Timo Tikanoja 27.5.2013 Lausunto 1 (13) Ympäristöministeriö Kirjaamo PL 35 00023 Valtioneuvosto YM3/6211/2013 Lausunto ehdotuksista ympäristöministeriön asetukseksi kantavista rakenteista ja asetukseksi pohjarakenteista Pyydettynä lausuntonaan Rakennusteollisuus RT ry esittää asiakohdassa mainitusta lausuntoasiasta seuraavaa: Yleistä asetusehdotuksen sisällöstä ja perusteluista 1. Valtion hallinnossa on viime vuosikymmenen aikana ollut hankkeita paremman säätelyn ja säännöstämisen nimissä. Näissä on todettu, että lainsäädännön kehittämisen pääperiaatteena tulee olla, että sääntely on mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista. Sääntelyn ei tule olla itsetarkoituksellista, myös muita ohjauskeinoja voidaan käyttää. Oikeusvarmuus sekä perustellut velvoitteet ja selkeät viranomaisvaltuudet ovat myös hyvän sääntelyn olennaisia piirteitä. Lähtökohtana hankkeen kehittämisehdotuksille olivat lukuisat havainnot nykyisen sääntelyn ongelmista. Lainsäädännön määrä ja samalla yksityiskohtaisuus ovat viime vuosina lisääntyneet tuntuvasti. Lainvalmistelussa on siirrytty laajapohjaisesta valmistelusta ministeriökohtaiseen kapeaan virkamiesvalmisteluun. Tilkkutäkkimäinen sääntely ruokkii ja vaatii uutta sääntelyä. Rakennusteollisuuden näkemyksen mukaan rakentamisen ohjauksen kokonaiskuva on välillä hämärtynyt ja näitä piirteitä onkin tunnistettavissa viimeaikaisissa ympäristöministeriön hallituksen esitysten ja yksittäisten asetusten valmistelussa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lausunnolla olleiden hallituksen esityksen ja siihen liittyneiden valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetusten ja nyt lausunnolla olevien asetusten keskinäistä koordinointia kehitetään ja myös yritysten näkemyksille annetaan esitettyä selkeämpi painoarvo varsinkin kun säädöksien taloudellisia vaikutuksia käytetään perusteluina. Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus 0215303-5 puh. 09 12991 faksi 09 628 264 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi www.rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki
2 (13) 2. Ympäristöministeriö on laatinut kantavien rakenteiden suunnittelua (ja toteutusta!) koskevan säädösuudistuksen perusteluksi perustelumuistioluonnoksen 17.4.2013 koskien ympäristöministeriön asetuksia kantavista rakenteista ja pohjaraketeista. Yksittäisten pykälien perustelua perustelumuistiossa ei kuitenkaan ole viety momenttien tasolle, mikä näin merkittävässä uudistuksessa rakennusteollisuuden käsityksen mukaan olisi kuitenkin syytä tehdä. Käsityksemme mukaan rakenteiden suunnitteluun liittyvien keskeisten eurokoodikohtien liittäminen perustelumuistion asianomaisiin kohtiin viitteinä selkeyttää suomalaisia vaatimuksia ja poikkeukset tulevat varmemmin ymmärretyksi ja otetuksi huomioon säädökseen käyttöön liittyvässä lisä- ja täydennyskoulutuksessa sekä siten rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että perusteluja täsmennetään momenttikohtaisesti ja mahdollisin standardiviittauksin. 3. Perustelumuistioluonnoksen kohdassa 5 esitetään asetusehdotusten hallinnollisia ja taloudellisia vaikutuksia. Erikoista perusteluissa on se, että yritysvaikutuksissa todetaan uuden oppimisen vaatima koulutus ja kokemuksen hankkiminen negatiivisena seikkana. Jos asiaa käsitellään negatiivisena, tulisi mieluummin nostaa esille ne merkittävät kustannukset, joita ohjelmisto- ja laitehankinnat ja niillä saatavan suunnitelmatiedon luotettavuuden arviointi aiheuttaa. Samaan kustannuskategoriaan kuuluu myös se, että käytettäväksi määrätyt suunnittelustandardit lukuisine viitestandardeineen eivät ole ilman erilliskustannusta