Työelämän edustajien lomake

Työelämän edustajien lomake Tervetuloa tekemään itsearviointia! Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosina 2016 2017 Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus -arviointihankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisperusteisuuden toteutumisesta tulevaisuutta ennakoiden. Lisäksi tuotetaan tietoa hyvistä käytännöistä. Arvioinnin tuetaan ammatillisen koulutuksen reformin aikaista päätöksentekoa ja erityisesti ammatillisen koulutuksen osaamisperust eisuuden ja asiakasläht öisyyden kehit t ämist ä. Arvioint i on osa valt ioneuvost on päät öksent ekoa t ukevaa selvit ys- ja t ut kimust oimint aa. Arviointi perustuu koulutuksen järjestäjiltä marras- ja joulukuussa 2016 koottaviin ryhmäkohtaisiin itsearviointeihin (johto, opetushenkilöstö, opiskelijat, t yöelämä) ja järjest äjät asolla t eht ävään synt eesiarvioint iin sekä keväällä 2017 järjest et t äviin alueellisiin paneeleihin (4 6 kappalet t a). Vastausohjeet Arvioinnissa siirryt ään et een- ja t aaksepäin " seuraava" ja " t akaisin" -painikkeilla. Aiemmin annet t ua vast aust a voi muokat a palaamalla vast aukseen. Voitte halutessanne pitää vastaamisessa taukoa painamalla sivun alalaidassa painiketta Jatka myöhemmin. Keskeyttäessänne näin arvioinnin teille tarjotaan uusi vastauslinkki, josta voitte jatkaa arviointia kohdasta, johon keskeyttämishetkellä jäitte. Kun arviointi on valmis, tallentakaa ja tulostakaa vastauksenne arviointilomakkeen viimeiseltä sivulta. Vastaukset lähetetään Karviin painamalla Lähetä -painiketta. 1

KYSELYN RAKENNE OSA I OSAAM ISPERUSTEISUUS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIM INNASSA 1 OSAAM ISPERUSTEISUUDEN JOHTAM INEN 2 KOULUTUSTARJONTA SEKÄ KOULUTUKSEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS 2.1 Koulutustarjonta 2.2 Tiedonsaant i koulut ust arjonnast a ja -palveluist a 2.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa koulutuksen suunnittelussa, opiskeluvalinnassa ja rahoittamisessa 3 TYÖSSÄOPPIM INEN 3.1 Työssäoppimispaikkojen saat avuus 3.2 Työpaikkaohjaajien riit t ävyys ja osaaminen 3.3 Työpaikkaohjaajien-/ koulut t ajien koulut us 4 TOIM INTATAVAT 5 OPISKELIJAN OPPIM ISEN JA OSAAM ISEN ARVIOINTI 6 TULOKSET OSA II ARVIO OSAAM ISPERUSTEISUUDEN TOIM EENPANOSTA KOKONAISUUTENA 2

