PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 6.4.2011 Val 9.5.2011

SISÄLLYS 1. JOHDANTO.. 3 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT. 4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET.... 5 3.1. Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat 5 3.2. Perusteluita palveluverkon kehittämiselle... 6 3.3. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet... 7 4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 10 1) Vatiala 10 2) Suorama... 13 3) Kirkonkylä. 16 4) Raudanmaa, Raikku, Vehoniemi.... 19 5) Ruutana, Suinula, Haviseva, Lihasula... 20 6) Ohtola, Haapaniemi, Kuohenmaa... 23 7) Sahalahti ja Kuhmalahti... 24 5. KEHITTÄMISLINJAUKSET. 29 Liitteet Liite 1: Palveluverkon toimenpideohjelma 2011 2015 Liite 2: Tilastoaineisto Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat 2

1. JOHDANTO Kangasalla talouden tilan heikkenemisestä johtuen on valtuustossa vuonna 2009 tehty päätöksiä kunnan talouden tasapainottamisesta vuosina 2009 2013. Tavoitteena on ollut löytää keinot, joiden avulla kunnan talous saadaan tasapainoon ja pystytään myös varautumaan kunnan asukasluvun kasvun tuomaan palvelujen kysynnän kasvuun ja investointitarpeisiin. Perustavoitteena tasapainottamistoimilla on löytää tasapaino, joka turvaa kunnan palvelujen järjestämisen. Valtuusto on 15.6.2009 116 hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamisohjelman, jossa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen eri palvelutoiminnoissa. Vaikka taloudellisesta tilanteesta johtuvat perustelut palveluverkon tarkastelulle ovat vauhdittaneet työn liikkeellelähtöä, suunnitelman tekemiselle on useita muitakin perusteluita. Kunnan asukasluvun ja palvelutarpeiden voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutoiminnoissa on jouduttu turvautumaan kalliisiin paniikkiratkaisuihin ja erillisiä pieniä yksiköitä on syntynyt erittäin paljon erityisesti päivähoitoon. Muutoinkin yksiköiden määrä on vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna useilla palvelualueilla suuri; mm. päiväkotirakennuksia on 28, kouluja 16, kirjastoja 4, terveysasemia 5 ja hammashoidon toimipisteitä 7. Erillisiä palvelukohtaisia palveluverkkoselvityksiä on tehty useita, mutta niiden keskinäinen koordinointi on puutteellista. Selvityksessä on tavoitteena etsiä uusia muotoja tuottaa palveluja laajenevaan tarpeeseen. Tuotantotavat voivat vaihdella suurestikin, eikä ole perustelua sitoa näkökulmaa mihinkään yksittäiseen ratkaisuun. Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyväksymässä rakennesuunnitelmassa painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, palveluiden saatavuutta, joukkoliikenteen merkityksen kasvattamista ja hajarakentamisen vähentämistä. Tavoitteet tukevat taloudellisesti kestävää rakennetta, joka mahdollistaa pitkälti myös olevien julkisten palveluiden täysipainoisen käyttämisen. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat laatineet sopimuksen keskeisistä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä toimista, joiden toteuttamista ohjataan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa ja kuntien omissa ohjelmissa. Tavoitteena on yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla niin että samalla voidaan varmistaa asukkaiden arjen toimivuus. Rakentamisen ohjelmoiminen yhdessä eri toimialojen kanssa vaikutuksia pohtien ja vaihtoehtoja vertaillen mahdollistaa merkittävien säästöjen saavuttamisen. Kangasalan kunta ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat allekirjoittaneet 25.6.2009 energiatehokkuussopimuksen (2008 2016). Sopimuksella sitoudutaan 9 %:n energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Kunnan talouden vakauttamisohjelmaan on vuosille 2010 2012 asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen. Näillä toimenpiteillä vastataan myös Kangasalan kunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä sopimiin energiantehokkuussopimuksen tavoitteisiin. 3

