EURAJOEN KUNTA Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa Selostus (ehdotusvaihe) Työ: 25179 Turku, 8.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo ja Oulu
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 2 EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIN 18 OSA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8.1.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee 31.5.2010 vahvistetun asemakaavan korttelin 18 osaa sekä puisto-, katu- ja LYT-aluetta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 18 osa sekä puisto- ja katualuetta. Suunnittelualueen sijainti. Asemakaavan muutos koskee aluetta Eurajoen keskustan tuntumassa. Alue sijaitsee Kirkkotien pohjoispuolella, Runkotien ja Koivukujan välissä. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Eurajoen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen 20.12.2011 ( 332). Katsauksessa on todettu mahdollinen asemakaavan muutoksen tarve kirjastoa varten. - Kunta ja viranomaiset neuvottelivat alueen suunnittelusta ja kaavamuutoksesta 27.4.2012.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 3 - MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu toukokuussa 2012. - Eurajoen kunnanhallituksen päätös keskustan asemakaavan muuttamisesta 22.5.2012 ( 139). - Kuulutus kaavan vireille tulosta (MRL 63 ) kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä toukokuussa 2012. OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. - Kaavan laadinta aloitettiin toukokuussa 2012. - Kaavaluonnos kunnanhallituksen käsittelyssä 22.5.2012 ( 139). - Asemakaavan muutoksen 22.5.2012 päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 13. 29.6.2012 väliseksi ajaksi. - Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. - Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä, mutta viranomaisten lausuntoja jätettiin 2 kpl. Niiden perusteella kaavaan tehtiin tarkistuksia. - Alueen suunnittelusta ja kaavamuutoksesta pidettiin työpalaveri kunnassa 11.12.2012. - Kaavaehdotus valmistui tammikuussa 2013. - Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen..2013 ( ). - Kaavaehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville....2013 väliseksi ajaksi. - Lausuntojen tarvetta tiedusteltiin viranomaisilta kaavaehdotuksen valmistuttua. - Kaavaehdotuksesta muistutuksia. Viranomaislausuntoja ja muita kannanottoja annettiin kpl, joiden perusteella kaavaehdotukseen tehtiin tarkistuksia. - Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen..2013 ( ). - Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen..2013 ( ). 2.2 Asemakaava Kaavamuutos mahdollistaa asuinkerrostalojen sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisesta vastaa Eurajoen kunta ja yksityiset rakentajat. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutos koskee aluetta Eurajoen keskustan tuntumassa. Alue koostuu liikerakennuksesta ja huoltoasemasta pihoineen. Pohjois- ja länsireunassa on lisäksi kapeahkot puistokaistaleet. Alueen länsireunassa on katualue.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 4 Liikerakennus ja huoltoasema pihaalueineen. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on maastoltaan tasainen ja pääosin rakennettu. Sen pohjois- ja länsireunalla on kapeahkot puistoalueet. Ne ovat hoidettuja piha-alueiden osia, pääosin nurmikenttää sekä muutama puu. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee vähäisessä käytössä oleva liike- ja toimitilarakennus pysäköintialueineen sekä huoltoasema. Lisäksi Kirkkotien varressa on linja-autojen pysäköintialue. Ilmeeltään alue on avointa asfalttikenttää. Selkeää katutilaa ei synny. Alueen rakennuskantaa: huoltamo- ja pesularakennus, jakeluasema sekä liikerakennus. 3.1.4 Maanomistus Asemakaavan muutoksen alueet omistaa Eurajoen kunta ja yksityiset maanomistajat. 3.1.5 Pohjakartta Asemakaava on laadittu kaavoituksen pohjakartalle 1:2000. 