Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen esitys ja sen vaikutukset Maakuntatilaisuus, Kymenlaakso Kouvola 28.3.2014 Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto
Valtionosuusjärjestelmä uudistuu
Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. 10 mrd. 1 mrd. 9 mrd. 1 mrd.
Valtionosuuden määräytyminen Valtionosuudet perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelujen järjestämisen kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin Suomen järjestelmässä valtionosuutta määrättäessä otetaan huomioon myös paikallistason oma tulopohja laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen kautta Valtionosuudet eivät perustu suoraan kunnan todellisiin kustannuksiin Valtio osallistuu palvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kunnan omarahoitusosuus on kaikissa kunnissa euroa/asukas yhtä suuri.
Kuntien valtionavut 2014: 8,59 + 0,98 + 1,01 (mrd. ) VM osuudet OKM osuudet avustukset 3282,60 /as. 348,64 /as
Miksi valtionosuudet muuttuvat? Muutokset valtionosuusrahoituksessa vuodesta toiseen 1. Vuosittaiset lakiin perustuvat automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien ja verotustietojen muutokset esim. ikäryhmittäiset asukasmäärät tiedossa maaliskuussa esim. tasauksen laskennassa käytettävät verotiedot käytettävissä lopullisina marraskuussa» Kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkistus esim. peruspalvelujen hintaindeksi 1,5 % vuonna 2014 2. Muut lakiin perustuvat muutokset» Kustannustenjaon tarkistus joka neljäs vuosi: voimassaolevan lainsäädännön mukaan seuraavan kerran vuodelle 2016 vuoden 2013 kustannuksista 3. Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset» Kunnille lailla säädettävät uudet ja laajentuvat tehtävät esim. vuonna 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet (ml. vanhuspalvelulaki, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen)» Valtiontalouden menosäästöt, jotka kohdistuvat valtionosuusrahoitukseen esim. vuonna 2014-362 milj. ; -67 /asukas esim. päätös jättää maksamatta OKM:n valtionosuuden indeksikorotus v. 2014» Muut päätökset Veromenetysten kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta
0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-631 -631-631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuden tasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -631-125 -125-125 -125-125 -756-125 -125-125 -125 Hallitusohjelma (2011): Valtionosuusprosentin tilapäinen muutos -631 milj. euroa -1000-237 -250-250 -250 Kehysriihi 3/2012-1200 -1 118-175 -215-265 Kehysriihi 3/2013-1400 -1 306-1 346-1 396-1600 2012 2013 2014 2015 2016 2017 118 23 67 35 7 9 118 141 208 243 250 259 /asukas, ko. vuonna /asukas, kumulatiivisesti
Valtionosuudet 2014 (2013) - päätösten 30.12.2013 (VM) ja 31.12.2013 (OKM) mukaiset tiedot Valtionosuusprosentti» VM: 29,57 % (30,96 %)» OKM: 41,89 % (41,89 %) Kunnan omarahoitusosuus» VM: 3 282,60 /asukas (3 136,92 /asukas)» OKM: 348,64 /asukas (357,44 /asukas) Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste 25,2 mrd. (24,4 mrd. )» mistä valtion osuus 7,44 mrd. euroa (7,56 mrd. ) ja» kuntien osuus 17,7 mrd. euroa (16,9 mrd. )
