SISÄLLYSLUETTELO. 1. Luku OPETUSSUUNNITELMA. 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.2. Opetussuunnitelman sisältö



Samankaltaiset tiedostot
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Kempeleen kunta Liite 1

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPS Minna Lintonen OPS

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Munkkiniemen ala-aste

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys 2017

Yleisten osien valmistelu

Savonlinnan normaalikoulu

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Valinnaisopas Lukuvuosi

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

PARKANON YHTENÄISKOULU

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU

Savonlinnan normaalikoulu

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

SUOMEN KOULUJÄRJESTELMÄ

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Luku 6 Oppimisen arviointi

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

Valinnaisopas Lukuvuosi

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Arkistot ja kouluopetus

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

OPPIMISEN ARVIOINTI. Perusopetuksen opetussuunnitelman päivitys

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Valtioneuvoston asetus

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Aikuisten perusopetus

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

Horisontti

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Transkriptio:

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen 1.2. Opetussuunnitelman sisältö 2. Luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja 2.2. Hiidenkirnun koulun arvopohja 2.3. Perusopetuksen tehtävä 2.4. Hiidenkirnun koulun toiminta ajatus 2.5. Hiidenkirnun koulun opetuksen lähtökohta 3. Luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys 3.2. Oppimisympäristö 3.3. Hiidenkirnun koulun oppimisympäristö 3.4. Hiidenkirnun koulun toimintakulttuuri 3.4.1. Yhteistyö vanhempien kanssa 3.4.2. Koulun toimintaperiaatteet 3.5. Työtavat 3.6. Yleistavoitteet 4. Luku OPPIMISTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 4.2. Oppiaineet 4.2.1. Äidinkieli 4.2.2. Matematiikka 4.2.3. Ympäristö- ja luonnontieto 4.2.4. Uskonto 4.2.5. Musiikki 4.2.6. Kuvataide 4.2.7. Käsityö 4.2.8. Liikunta 4.2.9. Kotitalous 4.2.10. Kielivalinnat 4.2.11. Valinnaiset aineet Tekstiilityö ja tekninen työ Kodinhoito Tietotekniikka 4.2.12. Oppilaanohjaus

3 5. Luku OPETUKSEN YLEINEN TUKI 5.1. Moniammatillinen yhteistyö 5.1.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.1.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.1.3. Oppilashuolto 5.1.4. Kerhotoiminta 6. Luku TUNTIJAKO 7. Luku ARVIOINTI 7.1. Yleiset periaatteet 7.2. Oppilaan arviointi Hiidenkirnun koulussa 7.2.1. Itsearviointi 7.2.2. Todistukset 7.2.3. Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen

4 1.Luku OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Hiidenkirnun koulu aloitti toimintansa vuonna 1985, jolloin peruskoululaki velvoitti kunnat järjestämään opetuksen kaikille oppivelvollisuusikäisille lapsille. Opetus siirrettiin sosiaalitoimelta koulutoimelle opetusta ja menetelmiä muuttamatta. Opetussuunnitelmana toimi tuolloin vuonna 1978 kouluhallituksen hyväksymä opetussuunnitelma. Ensimmäinen Hiidenkirnun koulun oma opetussuunnitelma vahvistettiin vuonna 1988 ja se uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 1995. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita on tarkistettu vuosina 1997 98, arvioinnin perusteet vuonna 2000 ja tuntijako vuonna 2002. Hiidenkirnun koulun opetussuunnitelmatyössä on ollut mukana koko henkilökunta(opettajat ja avustajat). Yhteisen arvokeskustelun pohjalta on tarkistettu edellisen opetussuunnitelmaan perustuen koulun arvopohja, tehtävä, toimintaperiaatteet. Vanhemmat ovat vaikuttaneet omalta osaltaan koulun tärkeimpien tehtävien ja tavoitteiden asetteluun (kyselyt, keskustelut, vanhempainillat). Kaikki oppilaat ovat olleet mukana laatimassa koulu- ja luokkakohtaisia järjestyssääntöjä ja toimintaperiaatteita. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Uusi opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin, Kotkan perusopetuksen toimintasuunnitelmaan ja aikaisempiin koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Koulumme opetussuunnitelmaan on sisällytetty käytännön työssä tärkeiksi havaitut asiat vanhoista opetussuunnitelmista ja kirjattu asioita, jotka ovat tulleet esille käytännön kokemuksen kautta. Opetuksen sisältö on laajentunut ja tavoitetaso on noussut oppilaiden taitotason kohoamisen(varhaiskuntoutus, varhainen diagnosointi, oikean koulumuodon löytyminen riittävän varhain) seurauksena. Opetussuunnitelman oppiainekohtainen osuus on uudistettu ulkoasultaan visuaaliseen muotoon. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet, sisällöt ja harjoitteet löytyvät vuoden 1995 koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta, jota pidämme opetus- ja kasvatustyömme lähdeteoksena. Uuden, koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa ja uudistamisessa olemme lähteneet luottamuksesta erityisluokanopettajien ammattitaitoon ja monipuoliseen osaamiseen. Sijaisille, joilta puuttuu erityisluokanopettajan koulutus ja vastavalmistuneille opettajille, uusi ja vanha opetussuunnitelma yhdessä, antavat kokonaiskuvan Hiidenkirnun koulun opetus- ja kasvatustyöstä.