2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Kunnanjohtaja asetti päätöksellään 16.2.2010 palveluverkkotyöryhmän valmistelemaan palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman. Tehtävänä on ollut tarkastella palveluverkkoja kaikkien kunnan palvelutoimintojen osalta; virastot, terveysasemat, suun terveydenhuollon toimipisteet, vanhushuollon palveluyksiköt, koulut, päiväkodit ja ryhmikset, nuorisotilat, vapaa-ajan toiminnat eli kentät ja huoltorakennukset, kirjastot, keittiöt ja varikkotoiminnot. Työryhmän jäsenet: sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju, työryhmän puheenjohtaja kehitys- ja elinkeinojohtaja Lasse Silvan, työryhmän sihteeri sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola tekninen johtaja Mikko Ilkka hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola (15.10.2010 alkaen) Lisäksi työryhmässä ovat olleet asiantuntijoina: rakennuspäällikkö Arja Lehto kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen talousjohtaja Seppo Saarinen laskentapäällikkö Ilkka Manninen Palveluverkkotyön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys ja tavoite palvelujen käytön tehostamisesta ja esittää konkreettisia toimia palvelujen tulevalle toteuttamiselle. Palveluverkon ja toimitilojen yhteisellä suunnittelulla ja toteuttamisella pystytään paremmin hyödyntämään olemassa olevaa palveluverkkoa, vähentämään investointeja sekä tasapainottamaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa. Palveluverkon kehittämistyötä on tehty eri palvelukeskusten yhteistyönä. Työryhmä esitteli palveluverkon kehittämisen taustaa ja periaatteita valtuustoseminaarissa 22.4.2010. Valtuustoinfossa 31.8.2010 esiteltiin työn senhetkistä vaihetta ja saatiin valtuuston evästyksiä jatkovalmistelulle. Toukokuun aikana kuultiin laajasti eri palvelukeskusten edustajien ajatuksia ja suunnitelmia palveluverkon kehittämisestä kolmessa eri tilaisuudessa. 27.10.2010 järjestettiin palvelukeskusten esimiehille työpajatyyppinen tilaisuus, jossa käytiin läpi palveluverkkosuunnitelman linjauksia ja yhteen sovitettiin tulevaisuuden suunnitelmia. Ohjausryhmä on kokoontunut useita kertoja ja asiaa on käsitelty kunnan johtoryhmässä. Palveluverkon kehittämissuunnitelmasta on pyydetty kuntalaispalautetta kunnan internetsivujen välityksellä. Palautteita tuli 179 kappaletta. Palveluverkkotyöryhmä ja eri toimialojen asiantuntijat ovat antaneet palautteissa esitettyihin kysymyksiin vastauksia, jotka julkistettiin kunnan internet -sivuilla. Palveluverkkoa on esitelty lautakunnille infotilaisuudessa 20.1.2011 ja käsitelty kunnanhallituksen seminaarissa 23.2.2011 sekä kunnanhallituksen suunnittelukokouksessa 4.4.2011. Valtuustolle pidetään infotilaisuus suunnitelmasta 11.4.2011. 4

3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEITA 3.1. Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat Kangasalan kunnassa ja Tampereen seudulla on tehty ja tekeillä useita palvelukohtaisia perusteellisia palveluverkkotarkasteluja: Valmistuneet: Valmisteilla: Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (2008) Palvelujen järjestäminen Kangasalla vuoteen 2015, Palvelustrategia (2008) Yhteistoiminta-alueen palvelutyöryhmän loppuraportti (2008) Kangasalan kouluverkkosuunnitelma 2009 2016 (2008) päivitys tekeillä Päivähoitotilat, Tarveselvitys 2007 päivitys tekeillä Kangasalan vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma 2010 2020 (2009) Kangasalan kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 2012 Kangasalan kunnan vammaispoliittinen ohjelma 2009 Kangasalan kunnan kulttuuriohjelma 2009 2013, Innostuksessa on taikaa Liikuntapoliittinen ohjelma 2010 Kehitysvammahuollon asumispalvelujen tarveselvitys (2010) Kentät ja huoltorakennukset raportti 2007 Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma 2011 2020 Kirjastoverkkoselvitys (seudullinen) Opistoverkkoselvitys (seudullinen) Nuorisotyön kehittämissuunnitelma Kangasalan viheralueohjelma 2008 2030 Toisen asteen koulutuksen jatkoselvitys (seudullinen) 5