vapaasti saatavilla. Rakennusteollisuus ehdottaa, että perustelumuistiota täsmennetään edellä mainituilla seikoilla tarvittavilta osin. 4. Molemmissa asetusehdotuksissa on eri pykälissä määritelmäluonteisia yksittäisiä momentteja. Rakennusteollisuus esittää kantanaan, että keskeiset määritelmät otetaan erilliseksi pykäläksi soveltamisalan jälkeen. Vastaavasti tulisi esimerkiksi pohjarakennusta koskevan asetusluonnoksen kummallinen 1a merkintä käsitellyksi asiallisella tavalla. Rakennusteollisuus ehdottaa, että pohjarakenteita koskevasta asetuksesta tehdään itsenäinen asetus, jolloin 1 a on tarpeeton. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kumpaankin asetukseen kootaan soveltamisalaa koskevan pykälän jälkeen määritelmiä käsittelevä pykälä, jolloin määritelmät ovat yhteneviä kaikissa asetuksissa ja tällöin myös kyseisen säädöksen suhde muuhun lainsäädäntöön selkeytyy. Seuraavat määritelmät tulisi esittää kootusti asetuksien alussa omana pykälänä (viittaukset muutosehdotuksissa on esitetty vain kantavia rakenteita koskevan asetusehdotuksen osalta): eurokoodit: 3 :n 1 momentin viimeinen lause siirretään määritelmiin. toteutuseritelmä: 5 :n 1 momentin viimeinen lause siirretään määritelmiin täydennettynä seuraavasti Toteutuseritelmä on suunnittelijan laatima asiakirjakokonaisuus, joka sisältää kaikki rakenteiden toteuttamiseksi tarvittavat tekniset tiedot ja vaatimukset.
3 (13) laatusuunnitelma: 5 :n 3 momentin viimeinen lause siirretään määritelmiin täydennettynä seuraavasti Laatusuunnitelma on rakennushankkeen toteuttajan laatima rakennushanketta koskeva laadunvalvonnan asiakirja, joka sisältää toteuttajan suorituskyvyn arvioinnin asetettuihin vaatimuksiin nähden, organisaatiokuvauksen ja sen vastuuhenkilöt, tarkastuksen periaatteet vastuineen sekä suunnitelman laadunvalvonnan toimenpiteistä ja tallenteista. Samalla ehdotetaan poistettavaksi 9 :n kolmas momentti tarpeettomana toistona, jossa laatusuunnitelmalle on käytetty termiä toteutuksen laatusuunnitelma. suunnitelmien laadunvarmistusselvitys: termi ehdotetaan korvattavan termeillä rakennesuunnitelmien tarkastussuunnitelma ja pohja- ja maarakenteiden tarkastussuunnitelma, jonka määritelmäksi esitetään: suunnittelijan laatima asiakirja, jossa kuvataan suunnitelmien tarkastusmenettely, tarkastuksen vastuuhenkilöt ja vastuuhenkilöiden suhde projektiorganisaatioon. rakennustyön tarkastusasiakirja: toistetaan määritelmä olemassa olevasta lainsäädännöstä tai viitataan kyseiseen lainsäädännön kohtaan kelpoisuus: termille esitetään määritelmäksi Rakenteille tai rakennustuotteille asetettujen vaatimusten täyttyminen käyttökohteessa. toteutusluokka: 5 :n toisen momentin viimeinen lause siirretään määritelmiin suunniteltu käyttöikä: 8 :n 1 momentin viimeinen lause siirretään määritelmiin toteutussuunnitelma: 9 :n 1 momentin viimeinen lause siirretään määritelmiin geotekninen suunnitelmaraportti: pohjarakenteita koskevan asetuksen 5 :n toisen momentin teksti siirretään tarpeellisin osin määritelmään Termien käyttö tekstissä on syytä tarkastaa huolellisesti ja termejä tulee käyttää johdonmukaisesti samassa muodossa kuin määritelmissä esitetään, jotta erilaisilta tulkinnoilta vältytään. Seikkaperäisiä kommentteja kantavia rakenteita koskevasta asetuksesta 1. Soveltamisalan määrittely on kielellisesti raskas ja se on myös puutteellinen asetuksen muuhun sisältöön nähden. Esimerkiksi ehdotuksen 4 :ssä esitetty luotettavuuden tasoluokituksessa vaurionäkökulma on asetuksen ehdotettuun soveltamisalaan nähden laajempi näkökulma ihmishenkien menetyksen taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen perusteella.
