Muistutus Jussi Sinkkonen: Raitiotiepysäkki Hallilassa on liian etäällä Lukonmäen asukkaille. Raitiotietä ehdotetaan kulkemaan Hervannan valtaväylää. Vastine: Raitiotien linjaustarkasteluissa tuli esiin, että raitiotie ei voi kulkea Hervannan valtaväylää pitkin, koska sen pitää ylittää valtatie 9.n rampit eri tasossa. Raitiotie jouduttaisiin nostamaan korkealle, jotta erikoiskuljetusten alikulkukorkeus täyttyisi. Tällöin raitiotie ei pystyisi laskemaan pituusgeometrian vaatimusten vuoksi Lukonmäen ja Hallilan kohdalla Hervannan valtaväylän tasoon vaan pysäkit jouduttaisiin siirtämään lähelle Kanjonia. Siksi raitiotie on linjattu Vackerinpuiston rinteelle. Muistutus Markku ja Ritva Julku: Muistuttajat esittävät, että Lukonmäestä on Hallilan raitiotiepysäkille kohtuuttoman pitkä matka, jos linja-autopysäkit poistetaan Hervannan valtaväylältä. Muistuttajat tuntevat jäävänsä paitsioon tulevasta raitiotieliikenteestä. Vastine: Linja-autopysäkkejä ei poisteta suljettavan alikulun vierestä. Asemakaavassa on raitiotiepysäkille ja linja-autopysäkeille johtavien jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelussa vaikutettu väylien esteettömyyteen. Tällä hetkellä raitiotiehen liittyvät bussiliikenteen linjastosuunnitelmat ovat luonnostasolla. Tarkempi suunnittelu etenee tulevina vuosina ja lopulliset päätökset linjoista tehdään vasta lähellä raitiotien käyttöönottoa vuosikymmenen lopulla. Päätökset linjastosuunnitelmista tekee Tampereen seudullinen joukkoliikennelautakunta. Nykyisten suunnitelmaluonnosten mukaisesti linjat 3 ja 4 korvautuvat raitiotieliikenteellä. Pääosin Lukonmäen alueen tulevat joukkoliikennepalvelut perustuvat Turtolankadulla liikennöivään runkolinjatasoiseen bussiliikenteeseen sekä erityisesti Lukonmäen luoteisosan osalta myös raitiotieliikenteeseen. Näillä järjestelyillä Lukonmäen alueen yhteydet joukkoliikenteen pariin eivät olennaisesti poikkea muiden vastaavien alueiden yhteyksistä. Yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa otetaan huomioon Lukonmäen alueen korkeuserot ja käytettävissä olevat kulkuyhteydet joukkoliikennepalvelujen saavutettavuutta arvioitaessa. Muistutus Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Luonto-Liiton Hämeen piiri ja Pirkanmaan lintutieteellinen Yhdistys: Kaavaselostuksessa väärä tieto yhteistyöryhmästä Vastine: Selostuksessa on väärä tieto. Kaavoittaja on sekoittanut yhteistyöryhmän ja Kantakaupungin yleiskaavan 2040 koko kaupungin liito-oravaselvityksen esittelytilaisuuden henkilökokoonpanon keskenään. ELY- keskus ei ole ollut edustettuna yhteistyöryhmässä. Väärä tieto ei ole vaikuttanut kaavaehdotuksen valmisteluun. Yhteistyöryhmää käsittelevässä kappaleessa kerrotaan, että Hallilan rooli kulkuyhteysverkostossa on osoittautunut vaatimattomaksi ja ruokailu- ja levähdysalue pieneksi jo ennen raitotienrakentamissuunnitelmia alueen halki. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri eivät ole tätä mieltä. Yhdistykset vaativat, että kohta poistetaan kaavaselostuksesta, koska se vähättelee Hallilan liito-oravametsän merkitystä ja on osaltaan oikeuttamassa liito-oravan elinympäristöjen hävittämistä alueelta. Vastine: Kaupungin biologin mukaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan minimikoko on 4 ha. Ehdotuksen asiakirjoissa liitteenä olevan osaelinympäristöt- kartan mukaan Vackerinrinteen alaosassa oleva alue on suotuisimmilta osiltaan n. 3,3 ha, josta raitiotien vaatima hakkuuväylä