3.2. Perusteluita palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon tiivistämisen tarvetta ja perusteluita on tarkastelu eri näkökulmista: Asiakasnäkökulma Laadukkaat palvelut kuntalaisille Arjen helppous, luontevat ja turvalliset kulkureitit Pystytään takaamaan paremmin laajat aukioloajat Asiakkaan odotukset henkilökunnan osaamisen suhteen pystytään turvaamaan Tuttu ja turvallinen siirtyminen päivähoidosta kouluun, alakoulusta yläkouluun jne. Eri ikäryhmien ja asukasryhmien kanssakäyminen lisääntyy Peruspalvelujen keskittäminen tuo mukanaan monipuolisia vapaa-ajan palveluita Talousnäkökulma Tukipalvelujen tehokas järjestäminen Ateria, siivous, kiinteistönhoito Kuljetukset vähenevät Henkilöstön joustava ja tehokas käyttö mahdollistuu, mikä säästää sijaismäärärahoja Henkilöstön työajat saadaan riittämään paremmin isoissa yksiköissä Optimaaliset ryhmä- ja luokkakoot päivähoidossa ja kouluissa Välineistön ja tilojen yhteiskäyttö mahdollistuu, eri käyttäjäryhmien tilojen yhteiskäyttö lisääntyy, tilojen käyttöaste ja aika lisääntyvät Infrastruktuuri-investoinnit ja kunnossapidon kustannusten kasvu vähenee; tukeutuminen olemassa olevaan Prosessinäkökulma Eri palvelualueiden luonteva yhteistyö lisääntyy nivelvaiheet helpommiksi Moniammatillisuutta korostavia toimintamalleja helpompi toteuttaa Tukipalvelujen järjestämisen prosessit helpottuvat Suunnittelun prosessit kehittyvät, laatu paranee Yhtenäiset toimintakäytännöt ja prosessit Henkilöstönäkökulma Yksikön toimintavarmuus (pienten yksiköiden haavoittuvuus) Henkilöstömäärän kasvun hallinta palvelutarpeen kasvaessa Henkilöstön saatavuus, työn mielekkyys, työyhteisön tuki, mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen Työturvallisuus paranee Henkilöstön joustava käyttö sijaisjärjestelyt Erityishenkilöstön käyttö tehostuu Henkilöstön työajan hallinta helpottuu Johtaminen ja esimiestyö selkiintyvät ja työhyvinvointi paranee 6

3.3. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkon kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille 2011 2030. Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millaisia muutostarpeita nykyisessä palveluverkossa on, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi. Sujuva arki on erilaista maaseudulla kuin keskustaajamassa. Maaseudulla palvelut ovat usein vaikeasti tavoitettavissa ja vaatimattomia. Kehitys on johtanut mm. julkisen liikenteen palvelutason nopeaan alenemiseen. Sama kohtalo uhkaa maaseudun lisäksi jo monia taajaman osia. Tämä kehityslinja on todennäköinen muidenkin palveluiden osalta. Kaupallisten palveluiden pysyvyyttä ei voi taata, ja palveluista voi joutua maksamaan enemmän. Maaseudulla ei voi olettaakaan, että palvelut ovat lähellä. Palveluverkkotarkastelussa noudatetaan palvelujakoa lähi-, kuntakeskus- ja seudullisiin palveluihin. Lähipalvelut Lähipalveluille tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalvelujen kriteereitä päivittäinen ja jatkuva käyttö maantieteellinen ja ajallinen saavutettavuus kotona tai asuinalueella järjestettävät palvelut useimpien tarvitsema palvelu laaja asiakaspohja Lähipalveluita ovat mm: päivähoito, esi- ja alkuopetus, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat kotihoito pallokentät, luistinradat ja uimapaikat liikuntareitit Vatiala, Suorama, Kirkonkylä, Ruutana (Pohjoisosa), Sahalahti ja Kuhmalahti (Itäosa) ovat alueita, joissa edellä mainittuja lähipalveluja tulee olla tarjolla. 7