4 (13) Rakennusteollisuus ehdottaa, että soveltamisala määritellään muodossa: Tätä asetusta sovelletaan rakennusten kantavien ja jäykistävien rakenteiden sekä rakenteiden rakenteellisten vahvistusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tätä asetusta sovelletaan myös soveltuvin osin olemassa olevien kantavien ja jäykistävien rakenteiden muiden muutostöiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tätä asetusta sovelletaan myös rakenteisiin ja rakennelmiin, joiden mahdollisesta vauriosta on merkittävä seuraamus henkilöturvallisuudelle, taloudellisille seikoille tai ympäristölle. 2. Pohjarakennusta koskevan asetuksen 2 :ssä on geoteknisen suunnittelun osalta yleinen huolehtimisvelvollisuus suunnittelun järjestämisestä asetettu rakennushankkeeseen ryhtyvälle. Kantavien rakenteiden osalta näin ei ole esitetty. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuudesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 119 :ssä, Sen mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti, ja että pykälän mukaan huolehtimisvelvollisuuteen kuuluu myös, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen sekä käytettävissään pätevä henkilöstö. Näkemyksemme mukaan tämä voitaisiin todeta säädöstä selkeyttävänä seikkana myös ympäristöministeriön asetuksessa kantavista rakenteista. Rakennusteollisuus ehdottaa, että asetuksen 2 :ssä velvoitetaan rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtimaan, että kantavat rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että rakenteilla on riittävä luotettavuus 3. Ehdotuksen 3 :ssä säännöshierarkia on esitetty siten, että eurokoodit ovat varsinainen asetus ja tämä sitä täydentävä säännös. Rakennusteollisuuden käsityksen mukaan säännöshierarkia tulee esittää siten, että tämä asetus on määräävä säännös. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lauseen sanajärjestystä muutetaan suomalaisen säännöshierarkian mukaiseksi Kantavat ja jäykistävät rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan tämän asetuksen mukaan. Olennaisten teknisten vaatimusten katsotaan täyttyvän, kun suunnittelu tehdään eurokoodien ja ympäristöministeriön asetuksina annettujen kansallisten valintojen mukaan. 4. Ehdotuksen 3 :n 2 momentissa esiintyy termi säilyvyys. Termiä säilyvyys ei käytetä yleisesti kaikille materiaaleille. Rakennusteollisuus ehdottaa, että 2. momentin teksti muutetaan muotoon käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta vähintään samanarvoiseen tulokseen. 5. Ehdotuksen 4 :n 2 momentissa seuraamusluokituksen esittäminen on kielellisesti puutteellinen kolmeen seuraamusluokkaan ihmishenkien menetyksen taloudellisten, sosiaalisten tai ympäristövahinkojen perusteella. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lause muutetaan muotoon kolmeen seuraamusluokkaan ihmishenkien menetysten, taloudellisten, sosiaalisten tai
5 (13) ympäristövahinkojen perusteella. Seuraamusluokitus esitetään ympäristöministeriön asetuksessa, joka koskee standardin SFS-EN 1990 Rakenteiden suunnitteluperusteet kansallisia valintoja. 6. Ehdotuksen 5 :n 2 momentissa edellytetään, että toteutuseritelmä on valmis ennen rakennustyön aloittamista. Käytännössä toteutuseritelmä täydentyy rakennustyön edetessä ja toteutuseritelmän tulee olla valmis aloitettavan työvaiheen osalta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lause muutetaan muotoon koottuna toteutuseritelmään ennen kuin kyseisen rakennusosan rakennustyön toteutus käynnistetään. 7. Ehdotuksen 5 :n 2 momentissa edellytetään, että toteutusta koskevat vaatimukset perustuvat toteutusluokkiin, jos ne on määritetty. Yleensä toteutusluokat on määritelty toteutusstandardeissa, paitsi muuratuille rakenteille ei käytetä ollenkaan toteutusluokkia. Lisäksi pohjarakennustöiden toteutukselle tarvitaan ympäristöministeriön ohje, jossa sitä koskevat toteutusluokat on esitetty. Nyt nämä toteutusluokat on käsitelty vain pohjarakenteiden asetuksen perustelumuistiossa. Teksti jättää epäselväksi missä toteutusluokan sisältö on määritetty ja kuka sen on määrittänyt. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lause muutetaan esimerkiksi muotoon Toteutusta koskevat vaatimukset perustuvat toteutusluokkiin paitsi jos niitä ei ole määritetty standardeissa tai ympäristöministeriön ohjeissa. 8. Ehdotuksen 5 :n 3 momentti esittää, että osana toteutuseritelmää määritellään, tarvitseeko toteuttajan laatia laatusuunnitelma. Kuitenkin vaatimus laatusuunnitelman laadinnasta annetaan myöhemmin 9 :n toisessa momentissa. Tekstiä luettaessa tulee helposti käsitykseen, että kyseessä on kaksi erillistä laatusuunnitelmaa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että laatusuunnitelman tarpeen määrittely poistetaan ehdotuksen 5 :stä. 9. Ehdotuksen 6 :n 1 momentissa todetaan, että luettelo koskee myös pohjarakennesuunnitelmia. Pohjarakenteiden asetusehdotusta luettaessa on erittäin vaikea hahmottaa, mitä kohtia kantavia rakenteita koskevasta asetusehdotuksesta tulee noudattaa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että pohjarakenteita koskevasta asetuksesta tehdään täysin itsenäinen asetus eikä kantavia rakenteita koskevassa asetusehdotuksessa mainita pohjarakenteita. 6 :n 1 momentin ensimmäinen lause ehdotetaan korjattavaksi muotoon Rakennesuunnitelmissa esitetään suunnittelutehtävään 10. Ehdotuksen 6 :n 1 momentissa olevan luettelon kohdassa 5 edellytetään, että suunnitelmissa esitetään rakennustarvikkeiden ja tuotteiden tiedot. Suunnitelmissa tulee kuitenkin esittää vaatimukset rakennustarvikkeiden ja tuotteiden ominaisuuksille. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kohta 5 muutetaan muotoon vaatimukset rakennustarvikkeiden- ja tuotteiden mekaanisille sekä muille oleellisille ominaisuuksille;
6 (13) 11. Ehdotuksen 6 :n 1 momentissa olevan luettelon kohdassa 7 vaaditaan esitettäväksi nostettavien elementtien painopisteen paikka, mutta ei painoa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kohta 7 muutetaan muotoon mitat sekä nostettavien elementtien paino ja painopisteen paikka; 12. Ehdotuksen 6 :n 1 momentissa olevan luettelon kohdassa 8 mukaan suunnitelmissa tulee esittää säilyvyys- ja käyttöikätarkastelut. Termiä säilyvyys ei käytetä yleisesti kaikille materiaaleille ja toisaalta käyttöikätarkastelussa on otettava huomioon materiaalien ominaisuudet säilyvyyden kannalta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kohta 8 muutetaan muotoon käyttöikätarkastelut; 13. Ehdotuksen 7 :n 3 momentissa esitetään laadittavaksi rakennesuunnitelmien laadunvarmistusselvitys. Pykälästä tai sen perusteluista ei selviä, liittykö kyseinen laadunvarmistusselvitys maankäyttö- ja rakennuslain 121 :ssä säädettyyn rakennustyön aloituskokouksesta säädettyyn rakennushankkeeseen ryhtyvältä mahdollisesti edellytettävään huolehtimisvelvollisuuden täyttämisen laadunvarmistusselvitykseen tai maankäyttö- ja rakennuslain 134 :n 3 momentin mukaiseen erityissuunnitelmien laatimiseen ja toimittamiseen vai onko kyse vain suunnittelutoimiston sisäisestä tarkastusmenettelyn kuvauksesta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että termi laadunvarmistusselvitys korvataan termillä rakennesuunnitelmien tarkastussuunnitelma. Rakennesuunnitelmien tarkastussuunnitelma tulee lisätä myös termien määritelmiin. Ehdotuksen 7 :n 3 momentti tulisi tällöin muuttaa muotoon Suunnitelmien laadun varmistamiseksi tulee laatia rakennesuunnitelmien tarkastussuunnitelma rakenteiden kuuluessa suurten seuraamusten tai keskisuurten seuraamusten luokkiin. 14. Ehdotuksen 8 :n otsikossa esiintyy termi säilyvyys. Termiä säilyvyys ei käytetä yleisesti kaikille materiaaleille ja toisaalta suunniteltua käyttöikää määritettäessä on otettava huomioon materiaalien ominaisuuksien säilyvyys. Rakennusteollisuus ehdottaa, että 8 :n otsikko muutetaan muotoon Suunniteltu käyttöikä 15. Ehdotuksen 8 :n 1 momentin sanamuotoa ehdotetaan parannettavaksi, koska rakenteella voi olla useampi kuin yksi rasitusluokka. Rakennusteollisuus ehdottaa, että ensimmäinen lause muutetaan muotoon Rakenteen suunniteltu käyttöikä ja ympäristöolosuhteita kuvaavat rasitusluokat on 16. Ehdotuksen 10 :n 3 momentissa mainitaan säilyvyysominaisuudet. Termiä säilyvyys ei käytetä yleisesti kaikille materiaaleille.
