 753 832 Taulukko 2. Oulunkaaren vakituiset työntekijät palvelussuhteen mukaan 31.12.2015 4

1.2. Osa-aikaisuus Kuntatyönantajan mukaan kunta-alan työntekijöistä osa-aikaisia on n.14 %. Oulunkaaren kuntayhtymässä osa-aikatyötä tekevien osuus oli vuonna 2015 7,5 %. Henkilöstömäärän muutokseen ovat vaikuttaneet lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Taulukosta 3 nähdään Oulunkaaren koko- ja osaaikatyötä tehneiden määrät sekä mistä syystä osa-aikatyötä on tehty. 31.12.2015 31.12.2014 Henkilömäärä / pvm Yhteensä % Yhteensä % kokoaikaiset 995 85,0 1036 86,5 osa-aikaiset 97 8,3 91 7,5 omasta pyynnöstä osa-aikaiset 39 3,3 27 2,3 osittainen hoitovapaa 7 0,6 9 0,8 osa-aikaeläkkeellä 26 2,2 25 2,1 muut 7 0,6 10 0,8 Yhteensä 1171 100,00 1198 100,00 Taulukko 3. Koko- ja osa-aikatyötä tehneiden henkilömäärät 31.12.2015 ja 31.12.2014. Pääasialliset osa-aikaisuuden perusteet ovat osa- tai osatyökyvyttömyyseläke sekä osa-aikalisän käyttö; myös työllistämistuella palkatut ovat pääosin osa-aikaisia. Osa-aikatyön lisääminen saattaa lisätä mahdollisuuksia työn tuottavuuden nostamiseen resurssien tehokkaan käytön kautta. Toisaalta se aiheuttaa tilapäisten palvelussuhteiden määrän kasvua, koska osa-aikaisuus on usein myös määräaikaista. Lisäksi toiminnan järjestäminen voi hankaloitua, kun palveluiden tarjonta ja tarve eivät kohtaa. Osa-aikatyö on kuitenkin mahdollisuus, jota kuntayhtymän kannattaa käyttää esimerkiksi jatkaakseen ikääntyvien henkilöiden työssäoloaikaa, mikä käytännössä vaikuttaa myös eläkemaksujen määrää pienentävästi. Osa-aikatyö mahdollistaa osaltaan usein myös nuorten pääsyn työmarkkinoille. 1.3 Henkilöstön määrä sopimusaloittain Kunta-alalla on viisi sopimusalaa: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), lääkärien virkaehtosopimus (LS) sekä tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES). Oulunkaaren henkilöstöstä valtaosa kuuluu kunnallisen yleisen sopimuksen piiriin (kts. taulukko 4.) Sopimusten sisällön erilaisuus vaikeuttaa joiltakin osin henkilöstön yhdenvertaista kohtelua. Lisäksi usean työ- ja virkaehtosopimuksen samanaikainen hallinnointi lisää kustannuksia neuvottelujärjestelmän ja tietotaidon ylläpidossa. 5

Kvtes, vs Kvtes, ts Tekniset Lääkärit Sopimuk- settomat Yhteensä Mies 5 56 0 18 0 79 Nainen 54 992 0 48 0 1094 Yhteensä 59 1048 0 66 0 1173 vs = virkasuhteiset, ts = työsopimussuhteiset Taulukko 4. Henkilöstön sopimusalat 31.12.2015, Lääkäri-sopimukseen kuuluvat myös hammaslääkärit. 1.4 Tehtävänimikkeet Ammattinimike (vakituiset) Määrä Lähihoitaja 332 Sairaanhoitaja 107 Ohjaaja 81 Terveydenhoitaja 26 Palvelusihteeri 30 Terveyskeskuslääkäri 17 Palveluesimies 16 Hammashoitaja 15 Sosiaaliohjaaja 12 Psykiatrinen sairaanhoitaja 11 Fysioterapeutti 10 It-asiantuntija 10 Taulukko 5. Oulunkaaren yleisimmät vakituisten työntekijöiden nimikkeet 31.12.2015 6

