1 Loviisan kaupunki Tekninen keskus Arkkitehtitoimi Lovisa stad Tekniska centralen Arkitektbyrån VALKON KOLMION ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelin 1119 ja kiinteistöjen 409-1-13, 409-1-16, 409-1-17, 409-1-18, 409-1-21, 409-1-26, 409-1-31, 409-1-34, 409-1-35, 409-1-36, 409-1-37, 409-1-38, 409-1-39, 409-1-45, 409-1- 46, 409-1-66, 409-1-68, 409-1-111, 409-1-112, 409-1-113, 409-1-116, 409-1-134, 409-1- 152, 409-1-153, 409-1-161, 409-1-162, 409-1-190, 409-1-200, 409-1-207, 409-1-211, 409-1-222, 409-1-223, 409-1-230, 409-1-238, 409-1-243, 409-1-246, 409-1-252, 409-1-261, 409-1-262, 409-1-263, 409-1-264, 409-1-274, 409-1-276, 409-1-287, 409-1-288, 409-1- 303, 409-1-309, 409-3-137 sekä niihin liittyvien teollisuus-, satama-, puisto- ja katualueiden asemakaava ja asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä raatihuoneen ja teknisen keskuksen ilmoitustauluilla kuulutuksessa ilmoitettuina ajankohtina. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua Loviisan kaupungin teknisessä keskuksessa tai kaupungin verkkosivuilla www.loviisa.fi linkistä Kaavoitus koko asemakaavan valmistelun ajan. Loviisassa 5.2.2008 Täydennetty 5.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite 3. Alueen kuvaus, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat OSALLISTUMINEN JA ARVIOINTI 4. Osalliset 5. Tiedottaminen ja osallistuminen 6. Vaikutusten arviointi 7. Yhteystiedot
2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUALUE JA HANKKEEN TAUSTA Loviisan tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 20.11.2007, 137 käynnistää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen Valkon kolmion alueella. Alue sijaitsee Valkossa, n. 6 km Loviisan kaupungin keskustasta etelään. Suunnittelualue rajautuu idästä Valkon satamaan ja Svenäsintiehen ja pohjoisesta Köpbackan harjun metsäalueeseen. Lännestä alue rajautuu Uuteen Valkontiehen, joka sisältyy kaava-alueeseen. Alue on muodoltaan kolmio, josta kaava-alue on saanut nimekseen Valkon kolmio. Ensimmäinen asemakaava laaditaan alueen eteläosan vanhalle omakotialueelle. Suunnittelualueella on entuudestaan rakennettua omakotialuetta, metsä- ja kallioaluetta sekä katualuetta. Alueen eteläosassa sijaitsevien nyt pääosin asuinkäytössä olevien entisen kansakoulun ja kerrostalon alueiden osalta ensimmäisen asemakaavan laatiminen on tullut vireille teknisen lautakunnan hyväksymän vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti kesäkuussa 2007. Asemakaava-alueen laajentamiseen on ryhdytty alueen asukkaiden aloitteen pohjalta. Suunnittelualue on rajattu osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olevalle kartalle. Asemakaavoituksen vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi. 2 SUUNNITTELUN TAVOITE Tämän asemakaavan tavoitteena on laatia ensimmäinen asemakaava aiemmin asemakaavoittamattomalle alueelle, joka tukeutuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on myös ajanmukaistaa voimassa olevat asemakaavat. Asemakaavan tavoitteena on tutkia suunnittelualueen soveltuvuus omakotiasumiseen. Alueella on jo nyt omakotiasumista. Mikäli edellytykset hyvälle asuinympäristölle ovat olemassa, osoitetaan se sopivalla kaavaratkaisulla. Kaavan tavoitteena on määrittää ja osoittaa sataman tarpeiden mukaiset kasvualueet. Ajanmukaistaa ns. vapaavaraston ja satamatoimintoihin liittyvien alueiden sekä puistoalueiden asemakaavamerkinnät. Osoittaa tarvittavat suojaviheralueet, virkistysalueet ja alueen läpi kulkevat kevyenliikenteenreitistöt, jotta näiden jatkuvuus osayleiskaavan puuttuessa olisi turvattu. Kaavan tavoitteena on ohjata alueen maankäyttöä ja luoda edellytykset eheälle ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiselle sekä kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvälle rakentamiselle. Kaavan tavoitteena on säilyttää olemassa olevan asuinalueen luonteenomainen mittakaava ja turvata viihtyisä elinympäristö.