7 (13) Rakennusteollisuus ehdottaa, että 3. momentti muutetaan muotoon Rakennustuotteiden ominaisuuksien on vastattava suunnitelmissa esitettyjä vaatimuksia. 17. Ehdotuksen 11 :n perusteluissa esitetään kursiivilla Toteutuksen aikana tulee huolehtia rakennustuotteiden oikeasta käsittelystä ja rakenteiden sääsuojauksesta suunnitelmien ja tarpeen mukaan. Epäselväksi jää, onko kyseinen lause ollut tarkoitus ottaa myös asetukseen tai onko kyseessä ainoastaan yleistä perustelua 11 :n 2 momentille. Rakennusteollisuus ehdottaa kyseisen tekstin ottamista asetukseen 11 :n momentiksi 3: Toteutuksen aikana tulee huolehtia rakennustuotteiden oikeasta käsittelystä ja rakenteiden sääsuojauksesta suunnitelmien ja olosuhteiden mukaan. 18. Ehdotuksen 14 :ssä esitetään asetuksen voimaantuloaika. Asetuksessa tulisi myös esittää nykyisen B-sarjan kumoamisajankohta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että nykyinen B-sarja kumotaan kantavien rakenteita koskevan asetuksen voimaantulopäivänä, koska kahden erilaisen määräysjärjestelmän yhtäaikainen voimassaolo lisää sekaannusta käytännön projekteissa. Seikkaperäisiä kommentteja pohjarakennusta koskevasta asetuksesta 19. Ehdotuksen 1 :ssä asetuksen soveltamisalassa mainitaan laitos. Vastaavaa mainintaa ei kuitenkaan ole kantavia rakenteita koskevan asetusehdotuksen soveltamisalassa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että soveltamisalojen sanamuodot yhtenäistetään asetusehdotuksissa tältä osin. 20. Ehdotuksen 2 :n 2 momentissa otetaan kantaa pohjarakenteiden suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös työnaikaisiin vaaratekijöihin 2) käytetään sellaisia menetelmiä, että rankentamisesta aiheutuvat haitat, kuten tärinä ja melu, lähialueen ihmisten terveydelle ja viihtyvyydelle, viereisille rakennuksille, muille toiminnoille ja luonnonympäristölle pysyvät ympäristön edellyttämissä rajoissa tai silloin, kun raja-arvoja ei ole olemassa, pysyvät hankkeeseen ryhtyvän asettamien erityisvaatimusten puitteissa. Kohdan perusteluissa viitataan ympäristönsuojelulakiin. Kohdassa ei kuitenkaan oteta kantaa kaivantoturvallisuuteen, jolla on merkitystä työturvallisuuden lisäksi myös työnvaikutuspiirin henkilöturvallisuudelle ja ympäristön turvallisuuteen. Nämä seikat tulevat entisestään korostumaan toimittaessa rakennetussa taajamaympäristössä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kohtaa ja sen suhdetta muuhun lainsäädäntöön selkeytetään. 21. Pohjarakenteita koskevassa asetusehdotuksesta puuttuu pykälä, jossa esitetään milloin olennaisten vaatimusten katsotaan täyttyvän.
8 (13) Rakennusteollisuus ehdottaa, että asetusehdotukseen lisätään vastaava pykälä kuin kantavien rakenteiden asetusehdotusten 3 Kantavien ja jäykistävien rakenteiden suunnittelu esimerkiksi seuraavan sisältöisenä: Pohja- ja maarakenteiden suunnittelu Pohja- ja maarakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa katsotaan olennaisten teknisten vaatimusten täyttyvän, kun rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien ympäristöministeriön asetuksina annettujen kansallisten valintojen mukaan. Jos paikalliset erityisolosuhteet aiheuttavat kokemuksen mukaan suurempia kuormia tai poikkeavia kuormajakaumia, suunnittelussa käytetään olosuhteisiin nähden riittäväksi katsottavaa kuorman arvoa. Sovellettaessa muuta kuin ensimmäisessä momentissa esitettyä suunnittelujärjestelmää, tulee rakennushankkeeseen ryhtyvän osoittaa rakennusvalvontaviranomaiselle, että suunnitteluohjeet johtavat rakenteiden varmuuden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta vähintään samanarvoiseen tulokseen. Rakenteellisesti yhtenä kokonaisuutena toimivissa rakenteissa saa käyttää vain yhtenäistä suunnittelu- ja toteutusjärjestelmää. 