Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla"

Martta Karjalainen
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo

2 Esityksen sisältö 2

tahoja: Ajoneuvovalmistajien jaosto, Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimat, Ratahallintokeskus, LVM, ShortSea Promotion Center,

3 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa kautta: Logistiikkayritysten liitto, Satamaoperaattorit, Suomen Huolintaliikkeiden Liitto, SKAL Yritykset suoraan: Ecomond, Kalmar Industries, Helsingin ja Rauman satamat ja VR Cargo Muita tahoja: Ajoneuvovalmistajien jaosto, Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimat, Ratahallintokeskus, LVM, ShortSea Promotion Center, Tampereen kaupunki, Kouvolan Innorail, Tampereen Teknillinen yliopisto ja TEKES Hankkeen koordinointi: Yleinen Teollisuusliitto (EK:n jäsenliitto) 3

4 Hankkeen tavoitteet Otetaan käyttöön kestävän kehityksen mukaiset yhdistetyt runkokuljetukset Suomessa Edesauttaa ilmastotavoitteen saavuttamista maaliikenteen osalta Tehokkuuden parantaminen yhdistämällä kuljetuksia isommiksi kokonaisuuksiksi Logistiikka-alan kilpailukyvyn kehittäminen Pohjoisen logistisen reitin kilpailukyvyn varmistaminen 4

osalta Tehokkuuden parantaminen yhdistämällä kuljetuksia isommiksi kokonaisuuksiksi

5 Yhdistettyjen kuljetusten idea Luomalla Suomeen kiskokuljetuksiin perustuvia runkolinjoja, voidaan suurin osa tavaravirroista kuljettaa lähelle loppuasiakkaita suuryksiköissä (kontit ja perävaunut junaan pitkillä reiteillä) Pitkien maantiekuljetusten väheneminen vähentää infrastruktuurin rasitusta, CO 2 -päästöjä ja kuljetuskustannuksia Runkolinjat linkittyvät kiinteästi kansainvälisiin logistisiin reitteihin ja lisäävät pohjoisen logistiikan kilpailukykyä Kestävän meriliikenteen osuus Länsi-Euroopasta Venäjälle suuntautuvista kuljetuksista kasvaa 5

infrastruktuurin rasitusta, CO 2 -päästöjä ja kuljetuskustannuksia Runkolinjat linkittyvät kiinteästi kansainvälisiin logistisiin

KombiSuomi käytännössä Suomessa tarvitaan vain muutama tehokas runkolinja, perusinfrastruktuuri on käytännössä olemassa Päälinjat ovat etelä-pohjoinen, lounasitä ja etelärannikon länsi-itä linjat

6 KombiSuomi käytännössä Suomessa tarvitaan vain muutama tehokas runkolinja, perusinfrastruktuuri on käytännössä olemassa Päälinjat ovat etelä-pohjoinen, lounasitä ja etelärannikon länsi-itä linjat Keskeiset solmukohdat ovat rahdin valtaväylien risteyksissä Runkolinjat kytkevät suurimmat satamat osaksi tehokasta logistiikka verkostoa Rauma Vaasa Turku Kokkola Seinäjoki Jyväskylä Hanko Lahti Kemi / Tornio Oulu Helsinki Rovaniemi Kouvola Kuopio Varkaus Hamina Kotka Joensuu Imatra Lappeenranta 6

risteyksissä Runkolinjat kytkevät suurimmat satamat osaksi tehokasta logistiikka verkostoa Rauma Vaasa Turku Kokkola

7 Runkokuljetusten kehittämisen esteet Rautatieliikenteen kehitysvaihe: kilpailua ei vielä ole syntynyt kotimaan tavaraliikenteeseen Vaatimaton yhdistettyjen kuljetusten tarjonta Kuljetusmuotojen välinen kilpailu Verkottumisen ongelmat: järjestelmän rakentaminen edellyttää monitahoista yhteistyötä Muutosvastarinta: pitkän aikavälin kehitys ei ole selkeästi ymmärretty Asiakaskeskeisyyden puute logistiikka-alalla 7

kilpailu Verkottumisen ongelmat: järjestelmän rakentaminen edellyttää monitahoista yhteistyötä

8 Miten yhdistettyjä kuljetuksia voidaan edistää? Markkinoille on saatava lisää tietoa intermodaalisten kuljetusten hyödyistä Yhteisten toimintamallien kehittäminen eri logistiikkatoimijoiden kesken, standardointi Valtion ohjaus ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi asettaa tavoitteet ja edellytykset työlle Toiminnan esteitä poistamalla voidaan nopeuttaa kilpailun syntymistä rautateiden tavaraliikenteeseen Kansainvälisen tarjonnan tulo markkinoille voi laukaista kehityksen käyntiin myös kotimaisten toimijoiden kesken 8

logistiikkatoimijoiden kesken, standardointi Valtion ohjaus ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi asettaa tavoitteet ja