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perushinnat PERUS- HINNAT 2011 PERUS- HINNAT 2012 PERUS- HINNAT 2013 PERUS- HINNAT 2014 Sosiaalihuolto 0-6v. 6 359,31 6 915,09 7 122,39 7 316,69 7-64v. 294,55 319,55 330,13 342,09 65-74v. 861,73 937,55 988,59 1 016,79 75-84v. 5 195,43 5 652,50 5 924,10 6 074,12 85+ v. 14 266,09 15 521,15 16 263,41 16 670,53 työttömien määrä 568,9 618,95 637,51 647,07 työttömien osuus 51,89 56,46 58,14 59,01 lastensuojelu 43,71 47,56 48,99 49,72 vammaisuus 15,47 16,83 17,33 17,59 Terveydenhuolto 0-6v. 826,09 899,2 926,16 940,05 7-64v. 895,6 976,82 1 006,10 1 018,36 65-74v. 2 108,30 2 294,20 2 362,97 2 398,41 75-84v. 4 063,66 4 421,64 4 554,19 4 622,50 85+ v. 7 050,60 7 670,93 7 900,89 8 019,40 sairastavuus 384,8175 418,67 431,22 437,69 Esi- ja perusopetus 7 300,49 7 519,50 7 633,52 Kirjastot 60,38 62,19 63,12 Yleinen kulttuuritoimi 3,50 3,50 3,50 Taiteen perusopetus 1,40 1,40 1,40 Yleinen osa 4.4.2014 32,08 33,05 33,55
Ammatillisen peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus vuonna 2014 Kuntien osuus rahoituksesta 1 882 milj. euroa 58,11 % 348,64 /as. 3 239 milj. Valtion osuus rahoituksesta 1 357 milj. euroa 41,89 % Koulutuksen järjestäjien / ylläpitäjien yksikköhintarahoitus sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset
Valtionosuusuudistuksen aikataulu Kuntaliiton sisäinen ryhmä valmistelemaan uudistusta 2/2012 Kuntaliiton koordinoima ulkoinen seurantaryhmä valmistelemaan uudistusta 9/2012 KL:n hallituksen linjaukset 29.11.2012 KL:n hallituksen linjaukset Lausunnot valtionosuus-kri teereistä 17.1.2014 mennessä Ohjaus, neuvonta, koulutus, tiedotus 2012 2013 2014 2015 Ministerin asettamispäätös (ohjausryhmä, selvityshenkilö, ) 5/2012 Uudistus käyntiin 9/2012 Uudistustyölle aikaa ~ 1 vuosi Ei väliraporttia Valtionosuus-las kelmat julkaistiin 12.12.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle, kevät / 2014 Uusi valtionosuusjärjestelmä voimaan 1.1.2015
Keskeisimmät muutosesitykset Uusi valtionosuusjärjestelmä korvaisi kunnan peruspalvelujen valtionosuuden» Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan itsenäisenä kokonaisuutena Uudessa valtionosuuslainsäädännössä määräytymistekijöiden määrä vähenee ja laskentakriteerien päällekkäisyyttä vähennetään Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Ei jakoa sektoreihin Yksi ikärakenne Keskeisiä muutoksia kolme 1. Tulopohjan tasauksen painoarvon kasvattaminen kustannustenjaon tasauksen kustannuksella (134 /as.) 2. Sairastavuustekijän painoarvon kasvattaminen muiden määräytymisperusteiden (erit. ikärakenteen) kustannuksella 3. Vuosittainen kustannustenjaon tarkistus
Toteutustapa Uudistuksen kulmakivinä THL:n tutkimuksen mukaiset kokonaiskustannuspainot sairastavuuden ja VATT:n selvityksen ikärakenteen välillä sekä ikärakenteen ja sairastavuuden sisällä THL:n selvitys merkitsee sairastavuuden painoarvon merkittävää kasvua suhteessa nykyiseen (korotus ~2,5 ) ja ikärakenteen painoarvon pienenemistä Siirtymäaika ~5 vuotta, päätös tehdään lopullisen esityksen yhteydessä Hallituksen esitys ja siirtymätasauksen pohjana oleva muutoslaskenta perustuu vuoden 2014 lukuihin > lopulliset tiedot saadaan huhtikuussa 2014 kun HE valmistuu. Osasto 13
Selkeä uusi VOS Yksinkertaistetaan laskentamallia, vähennetään kriteerejä, poistetaan päällekkäisyyttä Yleisperiaate: asukasluku * hinta * kerroin Peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa Yksi ikärakenne, tietyt olosuhdeindikaattorit Valtionosuutta nykyistä enemmän sairastavuuden perusteella Kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain Osasto 14
Valtionosuuden määräytyminen uudessa ja vanhassa järjestelmässä