KÄSITTEET Osaamisperusteisuudella t arkoit et aan t ässä arvioinnissa seuraavaa: Osaamisperusteisuus kuvaa perustutkinnon suorittajan osaamista riippumatta koulutuksen järjestämismuodosta tai osaamisen hankkimistavoista ja edistää osaltaan oppilaitosmuotoisen, oppisopimuskoulutuksen tai näyttötutkintojen joustavaa yhdistämistä. Perustutkinto on osaamiskokonaisuus, joka muodostuu tietyn osaamisen kattavista tutkinnon osista. Osaamisen laajuutta kuvaavat osaamispisteet. Tutkinnon osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Opiskelu on osaamisen hankkimista ja työssäoppiminen osaamisen hankkimista työpaikoilla. Osaamisen arvioinnilla varmist et aan osaamisen laat u. Osaamisperusteisuuden myötä opiskelijan osaamisen hankkimiseen käyttämä aika vaihtelee opiskelijan yksilöllisten valintojen, osaamisen hankkimist apojen, aiempien opint ojen, t yökokemuksen ja muun aiemmin hankit un osaamisen mukaan. Osaamisperusteisuuden myötä opiskelijan osaamisen arvioinnissa siirrytään yksittäisten opintosuoritusten arvioinnista työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavien laajojen osaamiskokonaisuuksien arviointiin ja yksilöllisen osaamisen osoittaminen mahdollistetaan yksilöllisillä ammat t iosaamisen näyt öillä. M uita määritelmiä: Koulutusmuotoja ovat esimerkiksi oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot ja niihin valmistava koulutus sekä oppisopimuskoulut us. Opetushenkilöstöllä tarkoitetaan tässä arvioinnissa koulutusmuodosta riippuen niitä henkilöitä, jotka vastaavat opiskelijoiden opintojen suunnittelusta, toteuttamisesta tai koordinoinnista esim. opettajat, kouluttajat, koulutussuunnittelijat ja -tarkastajat. M uulla henkilöstöllä tarkoitetaan tässä arvioinnissa mm. opinto-ohjaajia ja ammatillisia ohjaajia. Ammatillisella ohjaajalla tarkoitetaan ammatillisen koulut uksen omaavaa henkilöä, joka t oimii opet t ajien apuna oppilait oksessa, esim. erikoisammat t imies t ai -nainen. 3

TAUSTATIEDOT Koulut uksen järjest äjä (M ikäli koulut uksen järjest äjää ei ole luet t elossa, kirjoit t akaa järjest äjän nimi t ähän.) Arviointiryhmän kokoonpano Täyt t äkää arvioint iin osallist uvien henkilöiden t iedot t arvit t avalle määrälle rivejä. Nimi Organisaatio Rooli suhteessa koulutuksen järjestäjään Työnantaja / Työpaikkaohjaaja/ -kouluttaja / Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen jäsen / Ammatillisen neuvottelukunnan jäsen / M uu, mikä? 4

OSA I OSAAM ISPERUSTEISUUS KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIM INNASSA Osassa I arvioidaan osaamisperusteisuuden toimeenpanoa koulutuksen järjestäjän näkökulmasta suhteessa osaamisperusteisuuden toimeenpanolle asetettuihin tavoitteisiin. 1 OSAAM ISPERUSTEISUUDEN JOHTAM INEN TAVOITE 1. Koulutuksen järjestäjä on varmistanut, että työelämän edustajat ovat selvillä ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista uudistuksista ja muutoksista kuten osaamisperusteisuudesta ja siitä, mitä se tarkoittaa ja edellyttää heiltä. Arvioikaa seuraavien väittämien avulla koulutuksen järjestäjän toimintaa suhteessa tavoitteeseen 1. Asteikko: 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin, Ei tietoa Koulutuksen järjestäjä on tiedottanut työelämän tahoille ammatillista koulutusta koskevista uudistuksista ja muutoksista kuten tutkinnon uudistukseen 1.8.2015 liittyneestä osaamisperusteisuudesta ja ammatilliseen koulutukseen tulossa olevasta reformista. Koulutuksen järjestäjä on perehdyttänyt työelämän tahot osaamisperusteisuutta koskevaan muutokseen sekä siihen, mitä se edellyttää ja mitä vaatimuksia se asettaa työelämälle. Työelämän tahoilta kootaan palautetta osaamisperusteisuuden toteutumisesta. Työelämän palaute johtaa parannus- ja kehittämistoimenpiteisiin. Tässä voit t e perust ella ja t äydent ää vast auksianne kohdassa 1: Osaamisperust eisuuden joht aminen. 5