1.5. Ikä- ja sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Vuonna 2014 kaikkien kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä 58 % jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Oulunkaaren koko henkilökunnan keski-ikä v. 2015 oli miehillä 41 ja naisilla 46 vuotta. Työvoiman ikääntyessä henkilöstöjohtamisessa tulee huomioida haasteet työssä jaksamisen osalta sekä kiinnittää huomiota siihen, että yksiköissä työskentelee eri-ikäisiä henkilöitä. Työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla työhyvinvointihankkeilla, työtehtävien muuttamisella ja tehtävin osaaikaistamisella. Oulunkaaren koko henkilöstöstä yli 93 % on naisia. Tämä kuvastaa hyvin kunta-alan tehtävien luonnetta: merkittävä osa perustehtävistä liittyy hoiva- ja hoito- sekä opetusalaan; peruskuntiin verrattuna naisten osuus sosiaali- ja terveystoimessa korostuu vielä enemmän. Kuvassa 1 ja 2 on nähtävissä vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma, taulukossa 6 henkilöstömäärät ovat sukupuolen mukaan jaoteltuna ja taulukosta 7 löytyvät määräaikaisuuden perusteet. Kuva 1. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2015 7

Kuva 2. Määräaikaisen henkilöstön ikäjakauma vuonna 2015 Palvelussuhteen luonne Sukupuoli Määrä % Vakinainen mies 49 62,82 nainen 783 71,64 Määräaikainen mies 24 30,77 nainen 301 27,54 Työllistetty mies 5 6,41 nainen 8 0,73 Oppilas, harjoittelija mies 0 0,00 nainen 1 0,09 Yhteensä mies 78 6,66 nainen 1093 93,34 Taulukko 6. Työntekijät sukupuolen mukaan vuonna 2015 Määräaikaisuuden peruste/pvm 31.12.2015 31.12.2014 Mies Nainen Yhteensä Yhteensä Työllistetty 5 8 13 23 Vuosilomasijainen 2 29 31 18 Sairaslomasijainen 0 40 40 21 Muu sijainen/määräaikainen 21 222 243 173 Yhteensä 235 299 327 235 Taulukko 7. Määräaikaisuuden perusteet 31.12.2015 ja 31.12.2014 1.6. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei enää ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti 63 68 vuoden iässä. Eläkkeen alaikäraja nousee vuo- 8

desta 2018 alkaen 63 vuodesta asteittain 65 ikävuoteen. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,1-vuotiaana vuonna 2015. Eläkkeelle siirtymisikä vaihtelee suuresti ammattiryhmien välillä. Hoitoalalla vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimääräistä nuorempana, mikä johtuu siitä, että esimerkiksi perus- ja lähihoitajilla sekä sairaanhoitajilla on yhä voimassa alle 63 vuoden ammatillisia eläkeikiä, mikä mahdollistaa vanhuuseläkkeelle siirtymisen muita ammattiryhmiä aiemmin. Taulukossa 8 on nähtävissä Oulunkaarelta vanhuus-, työkyvyttömyys-, osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilömäärät. Eläkkeelle siirtyneet 2015 2014 Vanhuuseläkkeelle 26 17 Työkyvyttömyyseläkkeelle 1 Osa-aikaeläkkeelle 6 4 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle 11 2 Yhteensä 44 23 Taulukko 8. Eläkkeelle siirtyminen vuonna 2015 ja 2014 1.7. Virka- ja työvapaiden käyttö Koulutuksen, vuorotteluvapaan, opintovapaan tai muun syyn (esimerkiksi toisen tehtävän hoito tai yksityisasia) perusteesta johtuvasta syystä henkilökunta oli v. 2015 virka- tai työvapaalla noin 26 077 kalenteripäivää eli keskimäärin 22 kalenteripäivää/henkilö. Muun vapaan yleisin käyttösyy on 9