Uusi järjestelmä valtionosuuden määräytymisperusteet Ikärakenne» Yksi ryhmitys, ei enää tehtäväkohtaisia ryhmityksiä» Hinnat THL:n ja VATT:n selvityksistä Sairastavuus» Pohjana yleiset kansantaudit/sairausluokitukset KELA:n tilastoista» Painotukset perustuvat THL:n selvitykseen Työttömyysaste Kaksikielisyys Vieraskielisyys» Uudessa järjestelmässä koko väestön perusteella» Nykyisin vain esi- ja perusopetuksen laskennallisissa kustannuksissa 6-15-vuotiaiden osalta Asukastiheys (maksimi 20) Saaristoisuus (vain varsinaiset saaristokunnat) Koulutustausta» Uusi kriteeri» Ilman tutkintoa olevien 30 54-vuotiaiden osuuden perusteella
Laskentaperusteet (uusi järjestelmä) Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: 1) Ikärakenne: Painot THL:n ja VATT:n selvityksistä. Muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia THL:n selvityksen suuntaisesti > sairastavuuden paino kasvaa ~2,5 kertaiseksi verrattuna nykyiseen 2) Sairastavuus: Sisällöt ja painot perustuvat THL:n selvitykseen. 3) Työttömyysaste: Kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste / koko maan keskiarvo. 4) Kaksikielisyys: Kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7% koko asukasluvun perusteella ja 93% ruotsinkielisen väestön perusteella ( asukasluvun perusteella jaetaan n. 35% ja ruotsinkielisten perusteella 65% koko summasta ) 5) Vieraskielisyys: Kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. 6) Asukastiheys: Kunnan kerroin = koko maan keskiarvo / kunnan asukastiheys. Kerroin rajattu maksimissaan 20:een. 7) Saaristo: Varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukkaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, korotus on kolminkertainen. 8) Koulutustausta: Kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien 30-54 -vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus maan alin. Osasto 17
Uusi järjestelmä lisäosat Valtionosuuksien lisäosat, yht. n. 309 milj. (ei kunnan omarahoitusosuutta) Syrjäisyys» Nykyisen syrjäisyysluvun perusteella» Yksi porrastus nykyisen neljän porrastuksen sijaan Saamelaisuus» Saamelaisuuteen 3,5 milj. euroa, vastaa nykytasoa Työpaikkaomavaraisuus» Uusi kriteeri» Positiivinen korrelaatio: Mitä suurempi työpaikkaomavaraisuus, sitä enemmän valtionosuutta
Ikäryhmähinnat ja sairastavuus nykyinen/ UUSI NYKYINEN, v. 2014 UUSI Ikäryhmät yhteensä Ikäryhmät yhteensä muutos Sote Eop Yht. Yht. 0-6v. 8 257 8 257 Ikä 0-5 8 744 6-v. 4 834 4 834 Ikä 6 9 060 4 226 7-12 v. 5 311 5 311 Ikä 7-12 7 420 2 109 13-15 v.* 9 435 9 435 Ikä 13-15 12 730 3 294 0 Ikä 16-18 4 025 7-64v. 1 360 1 360 Ikä 19-64 1 028-332 65-74v. 3 415 3 415 Ikä 65-74 1 994-1 421 75-84v. 10 697 10 697 Ikä 75-84 5 330-5 367 85+ v. 24 690 24 690 Ikä 85+ 17 859-6 830 Sairastavuus 438 438 1 119 681 Osasto 19
Ikäluokat 0-5v. 6v. 7-12v. 13-15v. 16-18v. 19-64v. 65-74v. 75-84v. 85v.+ Sairastavuus Painotetut kertoimet Diabetes Epilepsia Psykoosit Reuma Keuhkoastma Verenpainetaudit Sepelvaltimotauti Crohnin tauti Dementia Syövät Neurologiset taudit Sydämen rytmihäiriöt Terveydenhuolto (55,6 % menoista) 0,70 0,50 0,66 0,89 0,80 0,47 0,74 1,14 1,65 0,56 0,98 6,63 0,84 0,47 0,38 0,72 0,79 0,71 2,89 1,10 1,12 Vanhustenhuolto (22,1 % menoista) - - - - - - 0,01 0,51 3,03 0,25 1,24 2,50 - - - - - 4,49-1,62 0,46 Sosiaalihuolto (22,3 % menoista) 0,62 0,78 1,41 3,99 3,80 0,29 0,91 1,72 3,96 - - - - - - - - - - - - Työkyvyttömyys Alle 55-vuotiaat työkyvyttömyyseläkeläiset 3,59-12,03