2 KOULUTUSTARJONTA SEKÄ KOULUTUKSEN SAATAVUUS JA SAAVUTETTAVUUS TAVOITE 2. Koulutuksen järjestäjän koulutustarjonta ja -palvelut perustuvat työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja niitä kehitetään jatkuvasti yhdessä koulutuksen järjestäjän, työelämän, opiskelijoiden, kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Koulutuspalveluista on hyvin saatavilla tietoa ja niiden piiriin on helppo hakeutua. Arvioikaa seuraavien väit t ämien avulla koulut ust arjont aa ja -palveluit a suht eessa t avoit t eeseen 2. Asteikko: 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin, Ei tietoa 2.1 Koulutustarjonta ja -palvelut Työelämän koulutustarpeita ennakoidaan ja koulutustarjontaa ja -palveluja suunnitellaan ja kehitetään yhdessä koulutuksen järjestäjän, t yöelämän, opet ushenkilöst ön, opiskelijoiden ja kumppaneiden kanssa (esim. muut ammat illiset oppilait okset, sidosryhmät). Koulutustarjonnassa ja -palveluissa otetaan hyvin huomioon työelämän koulutustarpeet (esimerkiksi yrityskohtaiset, paikalliset ja alakohtaiset tarpeet) ja palveluita räätälöidään niiden mukaisesti. Työelämän tahot voivat osallistua koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmatyöhön ja sen myötä osaamisperusteisuuden kehittämiseen ja tehdyt ehdotukset otetaan huomioon kehittämisessä (esim. opiskelijoiden erilaisten opintopolkujen, koulutuksen ja työssäolon vuorottelun tai laajennetun työssäoppimisen suunnittelua). Valtakunnalliset tutkintojen perusteet ovat tukeneet opetussuunnitelmatyötä paikallisella tasolla. Ammatillisia tutkinnon osia uudistetaan ja uusia tutkinnon osia (työelämälähtöisiä paikallisia tutkinnon osia) laaditaan yhdessä työelämän kanssa työelämän muuttuvien tarpeiden pohjalta. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvattujen ammatillisten tutkinnon osien sisällöt vastaavat työelämän työ-/ tehtäväkokonaisuuksia. Koulutuksen järjestäjän opetustapoja ja -periaatteita sekä oppimisympäristöjä kehitetään aiempaa työelämälähtöisemmiksi yhdessä työelämän kanssa. 2.2 Tiedonsaanti koulutustarjonnasta ja -palveluista Käytössä olevat tiedotus- ja markkinointikanavat palvelevat työelämän tiedon tarpeita (esim. koulutustarjonta ja -palvelut, koulutuksen toteutus ja rahoitus). Koulutuspalveluja on joustavasti saatavilla työelämän tarpeiden mukaan. 6

M iten työelämälähtöisyyttä voisi lisätä koulutustarjonnassa ja -palveluissa sekä niistä tiedottamisessa? M ainitkaa enintään 3 kehittämiskohdetta. 2.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa koulutuksen suunnittelussa, opiskelijavalinnassa ja rahoittamisessa Onko t eillä ollut yht eist yöt ä muiden t ahojen (esim. t yöhallint o) kanssa liit t yen koulut uksen suunnit t eluun, opiskelijavalint aan ja rahoit t amiseen? Kyllä / Ei Asteikko: 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin, Ei tietoa Yhteistyö muiden tahojen (esim. työhallinto) kanssa koulutuksen suunnittelussa, opiskelijavalinnassa ja rahoittamisessa kanssa on toimivaa. M iten kehittäisitte yhteistyötä muiden kuin koulutuksen järjestäjän kanssa? M ainitkaa enintään 3 kehittämiskohdetta. Tässä voitte perustella ja täydentää vastauksianne kohdassa 2: Koulutustarjonta sekä koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus. 7