3 3 ALUEEN KUVAUS, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Yleistä suunnitelmista ja maanomistuksesta Suunnittelualueen lounaispuolella on Valkon keskustan ruutukaavoitettu alue ja itäpuolella Valkon satama. Suunnittelualueen pohjoisosat rajautuvat asemakaavoittamattomaan Köpbackanharjun metsäalueeseen. Suunnittelualueen itäosat rajautuvat asemakaavoitettuihin pääasiassa satamatoimintoihin liittyviin alueisiin, joita ympäröivät puistoalueet. Suunnittelualueen ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat alueet ovat yksityisomistuksessa ja muut alueet ovat kaupungin omistuksessa. Ongelman on muodostanut se, ettei nyt ensikertaa kaavoitettavien alueiden maankäyttöä ole aiemmin pystytty ratkaisemaan, eikä alueen maankäyttöä ja rakentamista ohjaavaa asemakaavaa ole näin ollen hyväksytty. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maankäytön suunnittelu alueella on välttämätön asianmukaisen yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi. Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto pitää erittäin tärkeänä että alueen suunnittelua ohjattaisiin jatkossa kokonaisuutena Köpbackan ja Valkon alueille laadittavalla osayleiskaavalla ja että Köpbackanharjun, Varvin ja Svennäsintien alueelle laaditaan ensimmäinen asemakaava ja että sataman asemakaavan ajanmukaistaminen aloitetaan mahdollisimman pikaisesti. Seutukaava / Maakuntakaava Loviisa kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaliittoon. Alueella on voimassa 14.11.2000 vahvistettu seutukaava, jossa alue on osoitettu taajamatoimintojen- (A) ja vesiliikenteen alueeksi (LV) sekä harjun laki- ja kallioalue lähivirkistysalueeksi (VL). Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymässä, ja Ympäristöministeriön vahvistettavaksi lähetetyssä maakuntakaavassa alue on osoitettu satama-alueeksi (LS) ja Valkon Seveso II-direktiivin mukaisen konsultointivyöhykkeen sisään. Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston 9.12.1987 hyväksymä yleiskaava, jossa suunnittelualueen eteläosa on osoitettu asuntoalueeksi (A), ja tämän alueen pohjoispuolelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL). Vapaavaraston ja urheilukentän alue on osoitettu kauppamerenkulun satamaa palvelevaksi varastoalueeksi (LV2). Suunnittelualueen itäosalle on osoitettu kauppamerenkulun satama-alue (LV1). Suunnittelualueen pohjoisosan kallioalue sekä Valkontien ja Vanhan Valkontien välisen kolmion pohjoisosat on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Asemakaava Alueella on voimassa neljä asemakaavaa. Pohjoisella asemakaavoitetulla alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 24.7.1978. Asemakaavassa on osoitettu ns. vapaavaraston alue sataman varastoimisalueeksi (LSV) ja tämän alueen pohjois-, länsi- ja itäpuolille luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL). Suunnittelualueen toinen asemakaava on vahvistettu 08.04.1992. Kortteli 1119 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/1), jonka itäpuolella on satama-alue, jolle saadaan rakentaa sataman toimintaan liittyvien rakennusten, laitosten ja maanalaisten tilojen lisäksi palavien nesteiden säilyttämistä varten
4 varastorakennuksia ja säiliöitä (LS/3). Korttelin 1119 länsi- ja pohjoispuolella on puistoa (VP). Rautatie on osoitettu rautatiealueeksi (LR) 4.12.1989 vahvistetussa asemakaavassa. Valkontie on osoitettu katualueeksi 20.6.1983 vahvistetussa asemakaavassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutosta laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), sekä mahdolliset muut ilmenevät, laadittavat tai tarkentuvat selvitykset (MRL 24 ). Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on suoraan osoitettavissa seuraavat tavoitteet ja arvot: 1. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. 2. Jalankulun ja pyöräilyn verkostojen kehittäminen ja verkostojen jatkuvuuden edistäminen. 3. Yhtenäisen viheralueverkoston jatkuvuuden edistäminen. 4. Riittävien ja yhtenäisten virkistysalueiden turvaaminen. Olemassa olevat selvitykset, suojeluohjelmat, suojelupäätökset Alueella ei ole suojeluohjelmia eikä suojelupäätöksiä. Aluetta koskevia selvityksiä ovat: Loviisan kaupungin alueen kasvillisuuskartoitus sekä yleinen kuvaus linnustosta, Maud Östman, 1994. Loviisan lepakkoselvitys, 2005 (Köpbacka luokka II, suunnittelualueen pohjois- ja lounaisosan osalta). Loviisan taajamametsäsuunnitelma vuosille 2007-2016, hyväksytty Kh 30.10.2006, 254. Seveso-selvitys, 22.10.2007. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden parantaminen välillä Loviisa Valko, Tiehallinto, 18.10.2007. Köpbackanharjun esihistoriallisen- ja historiallisenajan muinaisjäännösten inventointi, Museovirasto, Tapani Rostedt, lokakuu 2007. Loviisan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, 138-C6694, Suunnittelukeskus Oy (skoy), 31.5.2006 Valkon kolmion luontoarvot, Loviisan kaupunki, Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto, Sisko Jokinen, 2008 OSALLISTUMINEN JA ARVIOINTI 4 OSALLISET Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - suunnittelualueen asukkaat ja maanomistajat - alueeseen rajoittuvan maan omistajat ja lähinaapurit - yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomais- ym. tahot joita kuullaan kaavoituksen kuluessa: - Uudenmaan ympäristökeskus - Itä-Uudenmaan liitto
5 - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Museovirasto/Maakuntamuseo - Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri - TUKES - Loviisan seudun ympäristöterveydenhuolto - Kymenlaakson Sähkö Oy - Loviisan puhelin Oy - Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunta - Loviisan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Loviisan kaupungin tekninen toimi ja satamatyöryhmä. Osalliset voivat arvioida kaavaratkaisujen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 5 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Kaavoituksen käynnistäminen ja aineiston hankinta Ohjeellinen kaava-alueen rajaus ja vireilletulo, TL 20.11.2007 137. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 5.2.2008, 9 hyväksynyt laaditun osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS). Asemakaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla kuten kunnalliset ilmoitukset kuulutetaan. Vireilletulo ja OAS saatetaan tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukseen, Itä- Uudenmaan liittoon ja Porvoon museoon. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana. Perusselvitysvaihe, tavoitteet ja vaihtoehdot Perusselvitysvaiheessa kootaan kaavan lähtötietoaineisto sekä laaditaan mahdolliset tarpeelliset selvitykset ja täsmennetään kaavan tavoitteet. Perusselvitysvaiheessa laaditaan suunnittelualuetta koskeva rakennusinventointi. Tavoitteiden ja selvitysten perusteella laaditaan kaksi- tai useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Perusselvitysvaiheessa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 26 ), mikäli Uudenmaan ympäristökeskus katsoo sen tarpeelliseksi. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja vaihtoehtoihin. Kaavaluonnosvaihe Kaavaluonnosvaiheesta kuulutetaan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja paikallislehdissä. Mielipiteet ja arvioinnit luonnoksesta voi jättää kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana teknisen keskuksen arkkitehtitoimistoon tai suoraan sähköpostilla osoitteeseen: kaavoitus@loviisa.fi
6 Osalliset voivat kuulutuksessa ilmoitettavana nähtävilläoloaikana esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä luonnoksesta/luonnoksista. Kaavaehdotusvaihe Luonnoksesta kehitetään saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin avulla kaavaehdotus. Lautakunta hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville raatihuoneen ja teknisen keskuksen ilmoitustauluille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävilläoloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2, MRA 18 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava teknisen keskuksen arkkitehtitoimistoon ennen nähtävilläoloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2). Osalliset voivat määräajassa jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus käsittelee lausuntojen ja vaikutusten arvioinnin sekä mahdollisten muistutusten avulla täsmentyneen kaavaehdotuksen ja päättää kaavan hyväksymisestä. Asemakaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaavamuutoksen hakijalle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja paikallislehdissä (MRA 93 ). 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa laadittaessa työstetään rinnakkain sekä kaavakarttaa että kaavaselostusta. Kaavan tulee perustua kaavoituksen kannalta riittäviin selvityksiin ja asiantuntijoiden lausuntoihin, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuina. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan tarvittaessa tarkentavia suunnitelmia.
7 7 YHTEYSTIEDOT Loviisan kaupunki, Tekninen keskus Karlskronabulevardi 8, PL 11, 07901 LOVIISA Arkkitehtitoimisto puh. 019-555 416 kaavoitus@loviisa.fi Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari gsm 0440-555 403