Uusi järjestelmä perushinnat ym. euroa/asukas Laskennalliset kustannukset Työttömyysaste 86,92 Kaksikielisyys 268,0 Vieraskielisyys 1 882,50 Asukastiheys 37,87 Saaristo 368,87 Koulutustausta 407,38 Omarahoitusosuus 3 416,39 (26,78 %) Lisäosat Syrjäisyys 205,88 Saamelaisuus 2 615,00 Työpaikkaomavaraisuus 65,86
Uusi järjestelmä Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Tulojen tasauksen painoarvoa kasvatetaan (kustannusten tasauksen kustannuksella)» Nykyjärjestelmässä tasauslisien ja vähennysten summa ~ 0 eur» Tasaukseen siirretään 134 /as. (n. 720 milj. ) valtionosuusprosenttia alentamalla» Uudessa järjestelmässä tasauslisät > tasausvähennykset Tasausraja 100 % (nykyjärjestelmässä 91,86 %) Tasaus rajaan saakka 80 % (nykyjärjestelmässä 100 %)» Veropohjan kasvu hyödyttää jatkossa myös tasausrajan alapuolella olevia kuntia Voimalaitosten kiinteistövero palautetaan osin takaisin tasaukseen (kiinteistöverot poistettiin tasauksesta v. 2012)
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Nykyjärjestelmä 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 * 61 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) * Tasattu verotulo maks. 5 330 /as ja min. 3 074 /as * Tasausraja 3 074 /as Tasauslisä 100 % (ei verokasvuhyötyä) Tasausvähennys alkaa 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; Nykytilanne v. 2013 Laskennallinen verotulo Tasausraja Keskim. Lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys kiinteä 37 % (verokasvuhyöty 63 %) Osasto pp.kk.vvvv 23
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus - Uusi järjestelmä (ml. voimalaitosten kiinteistövero) 6 800 6 600 6 400 6 200 6 000 5 800 5 600 5 400 5 200 5 000 4 800 4 600 4 400 4 200 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 *29 kuntaa yli tasausrajan (tasausvähennys) *Tasattu verotulo maks. 5 396 /as ja min. 3 047 /as * Tasausraja 3 351 /as Tasauslisä 80 % (20 % verokasvuhyöty) Tasausvähennys alkaa 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 145 153 161 169 177 185 193 201 209 217 225 233 241 249 257 265 273 281 289 297 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; UUSI malli, v. 2013 Lask.verotulo Tasausraja Keskim. lask. verotulo Tasattu verotulo Tasausvähennys liukuva 30 % + luonn. log. (verokasvuhyöty 70 % miinus liukuma) Osasto pp.kk.vvvv 24
Siirtymäaika Valtionosuusuudistuksen kunnittaisessa muutoksessa käytetään vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka aikana kuntakohtainen vuosimuutos rajoitetaan euroa asukasta kohti seuraavasti:» 1. vuosi; muutos +/- 50 /as» 2. vuosi; +/-50 /as (kokonaismuutos 100 /as)» 3. vuosi; +/-80 /as (kokonaismuutos 180 /as)» 4. vuosi; +/-80 /as (kokonaismuutos 260 /as)» 5. vuosi; +/-120 /as (kokonaismuutos 380 /as) Lopullisesta siirtymäajan pituudesta päätetään kuntien kuulemisten jälkeen hallituksen esityksen yhteydessä
Uudistuksen aikataulu VALMISTELUVAIHE HE luonnos lausuntokierroksella AIKATAULU 4.2.- 4.4.2014 ( jatkoaika ruots. ja saamelais.) Hallituksen esitys Huhtikuun puolivälissä 2014 Eduskuntakäsittely Ennen kesää Uusi valtionosuuslaki voimaan 1.1.2015 Osasto pp.kk.vvvv 26