3 TYÖSSÄOPPIM INEN TAVOITE 3. Työssäoppimispaikkojen saatavuus, työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien osaaminen ja toimiva yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa mahdollistavat ammatillisen koulutuksen toteutumisen työelämälähtöisesti ja sen, että opiskelijat voivat kehittää osaamistaan aiempaa enemmän työelämässä. Arvioikaa seuraavien väittämien avulla työssäoppimisen edellytyksiä suhteessa tavoitteeseen 3. Tarkastelkaa väittämiä myös erilaisten opiskelijoiden näkökulmasta (eri tutkinnot ja koulutusmuodot). 3.1 Työssäoppimispaikkojen saatavuus Ast eikko: 0 = ei lainkaan, 1 = erit t äin vähän, 2 = vähän, 3 = jossain määrin, 4 = paljon, 5 = erit t äin paljon, Ei t iet oa Työnantajilla on tarjota opiskelijoille riittävästi tavoitteiden mukaisia työssäoppimispaikkoja. Oppimisen painopistettä on mahdollista siirtää aiempaa enemmän oppilaitoksista työpaikoille. Työpaikoille on mahdollista ottaa työssäoppijoita aiempaa joustavammin opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti (esim. pidemmiksi ajoiksi, sat unnaisest i). Työpaikkojen on mahdollista kouluttaa opiskelijoita oppisopimuskoulutuksella joustavasti (esim. eripituisia aikoja, tutkinnon osittain). Yksilöllistä työssäoppimista voidaan tarpeen mukaan laajentaa opiskelijan opintojen aikana. Opiskelija voi tarpeen mukaan siirtyä koulutusmuodosta toiseen esim. oppilaitosmuotoisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulut ukseen. Työpaikat voivat/ haluavat ottaa vastuuta uusien työntekijäsukupolvien kouluttamisesta. M illä aloilla on erityisesti haasteita työssäoppimispaikkojen saatavuudessa? M istä haasteet johtuvat? 8

Asteikko: 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin, Ei tietoa 3.2 Työpaikkaohjaajien riittävyys ja osaaminen Työpaikoilla on riittävästi koulutettuja työpaikkaohjaajia/ - kouluttajia. Työpaikkaohjaajat/ -kouluttajat ovat selvillä osaamisperusteisuuden keskeisistä tavoitteista ja siitä, mitä se merkitsee heidän työssään. Työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien tuntemus eri tutkinnoista ja niiden sisällöistä on ajantasaista. Työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien arviointiosaaminen on ajantasaista (esim. ammattiosaamisen näytöt). Työpaikkaohjaajien ohjausosaaminen on ajantasaista. 3.3 Työpaikkaohjaajien-/ kouluttajien koulutus Työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien koulutusta on riittävästi tarjolla. Työpaikkaohjaajien koulutus on järjestetty siten, että siihen osallistuminen on mahdollista. Työelämän tarpeet ja mahdollisuudet on otettu huomioon työpaikkaohjaajien koulutuksen järjestämisessä (esimerkiksi aika, paikka, kesto, toteutustapa). M iten työpaikkaohjaajakoulutuksen sisältöjä ja järjestämistä tulisi kehittää, jotta se vastaisi paremmin työelämän tarpeita ja tukisi osaamisperusteisuuden toteutumista? Tässä voit t e perust ella ja t äydent ää vast auksianne kohdassa 3: Työssäoppiminen. 9