5 2 Luku OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Hiidenkirnun koulun arvopohja perustuu valtakunnallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, jossa ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä. Perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Toimintatapamme painottaa oman ja toisten erilaisuuden hyväksymistä rikkautena. 2.2. Hiidenkirnun koulun arvopohja OPPILAS ON * tasa-arvoinen Oppilaan yksilöllinen suorituskyky otetaan huomioon * yksilöllinen tehtäessä henkilökohtaista opetuksen järjestämistä * yhteisön jäsen koskevaa suunnitelmaa (HOJKS). Oppilasta kohdellaan ikätasonsa mukaisesti ja hänen kanssaan keskustellaan häntä itseään koskevista asioista. Hänelle osoitetaan luottamusta tehtävillä, jotka vaikuttavat suotuisasti hänen itsetuntoonsa. KOULU ON Oppilas on yhteisön jäsen, jonka on opittava ottamaan huo- * yhteisö mioon myös muut yhteisön jäsenet. * turvallinen * yhteisin pelisäännöin toimiva Oppilaan henkinen ja fyysinen turvallisuus taataan * kestävään kehitykseen pyrkivä yhteisillä säännöillä. * työtään kehittävä Koulu on yhteisö, jonka jäsenet toimivat erilaisuutta suvaiten ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. Koulun toimintaan kuuluu jatkuva työn kehittäminen. PERHE ON Perhe on lapsen pääasiallinen kasvattaja ja koulun tärkein * kasvattaja yhteistyökumppani lastaan koskevissa asioissa. * yhteistyökumppani

6 2.3. Perusopetuksen tehtävä Opetussuunnitelman perusteissa perusopetus nähdään koulutuksen perusturvana. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opetus antaa oppilaille valmiuksia toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä sekä tukea kasvua vastuulliseen mielipiteen muodostamiseen ja itsenäisiin valintoihin. 2.4. Hiidenkirnun koulun toiminta ajatus Hiidenkirnun koulun tehtävänä on erityislasten kasvatus ja opetustehtävän toteuttaminen yhteistyössä vanhempien ja moniammatillisten asiantuntijoiden kanssa siten, että 1) oppilaasta kasvaa omien edellytystensä mukaisesti omatoiminen itsenäinen tasapainoinen hyvän itsetunnon omaava sosiaalinen nuori 2) oppilaalla on yksilölliset taidot huomioiden peruskouluopinnot suoritettuaan kelpoisuus / mahdollisuus jatko opintoihin ammattiin ja työntekoon tai muuhun mielekkääseen työtoimintaan itsenäiseen tai tuettuun asumiseen mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan 2.5. Hiidenkirnun koulun opetuksen lähtökohta - oppilaan kokonaisvaltainen huomioiminen - oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen - turvallisen oppimisympäristön luominen ja ylläpitäminen Opetuksen yleiset tavoitteet Kasvatuksen yleiset tavoitteet - kommunikaatiotaidot - omiin kykyihin ja taitoihin luottaminen - kokonaismotoriset taidot - fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi - sosiaaliset taidot - omatoimisuus - jokapäiväisen elämän taidot - aloitekyky - käden taidot - vastuuntunto - kognitiiviset taidot - yhteistyökyky - luovuus - toisten huomioiminen - osallistuminen ryhmän toimintaan

7 3. Luku OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurin osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Erityisoppilaiden osalta näillä on erityisen suuri merkitys. Oppimiseen vaikuttaa oppijan aiemmat tiedot, taidot, motivaatio sekä oppimis- ja työskentelytavat. Oppiminen on tilannesidonnaista, jolloin oppimisympäristön monipuolisuus on tärkeää. Erityisoppilaiden kohdalla monipuolinen ja erilaisissa tilanteissa asioiden opiskelu ja harjoittelu ovat yleistämisen kannalta välttämättömiä. 3.2. Oppimisympäristö Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluu lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Oppimisen kannalta on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Oppimisympäristössä tulee vallita avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Sen on oltava turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä ja annettava mahdollisuus erilaisten työtapojen käyttöön. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttöön. Terveellä, turvallisella, pysyvällä ja monipuolisiin työskentelytapoihin muunneltavalla oppimisympäristöllä on erityisoppilaiden kannalta keskeinen oppimista edistävä merkitys. 3.3. Hiidenkirnun koulun oppimisympäristö Hiidenkirnun koulun oppimisympäristön puutteellisuus ja epäterveellisyys eivät ole luoneet riittäviä edellytyksiä täysipainoiseen oppimiseen. Koulu on toiminut Otsolan koulun kanssa samassa koulurakennuksessa vuodesta 1986 lähtien. Viime vuosina koulurakennuksen sisäilma- ja homeongelman vuoksi Hiidenkirnun koulu on toiminut epäterveellisissä, epätarkoituksenmukaisissa tiloissa sekä väliaikaisissa tiloissa Metsäkulman koululla ja Otsolan koulun urheilukentälle sijoitetuissa parakeissa. Otsolan koulurakennuksessa sijaitsevat hammas- ja terveydenhuollon palvelut ovat koulun oppilaiden käytössä. Koulumme tarjoaa oppilailleen myös iltapäiväkerhotoimintaa luokkatiloissa ja läheisen kerrostaloasunnon tiloissa. Kouluympäristö palveluineen mahdollistaa normaalisuuden periaatteen mukaan oppilaittemme kanssakäymisen muiden koululaisten ja aikuisten kanssa. Lähiympäristö toimii pienoisyhteiskuntana harjoiteltaessa taitoja elämää varten. Kouluyhteisössä toimii Otsolan alakoulun lisäksi Otsonkallion päiväkodin esiopetus ja seurakunnan ylläpitämä Otsolan koululaisten iltapäiväkerho. Lisäksi koulun läheisyydessä on kirjasto, kauppa ja postin tarjoamat palvelut, joita hyödynnetään opetuksessa.

