Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä Suomen merikuljetusten arvosta 40 % Henkilöliikenne (2011) 10,3 M matkustajaa Markkinaosuus 77 % Eteläsatama Frekvenssisatama Hyvä frekvenssi, noin 150 lähtöä viikossa Destinaatioiden määrä 28 Keskeinen sijainti Länsisatama
Pohjolan kolmio ja eri reitit Suomesta 3. 1. 2.
Kasvukäytävän vaikutusalue Vaikutusalueella asuu noin puolet (2,7 M) Suomen väestöstä Vaikutuspiirin tuotannon arvo on yli 90 Mrd /v, eli yli puolet Suomen tuotannosta E 18 vaikutuspiirissä olevien Etelä-Suomen satamien liikenne 2011 Tuontia 17 milj.t ja 15 milj.t vientiä Tuontitransitoa 2,0 milj.t ja vientitransitoa 2,6 milj.t 40% Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista Suomen tieliikenteen määrä vuonna 2010 kotimaan tonnikilometrit 44,5 mrd. tkm kv. Liikenne 213,6 mrd. tkm kasvu 20 % 10 vuodessa
Näkökulmia E18 suoriin vaikutuksiin Kuljetuskustannukset Vaikutus Turku Vaalimaa välillä arviolta 10 20 % erään kuljetusliikkeen arvion mukaan. Kuljetusaika Esim. nopeuttaa laskennallisesti lähes 20 % Koskenkylä Kotka välillä. (Liikennevirasto) Turvallisuus Vähentää onnettomuuksia noin 3 ihmishengen verran vuodessa (Liikennevirasto) Lähes 2/3 onnettomuudesta vältetään (ELY-keskus) Keliherkkyys ja ennakoitavuus Kriittinen tekijä, tilanne paranee huomattavasti
Näkökulmia E18 suoriin vaikutuksiin Polttoaineen kulutus Tekijän merkitys korostuu jatkossa Ruuhkatilanteet Oleellinen vaikutus ennakoitavuuteen Päästöt ja muut ympäristöasiat Kokonaisuuden hiilijalanjälki puolittuu normaaliin moottoritiehen verrattuna (Cursor) Kaluston kestoaika ja huollot Asukkaiden viihtyvyys ja muun haitan vähentyminen Henkinen puoli, alueet lähenevät
Suomen asukaskeskittymät Lähde: Henttu & Hilmola, 2010
Etelä-Suomen logistiikka-alueet
Suomen logistinen painopiste Väestö keskittynyt Etelä-Suomeen Logistiikkakeskusten sijainti optimoidaan kokonaiskustannusten näkökulmasta, Suomen markkinoita tarkasteltaessa optimi sijainti Tuusulassa. Itä-länsi kuljetustehokkuuden kehittyminen luo mahdollisuuksia Ihmisten matkustus kasvaa Painopisteen tarkastelu kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta Nopeutuvat kuljetusreitit mahdollistavat keskitettyjä logistiikkakonsepteja Koskee lähinnä pohjois-etelä ja länsi-itä akseleita Teollisuustuotanto hajaantunut, yrityksillä omia ratkaisuja Ydinverkon kehittäminen luo edellytyksiä kuljetusten keskittymiselle, joka parantaa kokonaistehokkuutta Ydinverkon kehittäminen lisää verkon yhteydessä olevien alueiden houkuttelevuutta uuden tuotannon ja kulutuksen näkökulmasta Transito painottunut kahdelle pääreitille Kasvukäytävä hankkeella erityisen merkittävä hyöty Suomenlahden satamien kautta kulkevalle reitille. Ei tosin vaikuta Venäjän puolen infraan ja rajaan.