3.1.6 Maaperän pilaantuneisuus Suunnittelualueella on ollut huoltoasematoimintaa 1960-luvulta lähtien. Polttonesteen jakeluun tarkoitettua mittarikenttien aluetta on saneerattu vuonna 2002. Kyseisen huoltoaseman rakennuspaikalla on tehty selvitys maaperän pilaantuneisuudesta (Perusselvitysraportti Eurajoen kunnassa osoitteessa Kirkkotie 24 sijaitsevan huoltoaseman maaperän pilaantuneisuudesta. Geoline Oy, 2007). Selvityksessä esitetään toimenpiteinä mm. seuraavaa: Pilaantuneella alueella suoritetaan massanvaihto ja pilaantunut maa-aines toimitetaan käsittelyä varten käsittelyyn oikeutetulle toimijalle.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 5 Voimassa oleva asemakaava määrää alueen pilaantuneen maaperän käsittelystä seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on selvitettävä ja arvioitava ennen maaperän kaivamista tai muita rakentamistoimenpiteitä. Kaivutöiden yhteydessä maaperä on tarvittaessa puhdistettava tai vaihdettava. Asiaa on tarkasteltu tarkemmin kaavamuutoksen näkökulmasta kohdassa 5.5. Liite 3: Kartta maaperän pilaantuneisuuden selvityksestä 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut maakuntavaltuuston 17.12.2009 ( 20) hyväksymän Satakunnan maakuntakaavan. Kyseessä on kokonaismaakuntakaava, joka kumoaa maakunnan alueella voimassa olleet seutukaavat. Maakuntakaava on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Lisäksi alue sijoittuu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi rajatulle alueelle (kh-1). Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Yleiskaavoitus Eurajoen kunnanvaltuuston 15.6.1992 hyväksymässä Keskustan-Lapijoen osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu suurimmaksi osaksi linja-autoaseman alueena (LA) ja pieneltä osin puistoalueena (VP).
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 6 Edellä kuvatulla osayleiskaavalla ei ole oikeusvaikutuksia. Keskusta-Lapijoki osayleiskaavan laadinta on kuulutettu vireille huhtikuussa 2009. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nyt laadittava asemakaavan muutos huomioidaan osayleiskaavaa laadittaessa. Ote Keskustan-Lapijoen osayleiskaavasta (1992). Asemakaavoitus Kaavamuutosalueella on voimassa 31.5.2010 vahvistettu asemakaavan muutos. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia: liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), huoltoaseman korttelialuetta (LH) sekä puistoa (VP) länsi- ja pohjoisreunaan. Alueelle on osoitettu putkirasitteita.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 7 Ote asemakaavojen yhdistelmästä. Liite 2: Muutettava kaava-alue. Selvitykset Aiempien asemakaavojen, yleiskaavoituksen ja maakuntakaavan laadinnan yhteydessä alueelta osoitetut kohteet tai alueet (rakennus- ja luonnonsuojelu, muinaismuistot) huomioidaan kaavan laadinnassa. Muita kaavaa koskevia asiakirjoja - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (AIRIX Ympäristö Oy, 2012) - Satakunnan maakuntakaava (2009) - Keskustan-Lapijoen osayleiskaava (1992) - Voimassa olevat asema-/rakennuskaavat ja niiden muutokset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarve on muuttaa nykyistä käyttötarkoitusta siten, että liike- ja toimistorakennusten (K) ja huoltoaseman (LH) sijaan alueelle osoitetaan rakennuspaikka kirjastotalolle sekä asuinkerrostaloille. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Eurajoen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen 20.12.2011 ( 332). Katsauksessa on todettu mahdollinen asemakaavan muutoksen tarve kirjastoa varten. Eurajoen kunnanhallituksen päätös keskustan asemakaavan muuttamisesta tehtiin 22.5.2012 ( 139). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 8 4.