Lähiympäristön luonto mahdollistaa ulkoilun, eri liikuntamuotojen harrastamisen ja luonnon tutkimisen eri vuodenaikoina. Erityiskoulun toimiminen yleisopetuksen kanssa yhteistyössä antaa myös yleisopetuksen oppilaille ja opettajille tilaisuuden opetella suvaitsevaisuutta, ymmärtämystä ja luontevaa kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa. Koulun oppilas- ja perusopetusryhmien määrä antaa mahdollisuudet oppilaiden sijoittamiseen joustavasti perusopetusryhmiin iän, kehitysvaiheen ja sosiaalisten taitojen mukaan. Luokista saadaan näin mahdollisimman toimivia ja oppilaan yksilöllisyys voidaan ottaa paremmin huomioon. Luokkakoon pitäminen perusopetuslain mukaisena, kahdeksana, alaluokilla 6 8, sekä henkilöstön riittävyys (opettaja ja avustajat) antavat oppilaille turvallisen ja tuetun oppimisympäristön. Koulumme antaa mahdollisuudet oppilailleen oppia käyttämään nykyaikaisen tietoyhteiskunnan välineitä. Kussakin luokassa on verkkoyhteyksin varustetut tietokoneet, joita käytetään oppimisen apuna ja tukena sekä välineenä tiedonhankinnassa ja viestinnässä. 3.4. Hiidenkirnun koulun toimintakulttuuri Opetussuunnitelman perusteiden mukaan toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös varsinaisten oppituntien ulkopuolinen toiminta kuten juhlat, teemapäivät, tapahtumat. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä koulun sisällä, kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Oppilaan tulee myös saada osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. 3.4.1 Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa aloitetaan viimeistään kouluuntuloa edeltävänä keväänä. Tällöin pidetään HOJKS-palaveri (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) päiväkodissa tai muussa lähettävässä yksikössä. Vanhempien lisäksi näihin tapaamisiin osallistuvat kaikki lapsen kannalta oleelliset yhteistyötahot. Tarkoituksena on löytää yhteinen lähtökohta tulevalle koulunkäynnille ja tavoitteille. Tiivis yhteistyö vanhempien kanssa alusta alkaen on tärkeää lapsen kokonaiskehityksen kannalta. Koulu panostaa erityisesti nivelkohtiin lapsen ja perheiden elämässä; koulunkäynnin aloittamistilanteeseen ja jatko-opintoihin siirtymiseen, luokasta ja koulusta toiseen siirtymiseen. Koko kouluajan tavoitteena on tiivis yhteistyö vanhempien kanssa lukuvuosittain päivitettävän koulu- ja luokkakohtaisen suunnitelman mukaan. Koulu- ja luokkakohtaiset tapahtumat, juhlat ja retket ovat myös tärkeä osa Hiidenkirnun koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun yhteistyötoimikunta on mukana toimintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vanhemmat ovat osallistuneet myös koulun tehtävien ja tavoitteiden määrittelyyn heille tehtyjen kyselyjen ja HOJKS-palaverien kautta. Oppilaat ovat olleet luomassa koulun ja luokkien järjestyssääntöjä ja toiminnan periaatteita. Ylemmillä luokilla heidät otetaan vanhempien ohella entistä enemmän mukaan päätöksentekoon niin omissa kuin kouluakin koskevissa asioissa. 8

9 3.4.2. Koulun toimintaperiaatteet Normaalisuuden periaate - ollaan näkyvillä - toimitaan yhdessä yleisopetuksen kanssa (fyys., toiminall.- ja sos.integraatio) - yhteiskunnan normien oppiminen - normaalipalveluiden käytön opettelu (bussi, juna, kauppa, posti, kirjasto, uimahalli yms.) Yksilöllisyyden periaate Yhteistyön periaate - henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - tavoitteet - sisällöt - toteuttamistapa - luokka- ja koulusijoitus Koulun sisällä - luokkien välinen yhteistyö, samanaikaisopetus - opettaja-avustajat luokassa ( luokkatiimin yhteissuunnittelu ) - avustajat keskenään (iltapäiväkerhotoiminta) - koko työyhteisö ( suunnittelu, arviointi ja kehittäminen ) - muu henkilökunta (keittiö, siivous, vahtimestari, koulusihteeri, terveydenhuoltohenkilöstö) - Otsolan koulun opettajat ja oppilaat Kodin ja koulun yhteistyö - reissuvihot, puhelinyhteydet ( kullakin luokalla oma matkapuhelin), sähköpostiyhteydet - HOJKS-palaverit - oppilashuoltopalaverit - vanhempainillat, ym. vanhempaintapaamiset - vanhempaintoimikunta -retket, juhlat ja tapahtumat Oppilasta hoitavien, kuntouttavien tahojen kanssa tehtävä yhteistyö - terapeutit - oppilashuoltohenkilöstö - päivä- ja lastenkotien ja asuntoloiden henkilöstö - ym. oppilaiden ja perheen elämään liittyvät tahot Ympäröivän yhteisön kanssa tehtävä yhteistyö - opiskeluvierailut eri oppilaitoksista - harjoittelupaikkana toimiminen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan opiskelijoille - asiantuntijavierailut; poliisi, palo- ja pelastustoimi, sanomalehtitoiminta ym. - oppilaiden vierailut muihin oppilaitoksiin ja julkisiin palveluihin - TET-harjoittelu - kouluyhteisössä toimivat tahot, seurakunta