toisen viran tai työsuhteen hoito omassa kunnassa joko omassa tai muussa yhteisössä. Vuorotteluvapaalla oli vuonna 2015 16 henkilöä, vuorotteluvapaan pituus oli keskimäärin 137 päivää. Kalenteripäivittäin keskimäärin 201 päivää. Taulukon 9 avulla voidaan tarkastella poissaolojen syitä ja määriä kalenteripäivinä. Poissaolon syy, kpv 2015 2014 Muu vapaa 18203 13887 Opintovapaa 2100 1846 Vuorotteluvapaa 3212 3678 Koulutus 2562 1887 Kalenteripäivinä 26077 21298 Taulukko 9. Työ- ja virkavapaiden käyttö vuonna 2015 ja 2014 1.8. Työaika ja työpanos Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osaaikaiset tai vain osan vuotta kestävät palvelussuhteet muutetaan kokoaikaisiksi. Työpanos- % kuvaa käytettävissä olevaa työaikaa sen jälkeen, kun maksimityöpanoksesta (teoreettinen työaika) on vähennetty sairauslomat, vuosilomat ja muut keskeytykset. Taulukosta 10 nähdään Oulunkaaren henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehty työaika sopimusaloittain. Henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien muutokseen ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Sopimusala 2015 2014 HTV/kpvt Tehty % HTV/kpvt Tehty % työaika työaika Virkasuhteiset 50,6 36,7 72,5 48,0 34,8 72,5 Terveyskeskuslääkärit 41,0 33,0 80,6 42,3 32,8 77,5 Terveyskeskushammaslääkärit 13,5 9,9 73,4 15,1 10,0 66,2 Työsuhteiset 982,8 743,8 75,7 974,0 736,0 75,6 Yhteensä 1087,8 823,4 75,7 1079,4 813,6 75,4 Taulukko 10. Henkilötyövuodet kalenteripäivinä ja tehty työaika vuonna 2015 ja 2014 2. Osaaminen, osaamisen kehittäminen ja johtaminen 2.1. Osaamisen kehittäminen Henkilöstökoulutukseen käytettiin tilinpäätöstietojen mukaan v. 2015 311 986. Määrä on 85,1% koulutuksiin varatusta 366 700 :n määrärahasta. Luku ei sinänsä kerro kaikkea koulutuksen intensiteetistä, koska koulutuksiin liittyy kurssimaksujen lisäksi myös muita oheiskuluja, esimerkiksi matkat, ateriat ja sijaiskulut. Osa koulutuksesta oli myös sisäistä; sisäisen koulutuksen kustannuksia ei ole kirjattu. 10

Omaehtoista koulutusta tuetaan yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti myöntämällä opiskeluun sen kestosta ja laajuudesta riippuen 1-3 palkallista vapaapäivää vuodessa. 2.2. Kehityskeskustelut Säännöllisiä kehityskeskusteluja käydään useimmilla palvelualueilla. Esimiehiä on koulutettu kehityskeskustelujen pitoon. Oulunkaari lanseerasi uuden kehityskeskustelumallin v.2012 lopulla. Siinä haettiin joustoa esimiehille ja henkilöstölle keskustelujen käymiseen. Kehityskeskustelu on vuoropuhelua organisaation eri tasoilla. Vuosittain pidetään ryhmäkehityskeskustelut ja joka toinen vuosi yksilökehityskeskustelut. Tarvittaessa kehityskeskustelu voidaan pitää useammin ja pidettyä kehityskeskustelua voidaan täydentää ns. välikehityskeskustelulla. Työyksiköt voivat korvata yksilökehityskeskustelut ryhmäkehityskeskusteluilla. Työntekijällä on kuitenkin oikeus niin halutessaan yksilökehityskeskusteluun. Kehityskeskustelu on suunnitelmallinen, seurattava ja johtaa toimenpiteisiin. Kehityskeskusteluissa määritellään työn tavoitteet ja päämäärät, arvioidaan työn tuloksia ja suoriutumista, tunnistetaan kehittämistarpeita ja sovitaan toimenpiteistä. Parhaimmillaan keskustelut selkeyttävät tehtävänkuvia, rooleja ja vastuita, antavat tilaa molemminpuoliselle palautteelle ja edistävät hyvinvointia, vuoropuhelua, yhteistyötä ja hyvää työilmapiiriä. Kehityskeskusteluihin liittyvät myös osaamiskartoitukset ja työn vaativuuden arviointi (TVA) Osaamiskartoitukset ovat käynnistyneet Oulunkaarella syksyllä 2012. Niissä täsmennetään kehittämistarpeet yksilö-, yksikkö-, tiimi- ja palvelualatasolla. 11