Kuntakeskuspalvelut Keskitettyjen palveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Kuntakeskuksessa/taajamassa järjestettävien palvelujen kriteereitä tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin (pl. vuoro- ja erityispäivähoito) luontaiset asiointisuunnat, kohtuullinen ajankäyttö saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. riittävän väestöpohjan tarpeet mahdollistavat erikoistumisen (osaaminen, laitteisto, tilat). kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa Keskitettyjä palveluita ovat mm. virastopalvelut erityisryhmien asumispalvelut terveysasema, jossa lääkäripalveluita terveyskeskussairaala vanhainkoti kirjasto uima-, jää- ja liikuntahalli yläkoulu lukio Palvelut tarjotaan pääasiassa yhdessä toimipisteessä kuntakeskuksessa, joitakin palveluja perusteltua sijoittaa isoimpiin, kasvaviin taajamiin. Tällaisia palveluja ovat lääkäripalveluja tarjoavat terveysasemat, kirjasto, yläkoulu ja erityisryhmien asumispalvelut. Kirkonkylän lisäksi erityisesti voimakkaasti kasvavalle Vatialan alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa joitakin keskitettyjä palveluja. Muille alueille keskitettyjä palveluja sijoitetaan vain erityisen painavista syistä. 8

Seutukunnalliset palvelut Oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Seutukunnallisten palvelujen kriteereitä suhteellisen harvoin esiintyvä palvelun tarve erityisosaamista edellyttämä palvelu kallis laitekanta ja erityinen tilantarve kansalliset ja kansainväliset standardit uusi vakiintumaton toimintatapa tieteellinen tutkimus hoidon/palvelun vaikuttavuudesta erikseen sovitut ostopalvelut kuntarajojen lähellä olevat muuten normaalisti kunnalliset palvelut Seutukunnallisia palveluja ovat mm. Erikoissairaanhoito Kehitysvammahuollon laitospalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelut Aluepelastuslaitos Yksityisen päivähoidon kehittämisyksikkö Palveluverkon kehittämisen periaatteet Palveluverkkoa kehitettäessä kaikki alla olevat tekijät arvioidaan yhdessä, ratkaisuja ei tehdä vain yhden periaatteen nojalla, kokonaisuus ratkaisee! 1. Saavutettavuus: ei vain etäisyys vaan luontaiset kulkusuunnat, sujuva arki - julkinen liikenne - työmatkareitit - liikenneympäristön turvallisuus 2. Asiakaslähtöisyys: kuullaan kuntalaisia - avoimuus - vaihtoehtojen vertailu 3. Muutosten ennakointi: kasvun sijoittuminen, väestön ikääntyminen - yhteys maankäyttöön ja muuhun suunnitteluun vahvistuu - palvelutarpeet muuttuvat - sähköiset palvelut lisääntyvät 4. Mahdollisuus yhteistyölle: seudullinen ja yksityinen palvelutuotanto - varaudutaan seudullisen tuotannon kasvuun - avataan ovia yksityisen sektorin tuotannolle siellä missä se on järkevää Val 9.5.2011: avataan ovia yksityisen sektorin tuotannolle, kun se on kustannustehokasta ja laadukasta kuntatalouden ja kunnan palvelutehtävän kannalta. 9

5. Talous: palvelut mitoitetaan talouden kantokyvyn mukaan - tehokkuus - synergiat - oikea mitoitus ja määrä - oikea ajoitus - oikea sijoitus 4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 1) Vatiala Vatialan alueen väestö Kuvio 1: Vatialan väestö v. 2001, 2005 ja 2009 10

Kuvio 2: Vatialan väestönmuutos v. 2001 2009 Vatialan alueen kehittyminen Vatialan asukasluku v. 2009 lopussa oli 4678. Viime vuosina on kasvua ollut noin 90 asukasta vuodessa. Rakennesuunnitelman mukaan Vatialan alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 750 asukkaalla. Siihen liittyvän Lamminrahkan alueen rakentaminen alkaa vuosikymmenen lopussa. Lamminrahka kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 6000 asukkaan alueeksi, joka ainakin alkuvaiheessa tukeutuu voimakkaasti Vatialan julkisiin palveluihin. Palveluverkon kehittäminen yhdessä Tampereen Ojalan alueen kanssa on myös mahdollista. 11