Ennuste satamavolyymien kehittymisestä 2010 2030 (kansainvälinen liikenne) +27% +42% +28% +30% +4% +22% Source: Baltic Transport Outlook 2030 +24% +18% +22% +49%
Itämeren alueen kaupankäynti
TEN-T ydinverkko 2030 Lähde: EU
TEN-T hankkeet X
Reittien kehittyminen Muutoksia toimintaympäristössä: Taloudet integroituvat voimakkaammin Meriliikenteen ympäristömääräykset nostavat kustannuksia Itämerellä Rikki, Typpi, ballastivedet EU:n TEN-T verkon kehittämiseen panostetaan, väylänpidon kustannusten nousu Liikenteiden keskittyminen jatkuu Ympäristöasioiden merkitys kasvaa Rautatiekuljetusten merkitys Venäjän talous kasvaa, mutta myös omiin satamiin panostetaan Seurauksia: Yksikköliikenteen merkitys kasvaa edelleen ja liikenteen keskittyvät pääreiteille Baltian ja Ruotsin reittien kilpailukyky paranee Suomen transiton osuus Venäjän kuljetuksista laskee, mutta jää merkitykselliseksi. Talouksien integroituminen ja keskitetyt ratkaisut?
Reittien kehittyminen Kasvukäytävän tuomia mahdollisuuksia: Skandinavia Venäjä liikenne Ruotsin ja Norjan kauppavaihto Venäjän kanssa oli vuonna 2010 noin 10 Mrd (Suomen ja Venäjän välillä noin 17 Mrd ) Ruotsin ja Venäjän välinen kauppavaihto on kasvanut 500 % 10 vuoden aikana ja kasvu näyttää jatkuvan E18 luo hyvän väylän kasvaville kuljetusmäärille Parantaa Suomenlahden satamien kautta kulkevan transitoreitin kilpailukykyä Mahdollisuus tyhjien konttien positioinnissa ja kiiretoimituksissa Viime vuonna tyhjien konttien osuus Kotkassa 16 % ja Helsingissä 17 %. (Tuonti noin 10 % ja vienti noin 27 %) Matkailun kasvu Vuonna 2011 4,0 miljoonaa Venäläistä turistia käyttivät Suomessa noin 1,1 Mrd rahaa Matkustusmukavuudella ja nopeudella suuri merkitys kasvavassa matkustajavirrassa
Reittien kehittyminen Suomi -Viro tavaraliikenne (1000 t/v) 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kasvukäytävän tuomia reititysmahdollisuuksia (jatkuu): Via/Rail Baltica Helsinki Turku/Kymenlaakso Via Baltica kehittyy koko ajan Rail Baltica 2020 luvulla? Frekvenssi erinomainen jo tällä hetkellä Suomen ja Viron välinen liikenne on kasvanut yli 100 % 10 vuoden aikana Yli 50 % Suomen ja Viron välisestä tavaraliikenteestä suuntautuu Viron ulkopuolelle Lähes kolmannes Baltian maiden ulkopuolelle Tulevaisuudessa yksi voimakkaammin kasvavista kuljetusreiteistä?
Muutakin kuin 15 min lyhyempi ajoaika Tarve logistisen järjestelmän kehittämiseksi on syytä nähdä myös elinkeinoelämän kehittämisen välineenä, ei pelkästään kuljetustarpeen hoitamisen seurauksena Yhteyksien parantuminen vähentää kustannuksia ja lisää alueella toimivien kilpailuetua Luo kilpailuetua koko alueelle Oslo Tukholma Turku Helsinki Kymenlaakso Pietari akselilla E18 tulee olemaan erityisen merkittävä seuraaville kuljetusreiteille Via/Rail Baltica Helsinki Turku/Kymenlaakso Kymenlaakso Venäjä Turku Helsinki/Venäjä Matkailun vaikutus tulee tulevina vuosina kasvamaan Venäläisten matkailijoiden kulutus yli 1,1 Mrd Edellisten lisäksi välillisiä vaikutuksia useita: osaamisen nousu rakentamisessa, lisääntyvä liikkuminen, viihtyisyys, onnettomuuksien ja ympäristöhaittojen vähentyminen, alueen arvon nousu, toimijoiden luotettavuuden parantuminen