10 3.5. Työtavat Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Hiidenkirnun koulun keskeisiä periaatteita työtapoja valittaessa ovat: Konkreettisuuden, havainnollisuuden periaate Tekemällä oppimisen ja toiminnan periaate Aistien käyttämisen periaate - monipuolisen ja käytännönläheisen oppimateriaalin käyttö - asiat opetetaan mahdollisimman aidoissa tilanteissa - koetaan itse - tehdään itse - suunnitellaan, toimitaan ja arvioidaan - katsellaan - kuunnellaan - haistellaan - maistellaan - tunnustellaan Eriyttämisen periaate / yksilöllisyys - tavoitteet - sisällöt / oppimateriaalit - menetelmät - pienryhmä- ja yksilöopetus

11 3.6. Yleistavoitteet Koulun eri vuosiluokille asetetut yleistavoitteet ovat viitteellisiä. Yleistavoitteiden pohjalta kullekin oppilaalle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet. Esiopetuksen tavoitteet - uuden, turvallisen ja innostavan oppimisympäristön tarjoaminen - myönteisen minäkuvan vahvistaminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä - omatoimisuuden harjoittelu päivittäisissä toiminnoissa - sosiaalisten taitojen harjoittelu - kommunikaatiotaitojen kehittäminen - oppimisvalmiuksien kehittäminen kunkin oppilaan yksilöllisten oppimisedellytysten ja kehitystason mukaisesti 1-4. luokan tavoitteet - itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn mahdollistavan ympäristön tarjoaminen - myönteisen minäkuvan vahvistaminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä - päivittäisistä toiminnoista selviytyminen omatoimisesti - kommunikointi omalla kommunikointikeinolla vastavuoroisuusperiaatteella - tunteiden käsittely - sosiaalisten taitojen kehittäminen - akateemisten taitojen kehittäminen 4-6. luokan tavoitteet - minäkuvan vahvistamista antamalla tietoa kasvusta ja kehityksestä nuoreksi murrosikäiseksi - akateemisten aineiden taidoissa vahvistamista, uuden tiedon kartuttamista saatujen taitojen avulla - käytännön taitojen opetusta ja mahdollisimman itsenäiseen työskentelyyn ohjaamista - liikunnallista aktivointia kehon kasvaessa ja muuttuessa voimakkaasti Yläluokkien tavoitteet -alaluokilla opittujen perustietojen ja -taitojen ylläpitäminen ja soveltaminen - uuden oppiminen - laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen - monipuolisten työskentelytaitojen oppiminen - käytännön taitojen oppiminen ja syventäminen jatko opintoja ja aikuisuutta varten - jatko-opintokelpoisuus - työelämään tutustuminen - muuttuviin tilanteisiin, uusiin ihmisiin sopeutuminen eli joustavuus - oman ajattelun kehittäminen, omien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen ja toimiminen sen mukaan

12 4. Luku OPPIMISTAVOITTEET JA SISÄLLÖT 4.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä aihekokonaisuuksia pidetään kasvatus- ja opetustyön keskeisinä painotuksina. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Erityisopetuksessa aihekokonaisuudet ja eheyttävä opetus on keskeinen toimintaperiaate. Samoja asioita ja ilmiöitä tarkastellaan monelta eri taholta. Aihekokonaisuudet tulevat esille eri oppiaineissa läpäisyperiaatteella oppilaan kehitysvaihe huomioiden. Aihekokonaisuudet ovat mm. ympäristö- ja luonnontiedon keskeisiä osa-alueita. Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen tulee esiin Hiidenkirnun koulun yleisissä kasvatustavoitteissa, joissa korostetaan toisaalta yksilöllisyyttä, itsetuntemusta ja tervettä itsetuntoa ja toisaalta yhteisöllisyyttä, yhteistyökykyä ja toisten arvostamista. Näitä asioita tukevat mm. yhdessä lasten kanssa laaditut koulun järjestyssäännöt. 2. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys konkretisoituu kouluvuoden aikana erilaisten juhlien, tapahtumien ja teemapäivien kautta. Koulumme oppilasaineksen kansainvälistyminen ( eri kansallisuuksia ) antaa hyvän mahdollisuuden aihekokonaisuuden käsittelyyn luonnollisella tavalla. 3. Ihminen ja teknologia/ Viestintä- ja mediataidot antavat uusia mahdollisuuksia kommunikointiin ja viestittämiseen erityislasten kohdalla. Oppilaat omaksuvat perustietoa teknologiasta, laitteiden käytöstä ja turvallisuudesta. Erilaisten viestintätekniikoiden opettelu helpottaa ja lisää mahdollisuuksia ilmaista itseään ja saada yhteyksiä muihin ihmisiin. Tietotekniikkaa käytetään kaikilla luokka asteilla opiskelukeinona, opiskelun apuna ja tiedonhankinnassa ja sen välittämisessä. Jokaisessa perusopetusluokassa on käytössä internetyhteyksin varustettuja tietokoneita. Tietotekniikka pyritään saamaan jokaisen oppilaan oppimissuunnitelmaan viimeistään yläluokilla.. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Hiidenkirnun koulun toimintatavat tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttavat oppilasta ymmärtämään omaa todellista mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Hiidenkirnun koulussa tuetaan oppilaan valmiuksia toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta kunkin oppilaan omista lähtökohdista käsin. 6. Turvallisuus ja liikenne Oppilaat omaksuvat kehitystasonsa mukaiset valmiudet toimia erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Hiidenkirnun koulussa oppilaita harjaannutetaan mm. mahdollisimman turvalliseen ja itsenäiseen liikkumiseen liikenteessä, kunkin oppilaan lähtökohdat huomioiden.