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista: Maanomistajat, asukkaat, yhdistykset, yritykset: - naapurikiinteistöjen asukkaat ja maanomistajat - muut lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Eurajoen kunta: - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta - kunnanhallitus - kunnanvaltuusto Viranomaiset: - Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Satakuntaliitto - Satakunnan museo - Satakunnan pelastuslaitos Yhdyskuntatekniikka: - Vesihuolto ja viemäröinti (kunta) - DNA Lounais-Suomi Oy (puhelinlinjat, kaapelointi) - Fortum Sähkönsiirto Oyj (sähköverkko) - Paneliankosken Voima Oy (sähkö) - Eurajoen puhelin Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan virallisissa ilmoituslehdissä toukokuussa 2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu toukokuussa 2012. OAS lähetetään viranomaisille tiedoksi ja pidetään kunnanvirastossa nähtävillä kaavan laadinnan ajan. Asemakaavan muutoksen 22.5.2012 päivätty valmisteluaineisto (kaavaluonnos) päätettiin asettaa nähtäville MRL:n 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 13. 29.6.2012 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta jätettiin 2 kpl viranomaisten mielipiteitä tai lausuntoja. Muilta osallisilta ei tullut kirjallisia kannanottoja. Kaavaluonnokseen tehtiin tarkennuksia kannanottojen ja työpalaverin perusteella. Asuinkerrostalojen rakennusalaa siirrettiin kauemmas Kirkkotiestä ja viereisestä asuinkorttelista, rakentamistavasta annettiin tarkempia määräyksiä sekä laadittiin havainnekuvia havainnollistamaan rakennusten sijoittumista ympäristöönsä. Kaavaehdotus valmistui tammikuussa 2013 ja se hyväksyttiin kunnanhallituksessa..2013 ( ). Asemakaavan muutoksen 8.1.2013 päivätty ehdotus asetettiin MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville....2013 väliseksi ajaksi.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 9 Kaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset ja/tai lausunnot. Tarkistukset kaavaan. (tarkentuu ehdotusvaiheessa) 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kunnan virkamiesjohdon sekä kaavaa laativan konsultin yhteistyönä. Kaavan lähtökohdista neuvoteltiin aloitusvaiheessa kunnan ja viranomaistahojen kanssa 27.4.2012. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Lausunnon antoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan museo. Satakuntaliitto ilmoitti, ettei anna lausuntoa. Lausuntojen tarvetta tiedusteltiin viranomaisilta kaavaehdotuksen valmistuttua. 4.3.5 Päätökset Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen..2013 ( ). Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen..2013 ( ). 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle kirjastotalon sekä asuinkerrostalojen rakentaminen. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Tavoitteisiin on vastattu VAT:n periaatteiden mukaisesti tukemalla mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, palvelujen saatavuutta, alueen virkistyskäyttöä sekä kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja käyttöä. Kaavan suhde maakuntakaavaan Ympäristöministeriö on 30.11.2011 vahvistanut maakuntavaltuuston 17.12.2009 ( 20) hyväksymän Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Lisäksi alueet sijoittuvat valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi rajatulle alueelle (kh-1). Kh-1 aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä. Lisäksi: Merkittävistä aluetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Asemakaavan muutos toteuttaa maakuntakaavan aluevarauksia. Sijainti kulttuuriympäristön ja -maiseman osana otetaan huomioon kaavamääräyksissä.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 10 Kaavan suhde osayleiskaavaan Asemakaavan muutos toteuttaa vuonna 1992 laaditun osayleiskaavan aluevarauksia. Keskusta-Lapijoki osayleiskaavan laadinta on kuulutettu vireille huhtikuussa 2009. Tavoitteena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava. Nyt laadittava asemakaavan muutos on vähäinen eikä siten vaikuta osayleiskaavan tavoitteisiin. Kaavan suhde nykyisiin rakennus-/asemakaavoihin Kaava muuttaa voimassa olevan asemakaavan aluevarauksia seuraavasti: Alueelle on nykyisessä kaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), huoltoaseman korttelialuetta (LH), liikennealuetta sekä puistoa (VP) länsi- ja pohjoisreunaan. Lisäksi alueelle on osoitettu putkirasitteita. Kaavamuutoksella osa liikeja toimistorakennusten korttelialueesta osoitetaan kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YY). Loput K-alueesta sekä LH-alue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Lännenpuoleiset puistoalueet muuttuvat osaksi kortteleita. Pohjoisen puoleinen puisto säilyy miltei kokonaan. Rakennuspaikat osoitetaan MRL:n mukaisin aluemerkinnöin. Länsireunassa olevan kadun nimi muutetaan Koivukujasta Weener-tieksi. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan tavoitteita on tarkennettu ja tarkennetaan kaavaprosessin kuluessa mielipiteiden, muistutusten, lausuntojen sekä viranomaisneuvottelujen perusteella. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valintaperusteet Kunnan edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen ja alueelle laadittujen luonnosten perusteella laadittiin kaavaluonnos toukokuussa 2012. Luonnoksen ratkaisuihin vaikuttivat suurelta osin alueen uudelle käyttötarkoitukselle edullinen sijainti, liikenneverkosto sekä alueen nykyiset ja tulevat maankäyttötarpeet. Mielipiteiden huomioiminen Asemakaavan valmisteluvaiheessa saatujen mielipiteiden ja palautteen perusteella kaavan sisältöä on tarkennettu seuraavien asioiden osalta: - lähinnä Kirkkotietä sijaitsevan asuinkerrostalon rakennusalaa siirrettiin kauemmas tiestä ja muista olemassa olevista rakennuksista. - rakentamistavasta annettiin kaavan yleismääräyksiin tarkempia määräyksiä. - havainnekuvia laadittiin havainnollistamaan rakennusten sijoittumista ympäristöönsä. - Koivukujan katualue otettiin mukaan kaava-alueeseen ja sen nimi vaihtui Weener-tieksi. - YY- ja AK-korttelialueita laajennettiin kiinni LYT-alueeseen sekä Weener-tien ja Kirkkotien risteysalueella LYT-aluetta muutettiin YY-alueeksi. Kaavan sisältöä tarkennettiin edelleen ehdotusvaiheessa muistutusten ja lausuntojen perusteella seuraavasti: (täydentyy) Liite 6: Vastine kaavaluonnoksesta jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. Liite 7: Vastine kaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,3608 hehtaaria. Asemakaavalla on osoitettu: - Asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) yksi korttelinosa, jonka pinta-ala on 0,6714 hehtaaria. - Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YY) yksi korttelinosa, jonka pinta-ala on 0,3057 hehtaaria. - Puistoalueeksi (VP) 0,1886 hehtaaria. - Katualueeksi 0,1951 hehtaaria. 5.1.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Eurajoen keskustaajaman palveluihin. Kaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kehittämisen kunnan alueella. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutoksen toteutuessa alueesta muodostuu mukava asuin- ja kirjastokortteli lähellä kunnan palveluita. Alueelta on hyvät yhteydet Eurajoen keskustaan, sekä viereisiin kirjasto- ja kulttuuripalveluihin, niiden toteutuessa. VP-alueella ympäristö säilyy ennallaan. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) on osoitettu osa korttelista. Uuden rakennuspaikan koko on noin 6700 m 2. Kerroslukuna on IV ja rakennusoikeus on 4800. Rakennusoikeus on jaettu kolmelle eri rakennusalalle. Rakennusala, pysäköinti- ja istutusalueet on osoitettu tontin/ rakennuspaikan koon, sijainnin, maastonmuotojen sekä lähiympäristön maankäytön perusteella. Lisää vieraspysäköintipaikkoja voidaan sijoittaan Weener-tien katualueelle. Ohjeellisena rakennusalana on esitetty asuinrakennusten sijoitusperiaate. Alueella sijaitseva viemärilinja kaapeloidaan tai siirretään katualueelle. Rakennuspaikan maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämisestä ja puhdistustarpeen arvioinnista on annettu velvoite kaavan yleismääräyksissä. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueena (YY) on osoitettu yksi rakennuspaikka. Rakennuspaikan koko on 3057 m 2. Kerroslukuna on I ja rakennusoikeus on 1000. Rakennusala, pysäköinti- ja istutusalueet on osoitettu tontin/ rakennuspaikan koon, sijainnin, maastonmuotojen sekä lähiympäristön maankäytön perusteella. Lisää asiakaspysäköintipaikkoja voidaan sijoittaan Weener-tien katualueelle. Rakennuspaikan maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden selvittämisestä ja puhdistustarpeen arvioinnista on annettu velvoite kaavan yleismääräyksissä. Yleismääräykset: Asemakaavassa esitetty tonttijako on ohjeellinen. Korttelialueilla on rakennuslupaa haettaessa esitettävä asemapiirroksella kokonaissuunnitelma rakennuspaikan käyttämisestä. Huoltopihat on rajattava yhtenäisillä aidoilla tai katoksilla, jotka sopivat yhteen lähiympäristön rakentamisen kanssa. Jalankulkutiet tulee erottaa ajoteistä ja pysäköintialueista istutuksin tai muilla suojarakenteilla.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 12 Rakennukset on sijoitettava niin, että louhimista tai pengertämistä tarvitaan mahdollisimman vähän. Istutettavat ja rakentamattomat korttelinosat tulee pitää siistinä ja hoidettuna. Alueen puusto ja muu kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. AK-korttelialueella noudatetaan yhtenäistä rakentamistapaa, joka sopii hyvin yhteen YY-korttelialueen rakentamisen kanssa. AK-korttelialueella julkisivujen päämateriaalin tulee olla valkoinen tai vaalean sävyinen rappaus tai poltettu tiili. Sokkelin tulee olla sävyltään harmaa tai sama kuin julkisivun sävy. Vesikaton kaltevuuden tulee olla 1:2 tai sitä loivempi. Katemateriaalina tulee käyttää tiiltä, betonitiiltä tai sileää peltiä, joka on sävyltään punertava. Rakennusten yksityiskohtiin voidaan valita yhtenäinen, kirkkaampi värisävy. Asuinhuoneistot tulee sijoittaa ja rakentaa niin, että niissä sisämelu ei ylitä päiväaikaan 35 db(a):n ja yöaikaan 30 db(a):n ohjearvoa. YY-alueella yleisö- ja toimistotilat tulee sijoittaa ja rakentaa niin, että niissä sisämelu ei ylitä 45 db(a):n ohjearvoa. AK-alueella on, Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve selvitettävä ja arvioitava ennen maaperän kaivamista tai muita rakentamistoimenpiteitä. Kaivutöiden yhteydessä on maaperä tarvittaessa puhdistettava tai vaihdettava. Autopaikkoja tulee rakentaa seuraavasti: -YY-alueella 1 ap/65 k-m2 sekä 1 ap/työntekijä -AK-alueella 1 ap/80 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ap/asunto Kaava-alueella on noudatettava kulloinkin voimassa olevia ympäristölupaviranomaisten antamia suojelumääräyksiä. 5.3.2 Muut alueet Puistoalueena (VP) on osoitettu korttelialueen pohjoispuoleinen viheralue. Weener-tien katualueelle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen väylä kadun suuntaisesti. Sen reunaan voidaan osoittaa myös osa kirjaston ja kerrostalojen vieraspaikoituksesta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennettu ilme muuttuu merkittävästi. Nykyisen huoltoaseman ja vähäisellä käytöllä olevan liikerakennuksen tilalle tulee kolme kerrostaloa sekä kirjastotalo. Sijainti kunnan keskustan tuntumassa, Kirkkotien varrella ja kunnantalon vierellä on kirjastolle hyvin edullinen. Uudet asuinrakennukset tukevat toimintaa. Nelikerroksiset talot poikkeavat jonkin verran alueen muusta rakennuskannasta. Ne on kuitenkin sijoitettu kauemmas kadun varresta, jolloin ne jäävät kirjastotalon taakse, rinteen juurelle (ks. liitteet 4 ja 5). Liikennemäärä alueella saattaa vähentyä jonkin verran, kun huoltoasema poistuu alueelta. Myös raskas liikenne poistuu alueelta, kun linja-autojen pysäköintialue siirtyy muualle. Vastaavasti kirjastossa asioidaan autolla, pyörällä tai jalkaisin. Asuinkerrostalojen liikenne kohdistuu työmatka- ja asiointiajoihin. Kevyt liikenne todennäköisesti lisääntyy sekä kirjaston että asuinrakennusten osalta.