Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus KHALL 4 Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN VASTAUS KUHMON KAUPUNGIN KIRJEESEEN VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESTA 47/1.112/2014 KHALL 4 Lisätietoja antaa kaupunginjohtaja Eila Valtanen puh Valtionvarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää kuntien mahdollisia kommentteja selvitysmies Arno Miettisen alustavasta ja Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemästä ehdotuksesta mennessä. Keskeiset pääperiaatteet ja laskentakriteerit: 1. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus tasausraja 100 % (nykyisin %) tasauslisä 80 % (nykyisin 100 %) tasausvähennys 30 % lisättynä tasausrajan ylittävän osan luonnollinen logaritmi>tasausvähennys liukuva (nykyisin kiinteä 37 %) tulojen tasaukseen siirretään 700 milj. euroa (kustannusten tasauksesta, euroa/as tasasuuruisesti kuntien omarahoitusosuutta kasvattamalla) 2. Laskennallisiin kustannuksiin sisältyvät erät: ikärakenne ja sairastavuus (painot THL:n ja VATTin selvityksistä, muutettu ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella jaettavia kokonaissummia) työttömyysaste (kunnan kerroin = kunnan työttömyysaste/koko maan keskiarvo) kaksikielisyys (kaksikielisille kunnille = kaksikielisyyden hinnasta 7 % koko asukasluvun perusteella ja 93 % ruotsinkielisen väestön perusteella, asukasluvun perusteella jaetaan n. 35 % ja ruotsinkielisten perusteella 65 % koko summasta) vieraskielisyys (kunnan kerroin = kunnan vieraskielisten osuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) asukastiheys (kunnan kerroin = koko maan keskiarvo/kunnan asukastiheys, kerroin rajattu maksimissaan 20:een) saaristo (varsinaisille saaristokunnille = asukasluvun perusteella ja saaristokunnalle, jonka asukaista vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen = korotus on kolminkertainen) koulutustausta (kunnan kerroin = ilman tutkintoa olevien vuotiaiden osuus vastaavasta ikäluokasta vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin)

2 3. Lisäosat syrjäisyys (syrjäisyysluvun perusteella, jos syrjäisyysluku on yli 1,5 = kunnan kerroin on kolminkertainen) saamelaisten kotiseutualueen lisä (saamelaisten kotiseutualueen kunnille = asukasluvun perusteella kerrottuna saamenkielisten osuudella koko väestöstä) työpaikkaomavaraisuus (kunnan kerroin = kunnan työpaikkaomavaraisuus vähennettynä sen kunnan osuudella, jonka osuus on maan alin) Kunnille varataan mahdollisuus kommentoida Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemiä valtionosuusuudistuksen laskentakriteereitä ja kuntakohtaisia koelaskelmia. Selvitysmies toivoo kuntien kommentoivan alustavaa ehdotusta ja ottavan kantaa erityisesti ehdotuksen järjestelmän sisältöön, kriteereihin ja laskentaperusteisiin. Kuhmon osalta uudistus tarkoittaisi asteittaisia menetyksiä valtionosuuksiin siten, että leikkaus toteutuu täysimääräisenä vuonna Vuodesta 2015 leikkaukset toteutuisivat seuraavasti: Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Liite. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginjohtaja Kuhmon kaupunginhallitus päättää vastata Valtionvarainministeriön kommenttipyyntöön seuraavasti ja lähettää kommentin myös Eduskunnan oikeusasiamiehelle tiedoksi: Kuhmon kaupunginhallitus on käsitellyt kommenttipyynnön kokouksessaan , 4, ja pyydettynä kommenttina vaatii Valtionvarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-osastoa ottamaan huomioon seuraavat asiat. Koska uudistus on Kuhmon kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, Kuhmon kaupunginhallitus lähettää tämän kommentin tiedoksi ja toimenpiteitä varten Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus on edennyt ilman, että kunnilla tai millään muullakaan taholla olisi mahdollisuutta hahmottaa kokonaisuutta asukkaiden saamien palvelujen näkökulmasta. Nyt odotetaan, äärimmäisen kireällä aikataululla, kommentteja uudistuksen osioista keskeisimpään eli kuntien valtionosuusuudistukseen ilman, että kunnilla on minkäänlaista tietoa suurimman kuluerän eli sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevasta rahoituksesta. Nämä tiedot tullaan saamaan vasta vuonna Näin ollen Kuhmon kaupungin on jokseenkin mahdotonta arvioida, kuinka se tulee selviytymään nyt vireillä olevan uudistuksen vaikutuksista asukkaittensa julkisiin palveluihin. Lisäksi tietoja nyt vireillä olevasta uudistuksesta jouduttiin odottamaan lähes joulun pyhiin saakka, ja näidenkin tietojen vaikutusten arviointi jää kaikin puolin puutteellisiksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistus tarkoittaa käytännössä Suomen kansalaisten saamien julkisten palvelujen uudelleen muokkaamista. Suomen perustuslain 6 mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja 9 mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Perustuslain 19 mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslain toteuttamiseksi harvaanasutussa, pitkien etäisyyksien Suomessa tulee taata kansalaisten yhdenvertaisuus riittävien palvelujen saannissa. Koska aluetalouden rahavirrat jakautuvat Suomessa epätasaisesti, valtionosuuksien on perinteisesti haluttu tasoittavan kansalaisten alueellista epätasa-arvoa. Niihin kasvukeskuksiin, minne yhteisö- ja palkkatuloveroja kertyy enemmän, on ohjattu vähemmän valtionosuuksia. Liitteenä olevaan taulukkoon on Valtionvarainministeriön aineistoon perustuen koottu tiedot nyt esitetyn muutoksen vaikutuksista Kainuun kuntien ja toisaalta suurimpien kaupunkien kaikkiin käytettävissä oleviin tuloihin. Kuhmon kaupungilla olisi ehdotuksen mukaan, muutoksen jälkeen käytettävissä varoja julkisten palvelujen järjestämiseen euroa asukasta kohden, ja esimerkiksi Helsingin kaupungilla euroa asukasta kohden ja Oulun kaupungilla euroa asukasta kohden. Palvelujen tuottaminen asukasta kohden on Kuhmon kaupungin näkemyksen mukaan halvempaa silloin, kun asukkaita on runsaasti. Tiedustelemmekin, onko esitetty muutos perustuslain 6 ja 9 vastainen. Kuhmon kaupungin arvion mukaan uudistus kiihdyttää raja-alueiden kuntien poismuuttoa ja kasaa sen aiheuttamia ongelmia kasvukeskuksiin.