13 4.2. Oppiaineet 4.2.1. Äidinkieli

4.2.2. Matematiikka 14

15

4.2.3. Ympäristö- ja luonnontieto 16

4.2.4. Uskonto 17

4.2.5. Musiikki 18

4.2.6. Kuvataide 19

4.2.7. Käsityö 20

Tekstiilityö 7 9 lk. 21

Tekninen työ 7 9 lk. 22

4.2.8. Liikunta 23

4.2.9. Kotitalous 7 9 lk. 24

25 4.2.10. Kielivalinnat Hiidenkirnun koulun oppilaista suurimmalla osalla on puheen- ja kielen alueen vaikeuksia. He tarvitsevat runsaasti kielen ja kommunikoinnin harjoitusta ja opetusta. Tämän vuoksi oman äidinkielen ja erilaisten kommunikaatiokeinojen osuus painottuu opetusohjelmassa. Kielen ja kommunikoinnin apuna ja tukena käytetään tukiviittomia, Pictogrammi ja PC kuvia. Lisäksi oppilaiden saamilla terapioilla on keskeinen merkitys kielen ja kommunikoinnin kehittymiselle ja oppimiselle. Hiidenkirnun koulussa on tällä hetkellä mahdollisuus opiskella vain yhtä vierasta kieltä. Englannin kieli on valittu koulussamme opetettavaksi vieraaksi kieleksi sen yleisyyden ja välinearvon vuoksi. Englannin kieli on tärkeä väline kansainvälistyvässä maailmassa. Sitä tarvitaan matkailun lisäksi kaikilla elämän alueilla myös kotimaassa. Mm. tietotekniikan käyttö mahdollistuu laajemmalti perussanojen ymmärtämisen myötä. Koulullamme on tällä hetkellä mahdollisuus antaa muiden painotusten vuoksi vai yksi tunti viikossa englannin opetusta 4 9 luokkalaisille. Kunkin oppilaan kohdalla mietitään vielä yksilöllisesti vieraan kielen opiskelun mielekkyys suhteessa muihin oppisisältöihin. Englannin kielen opiskelua voidaan luontevasti integroida muiden oppiaineiden opetukseen luokan taitojen mukaan.

Englanti 26

27 4.2.11. Valinnaisaineet Valinnaisaineet ovat Hiidenkirnun koulussa pääasiallisesti yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja. Tarjonnan monipuolisuutta rajoittaa koulumme oppilasmäärän pienuus. Voimme tarjota valinnaisuutta ensisijaisesti vain yläluokkalaisille. Pyrimme ryhmiä vaihtelemalla antamaan jokaiselle oppilaalle mahdollisimman monipuolisia mahdollisuuksia oppimiseen. Pääasiallisesti valinnaisuus aloitetaan 7. luokalta. Oppilaan kehitystaso ja taidot huomioiden voidaan tehdä yksilöllisiä ratkaisuja jo alemmilla luokilla. Koulumme tarjoaa valinnaisina aineina tekstiilityön, teknisen työn, kodinhoidon ja tietotekniikan opintoja. Nämä ovat jatko opintoja ajatellen keskeisimpiä oppiaineita. Valinnaisaineiden tarjontaa voidaan vaihdella ja lisätä vuosittain tuntikehyksen, oppilasmäärän ja taitotason mukaan. Tekninen työ ja tekstiilityö Käsitöiden osalta oppisisällöt valitaan yksilöllisesti kunkin oppilaan taitojen ja mieltymysten mukaan käyttäen yhteisenä annettavan käsityön opetuksen sisältöjä apuna. Omaa oppiainekohtaista oppisisältöä ei valinnaiseen käsityönopetukseen ole ollut tarvetta. Käsityö valinnaisaineena painottaa oppilaan omia toiveita, omaa suunnittelua ja toteuttamista ensisijaisesti. Opetuksen tarkoituksena on löytää niitä asioita, joita harjoittamalla löydetään yksilölliset mieltymykset ja vahvuudet sekä valmiuksia työelämää varten. Kodinhoito Kodinhoidon opetuksessa syvennetään kotitalouden kodinhoidollista puolta kulloisenkin ryhmän tarpeiden ja taitojen mukaan. Sisällöt ja tavoitteet johdetaan kotitalouden sisältä. Tietotekniikka Tietotekniikkaa opiskellaan Hiidenkirnun koulussa luokilla 7-9. Opetus toteutetaan käyttäen apuna Kehitysvammaliiton selkokielisiä oppaita WORLD ja WINDOWS 98. Eteneminen tapahtuu kunkin oppilaan omien kykyjen mukaan yksilöllisesti. 4.2.12. Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksia ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan. Oppilaanohjaus tapahtuu läpäisyperiaatteella koulun eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen ei ole erillisiä oppitunteja esi- ja alaluokilla. Yläluokilla oppilaanohjaukseen on varattu yksi viikkotunti. Hiidenkirnun koulussa oppilaanohjauksen perustan muodostavat koulun yleiset kasvatustavoitteet, luokka- ja yksilökohtaiset tavoitteet. Kaikilla luokka asteilla oppilasta ohjataan vastuulliseen suhtautumistapaan koulutyötä ja tehtäviä kohtaan, ja häntä totutetaan monipuolisiin työtapoihin ja tiedonhankintaan omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Oppilaanohjauksen avulla pyritään myös tukemaan oppilaan omatoimisuutta ja tasapainoista persoonallisuuden kehittymistä. Yläluokilla oppilaanohjauksen keskeisimpiä teemoja ovat aikuistumiseen, omaan elämänhallintaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja jatko opintoihin suuntautuminen. Yläluokkien aikana ( 7 9 ) koulumme järjestää oppilaille ja heidän huoltajilleen yhteisiä tilaisuuksia ja vanhempainiltoja, joissa välitetään tietoja, keskustellaan oppilaiden tulevaisuudesta ja tutustutaan lähialueen oppilaitosten tarjoamiin jatko opiskelumahdollisuuksiin ja asumisyksiköiden tarjoamiin palveluihin. Tällä tavoin huoltajilla ja oppilailla on jo hyvissä ajoin tietoa peruskoulun jälkeisistä vaihtoehdoista. Erityiskoulussa yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää oppilaan peruskoulun jälkeistä elämää pohdittaessa.