Laskennalliset kustannukset: Nykyinen ja UUSI järjestelmä yhteenveto vuoden 2014 tiedoilla Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut Yht. aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 20 740 089 579 2 383 644 301 484 692 951 52 903 790 44 942 878 197 218 167 2 270 479 0 1 254 008 019 25 159 770 164 UUSI MALLI 17 718 365 074 6 038 288 354 473 148 264 90 821 992 478 677 305 186 172 701 14 319 165 160 003 652 0 25 159 796 507 Suhteelliset osuudet, % Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys- Kaksi- Vieras- As.tiheys Saaristo Koulutus- Muut aste kielisyys kielisyys tausta Nykyjärjestelmä 82,4 % 9,5 % 1,9 % 0,2 % 0,2 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,0 % 100,0 % UUSI MALLI 70,4 % 24,0 % 1,9 % 0,4 % 1,9 % 0,7 % 0,1 % 0,6 % 0,0 % 100,0 % Lisäosat: Syrjäisyys Saamen Työpaikka- Muut Yht. kotiseutu omavar. Nykyjärjestelmä 36 184 044 3 504 002 0 269 362 554 309 050 600 UUSI MALLI 103 278 816 3 564 245 202 207 038 0 309 050 099 Keskeinen muutos johtuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta Verotuloihin perustuva tasaus ja omarahoitusosuus: Verotul. Omarahoitus- Netto tasaus osuus Nykyjärjestelmä -49 561 112 17 720 042 690-17 769 603 802 UUSI MALLI 671 477 886 18 442 102 310-17 770 624 424 Kustannusten tasauksesta siirretty n. 720 milj. (134 /as) tulojen tasaukseen (kuntien omarahoitusosuus nousee 134 /as) Osasto pp.kk.vvvv 27
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Taulukko 1. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään (Indeksi 2012 = 100) Kuntasektorin käyttökustannukset vuonna 2011 milj. eu roa 2012 2017 2020 2030 2012 2020 2020 2030 Koulutus palvelut 9653 100 101 102 104 0,2 0,2 Lasten päiv ähoito ja 2567 100 102 103 102 0,3 0 esiopetus perusopetus 4488 100 103 105 109 0,7 0,3 lukiokoulutus 651 100 91 91 98-1,2 0,7 ammatillinen koulutus 1522 100 97 96 99-0,5 0,3 ammattikorkeakoulut 425 100 100 97 97-0,4 0 Terveyspalvelut 10124 100 107 111 126 1,3 1,3 erikoissairaanhoito 6110 100 106 109 120 1,1 0,9 perus terveydenhuolto 4014 100 108 114 136 1,6 1,8 Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3 vanhainkodit 947 100 116 128 180 3,1 3,5 kotipalvelut 794 100 114 123 166 2,6 3,1 palveluasuminen (arvio) 1002 100 115 125 173 2,8 3,3 Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä Muutokset kes kimäärin vuodess a, % 22520 100 105 109 122 1,1 1,2 Lähde: STM
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa kuntakoon mukaan Kunnan Valtionosuuksien muutos Esityksen vaikutus asukasluku nyky- / uusijärjestelmä, /asukas valtionosuuksiin yhteensä Laskenn. Lisäosat Verotuloihin Laskenn. kustann. ja (+ yleinen perustuva /as. 1 000 vaikutus omarahoitus- valt.os. valtionos. tuloveroosuuden nykyjärj.) tasaus prosenttiin erotus %-yks. Alle 2000 as. -292 25 65-201 -9 331 1,8 2001-6000 as. -218 43 89-85 -37 866 0,7 6001-10000 as. -210 3 116-91 -39 388 0,7 10001-20000 as. -149-12 138-24 -15 421 0,2 20001-40000 as. -134-7 154 12 10 307-0,1 40001-100000 as. -137-17 165 11 10 976-0,1 Yli 100000 as. -88 4 124 40 79 729-0,2 Yhteensä -134-0 134-0 -995 0,0 5.2.2014/hp Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa maakunnittain, /as. Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Savo Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Pirkanmaa Lappi Kanta-Häme Varsinais-Suomi Satakunta -200-180-160-140-120-100 -80-60 -40-20 0 20 40 60 80 100 120 5.2.2014/hp Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Kunnat, jotka häviävät esityksen mukaan vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 4.2.2014 Suurin häviäjä: Merikarvia 638 /as. Valtionosuudet vähenevät: Yli 300 /as. 100-300 /as. Alle 100 /as. (30 kpl) (84 kpl) (78 kpl) Yhteensä 192 kuntaa Maakuntakeskus 5.2.2014/hp Kuntarajat: Tilastokeskus.