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 13 5.4.2 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja -maisemaan Kaavamuutoksessa uudet rakennukset pyrkivät täydentämään ja tiivistämään aluerakennetta keskustaajaman palvelujen äärellä. Kaavan toteutumisella on myönteisiä vaikutuksia ottaen huomioon alueen nykyisen ilmeen linja-autojen paikoitustilana ja huoltoasemaympäristönä. Avoin katutila täydentyy ja rajautuu paremmin uusien rakennusten ja istutusten myötä. Tavoitteena on saada aikaan yhtenäisyyttä rakentamiseen ja katukuvaan (ks. liitteet 4 ja 5). Kaavamuutos vaikuttaa maisemaan siten, että asuinrakennusten korkeus poikkeaa jonkin verran alueen muusta rakennuskannasta. Talot sijoittuvat kuitenkin rinteen juurelle nykyisen metsän reunaan. 5.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoon ja luonnontilaisiin alueisiin kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Kaavamuutosalue on pääosin rakennettu tai asfaltoitu, eikä metsää ole ollenkaan. Alueen länsireunassa rakentamisen korttelialue laajenee puistikoiden verran. Vaikutus luonnon oloihin on kuitenkin vähäinen, sillä näiltä osin viheralueet ovat lähes puuttomia nurmikoita. Todennäköisesti viheralueet alueen sisällä kasvavat kun nykyiset laajat, asfaltoidut pihat istutetaan soveltumaan asuinkäyttöön, leikkipaikaksi ja julkiseksi piha-alueeksi (ks. liitteet 4 ja 5). 5.4.4 Muut vaikutukset (taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset) Välittömiä kustannuksia aiheuttavat nykyisten rakennusten purkaminen, maaperän mahdollinen puhdistaminen sekä kunnallistekniikan ja katualueen rakentaminen. Julkisten palvelujen toimintaedellytykset paranevat kaavan toteutuessa. Lisäksi asuntojen tarjonta lisääntyy keskustan tuntumassa. Uuden asemakaavan toteutuessa alueen sosiaalinen rakenne voi muuttua jonkin verran asuinrakentamisen myötä. Kerrostaloihin muuttaa todennäköisesti sekä vanhuksia, nuoria perheitä että yksin asuvia. 5.5 Maaperän pilaantuneisuus Alueen huoltoasematoiminnan johdosta pilaantuneesta maaperästä on tehty perusselvitys ja maaperäanalyysejä vuonna 2007. Voimassa olevan asemakaavan yleismääräyksissä on annettu velvoite alueen puhdistamisesta. Kaavamuutoksella alueelle osoitetaan asumista (AK) sekä kirjasto- ja kulttuuritoimintaa (YY). Alueiden osalta on Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve selvitettävä ja arvioitava ennen maaperän kaivamista tai muita rakentamistoimenpiteitä. Kaivutöiden yhteydessä on maaperä tarvittaessa puhdistettava tai vaihdettava. Kaavan toteutuessa on alueen puhdistaminen tehtävä erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa ja puhdistamisessa on otettava huomioon se, että puhdistamisen aikana ei tapahdu haitallisten tms. aineiden leviämistä ympäristöön. Liite 3: Kartta maaperän pilaantuneisuuden selvityksestä 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. Mitään tavanomaisesta poikkeavia merkintöjä ja määräyksiä ei ole käytetty.
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 14 5.7 Nimistö Kaava-alueen nimi sekä muut nimet perustuvat kunnasta saatuihin ohjeisiin. Kaavan laadinnan kuluessa kunta on päättänyt muuttaa Koivukuja-nimisen kadun Weenertieksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakentamista ohjaa kaava-asiakirjojen lisäksi kunnan rakennusjärjestys ja rakennusvalvontaviranomainen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttamisesta vastaa Eurajoen kunta ja yksityiset rakentajat. 6.3 Toteutuksen seuranta Kunnan tulee seurata alueiden toteutumista ja tarvittaessa harkita muutoksia ja tarkennuksia kaavaan. Rakentamista tulee ohjata riittävästi, jotta alueista muodostuu toimivaa ja turvallista ympäristöä. Turussa 8.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa Arkkitehti SAFA, YKS-381 Jenni Tuuli Kaavasuunnittelija
EURAJOEN KUNTA AIRIX Ympäristö Oy 15 LIITTEET Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Muutettava kaava-alue Liite 3: Kartta maaperän pilaantuneisuuden selvityksestä Liite 4: Havainnekuva 1 Liite 5: Havainnekuva 2 Liite 6: Vastine kaavaluonnoksesta Liite 7: Vastine kaavaehdotuksesta Liite 8: Asemakaavan seurantalomake Liite 9: Asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja määräykset