Päättöluokkalaisille järjestetään 1 2 viikon työelämään tutustumisjaksot. Jokaiselle päättöluokkalaiselle ja hänen huoltajilleen järjestetään myös ns. lähtöpalaveri moniammatillisena yhteistyönä. Palaverissa sovitaan yhdessä oppilaan hakuvaihtoehdot jatko opintoihin ja niiden sopivuus oppilaan edellytykset huomioiden. Kullekin oppilaalle pyritään löytämään ainakin kaksi vaihtoehtoista hakupaikkaa. Koulu tekee jatkuvasti yhteistyötä lähialueen oppilaitosten erityislinjojen kanssa. Nivelkohtien yhteistyö pyritään toteuttamaan saumattomasti. Pyrimme yhteistyöllä oppilaitosten kanssa päivittämään opetussisältöjämme jatko opintojen suuntaan. Yhteistyö jatkuu usein myös oppilaan jälkihuoltona vastaanottavan oppilaitoksen kanssa. 28

29 5. Luku OPETUKSEN YLEINEN TUKI 5.1. Moniammatillinen yhteistyö

30 5.1.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Hiidenkirnun koulun tavoitteena on luoda kodin ja koulun välille avoimet ja luottamukselliset suhteet. Koulun ja kodin välinen toiminta koostuu vuorovaikutteisesta tiedonkulusta, vanhempainilloista, oppilaita koskevista palavereista ja yhteisistä tapahtumista. Koulussamme toimii myös kodin ja koulun yhteistyötoimikunta, jossa keskustellaan koulua ja oppilaita koskevista asioista. Toimikunta suunnittelee myös yhteisiä tapahtumia ja juhlia. 5.1.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle koulumme oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja tarpeen mukaan palaveriin osallistuvat oppilaan kanssa työskennelleet yhteistyötahot. HOJKS-palaverit jatkuvat säännöllisesti läpi koko kouluajan. Lisäksi 9 luokalla järjestetään ns. lähtöpalaveri, jossa suunnitellaan oppilaan peruskoulun jälkeistä tulevaisuutta. 5.1.3. Oppilashuolto Oppilashuollon tehtävänä on tukea oppilaan koulunkäyntiä. Tavoitteena on myös rohkaista oppilasta ja hänen perhettään selviytymään erilaisissa elämäntilanteissa niin koulu- kuin vapaaaikanakin. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö. Hiidenkirnun koulun turvallisuussuunnitelmassa painotetaan erityisesti koulukiusaamisen ehkäisemistä. Koululle on laadittu yhdessä oppilaiden kanssa koulu- ja luokkakohtaiset järjestyssäännöt ja seuraamukset sääntöjen laiminlyönnistä. Vanhemmat on myös sitoutettu sääntöihin. Koulukiusaamisen ehkäiseminen perustuu - riittävään valvontaan - välittömään puuttumiseen ja tilanteen selvittelyyn - oppilaan vanhemmille tiedottamiseen - tarvittaessa asiat käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, koulun rehtori ja kyseessä olevan oppilaan opettaja sekä koulukäyntiavustajat. Tarvittaessa pyydetään mukaan myös huoltajat. Kouluruokailusta pyritään tekemään mahdollisimman kiireetön ja rauhallinen Ruokailutilanteessa kiinnitetään erityistä huomiota hyviin ruokailutapoihin ja toisten huomioonottamiseen. Opettelemme syömään erilaisia ruokia ja oppilaita kannustetaan ainakin maistamaan kaikkia koulussa tarjolla olevia ruokia. Hiidenkirnun koulun oppilaista suurin osa kulkee koulumatkat kunnan järjestämillä koulukyydeillä pitkien ja hankalien koulumatkojen, iän ja vammaisuutensa vuoksi. Koulun läheisyydessä asuvia kannustetaan iän ja taitojen myötä kulkemaan koulumatkat jalkaisin tai polkupyörällä. Kohtuullisten liikenneyhteyksien äärellä olevia oppilaita kannustetaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja koulumatkojen kulkemiseen.