Valtionosuusuudistus: Suurimmat häviäjät vuoden 2014 tasossa Kunta Asukas- Valtionosuuksien siitä: luku muutos yhteensä Tasauksen muutos 31.12. 2012 /as. 1 000 /as. 1 000 Koko maa 5 398 173-0 -995 134 721 039 Merikarvia 3 269-638 -2 087 79 258 Pelkosenniemi 963-614 -591-202 -194 Eurajoki 5 922-567 -3 359-275 -1 631 Kivijärvi 1 303-565 -737 15 19 Luhanka 773-560 -433 51 39 Rautavaara 1 813-532 -964 65 118 Utajärvi 2 950-530 -1 563-174 -513 Kinnula 1 764-507 -895 10 18 Kemijärvi 8 093-495 -4 002 58 473 Tervola 3 339-463 -1 545-98 -328 Pudasjärvi 8 620-462 -3 987 38 327 Rautjärvi 3 784-451 -1 706 158 596 Rantasalmi 3 921-441 -1 728 62 243 Suomussalmi 8 813-425 -3 742 63 558 Pomarkku 2 373-408 -968 61 144 5.2.2014/hp Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Kunnat, jotka voittavat esityksen mukaan vuoden 2014 tasossa Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 4.2.2014 Suurin voittaja: Evijärvi 323 /as. Valtionosuudet kasvavat: Yli 150 /as. 50-150 /as. Alle 50 /as. (23 kpl) (50 kpl) (39 kpl) Yhteensä 112 kuntaa Maakuntakeskus 5.2.2014/hp Kuntarajat: Tilastokeskus.
Valtionosuusuudistus: Suurimmat voittajat vuoden 2014 tasossa Kunta Asukas- Valtionosuuksien siitä: luku muutos yhteensä Tasauksen muutos 31.12. 2012 /as. 1 000 /as. 1 000 Koko maa 5 398 173-0 -995 134 721 039 Evijärvi 2 686 323 867 69 184 Utsjoki 1 285 298 383 138 177 Raahe 25 659 281 7 200 199 5 097 Kittilä 6 388 258 1 650 165 1 056 Kotka 54 873 248 13 607 185 10 124 Siikajoki 5 597 243 1 358 82 457 Iisalmi 22 135 228 5 045 174 3 858 Juva 6 783 209 1 419 87 587 Juankoski 5 093 199 1 012 98 500 Vieremä 3 930 198 779 97 383 Tohmajärvi 4 897 193 944 50 246 Nivala 10 985 186 2 048 56 614 Sievi 5 241 186 972 68 357 Siilinjärvi 21 431 180 3 858 220 4 715 Kaustinen 4 287 179 766 129 551 5.2.2014/hp Lähde: VM/KAO 4.2.2014
Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 4.2.2014 Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Kivijärvi +6,0 %-yksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,7 %-yksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, %-yksikköä: +2,50 +6,00 (34 kpl) +1,00 +2,49 (66 kpl) +0,00 +0,99 (101 kpl) -0,00-0,99 (77 kpl) -1,00-2,70 (26 kpl) Maakuntakeskus 5.2.2014/hp Kuntarajat: Tilastokeskus.