22. Pohjarakenteita koskevasta ehdotuksesta puuttuu kohta, jossa kuvataan pohja- ja maarakenteita koskevien suunnitelmien sisältö. Kantavien rakenteiden asetusehdotuksessa mainitaan 6 :ssä myös pohjarakenteet, mutta se on laadittu täysin kantavien rakenteiden näkökulmasta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että asetusehdotukseen lisätään vastaavanlainen pykälä kuin kantavien rakenteiden asetusehdotuksessa oleva 6. Kohdassa tulee kuvata pohja- ja maarakenteiden suunnitelmien sisältö. 23. Pohjarakenteita koskevan asetuksen 3 :n otsikko on Luotettavuuden tasoluokitus. Kohdassa on kuitenkin käsitelty geoteknisiä luokkia, jotka kuvaavat lähinnä geoteknisen suunnittelun vaativuutta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että asetusehdotukseen lisätään vastaavanlainen pykälä kuin kantavia rakenteita koskevassa asetusehdotuksessa oleva 4, joka koskee luotettavuuden tasoluokitusta. Asetusehdotuksen 3 :n otsikoksi ehdotetaan Geotekniset luokat. 24. Ehdotuksen 4 :n 1 ja 2 momentissa määritellään selkeästi rakennushankkeen kaksi osapuolta ja heidän tehtävänsä. Sen sijaan 3 momentissa jää avoimeksi se, kenen vastuualueelle rakennustyön aikana mahdollisesti esiin tulevien terveydelle ja ympäristölle haitallisten aineiden aiheuttamiin toimenpiteisiin varautuminen. Rakennustyön työturvallisuutta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 tämä mahdollisesti olemassa olevien vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ja siitä turvallisuusasiakirjan laatiminen on osoitettu rakennuttajalle eli rakennushank-
9 (13) keeseen ryhtyvälle tai työn tilaajalle ja päätoteuttaja on velvoitettu huolehtimaan, että tämä tieto siirtyy ja tarvittaessa täydentyy työnaikaisiin työsuorituksiin huolimatta siitä, mikä osapuoli tai taho ne toteuttaa. Näiden rakennusteknisten määräysten ei tule olla ristiriidassa työturvallisuutta koskevien määräysten kanssa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että 3 momentin esittämä vaatimus siirretään osaksi 1 momenttia, esimerkiksi Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennuspaikan pohjasuhteet selvitetään ja aikaisemmin rakennettuna olleilla alueilla varaudutaan rakennustyön aikana mahdollisesti esiin tulevien terveydelle tai ympäristölle haitallisten aineiden aiheuttamiin toimenpiteisiin. 25. Ehdotuksen 5 :n 3 momentti esittää, että osana toteutuseritelmää määritellään, tarvitseeko toteuttajan laatia laatusuunnitelma. Kuitenkin vaatimus laatusuunnitelman laadinnasta annetaan myöhemmin 7 :n toisessa momentissa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että laatusuunnitelman tarpeen määrittely poistetaan ehdotuksen 5 :stä. 26. Perustelumuistiossa ehdotuksen 5 :ssä on 4 momenttia (kursivoitu teksti), mutta asetusehdotuksessa on vain kolme momenttia. Perustelumuistion 4 momentissa esitetään, että erittäin vaativissa mitoituslaskelmat täydellisesti. ja edelleen esitetään, että vaativien osalta riittää yleensä lähtöarvojen ja lopputulosten esittäminen. Perusteluissa esitetään kumpaakin vaatimustasoa koskien sama luettelo koskien toteutuseritelmää. Perustelut eivät siis kuitenkaan selkeytä käytettyä terminologiaa, mitä tarkoitetaan täydellisesti esittämisellä ja mitä vastaavasti yleensä esittämisellä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että määräystä ja/tai perusteluja selkeytetään siten että tekstit ovat yhteneviä. 27. Ehdotuksen 6 käsitellään pohjarakennesuunnitelman laadunvarmistusta. Kyseisessä kohdassa ei kuitenkaan esitetä, asetetaanko suunnittelijalle velvollisuutta laatia pohjarakennesuunnitelmien tarkastussuunnitelma, vaan kohdassa käsitellään ainoastaan suunnittelun vaativuusluokkaa joka riippuu seuraamusluokasta ja geoteknisestä luokasta. Asetus ei kuitenkaan kuvaa lainkaan tällaista suunnittelun vaativuusluokitusta sekä mitä eri luokat tarkoittavat. Mikäli kyse on suunnittelijapätevyydestä, tulee asia kuvata asianomaisessa asetuksessa ja teksti on poistettava tästä asetuksesta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että 6 vastaa sisällöltään kantavien rakenteiden asetuksen :ää 7. Kohdassa tulee ottaa kantaa, milloin pohjarakennesuunnitelmista pitää esittää pohja- ja maarakenteiden tarkastussuunnitelma. 28. Pohjarakenteita koskevassa asetusehdotuksessa ei oteta kantaa pohjarakenteiden suunniteltuun käyttöikään. Rakennusteollisuus ehdottaa, että asetukseen lisätään pykälä suunnitellusta käyttöiästä samaan tapaan kuin kantavia rakenteita koskevassa asetusehdotuksessa