31 5.1.4. Iltapäivätoiminta Hiidenkirnun koulun iltapäivätoiminta on tarkoitettu perheessä työn tai opiskelun vuoksi iltapäivähoitoa tarvitseville E1 9 lk:n oppilaille. Iltapäiväkerhotoiminnasta vastaa iltapäivätoiminnan koordinaattori ja koululla toimintaa toteuttavat vastaava koulunkäyntiavustaja ja muut koululla työskentelevät koulunkäyntiavustajat. 6. TUNTIJAKO Esiopetus/E1 ja E2 - esiopetuksen kokonaistuntimäärä on 19 20 ja noudattaa 1.luokan tuntijakoa / kokonaisopetusta Äidinkieli - äidinkielen tuntimäärien tasaisuus koko perusopetuksen ajan useilla oppilailla kielen ymmärtämisen, tuottamisen ja hahmottamisen vaikeuksia - englannin kielen sijaan, jos tarpeen, äidinkielen osuutta oppilaskohtaisesti lisätään Muut kielet - toista kotimaista kieltä ei opeteta ( voidaan jättää opettamatta ) - englannin kieltä opetetaan oppilaan kehitystaso huomioiden tai voidaan jättää opettamatta, tilalla voi olla lisätunteja äidinkielessä Ympäristö- ja luonnontiede - koko perusopetuksen ajan oppiainekokonaisuus - aineen sisällä aihekokonaisuuksia Uskonto - koko perusopetuksen ajan 1 h, koska osa uskonnon sisällöstä on luontevaa opettaa ympäristö- ja luonnontiedon osa-alueiden yhteydessä Luokat 7 9 - kotitalouden / kodinhoidon ja käsityön painotus jatko-opintojen kannalta - valinnaisaineiden tarjonta vähäistä pienten oppilasmäärien vuoksi, syventävät pakollisia käytännön aineita, keskeisiä jatko opintoja ja elämässä mahdollisimman itsenäisesti selviytymisen kannalta - Kokonaistuntimäärä - kunkin oppilaan kohdalla kokonaistuntimäärä (minimi) toteutetaan viime kädessä yksilöllisen oppiainejakosuunnitelman mukaan - yhdysluokkaopetus ja oppilaiden oppimiskyvyn erilaisuus edellyttää vaihteluväliä kokonaistuntimäärissä - oppiainekohtaisia tuntimääriä on käsitelty koko perusopetuksen osalta yhtenä kokonaisuutena Esiopetuksen tuntijako noudattaa 1. luokan tuntijakoa. Käytännössä opetus tapahtuu esi- ja alaluokilla opetuksen eheyttämisen periaatteen mukaisesti eri oppiaineita yhdistelemällä kullekin luokka-asteelle ja perusopetusryhmälle sopivalla tavalla.

Yläluokkien opetus toteutetaan ainejakoisesti. Erilaisten teemojen yhteydessä opetusta integroidaan eri oppiaineiden kesken. Tällaisia aihekokonaisuuksia ovat viestintäkasvatus, turvakasvatus ja liikennekasvatus sekä muut opetussuunnitelmassa mainitut aihekokonaisuudet. Nämä aihekokonaisuudet sisältyvät opetussuunnitelmassa ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöihin. Valinnaisaineet syventävät yhteisten aineiden oppisisältöjä. 32

33 Hiidenkirnun koulu/eha Tuntijako 30.9.2002 Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 6 5-6 5-6 5-6 5-6 4 4 4 44-48 Englanti 0-2 0-2 0-2 0-2 1-2 1-2 1-2 3-14 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 3 31 Ympäristö-ja luonnontieto 4 4 4 4 4 4 3 3 3 33 - biologia - maantieto - historia /yhteiskuntat. - fysiikka / kemia - terveystieto Uskonto / Et 1 1 1 1 1 1 1 1 1 9 Kuvataide 2 2 2 2 2 2 2 2 2 38 Käsityö 2 2 2 2 4 4 4 Musiikki 4 4 2 2 2 2 2-1 2-1 2-1 40-37 Liikunta 3 3 3 3 2 2 2 Kotitalous 3 3 3 9 Oppilaanohjaus 1 1 1 3 Valinnaiset aineet 4 4 4 12 Kokonaistuntimäärä 20 20 23-26 23-26 23-26 23-26 30 30 30 222-234