Valtionosuusuudistus Kuntaliiton kannanotot
Rakenne ja yleislinjaukset Kuntaliitto katsoo, että järjestelmän rakenne ja pääosin kriteerit ja kokonaisuus on onnistunut ja toteuttamiskelpoinen Kuntaliitto katsoo, että ns. ylläpitäjämallin kehittäminen tulee kytkeä mukaan uudistukseen. Tämä mahdollistaisi toisen asteen koulutuksen kuntien omarahoitusosuuden asukaskohtaisen määräytymisperiaatteen muuttamisen ikäluokkapohjaiseksi. Kokonaisuuden kannalta ei ole hyväksyttävää, että toisen asteen koulutus on eriytynyt muusta järjestelmästä ja jatkaa eriytymistään Kuntaliitto edellyttää, että valtionosuusjärjestelmä on kaikille kunnille oikeudenmukainen ja rahoitusperiaatetta toteuttava. Rahoitusperiaatteen toteuttamisen arvioinnissa on otettava huomioon päätetyt valtionosuusleikkaukset. Valtionosuusjärjestelmän on jatkossakin turvattava kunnallisten palvelujen järjestäminen tehokkaasti koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella 37 6.3.2014 Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Rakenne ja yleislinjaukset Kuntaliitto katsoo, että lisäperustelut ikärakenteen painosta ja ikäryhmähintojen muutoksista nykytilanteeseen verrattuna ovat tarpeellisia Uudistettu sairastavuuskerroin on parannus nykyiseen verrattuna, mutta se vaatii vielä jatkovalmistelua ja sitä tulee tarkentaa uudistuksen seuraavassa vaiheessa Kuntaliitto ei hyväksy ammattikorkeakoulun kuntien rahoitusosuuden siirrossa tehtyä ratkaisua. Kuntaliitto edellyttää, että kustannusneutraali valtionosuuden vähennys toteutetaan kokonaan opetus- ja kulttuuriministeriöön osuudesta, koska nyt esitetty ratkaisu pienentää peruspalvelujen valtionosuutta noin 164 miljoonaa euroa ja aiheuttaa näin toteutettuna kunnille heikomman valtionosuuskehityksen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee noin 0,65 prosenttiyksikköä eikä ehdotus ole siten kustannusneutraali valtion ja kuntien kesken kuin pelkästään muutoshetkellä
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Tasauslisän omavastuu Kuntaliitto esittää, että tasauslisän omavastuuosuutta pienennetään. Lisäksi kuntaliitto huomauttaa, ettei esitetty tasausjärjestelmä tasausrajan nostosta huolimatta ole kuntaliitosneutraali, koska tasausrajan ylä- ja alapuolisia kuntia käsitellään eri tavalla (ei ole symmetrinen) Kiinteistöveron huomioon ottaminen tasauksessa Voimalaitosten kiinteistöverojen laskennallisesta tuotosta puolet esitetään otettavaksi huomioon tasausta laskettaessa Kuntaliitto katsoo, että laskennallisiin verotuloihin perustuvassa valtionosuuksien tasauksessa käytettävän veropohjan on oltava mahdollisimman laaja
Valtionosuuskriteerit Sairastavuuskertoimen uudenlainen määräytyminen sairauksien perusteella on oikeansuuntainen. Epävarmuutta liittyy siihen, onko esitetty luettelo sairauksista kattava. Tätä kriteeriä on jatkojalostettava Lakiluonnoksen 26 (syrjäisyyden lisäosa) ei täytä lainsäädännöltä edellytettyä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimusta, koska siinä ei lainkaan avata syrjäisyyden perushinnan ja syrjäisyysluvun määräytymisperusteita. Näin muotoiltuna ne perustuvat kokonaan asetuksentasoiseen sääntelyyn. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen seuraavassa vaiheessa syrjäisyysluku uudistetaan kokonaan.
Valtionosuuskriteerit Kuntaliitto katsoo, että syrjäisyyden laskennan porrastusten vähentäminen ja yhdistely on oikeansuuntainen toimenpide. Kuntaliitto esittää, että syrjäisyyden painoarvoa vielä kuitenkin tarkistettaisiin erityisesti harvaan asuttujen kuntien kohdalla. Syrjäisyyden perusteella tuleva valtionosuuden määrä on esitetty kolminkertaiseksi silloin, kun syrjäisyysluku on puolitoista. Tämä on ainoa porrastus, joka on myös ongelmallinen kuntaliitostapauksissa. Tulisikin harkita portaattoman kertoimen muodostamista Kuntaliitto kannattaa uuden koulutustausta -kertoimen käyttöönottoa Kuntaliitto pitää vieraskielisyyskriteerin laajentamista perusteltuna. Kertoimen vaikuttavuutta tulisi seurata ja tarvittaessa muuttaa. Kuntaliitto muistuttaa, että kriteerillä ei missään tapauksessa saa korvata kunnille pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikan hakijoiden kotouttamis-kustannusten matalaa tasoa
Valtionosuuskriteerit Kuntaliitto esittää selvitettäväksi, olisiko tarpeen ja mahdollista myöntää saaristolisää myös muille kunnille, joilla on pysyvää asutusta saarissa ilman kiinteää tieyhteyttä Kuntaliiton mielestä olisi syytä selvittää uuden järjestelmän kaksikielisyyslisän kunnittainen kohtaanto ottaen huomioon ruotsinkielisten palveluiden saatavuus ja kustannukset
Perustamishankkeiden valtionavustuksen siirto Peruskoulun ja kirjaston perustamishankejärjestelmä lopetetaan ja rahat 14,5 milj. euroa siirretään peruspalveluihin. Kuntaliitto pitää summaa pienenä. Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti ehdotukseen tietyin varauksin ja esittää siirron laskentatavaksi esimerkiksi 10 vuoden keskiarvoa tarkoitukseen käytettävissä olleista määrärahoista. Kunnan peruspalvelujen investointi- ja peruskorjaushankkeiden valtion rahoitus on säilytettävä osana valtoin suhdanne- ja työllisyyspolitiikkaa. Kuntien ja kuntayhtymien rakennusten ja toimitilojen korjausvelka on jo yli 5 miljardia euroa. Kuntien hankkeet ovat nopeasti käynnistettävissä ja ne tukevat tehokkaasti paikallistaloutta ja työllisyyttä. Kuntien home- ja kosteusvauriokohteisiin tulee jatkossakin saada suhdanneluonteista hanketukea.