4 Kuhmon kaupungin saamien tietojen mukaan työn edetessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskemia, ikäjakaumaan ja sairastavuuteen perustuvia kertoimia muutettiin useaan otteeseen. Oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi prosessi tulisi kuvata avoimesti. Kuhmon kaupunginhallitus vaatii, että - ennen kuin valtionosuusuudistus saatetaan loppuun, tulee kuntien tiedossa olla myös suurimman kuluerän, sosiaali- ja terveydenhoidon kustannusten rahoitusjärjestelmä - ennen kuin valtionosuusuudistus saatetaan loppuun, tulee tehdä riippumaton arviointi sen vaikutuksista Suomen kansalaisten saamien julkisten palvelujen tasa-arvoiseen tarjontaan Edelleen Kuhmon kaupunginhallitus pyytää kunnioittaen, että Eduskunnan oikeusasiamies selvittäisi nyt vireillä olevan uudistuksen suhteen perustuslakiin ja sen mukaisiin kansalaisten yhdenvertaisuutta koskeviin oikeuksiin. Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. KHALL 248 Lisätietoja antaa vs. kaupunginjohtaja Juhana Juntunen puh Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on vastannut kirjeellään Kuhmon kaupungin selvityspyyntöön valtionosuusjärjestelmän uudistuksen Suomen perustuslainmukaisuudesta. Kuhmon kaupungin näkemyksen mukaan valtionosuusjärjestelmäuudistus on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa ja kohtuuton Kuhmon kaupunkia kohtaan. Kuhmon kaupungin selvityspyyntöön on eduskunnan apulaisoikeusasiamies vastannut seuraavalla tavalla: Kuhmon kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan selvitysmies Arno Miettisen alustavaa ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän käsittelemää ehdotusta valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus vastasi valtiovarainministeriölle, että se vaatii ministeriötä ottamaan huomioon, että kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan uudistus on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Tämän vuoksi kaupunginhallitus lähetti kommentin tiedoksi ja toimenpiteitä varten eduskunnan oikeusaisamiehelle. Kaupunginhallitus vaati, että ennen kuin valtionosuusuudistus saatetaan loppuun, tulee kuntien tiedossa olla myös suurimman kuluerän, sosiaali- ja terveydenhoidon

5 kustannusten rahoitusjärjestelmä ja ennen kuin valtionosuusuudistus saatetaan loppuun, tulee tehdä riippumaton arviointi sen vaikutuksista Suomen kansalaisten saamien julkisten palvelujen tasa-arvoiseen tarjontaan. Edelleen kaupunginhallitus pyysi, että eduskunnan oikeusasiamies selvittäisi vireillä olevan uudistuksen suhteen perustuslakiin ja sen mukaisiin kansalaisten yhdenvertaisuutta koskeviin oikeuksiin. Vastauksena kaupunginhallitukselle totean seuraavan. Perustuslain 3 :n 1 momentin mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtion taloudesta. Perustuslain 109 :n mukaan eduskunnan oikeusaisamiehen tulee puolestaan valvoa, että muun ohella tuomioistuimet ja muut viranomaiset noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Eduskunnan oikeusasiamies ei hänelle kuuluvan laillisuusvalvonnan puitteissa voi puuttua eduskunnan lainsäädäntötoimintaan eikä sen taustalla olevaan yhteiskuntapoliittiseen päätöksentekoon. Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontatehtäviin ei myöskään kuulu lakien perustuslainmukaisuuden valvonta. Lakien perustuslainmukaisuuden valvonta kuuluu eduskunnalle ja erityisesti sen perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakivaliokunnan keskeinen asema perustuslain noudattamisen valvojana lakeja säädettäessä on ilmaistu perustuslain 74 :ssä. Sen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta Lakien säätämisvaiheeseen painottunut perustuslakikontrolli on ennakollista. Sen pyrkimyksenä on ennalta estää perustuslainvastaisen lain säätäminen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin toteaa lopuksi, että kaupunginhallituksen kirjelmä ei johtanut toimenpiteisiin apulaisoikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan puitteissa. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä. Vs. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi em. eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vastauksen.

6 Päätös: Kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi vs. kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.