9 Mitä tarvitaan? Yhdistettyjen kuljetusten profiilin nosto > KombiSuomesta kansallinen hanke Valtion tuki tärkeä infran kehitystyössä ja ympäristöasioiden ohjeistamisessa, esim. päästöoikeuksien käyttö porkkanana Aktiivisesti mukaan EU:n päätöksentekoon ja logistiikkahankkeisiin Asiakaskeskeisiä kehityshankkeita runkolinjojen kehittämiseksi Logistiikka-yritysten yhteiset kehityshankkeet käyntiin Uusi ympäristöystävällinen ja tehokas kuljetusvaihtoehto 9

kehitystyössä ja ympäristöasioiden ohjeistamisessa, esim.

10 Potentiaalisia yhteysvälejä haastattelujen perusteella Rovaniemi Oulu Kokkola Ylivieska Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Varkaus Tampere Turku Hanko Pääkaupunkiseutu Kotka/Hamina 10

Kajaani Vaasa Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä

11 Reittivaihtoehtoja 11

12 Tiekuljetusvirtoja 200 km Matka vähintään 200 km Vähintään keskim. 10 ajon./vrk Lähialue 30 km Etäisyys asemalle enintään 30 km Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetustilastojen aineistot vuosilta

28 30 33 36 49 Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen

13 Hankkeen organisointi Ohjausryhmä Hankkeeseen sitoutuneet osapuolet Teematyöryhmät Operointi ja kuljetukset Toimintaedellytykset Ympäristö, energiatehokkuus ja turvallisuus Tekninen ryhmä Alueelliset ryhmät 2009 Pääkaupunkiseutu Pirkanmaa Kaakonkulma Tutkimukset Markkinatutkimus Konttiliikennetutkimus YTL koordinoi hanketta 13

energiatehokkuus ja turvallisuus Tekninen ryhmä Alueelliset ryhmät 2009

14 Hankeohjelma 2009 Teematyöryhmien loppuraportit keväällä 2009 Alueelliset työryhmät loppuvuodesta 2009 Helsinki, Tampere, Kaakonkulma TEKESin tukema hankeohjelma päättyy nykymuodossaan vuoden 2009 lopussa 14

2009 Helsinki, Tampere, Kaakonkulma TEKESin tukema

15 Potentiaali ja Visio Potentiaali Halukkuutta ja valmiutta yhdistettyjen kuljetusten laajemmalle käytölle on YK:n potentiaali on moninkertainen nykyiseen volyymiin verrattuna Visio Tehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto tavaraliikenteen runkolinjoille Toimiva ja kattava yhdistettyjen kuljetusten runkoverkko Kaikille avoin hyvin aikataulutettu palvelu Vaihtoehto nykyisen YK-tarjonnan rinnalle Maantieliikenteen siirtymä runkolinjoilta rautateille Auttaa Suomea toimimaan fiksummin osana eurooppalaisia rahdin valtaväyliä 15

Toimiva ja kattava yhdistettyjen kuljetusten runkoverkko Kaikille avoin hyvin aikataulutettu palvelu Vaihtoehto nykyisen

16 Jatkohanke Elinkeinoelämän kuljetusjärjestelmän strateginen kehittäminen mallintamisen avulla 1. Kartoitettiin mallintajat 2. Valittiin kumppanit 3. Hankittiin rahoitus 4. Käärittiin hihat 5. Kirjoitettiin raportti 16

17 Mallintamisen pelikenttä Ohjaus - keppi - porkkana Kilpailukyky Tehokkuus, kustannukset, kilpailu, toimintavarmuus, asiakaslähtöisyys Strateginen taso Turvallisuus Ympäristö Elinkeinoelämän kuljetusjärjestelmän kehittäminen -tavaravirrat -liikenne -infra MALLINTAMINEN JA SIMULOINTI Energia 17

Strateginen taso Turvallisuus Ympäristö Elinkeinoelämän

18 Suuryksikkökuljetusten toimitusketju 18

19 Lähtötiedot 1. Suomen ulkomaankauppa, vienti- ja tuontikuljetukset, 2007 Tarkasteltu koko kuljetusketjua Suomen ja ulkomaiden välillä, valmiina Frisbee-mallissa, päivitetty 2. Suomen tieliikenteen tavarankuljetukset Tilastokeskuksen vuosien 2007, 2008 ja 2009 yhdistelmäaineisto, Liikennevirasto 3. Suomen rautatiekuljetukset Kokonaismäärä ja kokonaissuorite 4. Tavaralajit, Eurostat 13 ja Tilastokeskus Päästöt: VTT:n Lipasto Frisbee on liikenne- ja viestintäministeriölle tehty koko Euroopan kattava, mutta erityisesti Itämeren ja Barentsin alueita koskeva strategisen tason tavaraliikenteen ja logistiikan tietojärjestelmä. Reitin- ja kuljetustavan valintaan mallissa vaikuttavat operointikustannukset (markkinahintaiset), vahingoittumisriski, luotettavuus, tavaran arvo, kuljetusaika ja meriliikenteen vuorotiheys. 19

Tavaralajit, Eurostat 13 ja Tilastokeskus 45 5.