Perustamishankkeiden valtion-avustuksen siirto Kuntaliitto katsoo lisäksi, että jo päätettyjen perustamishankkeiden jälkirahoituksen maksu tulee luonnollisesti saattaa loppuun tehtyjen päätösten mukaisesti Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (entinen harkinnanvarainen rahoitusavustus) on pidettävä jatkossakin osana järjestelmää. Sen painoarvoa tulee lisätä eikä vähentää eikä lisäystä tule rahoittaa muiden kuntien valtionosuuksia vastaavasti alentamalla. Vaikeista rakennemuutosongelmista kärsiville paikkakunnille on harkittava omien erillisten kuntataloutta vahvistavien toimenpiteiden käyttöönottoa
Yksityisen opetuksen järjestäjän kotikuntakorvauksen määrä Kuntaliitto esittää, että yksityisiä opetuksen järjestäjiä käsitellään jatkossa samalla tavalla ja prosenttia alennetaan tasolle, joka on esimerkiksi 85-87 prosenttia kuntajärjestäjän korvauksesta. Todellinen tarpeellinen taso tulee selvittää ja määrittää sellaiseksi, että taso on oikeudenmukainen ja sama kaikille järjestäjille. Myös kotikuntakorvauksen perusteen nousu 13-15 -vuotiaista vaikuttaa prosentin määrittelyyn
Kulttuurin ja taiteen perusopetuksen asukaskohtainen valtinosuus Kuntaliitto katsoo, että yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus tulee säilyttää valtionvarainministeriön hallinnoiman peruspalvelujen valtionosuuden yhteydessä asukaskohtaisuutensa vuoksi. Peruspalveluissa asukaskohtaisuus on yleinen periaate, mistä syystä ne soveltuvat paremmin peruspalvelujen valtionosuuden yhteyteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus/rahoitus perustuu pääsääntöisesti muihin perusteisiin
Siirtymäkaudet Kuntaliitto katsoo, että viiden vuoden siirtymäaika on tarpeellinen. Siirtymäajasta huolimatta osalla kunnista tulee olemaan vaikeuksia uudistuksen tulokseen sopeutumisessa. Kotikuntakorvausten siirtymäajan yhdistämistä kokonaisuuteen tulisi harkita kuntien kohdalla. Yksityisille ja muille kuin kuntajärjestäjille siirtymäjärjestely voi olla paikallaan
Koelaskelmat Kuntaliitto on huolissaan uudistuksessa menettävien kuntien selviytymisestä ja kuntien veroprosenttierojen kasvamisesta entisestään Uudistuksen jatkaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen jatkotyö on käynnistettävä, jotta uuden järjestelmän perusteet ja toimivuus voidaan varmistaa. Samalla tulee käynnistää uutta tutkimusta uudistustyön tueksi
Kiitokset mielenkiinnostanne! Suomen Kuntaliitto Kuntatalousyksikkö Toinen Linja 14, FI-00530 Helsinki, Finland Tel. +358 97711 Kuntatalous@kuntaliitto.fi www.kunnat.net / www.kommunerna.net / www.localfinland.net