34 7. Luku OPPILAAN ARVIOINTI 7.1. Yleiset periaatteet Oppilaan arviointi perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Arvioinnin tehtävänä on tukea, ohjata ja kannustaa oppilasta hänen oppimisessaan sekä kehittää hänen itsetuntoaan ja arviointikykyään. Arvioinnin tulee palvella seuraavia tehtäviä: - oppilaan persoonallisuuden kehittyminen ja sosiaalistuminen - oppilaan opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittyminen - oppilaan tiedollinen ja taidollinen kehittyminen - oppilaan valikoituminen jatko- opintoihin Arviointi on osa opettajien, koulunkäyntiavustajien, oppilaan ja huoltajien yhteistyötä. Arvioinnin tehtävänä on antaa tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Yhteistyö arvioinnissa auttaa oppilasta itse arvioimaan ja ohjaamaan toimintaansa sekä vanhempia tukemaan lapsensa oppimista. 7.2. Oppilasarviointi Hiidenkirnun koulussa Hiidenkirnun koulussa oppimisen ja opettamisen lähtökohta on oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen. Kullekin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS (liite ) niiden perusasioiden osalta, jotka kulloinkin ovat tärkeimpiä yksilöllisen oppimisen kohteita. Tavoitteet ja menetelmät mukautetaan oppilaan tietojen ja taitojen mukaisesti. Tavoitteet asetetaan yhdessä oppilaan vanhempien kanssa. Henkilökohtainen suunnitelma täydentyy vuosi vuodelta. Tavoitteita arvioidaan ja muutetaan oppimisen ja taitojen kehittymisen mukaan. Oppilaan oppimista, työskentelyä, yhteistyötaitoja ja käyttäytymistä arvioidaan esi- ja alaluokilla vanhempien kanssa vuosittain yhteisissä palavereissa. Vanhemmat saavat myös palautetta lastensa oppimisesta reissuvihkojen välityksellä, puhelinkeskusteluissa, yhteisissä palavereissa ja vanhempainiltojen yhteydessä sekä väli- ja lukuvuositodistuksissa. Yläluokille siirryttäessä tietojen ja taitojen taso tarkistetaan ja yhdessä vanhempien ja oppilaan kanssa asetetaan oppilaalle tavoitteet, jotka harjaannuttavat häntä saavuttamaan jatko - opintokelpoisuuden peruskoulun jälkeisiin opintoihin, harjaannuttaa taitoja työelämää, vapaa-aikaa ja tuettua tai itsenäistä asumista varten. 7.2.1 Itsearviointi Oppilaan itsearviointia kehitetään päivittäisissä toiminnoissa ja harjoitteissa yhdessä aikuisen kanssa jo esiluokilta alkaen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oman toiminnan ohjaukseen, johon kuuluvat tavoitteiden asettaminen, oman toiminnan suunnitteleminen, toteuttaminen ja arviointi. Yläluokilla harjoitellaan itsearviointia myös kirjallisesti. Arvioinnin kohteina ovat käyttäytyminen, työskentely ja eteneminen opinnoissa. Tällä pyritään realistiseen minäkuvaan, omien vahvuuksien ja kehitettävien alueiden tiedostamiseen. Itsearvioinnin tarkoituksena on vahvistaa luottamusta omiin taitoihin ja luoda vahva itsetunto

35 7.2.2. Todistukset Lukuvuoden aikana oppilaalle annetaan vähintään kaksi todistusta. Välitodistus annetaan syyslukukauden päätteeksi ja lukuvuositodistus kevätlukukauden lopussa. Oppilaan suoritettua perusopetuksen koko oppimäärän annetaan hänelle päättötodistus. Erotodistus annetaan oppilaalle hänen muuttaessa toiselle paikkakunnalle kesken lukuvuoden. Todistuksissa arvioidaan oppilaan osaamista, käyttäytymistä ja työskentelyä. Arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien yleiset tavoitteet ja oppisisällöt määritellään lukuvuosittain kunkin luokan oppilaiden kehitystason mukaan noudattaen koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Väli- ja lukuvuositodistukset annetaan sanallisena arviona esiluokilla ja 1.-6. luokilla. 7. 9. luokkien välitodistus on myös sanallinen. Lukuvuositodistus 7. 8. luokilla sekä perusopetuksen päättötodistus annetaan pääsääntöisesti numeroarviona. Numeroarviointiin liittyy kunkin oppiaineen kohdalla aina lisäksi työskentelyn arviointi sanallisena. Kunkin oppilaan kohdalla voidaan kuitenkin yksilöllisesti päättää luokka- ja kehitystasosta riippuen., annetaanko hänelle sanallinen vai numeroarviointi todistukseen. Päättötodistus voidaan antaa myös sanallisena tarvittaessa. Sanallisen arvioinnin arviointiasteikko on sekä työskentelyn että matematiikan ja äidinkielen osalta erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä ja heikko. Muut oppiaineet ja oppiainekokonaisuudet arvioidaan periaatteella hyväksytty / hylätty. Luokilla 7 8 arvioidaan lukuvuositodistuksessa käyttäytyminen, yhteiset oppiaineet sekä valinnaiset aineet asteikolla 10 4. Oppiainekohtainen työskentely arvioidaan samoin perustein ja samalla asteikolla kuin muilla luokka asteilla työskentelytaidot kokonaisuutena. Ympäristö- ja luonnontiedon oppiainekokonaisuuteen kuuluvat 7. 9. luokilla maantieto, biologia, yhteiskuntaoppi, historia, fysiikka, kemia ja terveystieto. Oppiainekokonaisuudesta annetaan yksi arvosana. Käsityö arvioidaan myös yhtenä kokonaisuutena ( tekstiili- ja tekninen työ ). Oppilaanohjausta ei arvostella. Todistukseen tehdään merkintä oppilaan osallistumisesta oppilaanohjaukseen. Päättötodistuksessa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Vanhemmat voivat halutessaan pyytää käyttäytymisen arviointia. Alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan päättötodistuksessa merkinnällä hyväksytty. Päättötodistukseen merkitään myös, että oppilaan opinto ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. 7.2.3. Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen Oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle, kun hän on suorittanut hyväksytysti tai saanut vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan eri oppiaineissa. Arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty tai jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen ( esim. pitkät poissaolot koulusta ), vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät oppilasta opettanut opettaja ja rehtori yhdessä. Ennen päätöksen tekoa kuullaan huoltajaa.