10 (13) 29. Ehdotuksen 7 perusteluineen sisältää käsitteinä ja niiden määrittelynä suunnitelmien kaaoksen käytettäessä termeinä toteutuseritelmä, toteutussuunnitelma, suunnitelma, laatusuunnitelma, valvontasuunnitelma ja seurantasuunnitelma. Rakennusteollisuus ehdottaa, että määräystä selkeytetään siirtämällä määritelmät asetuksen alkuun omaksi pykäläksi. 30. Ehdotuksen 9 :n 2 momentti sallii vain yhden työmenetelmän käytön. Asetuksen teksti ei ole tältä osin linjassa muiden pykälien kanssa antaessaan yksityiskohtaisia teknisiä määräyksiä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että 2. momentin ensimmäinen lause Kantavat maarakenteet tehdään suunnitelman mukaisesti kerroksittain tiivistäen. poistetaan. 31. Ehdotuksen 10 :n sisältö on esitetty hieman eri muodossa kuin kantavien rakenteiden asetuksen 12. Rakennusteollisuus ehdottaa, että 10 kirjoitetaan kuten kantavia rakenteita koskevan asetusehdotuksen 12. 32. Ehdotuksen 12 :ssä esitetään asetuksen voimaantuloaika. Asetuksessa tulisi myös esittää nykyisen B-sarjan kumoamisajankohta. Seikkaperäisiä kommentteja perustelumuistioon Rakennusteollisuus ehdottaa, että nykyinen B-sarja kumotaan kantavien rakenteita koskevan asetuksen voimaantulopäivänä, koska kahden erilaisen määräysjärjestelmän yhtäaikainen voimassaolo lisää sekaannusta käytännön projekteissa. 33. Perustelumuistion kohdan 1.2 ensimmäisessä lauseessa esitetään vuosiluku 199x sekä mainitaan uusitut EN-eurokoodit. Rakennusteollisuus ehdottaa, että vuosiluku täydennetään sekä lauseesta poistetaan sana uusituilla. 34. Perustelumuistion kohdan 1.2 toisen kappaleen viimeisen lauseen teksti ei ole asiasisällöltään nykyisessä muodossa ymmärrettävä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lause muutetaan seuraavasti Kansallinen standardi, jolla eurokoodi vahvistetaan SFS-EN-standardiksi, sisältää CENin julkaiseman eurokoodistandardin tekstin täydellisenä. 35. Perustelumuistion kohdan 1.3 ensimmäisen kappale antaa ymmärtää, että eurokoodit ovat aina harmonisoitujen tuotestandardien viitestandardi, vaikka näin ei ole. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lause muutetaan seuraavasti CE- merkinnän tullessa pakolliseksi 1.7.2013 harmonisoitujen tuotestandardien viite-
11 (13) standardeina yleensä olevat eurokoodit tulevat muodostamaan pääasiallisen suunnittelujärjestelmän yhdessä niiden kansallisten liitteiden kanssa 36. Perustelumuistion kohdan 2.1 sisennyksen muuttuminen sivun alareunassa on tekstin sisällön kannalta outo ja tekstin perusteella sisennyksen tulisi jatkua lukuun 2.2 asti Rakennusteollisuus ehdottaa, että luvun 2.1 sisennys tarkastetaan. 37. Perustelumuistion kohdan 2.1 luvussa ei käsitellä lainkaan paloturvallisuutta, vaikka palonkestävyys voidaan määrittää eurokoodien laskennallisilla tarkasteluilla tai taulukkoarvoilla. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lukuun lisätään kohta Paloturvallisuuden (117b ) osalta. 38. Perustelumuistion kohdan 2.2 ensimmäisessä kappaleessa CE-merkinnän pakollisuutta kuvaavaa lausetta voisi tarkentaa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että lause muutetaan seuraavasti CE - merkintä tulee tällöin Suomessakin pakolliseksi markkinoille saatettaville rakennustuotteille, kun niitä koskeva harmonisoitu tuotestandardi on olemassa ja siirtymäaika on päättynyt. 