20 Tie- ja rautatiekuljetukset (keskimäärin) Tieliikenteessä kuljetetaan n. 400 milj. tonnia vuodessa - Maa-aineskuljetuksia n milj. tonnia - Kuntien sisäisiä kuljetuksia 50 % - Seutukuntien välisiä kuljetuksia n. 100 milj.tonnia (lähtöpaikka ja määräpaikka Suomessa) - Transitoa n. 3 milj. tonnia Rautateillä kuljetetaan n. 40 milj. tonnia vuodessa; Transitoa n. 4 milj. tonnia Kuljetussuorite: - Tieliikenteessä n. 27 mrd. tonni km vuodessa - Rautateillä n. 10 mrd. tonni km vuodessa Kansainvälinen liikenne - Kuorma-autoilla 7 milj. tonnia - Junilla n. 14 milj. tonnia 20

tonnia (lähtöpaikka ja määräpaikka Suomessa) - Transitoa n. 3 milj. tonnia Rautateillä kuljetetaan n. 40 milj. tonnia vuodessa; Transitoa n.

21 Skenaarioita ja kuljetustilanteita - Nykytilanne: Suomen vienti- ja tuontikuljetukset - Logistiikkakeskustarkastelut viennin ja tuonnin suuryksikkökuljetukset - Ohjausskenaario rikkipitoisuusrajoitusten vaikutukset vienti- ja tuontikuljetuksille - Junaliikenteen merkitys Suomessa - Tieliikenteen rahtikustannusten nousun vaikutus Suomessa - KATP kuljetusten muuttaminen KAPP kuljetuksiksi 21

22 Logistiikkakeskusten sijainti Punainen kolmio: alueet, joissa mallitarkasteluissa oletettiin olevan toimiva logistiikkakeskus. Keltainen ympyrä: näiden 8:n lisäksi seuraavat n. 10 aluetta, joihin kuljetuskustannusten minimoinnin näkökulmasta olisi edullista sijoittaa logistiikkakeskukset. Vasemmalla muut kuin paperi ja paperituotteet, oikealla kaikki tuotteet 22

23 Viennin suuryksikkökuljetukset; lähtöpaikat Kaikki tuotteet (0,71 milj. yksikköä, n. 10 milj.t) Muut kuin paperituotteet (0,17 milj. yksikköä, n. 2,5 milj.t) 23

24 SECA alueen rikkipitoisuusrajoitusten vaikutukset 16,0 12,0 10,7 11,4 12,1 12,8 8,0 4,0 0,0 nykytilanne SECA alueella merirahti + 20% SECA alueella merirahti + 40% SECA alueella merirahti + 60% Oletus: Suomen vienti- ja tuontikuljetukset jatkuvat muuttumattomina, ei reittimuutoksia! SECA= Sulphur Emission Control Area 24

25 Potentiaaliset uudet tiekuljetusreitit SECA 25

26 Mahdolliset uudet rt-kuljetusvirrat nykyisillä kuljetuskustannuksilla Kuljetuskustannusten noustessa rahtia siirtyy kiskoille HUOM! Kotimaan kuormaautokuljetuksissa (tässä n. 90 milj. tonnia) olisi 4 6 milj. tonnia sellaisia potentiaalisia kuljetuksia, jotka olisi kuljetuskustannusten perusteella edullisempaa kuljettaa junilla. 26

27 Kuljetusten siirtyminen rautateiltä tieverkolle Junavirrat, 1000 t Tieosat, joilla kuljetusmäärät lisääntyisivät 27

28 Jos tieliikenteen TP-kuljetukset muutetaan PP-kuljetuksiksi (mitat ja massat) Kuljetussuorite +70% Ajoneuvojen käyttökustannukset +40% Ajoneuvojen pääomakustannukset +40% Kuljettajien määrä CO 2 päästöt lisääntyisivät n. 0.5 milj. tonnia /a (kertoimet; LIPASTO VTT) (Kuorma-autoliikenteen CO 2 päästöt n. 3 milj. tonnia vuodessa, lähde: Tilastokeskus) 28

29 Kiitos mielenkiinnosta! 29

Samankaltaiset tiedostot

Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua?

Väylät ja Liikenne 2008 Mikä merkitys yhdistetyillä kuljetuksilla on Suomen kuljetusjärjestelmässä 5 10 vuoden kuluttua? tutkija Tommi Mäkelä Yhdistettyjen kuljetusten kehittämiselle on tilaus 2 Isot,