kulkee neljään luokkaan arvotetun alueen kohdalla kolmos- ja nelosluokan alueen halki, joten raitiotien vaatima hakkuuaukko ei tuhoa liito-oravalle suotuisan alueen ydintä ja parasta ruokailualuetta. Vähättelyksi esitetty kohta ei myöskään ole ollut ratkaiseva syy metsän raivaamiselle vaan syynä on yhteiskunnallisesti merkittävä raitiotiehanke. Biologi on jo aikaisemmin arvioinut, että Hallila on sivussa liito- oravan kulkureiteistä ja eristyksissä, koska liitoorava ei mahdollisesti pääse Hallilasta länteen huonosti kulkuyhteydeksi sopivan puuston vuoksi vaan oletus on, että se satunnaisesti kulkisi asutun alueen halki. Tätä ei voida silloin pitää laajemman kokonaisuuden pääkulkureittinä vaikka liito-orava pääsisikin Hervannan valtaväylän yli Lukonmäestä Hallilaan. Arvio on myös, että liito-orava voi ruokailla ja pesiä Vackerinpuistossa, mutta joutuu hakemaan kiertoteitä lähtiessään liikkeelle. Tampereen kaupungille myönnetyn poikkeusluvan turvin liito-oravan kulkuyhteydet Solkimäen/Lukonmäen ja Lahdesjärven liito-oravapopulaatioiden välillä katkeavat Hallilaan tehtävän 60 metriä leveän hakkuuaukon ja Kanjonin sillan rakennustyön vuoksi. Tämän seurauksena edellä mainittujen populaatioiden vahvistaminen esimerkiksi pöntötyksillä on tarpeen. Populaatioiden vahvistaminen edellyttää myös, että ensi keväänä nähtäville asetettavassa kantakaupungin yleiskaavaehdotuksessa Lahdesjärven rannalle aiemmin osoitettu virkistyksen ja asumisen sekoittunut alue muutetaan pelkäksi virkistysalueeksi. Vastine: Kaupungin ja luontojärjestöjen yhteistyöryhmässä, johon kuuluu myös Hallilan kaavan muistuttajia, voidaan ja on aikomus sopia pöntötyksistä ja liito-oravalle suotuisien alueiden kehittämisestä ja suunnitella toimenpiteitä tavoitteiden edistämiseksi. Yhteistyöryhmässä on esitelty kaupungin biologin ehdottama pöntötyssuunnitelma Hallilan alueelle ja hiukan kaavaalueen ulkopuolellekin. Suunnitelma liittyy poikkeusluvan kompensaatiotoimiin, joita ELY-keskus on edellyttänyt. Liito-oravan kulkuyhteydet Solkimäen/Lukonmäen ja Lahdesjärven liitooravapopulaatioiden välillä eivät katkea, koska poikkeusluvan ehdot edellyttävät, että Lukonmäen uuden alikulun Lukonmäen puolella on säilytettävä ja istutettava sellaista puustoa, että liito-oravan kulkuyhteys säilyy pohjois- eteläsuunnassa. Lisäksi tulee käyttää hyppytolppia niin kauan, että istutukset kasvavat riittävään mittaan. Alueelle järjestetään kameraseuranta järjestelyiden toimivuuden varmistamiseksi. Samoin Kanjonissa on istutettava ja muutoin varmistettava, että liitoorava pääsee kulkemaan Kanjonia pitkin itä- länsisuunnassa myös raitiotiesillan rakentamisen aikana. Myös pesäpönttöjä tulee sijoittaa sopiviin kohtiin. Voidaan todeta, että raitiotien rakentaminen Hallilan halki ei katkaise Solkimäen/Lukonmäen ja Lahdesjärven liitooravapopulaatioiden välistä kulkuyhteyttä tai muita liito-oravayhteyksiä laajemmin kaupungissa, koska Hallila on syrjässä ja huonojen yhteyksien varassa ilman raitiotietäkin eikä ole nyt pääkulkureitti ja koska edellä selostetut toimenpiteet varmistavat aikaisemmin mainittujen kulkuyhteyksien toimivuuden. Tampereella tarvitaan kaava-alueet ylittävää liito-oravastrategiaa, jossa esimerkiksi raitiotien rakentamisesta aiheutuvat vahingot liito-oravapopulaatioiden elämälle huomioidaan täysimääräisesti ja laajemmin kuin nyt on tehty. Esimerkiksi