Kuvio 3: Vatialan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Vatialan alueen palvelut ja kehittämiskohteet Vatialan alue on voimakkaasti kasvava alue. Alueella on hajallaan olevat päivähoitopalvelut, useita pieniä päivähoitoyksiköitä. Väestökasvusta johtuen palvelujen lisäystarpeita on koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluissa. Vatialan alue on sopiva myös esim. kehitysvammahuollon asumis-, työ- ja päivätoimintapalveluille. Vatiala on palvelurakentamisen painopistealue. Vatialan alue on hyvin saavutettavissa, hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vatialantien haasteellinen linjaus Nattarissa sekä Pitkäjärven koulun risteysalue tarvitsevat tarkempaa suunnittelua. 12

Palvelutarpeen muutokset Vatialassa Vatialan alueen kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat vilkkaana ainakin vuoteen 2020 asti. Rakentaminen tulee olemaan kerros- ja rivitalopainotteista. Alueella on havaittavista sukupolven vaihdosta pientaloalueilla. Päivähoito- ja koulupalveluiden kysyntä alueella tulee kasvamaan. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Vatialan alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Alue on sopiva laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Lasten määrä Vatialan alueella pysyy korkealla tasolla jatkossakin. Pitkäjärven yläkoulu ja Vatialan alakoulu eivät jatkossa riitä vastaamaan alueen koulupaikkatarpeisiin. Oppilaaksiottoalueiden rajoja tarkastetaan Suoraman koulun laajennuksen valmistuttua, järjestely mahdollista myös Vatialan alueen koulutilojen uudelleenjärjestelyjä. Alueella on ratkaistu päivähoidon tilatarpeita tilapäisellä ratkaisulla (Latoniitty). Alueella on tarvetta 6-osastoiselle päiväkodille, riippuen muista päivähoidon ratkaisuista nauhataajamassa. Terveysaseman laajennus tulee lähivuosina ajankohtaiseksi. Vatialan ja Suoraman nuorisotilojen ja kirjaston tuleva sijoitus on alueiden lyhyestä etäisyydestä johtuen syytä tarkastella yhdessä. 2) Suorama Suoraman alueen väestö Kuvio 4: Suoraman alueen väestö v. 2001, 2005 ja 2009 13

Kuvio 5: Suoraman alueen väestönmuutos v. 2001 2009 Suoraman alueen kehittyminen Suoraman alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 5976 asukasta. Viime vuosina kasvua on ollut noin 150 asukasta vuodessa. Suurimpia kasvaneita ikäluokkia ovat olleet alle 4- vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Rakennesuunnitelman mukaan Suoraman alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Osittain Suoraman palveluihin tukeutuvaan Kortekumpuun muuttaa noin 400 asukasta vuoteen 2020 mennessä. 14

Kuvio 6: Suoraman alueen palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Suoraman alueen palvelut ja kehittämiskohteet Suoraman alueella on keskeinen sijainti sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet Kangasalan tien varressa. Alueelle on suunnitteilla voimakasta täydennysrakentamista. Alueen kaupalliset palvelut kaipaavat kehittämistä -> onko mahdollista rakentaa synergiaa kaupan kehittämiselle ja palvelutuotannolle? Alueen jakaa harju, mikä erottaa Tursolan alueen Suoraman muusta palvelurakenteesta. 15

Palvelutarpeen muutokset Suoramalla Suoramalla täydennysrakentaminen jatkuu vuoteen 2020 asti vilkkaana. Rakentaminen on lähinnä kerros- ja rivitalovaltaista. Alakoulun laajennus ja Pikkolan koulujen läheisyys helpottavat paineita koulujen suhteen, mutta uuden 6-osastoisen päiväkodin sijoittaminen on tarkkaan harkittava Suoraman näkökulmasta. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Suoraman alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Suorama on Vatialan ohella toinen sopiva alue laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Suoraman alueen koulujen kehittämisen kannalta uuden yhtenäiskoulun sijoituspaikka on keskeinen tekijä. Asian ratkaisemisella alkaa olla kiire, mutta asia vaatii huolellisen tarkastelun, jotta se vastaisi alueen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Vaarinmaan omakotialueen rakentuminen aiheuttaa paineita Tursolan alueen päivähoidon ja alakoulun tarpeisiin. Tilanne vaatii seuraamista ja tarvittaessa rakentamisen ohjausta. Suoraman ja Tursolan alueiden voimakkaan kasvun vuoksi suunnitellun uuden yhtenäiskoulun paikka tulee ratkaista pikaisesti, koska sillä on vaikutusta alueen koulu- ja päiväkotisuunnitteluun. 3) Kirkonkylä (Keskusta) Kirkonkylän alueen väestö Kuvio 7: Kirkonkylän väestö v. 2001, 2005 ja 2009 16