2.3. Sisäinen viestintä Oulunkaaren henkilöstölehti Kaarisilta ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Lehti on luettavissa sähköisesti intranetissä ja lisäksi sitä postitetaan yksiköiden kahvihuoneisiin esimiesten tilaama määrä, yhteensä noin 70 kappaletta. Työntekijät voivat osallistua lehden tekoon lähettämällä juttuvinkkejä sekä kuvia ja juttuja. Oulunkaaren intranettiin Kompassiin pääsevät kirjautumaan kaikki Oulunkaaren työntekijät. Intra on tietopankki, joka sisältää tietoa muun muassa henkilöstö- ja talousasioista sekä paljon käytännön ohjeita. Useat työyksiköt ovat perustaneet intraan omia sisäisiä sivujaan, joilla yksiköt jakavat yksikön sisäisiä tietoja. Yksikön sisäisille sivuille työntekijät voivat jättää esimerkiksi ehdotuksia seuraavassa palaverissa käsiteltävistä aiheista. Myös työyksikön henkilöstökokousten muistiot voi lisätä yksikön sisäiseen intraan. Työpaikkakokouksia yksiköt järjestävät itsenäisesti, yksikön tarpeen mukaan. Monissa työyksiköissä kokouksia pidetään säännöllisesti, esimerkiksi kuukauden välein. Säännöllisten etäkokouksien avulla myös eri kunnissa työskentelevät saman alan työntekijät, esimerkiksi laboratoriohoitajat, voivat pitää yhteyttä keskenään ja kehittää työtään. Sisäisessä viestinnässä tärkeä rooli on esimiehillä. Kerran kuukaudessa järjestettävät esimiesinfot tukevat sekä tiedonkulkua että palveluesimiesten työtä. Muita sisäisen viestinnän välineitä ovat esimerkiksi sähköpostien jakelulistat, ohjeistusvideot ja Oulunkaaren Twitter-tili, jonka seuraamiseen kaikkia työntekijöitä kannustetaan aktiivisesti. 12

3. Työhyvinvointi ja terveydellinen toimintakyky 3.1. Työterveyshuolto Työterveyshuollon tavoitteena on tukea henkilöstön inhimillisten voimavarojen ylläpitoa työhyvinvoinnin osalta. Oulunkaaren alueella työterveyshuollon palvelut tuotettiin 31.7.2012 asti neljän eri palvelutarjoajan toimesta: Iin alueella Condia Oy, Pudasjärven alueella Attendo Terveyspalvelut Oy ja Simon, Utajärven sekä Vaalan alueilla ko. alueiden terveysasemien työterveyshuolto. 1.8.2012 alkaen kaikkien kuntien sekä kuntayhtymän työterveyshuollosta on vastannut kuntayhtymä itse. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmia päivitettiin v. 2015. Oulunkaaren Työterveyshuolto tuottaa kokonaisvaltaista, vaikuttavaa ja eettisesti kestävää työterveyshuoltoa koko Oulunkaaren alueella. Kyseessä on toimintasuunnitelmaan pohjautuvaa yhteistyötä, jonka tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ, työhön liittyvien terveysvaarojen ja - haittojen ehkäisy, sekä työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Taulukko 11 tarkastelee Oulunkaaren työterveyshuollon kustannuksia korvausluokittain ja taulukko 12 on työterveyshuollon toimintatilasto, josta nähdään tutkimuksien, käyntien ja selvityksien määrät työterveyshuollossa ja sairaanhoidossa. Kustannukset :na 2014 2015 Korvausluokka I (ennaltaehkäisevä) 215 988 222 808 Korvausluokka II (sairaanhoito) 325 815 350 149 Yhteensä 541 803 572 957 Taulukko 11. Työterveyshuollon kustannukset 2014 ja 2015 13