raitiovarikon rakentaminen suunnitellulle alueelle saattaa katkaista yhteydet myös Solkimäen/Lukonmäen ja Hervantajärven liito-oravapopulaatioiden välillä. Näin ollen myös Hervantajärven liito-oravapopulaatiota on vahvistettava esimerkiksi pöntötyksillä ja luopumalla kaupunginvaltuustossa hyväksytyn Hervantajärven asemakaavan mukaisesta rakentamisesta. Vastine: Kantakaupungin yleiskaavan 2040 koko kaupungin kattava liito-oravaselvitys pyrkii vastaamaan edellä esitettyyn liito-oravastrategiatarpeeseen. Liito-oravayhteistyöryhmä on samalla asialla turvaamassa liito-oravan elinoloja. Raitiotievarikon rakentaminen on yhtä säädeltyä,
poikkeusluvalla luonnonsuojelulaista, kuin Hallilankin alue. Varikolla kompensaatiotoimenpiteet ovat parhaillaan tekeillä ja siellä tullaan samalla tavalla seuraamaan niiden onnistumista pitkällä aikavälillä. Toimenpiteillä turvataan kulkuyhteydet ja pesintä. Kaava-aluetta on laajennettu niin sanotun kompensaation hengessä Lukonmäen puolelle, mutta mitään arviointeja liito-oravan suotuisan suojelutason säilymisestä ei tehdä, eikä hävitettävää aluetta verrata Lukonmäen alueeseen, tai esitetä vertailuun sopivia ehtoja. Nyt näyttää siltä, että tätä niin sanottua kompensaatiota on tehty vain kaavamerkintöjen tasolla, mutta käytännössä liitooravalle soveltuvien elinympäristöjen määrä vähenee merkittävästi. Vastine: Kompensaatio on todellista Lukonmäen puolella etelämpänä, koska siellä on ennen kaavoittamatonta aluetta Hervannan valtaväylän varressa, joka olisi mahdollista milloin tahansa ottaa uudella eri asemakaavalla muuhun käyttöön kuin liito-oravan suojeluun. Tässä kaavaehdotuksessa se varmistetaan liito-oravan reviiriksi suojelumääräyksillä. Lukonmäen suojaviheralueeksi merkitty alue vastaa käytännössä Hallilan rinteellä raitiotien alle jäävää alueen osaa eikä liito-oravan elinympäristöjen voida muistuttajan väitteen mukaisesti sanoa vähenevän. Alue säilyy luonnonmukaisena tällä asemakaavalla. Elinympäristöä on mahdollista saada lisää istuttamalla liito-oravalle soveltuvaa puustoa Suutalankadun ja Suutalanraitin väliselle suojaviheralueelle. Kyseiset istutettavat alueet on merkittävä asemakaavakarttaan sl6-kaavamerkinnöillä. Nämä toimet eivät tietenkään riitä korvaamaan (engl. compensate) tehtyä hävitystä, mutta ne ovat lieventäviä toimia Hallilan liitooravapopulaation uhkaavan tuhon edellä. Vastine: Raitiotien aiheuttamia vahinkoja kompensoidaan suojelumääräyksillä ja poikkeusluvan edellyttämillä toimenpiteillä koko 48 hehtaarin kaava-alueella, lukuun ottamatta olemassa olevia katu- ja tiealueita. Seuraavassa Linnusto ja Saukko osion vastineessa selitetään, mitä Suutalanahteella tapahtuu rakentamisen aikana. Raitiotien toteutussuunnitelmassa on esitetty alueen maisemointi rakentamisen jälkeen. Lopullinen maisemointi tehdään kaupungin toimesta. Liitooravayhteistyöryhmä voi ottaa kantaa esimerkiksi puulajeihin, joita istutuksiin käytetään. Linnusto ja Saukko Kaavaluonnoksessa ei käsitellä riittävästi raitiotien ympäristövaikutuksia suunnittelualueen pohjoisosassa olevaan Suutalanahteeseen, jossa esiintyy talvisin vaarantunut (VU) koskikara (Cinlus cinlus) sekä kesäisin satakieli (Luscinia luscinia), mustapääkerttu (Sylvia atricapilla),viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum), pikkutikka(dendrocopos minor) ja kultarinta (Hippolas icterina). Myös direktiivilaji saukko (Lutra lutra) käyttää aluetta vakituisena kulkureittinään. Raitiotien rakentamisen yhteydessä Vihiojan ylitse rakennetaan raitiotiesilta ja Vihiojan uomaa siirretään. Yhdistykset vaativat, että alueelle tehdään saukkoselvitys, jotta luonnonsuojelulain ja EU.n luontodirektiivin suojelemat lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä kulkureitit olisivat selvillä ennen uoman siirtämistä. Lisäksi uoman siirtäminen on ajoitettava vuoden vähävetisimpään aikaan eli helmikuulle. Vastine:
Kaavaehdotuksessa on Suutalanahteen pohjoiskärjessä otettu huomioon liito-oravalle sopiva kolopuu suojelumerkinnällä. Raitiotie ylittää alueen pohjois- eteläsuunnassa sillalla ja maapenkereellä, joka nousee reilusti ylös perusmaan tasosta, kun maasto laskee valtatietä kohti. Rakentamisen aikana Suutalanahteen kasvillisuutta jää raitiotien maapenkereen alle laajalta alalta. Koska penkereestä tulee korkea, niin se tulee olemaan myös nykyisen maanpinnan tasolla hyvin leveä ja Suutalanahteen alue on merkittävältä osalta rakennustyömaata. Vihiojan penkereeltä raitiotien ylityksen kohdalta on raitiotielinjan pilaantuneiden maiden selvitysten perusteella löydetty puhdistettavia maita ja kaupunki on jo syksyllä 2016 aloittanut puhdistustyöt maaperän myrkyllisyyden vuoksi. Maaperä on ollut myrkyllistä sekä ihmisille että eläimille ja Vihiojan vesi on ollut kosketuksissa pilaantuneisiin maihin. Koska pilaantuneisuus on ollut parin tuhannen neliön laajuudella ja ulottunut Vihiojan molemmille penkereille, aluetta on kaivettu paljon ja se on puhdistuksen jälkeen nyt maisemoitu ja työ on valmistunut. Uomaa siirretään myöhemmin, kun siltoja ruvetaan rakentamaan ja tukien paikat on määritelty lopullisesti. Siirrolla väistetään siltaa tukevaa pilaria. Saukon esiintyminen alueella on todettu ja se käyttää Vihiojan vartta kulkureittinään. Rakennustyö ei estä biologin mukaan saukkoa käyttämästä aluetta kulkureittinään edelleen ja lopullisen maisemoinnin valmistuttua Suutalanahde voi toimia virkistysalueena kaikille kulkijoille, varsinkin, jos raitiotien maapenger vielä vaimentaa liikennemelua alueella. Etelämpänä Vackerinpuistossa lintulajeina esiintyvät pyy (Tetrastes bonasia), tiltaltti (Phylloscopus collybita), sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix), vaarantunut (VU) hömötiainen (Parus montanus) ja pyrstötiainen (Aegithalos caudatus). Viheralueen supistaminen raitiotiepysäkkiin liittyvällä rakentamisella vaarantaa edellä mainittujen lintulajien esiintymän. Tampereen linnustolle lähimetsien ja pusikoiden raivaaminen on mennyt jo liian pitkälle, sillä lintujen suojansaanti ja pesintämahdollisuudet ovat heikentyneet paikoittain merkittävästi. Asemakaavan hyväksymisen yhteydessä on esitettävä myös hulevesirakenteet sisältävät metsäsuunnitelmat, jotka huomioivat alueella elävien eläinlajien esiintymisen myös raitiotien rakentamisen jälkeen. Vastine: Raitiotiepysäkin rakentamisalue asettuu Vackerinrinteelle vanhaan kuusimetsään, joka jatkuu radan itä- ja länsipuolelle. Poikkeuslupa luonnonsuojelulaista sallii puustoa poistettavan pysäkin kohdalla n. sadan metrin matkalla molemmin puolin 85 metrin leveydeltä. Kaikki rakentaminen jää tämän alueen ja poikkeusluvan myöntämän 60 metrin levyisen radan hakkuualueen sisään. Puusto joudutaan poistamaan mainitulta leveydeltä raitiotien toiminnan turvallisuuden ( puiden kaatumisriskin) vuoksi. Rakentamisen jäljet maisemoidaan ja alueelle istutetaan