EUROKOODISEMINAARI 2012 Avaus

Transkriptio

1 EUROKOODISEMINAARI 2012 Avaus Hanasaaren kulttuurikeskus, Matti Mannonen, SKOL

2 Eurokoodien historiaa 1975 Komissio päätti ryhtyä harmonisoimaan teknisiä määräyksiä. Päätettiin valmistella rakennusten rakenteellisen suunnittelun ohjeet, aluksi vaihtoehtona kansallisille ohjeille/määräyksille ja myöhemmin näiden korvaajina Komissio julkaisi ensimmäisen sukupolven Eurokoodit komissio ja jäsenmaat päättivät siirtää valmistelun ja julkaisemisen CEN:lle CEN julkaisi esistandardeina (ENV) 62 kappaletta Eurokoodeja. Näiden käyttö päättyi vuonna alkoi ENV-versioiden muuttaminen varsinaisiksi standardeiksi (ENstandardeiksi). 2

3 Eurokoodien käyttö Suomessa Suomessa Eurokoodien virallinen käyttö alkoi syksyllä 2007, jolloin ensimmäiset kansalliset liitteet valmistuivat. Kansalliset liitteet on Suomessa julkaistu Eurokoodien laajamittainen käyttö on alkamassa, kun kantavien rakenteiden määräykset ja ohjeet uudistuvat lähtökohtana eurokoodien määrittelemä suunnittelujärjestelmä. Kantavien rakenteiden suunnittelu voi vielä perustua joko eurokoodien ja niiden kansallisten liitteiden tai Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden mukaiseen suunnitteluun. Yhtenä kokonaisuutena toimivat rakenneosat on suunniteltava käyttäen vain jompaakumpaa suunnittelujärjestelmää, ts. niitä ei saa käyttää ristiin. Rinnakkaiskäyttökausi päättyy , jolloin eurokoodien kanssa päällekkäiset suunnittelusäännöt poistetaan rakentamismääräyskokoelmasta. 3

4 Eurokoodit Suomessa Eurokoodi-sarja koostuu tällä hetkellä noin 60 osasta. Eurokoodit kattavat kokonaisvarmuuden määrittämisperiaatteet, erilaiset kuormat, kuten hyöty-, lumija tuulikuormat, mutta myös lämpö-, onnettomuus- ja nosturikuormitukset. Eri rakennusmateriaaleille on yksityiskohtaiset ohjeet. Eurokoodien pääosat ovat: Suunnitteluperusteet, eurokoodi 0, EN 1990 Rakenteiden kuormitukset, eurokoodi 1, EN 1991 Betonirakenteiden suunnittelu, eurokoodi 2, EN 1992 Teräsrakenteiden suunnittelu, eurokoodi 3, EN 1994 Liittorakenteiden suunnittelu, eurokoodi 4, EN 1994 Puurakenteiden suunnittelu, eurokoodi 5, EN 1995 Muurattujen rakenteiden suunnittelu, eurokoodi 6, EN 1996 Geotekninen suunnittelu, eurokoodi 7, EN 1997 Rakenteiden suunnittelu kestävyyden suhteen maanjäristyksessä, eurokoodi 8, EN 1998 Alumiinirakenteiden suunnittelu, eurokoodi 9, EN

5 Kansallinen ponnistus Eurokoodien valmistelu ja käyttöönotto on suuri kansallinen ponnistus, joka on vaatinut ja tulee edelleen vaatimaan kaikilta rakennusalan toimijoilta paljon. Mukana ovat Ympäristöministeriö, SFS, Liikennevirasto, RIL, SKOL, Rakennusteollisuus, METSTA ja suomalaiset yritykset. Eurokoodien käyttöönottoa varten on perustettu kansallinen help desk, josta löytyvät kaikki standardit ja kansalliset liitteet sekä mm. koulutusmateriaalia oppilaitoksia varten. RIL on julkaissut suunnitteluohjeita koskien suunnitteluperusteita, kuormia ja rakenteiden mitoitusta huomioiden kansallisten liitteiden vaatimukset. SKOL ja suunnitteluyritykset ovat tehneet lähes 60 laskentapohjaa erilaisten rakenteiden mitoitusta varten. 5

6 Vaikutukset suunnitteluun* Suunnittelun määrä lisääntyy lisätehtävien myötä. Lisääntynyt työmäärä, mittava koulutus ja malliratkaisujen laatiminen ja kasvavat riskit kasvattavat suunnittelun kustannuksia. Isolla osalla suunnittelijoista ei ole vielä valmiuksia suunnitella Eurokoodien ja rakennustuoteasetuksen mukaisella tavalla. Suunnittelun ja toteutuksen virheherkkyys kasvaa, rakennevaurioiden mahdollisuus lisääntyy. Kaikki seniorit eivät halua opetella uusia normeja, standardeja ja tuotehyväksyntöjä -> syntyy entisten pätevien suunnittelijoiden joukko Sopimusten tehtävämääritykset eivät ole helposti enää tilaajien ymmärrettävissä. Panostaminen hyviin tarjouspyyntöihin on entistäkin tärkeämpää. CE-merkittyjä tuotteita vähän, miten suhtaudutaan tuotteisiin, joille ei ole vielä haettu hyväksyntöjä *Otteita Ahti Rantosen esityksestä Ympäristöministeriön työseminaarissa

7 Mahdollisuudet Yhteiset standardit helpottavat suunnitteluvientiä, kansainvälisten tiimien yhteistoimintaa ja suunnitteluprojektien resursointia Kilpailu avautuu sekä Suomessa että muualla Euroopassa Venäjä, IVY-maat, monet Aasian maat ottavat standardit myös käyttöön Hyvän suunnittelun merkitys korostuu. Hyvään suunnitteluun sijoitettu euro tulee aina moninkertaisesti takaisin tehokkaampina ja kestävämpinä ratkaisuina, parempana käytettävyytenä ja edullisempina elinkaarikustannuksina. 7