4 TOIM INTATAVAT TAVOITE 4. Toimintatavat täyttävät osaamisperusteisuuden vaatimukset ja mahdollistavat osaamisperusteisuuden toteutumisen käytännössä. Arvioikaa seuraavien väittämien avulla työelämän ja koulutuksen järjestäjän väliseen yhteistyöhön liittyviä toimintatapoja suhteessa tavoitteeseen 4. Tarkastelkaa väittämiä myös erilaisten opiskelijoiden näkökulmasta (eri tutkinnot ja koulutusmuodot). Asteikko: 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin, Ei tietoa Työelämän edustajat, opetushenkilöstö ja opiskelijat suunnittelevat työssäoppimisjaksoja/ työpaikalla annettavaa koulutusta yhdessä. Työssäoppimisen yhteydessä voidaan opettaa myös yhteisiä tutkinnon osia kuten vieraita kieliä ja matematiikkaa. Opetushenkilöstö ja työpaikkaohjaajat/ -kouluttajat vastaavat yhdessä työssäoppimisen ja tietopuolisen koulutuksen yhteensovittamisesta. Tietopuolinen koulutus tukee työssäoppimista. Opettajat osallistuvat työssäoppimisen ohjaukseen ja toimivat tarvittaessa työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien apuna. Ammatilliset ohjaajat osallistuvat työssäoppimisen ohjaukseen ja toimivat tarvittaessa työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien apuna työpaikoilla. Työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat antavat ohjaavaa ja kannustavaa palautetta opiskelijoille osaamisen kehittymisestä. Työssäoppimisen lisääntyminen on kehittänyt opiskelijoiden koulutus- ja ohjauskäytäntöjä työpaikoilla. M iten työssäoppimisen ohjausta ja yhteistyötä koulutuksen järjestäjän kanssa tulisi kehittää, jotta toimintatavat tukisivat paremmin osaamisperusteisuuden toteutumista? Tässä voitte perustella ja täydentää vastauksianne kohdassa 4: Toimintatavat. 10

5 OPISKELIJAN OSAAM ISEN ARVIOINTI TAVOITE 5. Opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa yksilöllisillä näytöillä aidoissa työelämän tilanteissa ja työympäristöissä. Osaamista arvioidaan työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavina laajoina osaamiskokonaisuuksina. Arvioikaa seuraavien väittämien avulla opiskelijan arviointia ja näyttöjen järjestämistä suhteessa tavoitteeseen 5. Tarkastelkaa väittämiä myös erilaisten opiskelijoiden näkökulmasta (eri tutkinnot ja koulutusmuodot). Arvioikaa, miten seuraavat osa-alueet toteutuvat. Asteikko: 1 = erittäin huonosti, 2 = huonosti, 3 = kohtalaisesti, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin, Ei tietoa Opiskelijan osaamista arvioidaan työelämän työ-/ tehtäväkokonaisuuksia ja -prosesseja vastaavina laajoina osaamiskokonaisuuksina. Opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa työpaikoilla aidoissa työelämän työtilanteissa. Opiskelijoiden arviointi perustuu yhtenäisiin käytäntöihin. Koulutetut työpaikkaohjaajat/ -kouluttajat osallistuvat opiskelijan osaamisen arviointiin ammattiosaamisen näytöissä. Opet t ajan rooli t yöpaikkaohjaajan/ -koulut t ajan t yöparina opiskelija-arvioinnissa on jat kossa: erittäin merkityksetön merkityksetön jossain määrin tärkeä tärkeä erittäin tärkeä M iten osaamisen arviointi on muuttunut osaamisperusteisuuteen siirtymisen myötä? Kuvatkaa keskeiset piirteet. M iten osaamisen arviointia pitäisi kehittää, että se olisi työelämälähtöisempää ja edistäisi osaamisperusteisuutta? 11

Tässä voit t e perust ella ja t äydent ää vast auksianne kohdassa 5: Opiskelijan osaamisen arvioint i. 12