sopivaa puustoa, joka turvaa lintujen elinoloja raitiotierakentamisen jälkeen. Uusi puusto sopeutuu paremmin uusiin tuulioloihin ja voi siksi kasvaa lähempänä rataa. Rinteen yläosan hulevedet on ohjataan rummuilla raitiotien maapenkereen läpi ja Hallilan raitiotieväylä sekä jalankulku- ja pyöräilyväylät kuivatetaan pääasiassa olemassa oleviin avo-ojiin. Pehkusuonkadulla, raitiotien laiturialueella ja alikulkukohteissa käytetään myös hulevesikaivoja, jotka liitetään nykyiseen hulevesiverkostoon. Hulevedet kerääntyvät lopulta niille luonnollisiin alimpiin kohtiin VT9-tien lähelle, joten metsien olosuhteet eivät muutu. Puistoalueiden yleissuunnitelmaluonnoksessa, joka on samaan aikaan tämän kaavaehdotuksen kanssa päätöksen alaisena, on esitetty metsä- ja viheralueet. Muistutus: Tampereen rakennussuojeluseura ry ym.. Olemme aikaisemmin todenneet ettei vireillepanoa ole ilmoitettu julkisissa tiedotusvälineissä, jonka, vuoksi epäilemme että vireillepano on tapahtunut MRL:n vastaisesti. Vastine:Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuulutettu 4.12.2014 Aamulehdessä ja se on ollut nähtävillä 4.12.2014-8.1.2015 välisen ajan kaupungin palvelupisteessä ja Internet- sivuilla.
Selvityksemme mukaan Tampereen ratikkapäätös on osoittautunut EY:n rautateiden ja maanteiden asetuksen nro 1370/ 2007 vastaiseksi. Vastine: EY:n asetus nro 1370/2007, koskee rautateiden ja maanteiden julkisia henkilöliikennepalveluita. Se sisältää myös maininnan raitiotiestä ja koskee lähinnä liikenteen kilpailutusta. Kaupunginvaltuuston päätös raitiotien rakentamisesta on tehty 7.11.2016 lainmukaisesti. Ilmoitamme kuitenkin muistutuksena, että asemakaavoitus nro 8604 on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 27.5.1998 vastainen, jonka johdosta asemakaavoitus olisi joka tapauksessa peruttava, kunnes se perustuisi lainvoimaiseen yleiskaavoitukseen. Toisaalta nyt esitetylle sopimattomalle sijoitukselle ei ole näytetty vaihtoehtoja. Vastine: Kaavaan on tehty yleiskaavallinen tarkastelu, joka osoittaa, että asemakaava voidaan laatia. Sijaintitarkastelut on tehty kaavan liitteenä olevassa poikkeushakemuksessa luonnonsuojelulaista kahdeksan eri vaihtoehdon osalta ja vaihtoehdoilla on osoitettu valitun linjauksen vaihtoehdottomuus ja myös se, kuinka paljon se aiheuttaa haittaa liito-oravalle verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Asiakirja on ollut kaavaehdotuksen liiteaineistossa nähtävillä. Toisaalta asemakaava 8604 ja sen ratikkalinjaus on luonnonsuojelulain vastainen alueella esiintyvien liito-oravien asuin-, ruokailu- sekä kulkuyhteysrajoitusten vuoksi. ELY-keskuksen poikkeuslupa on väärä, koska Tampereen kaupunki ei ole huomioinut EY:n asetusta 1370/2007. Vastine: Raitiotie on kaavassa linjattu liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueen halki ja on siten luonnonsuojelulain vastainen. Tampereen kaupunki on siksi hakenut ja ELY-keskus on myöntänyt raitiotielle poikkeusluvan luonnonsuojelulaista 14.10.2016. Kaavoitus ei ota kantaa poikkeusluvan oikeellisuuteen. Vaadimme edellisen perusteella asemakaavoituksen 8604 vastauksen muistutukseemme sekä kaiken vielä mahdollisesti syntyvän suunnittelumateriaalin kirjallisena tietomme välittömästi sellaisen synnyttyä. Vaadimme myös, että saamme postitse asemakaavoituksen 8604 diariotteet virallisesti allekirjoitettuna välittömästi. Vastine: Diaariote on lähetetty muistuttajalle