Kuvio 8: Kirkonkylän väestönmuutos v. 2001 2009 Kirkonkylän kehittyminen Kirkonkylän alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 9096. Kasvua on viime vuosina ollut noin 100 henkeä vuodessa. Hyvin voimakkaasti on kasvanut yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Rakennesuunnitelman mukaan keskusta-alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1500 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Sen palveluita käyttävälle Herttualan alueelle muuttaa vuoden 2020 jälkeen noin 600 asukasta. 17

Kuvio 9: Kirkonkylän palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Kirkonkylän alueen palvelut ja kehittämiskohteet Kirkonkylä on keskitettyjen palvelujen todennäköisin sijoituspaikka. Alueella on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut. Väestörakenteessa on huomioitavaa yli 65-vuotiaiden suuri osuus. Keskusta-alueen uudistuminen jatkuu vilkkaana. Alueella rakennetaan mm. kulttuuritalo vahvistamaan kunnan palveluja ja lisäämään keskusta-alueen vetovoimaa. Myös asuntorakentaminen tulee jatkumaan ripeänä. Keskustan kaupallisia palveluja kehitetään. Muutokset palvelutarpeessa Kirkonkylällä Kirkonkylän palveluvarustus on hyvällä tasolla. Rakentaminen jatkuu voimakkaana painottuen lähinnä kerrostaloasumiseen. Ikärakenteen painottuminen ikääntyneempään väestöön jatkuu myös tulevaisuudessa. Alueella investoinnit painottuvat olemassa olevan varustuksen kunnossapitoon, mutta myös uutta varustusta rakennetaan. 18

4) Raudanmaa, Raikku ja Vehoniemi Alueen väestö Kuvio 10: Alueen väestö v. 2001, 2005 ja 2009 Kuvio 11: Alueen väestönmuutos v.2001 2009 19

Alueen kehittyminen Väestömäärä alueella oli vuoden 2009 lopussa 1710 asukasta. Kasvua on viime vuosina ollut keskimäärin 17 asukasta vuodessa. Eniten ovat lisääntyneet yli 60-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin, Kautialaan ja Raikkuun. Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Alue on pääosin harvaan asuttua aluetta. Palveluihin (koulut) on suhteellisen pitkät matkat, aluetta halkovat suuret järvet. Maltillista rakentamista kylissä. Muutokset palvelutarpeissa alueella Alueella ei ole odotettavissa lasten määrän kasvua. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää alueen kyläkoulujen lakkauttamista. 5) Ruutana, Suinula, Haviseva ja Lihasula Alueen väestö Kuvio 12: Alueen väestö v.2001, 2005 ja 2009 20

Kuvio 13: Alueen väestönmuutos v.2001 2009 Alueen kehittyminen Kangasalan pohjoisosan asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 3661. Viime vuosina kasvu on ollut noin 60 asukasta vuodessa. Eniten ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja 60-64 -vuotiaiden ikäryhmät. Rakennesuunnitelman mukaan Ruutanan alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä ei ylitä 1000 asukasta. Siihen liittyvälle Tarastenjärven työpaikka-alueelle Kangasalan ja Tampereen puolella oletetaan syntyvän satoja työpaikkoja, mikä lisää lähinnä kaupallisten palveluiden kysyntää alueella. Suinulan alueelle ohjataan maltillista kehittymistä. Hajarakentamista pyritään hillitsemään. 21