Työterveyshuolto (I) 2014 2015 työpaikkaselvitykset/lääkäri (t) 106,5 40 työpaikkaselvitykset/terv.h. tai muu (t) 171 118 terveystarkastukset/lääkäri (kpl) 359 352 terveystarkastukset/terv.h. tai muu (kpl) 605 485 laboratorio- ja röntgentutkimukset (kpl) 807 807 Sairaanhoito (II) lääkärikäynnit 2799 2974 terveydenhoitajakäynnit 1604 1686 asiantuntijakäynnit (fys.ter., erikoisl.) 132 118 laboratorio- ja röntgentutkimukset 3777 3790 Taulukko 12. Työterveyshuollon toimintatilasto 2015 ja 2014 3.2. Sairauspoissaolot Oulunkaaressa sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2015 yhteensä 20 788 kalenteripäivää. (v. 2014, 18 977 pv) Keskimääräinen poissaolon pituus v. 2015 oli 24 kalenteripäivää. (v. 2014 21,8 kpv.) Keskimääräisesti laskettuna Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijä oli poissa työstä v. 2015 12,6 työpäivänä sairauden takia. (v.2014 11,3 pv). Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna 2015 työpäivinä laskettuna 14 783. 2015 2014 1-29 kpv poissaolleita 817 788 Kalenteripv yht. 11269 10727 kertoja yht. 2347 2218 pituus keskimäärin kpv 4,8 4,8 0 kpv poissaolleita 326 443 Taulukko 13. Alle 30 päivän sairauspoissaolot koko Oulunkaaren kuntayhtymässä Tilastojen mukaan eniten sairaslomia työntekijää kohden on Utajärven vanhuspalveluissa ja toiseksi eniten Kuntapalvelutoimistossa. Lukuja näyttää korottavan yksittäiset pitkät sairaslomat, joten yksiselitteisiä tulkintoja ja päätelmiä tilastoista ei työyksiköiden osalta ole tarkoituksenmukaista tehdä. Osaltaan syytä sairaslomien pituuteen saattaa myös olla henkilöstön ikärakenteella. Kuva 3 havainnollistaa keskimääräisiä poissaoloja työntekijää kohden Oulunkaarella ja taulukot 14 ja 15 poissaolokertoja keston ja työntekijämäärien mukaan. Niiden palkansaajien määrä, jotka eivät ole olleet yhtään päivää pois töistä sairauden takia oli vuonna 2015 yhteensä 326 eli 28 % koko henkilöstöstä (v. 2014 36 %), Enintään 5 päivää sairastaneiden vastaava osuus oli 383 henkilöä, 32,7% (v. 2014 29,45 %). 14

Kuva 3. Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden kalenteripäivinä v. 2014 ja 2015 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 1157 535 410 37 21 1 Työntekijöitä 611 345 240 34 20 1 Taulukko 14. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2015 Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv 181-365 pv Poissaolokertoja 1431 480 394 24 17 1 Työntekijöitä 715 308 234 21 16 1 Taulukko 15. Poissaolokerrat keston mukaan ja poissaolojen kestot työntekijöittäin 2014 Sairauspoissaolojen palkkakustannus oli ilman sivukuluja ja sijaiskuluja vuonna 2015 yhteensä 1 276 623,30 (1 211 093 v. 2014). Sijaiskuluja käsitellään luvussa 5. 15

3.3 Työtapaturmat Tapaturmia, joiden takia on jääty sairaslomalle vähintään yhdeksi päiväksi, on vuonna 2015 tilastoitu yhteensä 43; suurin osa tapaturmista vanhuspalveluissa. Vuonna 2014 vastaava luku oli 24. Tapaturmien aiheuttama sairauspoissaolo on vaihdellut 2-42 kalenteripäivää, ollen keskimäärin 18 kalenteripäivää. Tyypillisiä työtapaturmia ovat liukastumiset ja erilaiset työmatkoilla tapahtuvat tapaturmat sekä potilaan nostossa tapahtuneet tapaturmat. Työtapaturmista aiheutui vuonna 2015 yhteensä 366 poissaolopäivää ja vuonna 2014 yhteensä 229 poissaolopäivää. Tapaturmia on sattunut vuonna 2015 vain alle 2 %:lle koko henkilöstön määrästä. 65 % tapaturman kokeneista on kokenut tapaturman vain kerran ja 35 %:lle tapaturma on sattunut useammin kuin kerran. 20 työntekijää kokenut tapaturman, 13 vain kerran, 7 työntekijälle tapaturma on sattunut 2-7 kertaa. Heistä 6 työskentelee vanhuspalveluissa. 3.4. Työhyvinvointi Katso erillinen toiminnan arvioinnin raportti (innostuskysely, hyvinvointikysely). 16

4. Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Aloitetoimintaan ei ole vielä laadittu sääntöjä ja palkkioperusteita. Kuntayhtymän intranetissä on olemassa aloitelomake, jonka vastauksiin on pääsy hallinto- ja henkilöjohtajalla. Lomakkeen kautta ei kuitenkaan ole vielä annettu aloitteita. Aloitteet tulevatkin yleensä suoraan työntekijöiltä tai asiakkailta esimiehille, esimerkiksi Iin työhönvalmennuskeskuksen työntekijät ehdottivat, että asiakkaat voisivat tuottaa omaa lehteä. Asiakkaat ovat valinneet joukostaan mm. päätoimittajan, toimittajat ja sarjakuvavastaavat. Aloitteesta syntyi kerran kuukaudessa ilmestyvä Iloinen viesti. Toinen aloite tuli Utajärven työkeskuksen työntekijöiltä, jotka ehdottivat pyöräpajan perustamista. Työkeskuksen asiakkaat korjaavat omia ja utajärveläisten pyöriä. 4.1. Yhteistoiminta ja työsuojelutoiminta Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan 1.9.2007 eli yhteistoiminta säädettiin kunnissakin lain tasolle. Lain tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työelämän laadun edistäminen. Lain perustelut korostavat avointa vuorovaikutusta, osapuolten välistä luottamusta sekä esimiesten ja alaisten välisessä vuorovaikutuksessa päivittäistä yhteistyötä. Työsuojeluorganisaatioon kuuluvat henkilöt sekä osa esimiehistä on saanut peruskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työpaikkojen riskit ja vaarat on kartoitettu kunnissa ennen vuotta 2010; kartoitus on osa kunnan toimintojen riskien arviointia. Kartoituksia on päivitetty vuoden 2013 aikana. Lisäksi henkilöstöä on koulutettu vaikeiden asiakkaiden sekä uhkaavien tilanteiden kohtaamistilanteisiin ja henkilöstön saataville on toimitettu ohjeistusta (kirjallisuutta, linkkejä) tarpeellisen tiedon hankintaan. Työyksikkökohtaisesta turvallisuudesta huolehditaan mm. valvontakameroilla, ovien lukituksilla ja muilla hälytysjärjestelmillä. 17

Kuntayhtymässä on yhteistyötoimikunta, joka toimii samalla työsuojelutoimikuntana. Toimikuntaan työnantajan edustajina ovat kuuluneet kuntayhtymän johtaja, kehitys- ja resurssijohtaja, perhepalvelujohtaja, henkilöstösihteeri ja hallinto- ja henkilöstöjohtaja. Työntekijöitä ovat edustaneet pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet sekä työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu. Työterveyden edustajana toimii vastaava työterveyslääkäri. Toimikunta kokoontuu joka toinen kuukausi. Kokouksissa edetään toistuvissa asioissa yhteistyötoimikunnan laatiman vuosikellon mukaan ja niissä käydään läpi mm. ajankohtaiset asiat, työpaikkakäyntiesittelyt, työterveyshuollon kuulumiset, koulutussuunnitelma, HaiPro-tilastot, työhyvinvointikyselyn tulokset ja henkilöstöetuudet. Kokouksessa voidaan ottaa esille jäsenten esittämiä kysymyksiä. Pääluottamus- ja luottamusmiehet osallistuvat järjestökoulutukseen. 4.2. Vuokratyövoiman käyttö Vuokratyövoimaa on käytetty satunnaisesti terveyspalveluissa. Vuokratyövoiman käyttö on liittynyt tilanteisiin, joissa palveluiden tuottamiseen tarvittavaa henkilöstöä ei ole saatu rekrytoitua. 4.3. Oppilaitosyhteistyö Oulunkaaren eri palvelualat ja -alueet tarjoavat resurssiensa puitteissa harjoittelupaikkoja ja työssäoppimisjaksoja eri oppilaitosten opiskelijoille. 5. Palkkaus- ja henkilöstökustannukset Oulunkaaren henkilöstömenot olivat vuonna 2015 taulukon 16 mukaiset. Palkkasumma sisältää myös jaksotetut palkat ja henkilöstökorvaukset eli sairasvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Taulukossa 17 on kokonaispalkkasumma eriteltynä palkkalajien mukaisesti. Kuvassa 4 havainnollistetaan palkkamenot prosentuaalisesti. 18