39. Perustelumuistion kohdan 3.1 neljännessä kappaleessa todetaan, että toteutusstandardi tulee velvoittavaksi rakennustuoteasetuksen ja harmonisoitujen tuotestandardien kautta. Tämä ei pidä kaikkien materiaalien osalta paikkaansa. Velvoittavuus tulee käytännössä yhtenäisen suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän kautta, joka määriteltäneen ympäristöministeriön tulevissa ohjeissa. Rakennusteollisuus ehdottaa, että ensimmäinen lause muutetaan seuraavasti Eurokoodisuunnitteluun liittyen rakenteiden toteutuksesta annetaan ohjeita toteutusstandardeissa ja ympäristöministeriön ohjeissa. 40. Perustelumuistion kohdan 3.1 viimeisen kappaleen teksti vie eurokoodien luotettavuudelta pohjan lähes kokonaan. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kappale muutetaan seuraavasti Asetuksessa ei ole tehty suoria standardiviittauksia. Standardit laaditaan standardisoimisyhteisöjen toimesta, jolloin viranomaiset eivät standardisointiprosessin kautta suoraan pääse vaikuttamaan niissä tehtäviin ratkaisuihin tai turvallisuustasoihin tai standardien puutteiden välittömään korjaukseen. 41. Perustelumuistion kohdan 3.2 eurokoodiluettelossa on kuormastandardien lukumäärässä virhe Rakennusteollisuus ehdottaa, että kuormastandardien lukumääräksi korjataan 9, joka vastaa ympäristöministeriön antamien kansallisten liitteiden lukumäärää.
12 (13) 42. Perustelumuistion luvussa 4.1 pykälän 5 kursivointi ei vastaa asetustekstiä ja ilmeisesti mm. geotekniikan osalta ympäristöministeriön tulevat ohjeet antavat ohjeita toteutuksesta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kursivointi tarkastetaan ja viimeisen kursivoidun kappaleen ensimmäinen lause, joka kuulunee perusteluihin, muutetaan seuraavasti Toteutusluokat, silloin kun ne on määritetty, esitetään materiaalikohtaisissa toteutusstandardeissa tai ympäristöministeriön ohjeissa. 43. Perustelumuistion luvussa 4.1 pykälän 6 toiseksi viimeinen kappale toteaa, että mitoitus voi perustua myös tilastollisiin tarkasteluihin. Tilastollisen tarkastelun käyttöä mitoituksessa on tarpeen avata tai vaihtoehtoisesti jättää mainitsematta. Rakennusteollisuus ehdottaa, että tilastollista tarkastelua ei mainita perustelumuistiossa. 44. Perustelumuistion luvussa 4.1 pykälän 10 kursivointi ei vastaa asetustekstiä.. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kursivointi tarkastetaan. 45. Perustelumuistion luvussa 4.1 pykälän 11 kursivointi ei vastaa asetustekstiä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kursivointi tarkastetaan. 46. Perustelumuistion luvussa 4.2 pykälän 1 kursivointi ei vastaa asetustekstiä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kursivointi tarkastetaan. 47. Perustelumuistion luvussa 4.2 pykälän 5 kursivointi ei vastaa asetustekstiä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kursivointi tarkastetaan. 48. Perustelumuistion luvussa 4.2 pykälän 6 perustelu puuttuu. Rakennusteollisuus ehdottaa, että kohtaan lisätään perustelut. 49. Perustelumuistion luvussa 4.2 perusteluissa kuvataan pitkälti teknisiä asioita, joita ei itse asetustekstissä esiinny. Perusteluteksti on sisällöltään lähellä toteutusstandardin tekstiä, mm. kuvataan mitä laatusuunnitelmassa esitetään ja mitä dokumentteja tallennetaan. Teksti ei kuitenkaan perustele itse asetuksen tekstiä. Rakennusteollisuus ehdottaa, että luvussa 4.2 esitetyt perustelut tarkastetaan ja nykyinen teksti kootaan esimerkiksi ympäristöministeriön maa- ja pohjarakenteita koskevaksi toteutusohjeeksi.
13 (13) Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan molemmissa säädöksissä on vielä kehitettävää ennen kuin ne ovat valmiit annettavaksi rakennusalan käyttöön. Rakennusteollisuus RT ry on käytettävissä kyseisten asetusten viimeistelyssä ympäristöministeriön asetuksiksi, jotta ne saadaan rakennusalan osapuolille ajoissa tiedoksi ja käyttökelpoisina käyttöön. Rakennusteollisuus RT ry Tarmo Pipatti toimitusjohtaja