6 TULOKSET TAVOITE 6. Osaamisperusteisuuden myötä työelämän tyytyväisyys koulutuksen järjestäjän toimintaan ja palveluihin on parantunut ja opiskelijoiden osaaminen vastaa paremmin työelämän tarpeita. Arvioikaa seuraavien väittämien avulla työelämän tyytyväisyyttä suhteessa tavoitteeseen 6. Tarkastelkaa väittämiä myös erilaisten opiskelijoiden näkökulmasta (eri tutkinnot ja koulutusmuodot). Asteikko: 0 = ei lainkaan, 1 = erittäin vähän, 2 = vähän, 3 = kohtalaisesti, 4 = paljon, 5 = erittäin paljon, Ei tietoa Työelämän nykyiset ja tulevat tarpeet otetaan aiempaa paremmin huomioon koulutuksen järjestäjän koulutustarjonnan ja -palvelujen suunnit t elussa ja kehit t ämisessä. Koulutustarjonta ja -palvelut vastaavat aiempaa paremmin työelämän tarpeita. Koulutus on aiempaa laadukkaampaa ja osuvampaa. Koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvä yhteistyö työelämän ja koulutuksen järjestäjän välillä toimii aiempaa paremmin. Opiskelijat saavat ammatissa tarvittavan osaamisen aiempaa nopeammin. Opiskelijoiden osaaminen vastaa aiempaa paremmin työelämän tarpeita. Opiskelijat työllistyvät aiempaa paremmin. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on parantunut osaamisperusteisuuden ja tutkintouudistusten myötä. Jokin muu tulos, mikä? M itä muita myönteisiä vaikutuksia osaamisperusteisuuteen siirtymisellä on ollut? M itä kielteisiä vaikutuksia osaamisperusteisuuteen siirtymisellä on ollut? Tässä voit t e perust ella ja t äydent ää vast auksianne kohdassa 6: Tulokset. 13

OSA II ARVIO OSAAM ISPERUSTEISUUDEN TOIM EENPANOSTA KOKONAISUUTENA Tässä osiossa tehdään yhteenveto ja valmistaudutaan toisen vaiheen yhteiseen arviointiin. Arvioikaa osaamisperusteisuuden toteutumista kokonaisuutena osaamisperusteisuuteen liittyvien keskeisten tavoitteiden näkökulmasta (ohessa). 1. Työelämän edustajat ovat selvillä ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista uudistuksista ja muutoksista kuten osaamisperusteisuudesta ja siitä, mitä edellyttää heiltä. 2. Koulutuksen järjestäjän koulutustarjonta ja -palvelut perustuvat työelämän tarpeisiin. Koulutuspalveluista on hyvin saatavilla tietoa ja niiden piiriin on helppo hakeutua. 3. Työssäoppimispaikkojen saatavuus, työpaikkaohjaajien/ -kouluttajien osaaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjän kanssa mahdollistavat ammat illisen koulut uksen t ot eut umisen t yöelämäläht öisest i ja sen, et t ä opiskelijat voivat kehit t ää osaamist aan aiempaa enemmän t yöelämässä. 4. Toimint at avat t äyt t ävät osaamisperust eisuuden vaat imukset ja mahdollist avat osaamisperust eisuuden t ot eut umisen käyt ännössä. 5. Opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa yksilöllisillä näytöillä aidoissa työelämän tilanteissa ja työympäristöissä. Osaamista arvioidaan työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavina laajoina osaamiskokonaisuuksina. 6. Osaamisperusteisuuden myötä työelämän tyytyväisyys koulutuksen järjestäjän toimintaan ja palveluihin on parantunut ja opiskelijoiden osaaminen vastaa paremmin työelämän tarpeita. M itkä asiat ovat eniten edistäneet ja mitkä estäneet tavoitteiden toteutumista? Edistäneet tekijät (enintään 3): Haitanneet/ Estäneet tekijät (enintään 3): 14

Kansalliset politiikkatoimet ja ohjaus M iten onnistuneena pidätte viimeisintä tutkintouudistusta ja siihen liittyvää osaamisperusteisuutta? Asteikko: 1 = Ei lainkaan, 5 = Täysin, Ei tietoa Kommentit/ perustelut M iten tutkintouudistus on muuttanut työelämäyhteistyötä? M iten koulutuksen järjestäjän ja työelämän kumppanuutta voitaisiin edelleen edistää? M itkä ovat mielestänne keskeisimmät osaamisperusteisuuden kehittämiseen liittyvät tavoitteet, joita tulevaisuudessa tulisi painottaa? M it ä t ulisi huomioida ammat illisen koulut uksen reformissa (uudist uksessa) osaamisperust eisuuden edist ämiseksi? 15