Henkilöstökustannuksiin ovat vaikuttaneet mm. lääkäritilanteen vaihtelut sekä sairaus- ja muista lomista johtuva sijaisten tarpeen vaihtelu. Henkilöstömenot TP 2014 TP 2015 Muutos 2014 -> 2015 :na %:na Palkat 38 085 080 38 300 845 215 765 0,6 Sivukulut 8 772 630 8 807 749 35 119 0,4 Yhteensä 46 857 710 47 108 594 250 884 0,5 Taulukko 16. Henkilöstömenot vuonna 2014 ja 2015 Henkilöstömenot pysyivät hyvin v. 2015 talousarviossa, sillä toteutuma oli 100,1 %. Palkat TP 2014 TP 2015 Muutos 2014 -> 2015 :na %:na vakinaiset 20 029 851 19 978 825-51 026-0,3 määräaikaiset 2 273 070 2 103 339-169 731-8,1 sairaus- ja äitiysloman sijaiset 1 129 714 1 456 886 327 172 22,5 muut sijaiset 3 306 313 3 862 576 556 263 14,4 erilliskorvaukset 3 559 823 3 397 205-162 618-4,8 muut korvaukset 229 129 259 827 30 698 11,8 palkkatukipalkat 575 830 371 404-204 426-55,0 kokouspalkkiot 32 906 29 046-3 860-13,3 henkilöstökorvaukset 721 443 823 738 102 295 12,4 lomarahajaksotus 6 227 001 6 017 999-209 002-3,5 Yhteensä 38 085 080 38 300 845 215 765 0,6 Taulukko 17. Palkkojen toteutuma v. 2014 ja 2015 19

Kuva 4. Palkkamenojen prosentuaalinen jakautuma vuonna 2015 5.1. Palkkaus ja keskiansiot Taulukkoon 18 on kerätty yleisimpien ammattinimikkeiden tehtäväkohtaisen palkan vertailutiedot Oulunkaaressa ja kunnissa keskimäärin. Oulunkaaren kuntayhtymässä ei ole havaittavissa selkeitä palkkaeroja miesten ja naisten välillä. Kokonaisansiot riippuvat palvelussuhteen kestosta, mahdollisista henkilökohtaisista lisistä ja syrjäseutulisistä sekä vuorolisistä. Osa henkilöstöstä saa syrjäseutulisän ja ikärakenteesta johtuen osalla henkilöstöä on ns. määrävuosilisä. Näiden kahden viimeksi mainitun lisän vaikutus kokonaisansioon saattaa olla jopa 200 400 /kk. 20

Nimike Tehtäväkohtainen kk-palkka Oulunkaari (v. 2015) Kunnat (v. 2014) hammashoitaja 2056 2 089 lähihoitaja 2056-2217 2076 terveyskeskuslääkäri 4930-6275 4571 terveyskeskushammaslääkäri 3832-4574 3859 sairaanhoitaja 2218-2504 2422 terveydenhoitaja 2335-2511 2429 sosiaalityöntekijä 2786-3400 2949 ohjaaja 1850-2335 2144 palvelusihteeri 2000-2554 2076 palveluesimies 2932-3410 2811 fysioterapeutti 2335-2414 2390 IT-asiantuntija 2193-3200 2674 Taulukko 18. Keskimääräiset tehtäväkohtaiset palkat kunta-alalla verrattuna Oulunkaareen; tilastot vuodelta 2015 ja 2014. 21