Kuvio 14: Ruutanan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ruutanan aluetta kehitetään maltillisella rakentamisella palveluverkon kapasiteetti huomioiden. Alueella pyritään tehokkaan kokoisiin palvelukeskittymiin. Palvelutarpeen muutokset alueella Rakentamisen hallitusta nopeudesta johtuen nykyiset ja suunnitellut investoinnit pysyvät käytössä. Tarvetta voidaan ohjailla maa- ja lupapolitiikalla. Lasten palvelujen tarve on kasvavaa johtuen alueen väestön muutoksesta. 22

6) Ohtola, Haapaniemi ja Kuohenmaa Alueen väestö Kuvio 15: Alueen väestö v. 2001, 2005 ja 2009 Kuvio 16: Alueen väestönmuutos v. 2001 2009 Alueen kehittyminen Alueen asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 808. Viime vuosien väestönkasvu on ollut noin 10 henkeä vuodessa. Voimakkaimmin ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin. 23

Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ei merkittäviä muutoksia väestörakenteessa eikä palveluissa. Maltillista rakentamista. Palvelutarpeen muutokset alueella Liuksialan koulu (kuuluu Kirkonkylän alueeseen) palvelee alueen kouluna. 7) Sahalahti ja Kuhmalahti Sahalahden alueen väestö Kuvio 17: Sahalahden väestö v. 2005 ja 2009 Kuvio 18: Sahalahden väestönmuutos v. 2005 2009 24

Kuvio 19: Kuhmalahden väestö v. 2001, 2005 ja 2009 Kuvio 20: Kuhmalahden väestönmuutos v. 2005 2009 Sahalahden ja Kuhmalahden alueen kehittyminen Sahalahden väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 2348 ja Kuhmalahden 1055. Kasvua on ollut viime aikoina noin 10 henkilöä vuodessa. Kasvu on kohdistunut lapsiperheiden ikäluokkiin. Rakennesuunnitelma ei kohdista alueelle kehittämistoimia. Sahalahden ja Kuhmalahden väestömääriin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia 25

Kuvio 21: Sahalahden palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä) 26

Kuvio 22: Kuhmalahden kirkonkylän palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet. (merkitty karttaan ruskealla värillä) 27

Kuvio 23: Kuhmalahden Pohjan palvelut ja suunnitellut rakentamisalueet (merkitty karttaan ruskealla värillä). Sahalahden ja Kuhmalahden alueen palvelut ja kehittämiskohteet Tuetaan maltillista asuntojen lisärakentamista tukemaan kylien kehittymistä palvelukyliksi. Palvelutarpeen muutokset Sahalahdella ja Kuhmalahdella Suunniteltujen investointien ja muutosten jälkeen alueen palveluvarustus on kohtuullisella tasolla. Jatkossa kunnossapitoa ja alueen väestökehityksen seuraamista. Alueen kyläkoulut, Lahdenkulma ja Vilpeilä, lakkautetaan, koska oppilasmäärä ei riitä ylläpitämään nykyistä kouluverkkoa. Alueen kirjastot säilytetään, koska käyttäjämäärät ovat suuret ja etäisyydet kuntakeskukseen pitkät. Sahalahden kirjasto vaatii investointeja. Esitetään kirjaston siirtoa Sahalahden entisen kunnanviraston tiloihin. Kuhmalahden kirjasto on hyvässä kunnossa. Tavoitteena on kirjastojen kehittäminen monipuolisia palveluja tarjoaviksi kuntalaisten kohtaamispaikoiksi. 28

5. KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Palvelukeskittymät o periaatteena arjen sujuvuus o tavoitteena sekä toiminnallinen että tilallinen hyöty o palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kunnan tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, kuntakeskuspalveluihin ja seutukunnallisiin palveluihin o pyritään edistämään yksityisten ja julkisten palvelujen synergiaa o epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi o palveluverkko rakentuu keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen 2. Perusopetus ja varhaiskasvatus o varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä tuetaan myös tilaratkaisuilla toiminnot sijoitetaan tulevaisuudessa samaan rakennukseen tai vähintään samaan pihapiiriin o uusien tilojen suunnittelussa huomioidaan myös aamupäivä- ja iltapäivähoidon tarvitsemat tilat sekä mahdollinen yhteiskäyttö muiden tilojen kanssa o kouluyksiköiden kokoa kasvatetaan (seudullisen selvityksen suositukset ja mahdollisen opetussuunnitelmauudistuksen vaikutukset) - toimivan koulun minimikokosuositus 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu o koulut rakennetaan mahdollisuuksien mukaan yhtenäiskouluiksi. Seudullinen suositus yhtenäiskoulun minimikooksi on 540 oppilasta o päivähoitoyksiköiden koko pyritään pitämään seudun linjaamalla tasolla - uusien päivähoitoyksiköiden minimikokosuositus vähintään 100-paikkainen päiväkoti. Pienistä epätaloudellisista päivähoitoyksiköistä luovutaan, korvaavat tilat uusien investointihankkeiden yhteydessä 3. Ikäihmisten palvelut o palvelurakennetta kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti o kotona asumista tuetaan kotihoidon ja lähipalvelujen avulla (kaupalliset palvelut, neuvola, korttelikerhot) o vanhusten palveluasumista keskitetään; kehitetään Pikonlinna-Riku aluetta, Jalmarin Kodon toimintaa ja aluetta, Maijalan palvelutaloa ja sen ympäristöä sekä Pentorinteen vanhainkotia ympäristöineen 4. Kehitysvammaisten palvelut o uudet asumis-, työ- ja päivätoimintayksiköt sijoitetaan muun asutuksen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja siten, että palvelujen järjestämisessä voidaan hyödyntää kunnan muuta palvelurakennetta 29

5. Terveyspalvelut o kokoaikaisia lääkäripalveluja vain isoimmilla sivuterveysasemilla, suosituksena väestöpohja, joka edellyttää vähintään kolmen lääkärin työpanosta o neuvolapalvelut lähipalveluina o keskusterveysaseman toimintaa kehitetään ja palveluja keskitetään o Vatialan ja Suoraman alueiden terveyspalveluja yhdistetään huomioiden alueiden nykyinen ja tuleva kasvu o suun terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja 2-3 muulle terveysasemalle 6. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut o kirjasto säilyy lähipalveluna ja tarjoaa monipuolisia ja esteettömiä palveluja ja tiloja kaikenikäisille muuntautuvissa tiloissa: keskeisimpänä riittävät aukioloajat, tiloja opiskeluun, työskentelyyn, kokoontumiseen ja hiljaisuuteen sekä mahdollisuus turvalliseen olemiseen, viihtymiseen ja ihmisten kohtaamiseen o kirjastojen, nuorisopalvelujen, koulujen ja päiväkotien sijoittaminen siten, että tilojen yhteiskäyttö ja yhteinen palvelujen suunnittelu mahdollistuvat o mahdollisuuksia kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen edistetään o nuorisotilat keskitetään suurimmille asuin- ja kasvualueille o vapaa-aika- ja leirikeskusten kehittämisellä tuetaan koulujen ja päiväkotien sekä paikallisten järjestöjen toimintaa o kunnassa pyritään selkeisiin liikuntapaikkakeskittymiin o kunnan ylläpitämiä pallokenttiä, uimarantoja, leikkikenttiä, puistoja ja muita viheralueita on käytettävissä oleviin hoitoresursseihin nähden liikaa, ja alueiden määrä kasvaa uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Parhaillaan tekeillä olevassa Viheralueohjelmassa selvitetään tarkoituksenmukainen palveluverkko, ja mahdollisista kenttien tai muiden alueiden lakkauttamisesta tai siirtämisestä kylätoimikuntien hoidettavaksi päätetään ohjelman hyväksymisen yhteydessä 7. Virastopalvelut o virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen kuntakeskukseen 8. Tukipalvelut o tukipalveluiden tehokas järjestäminen edellyttää tiivistä palveluverkkoa ja riittävää yksikkökokoa o ateriapalvelut: keittiöverkoston keskittäminen suurempiin alueellisiin yksiköihin o investointien sijoittuminen tehokkaan tuottamisen näkökulmasta o elinkaarimallin hyödyntäminen o energiatehokas toimintamalli 30

31

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 Liite 1 Palveluverkon toimenpideohjelma 2011 2015 Val 9.5.2011

1. PALVELUVERKON TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2011 2015 Palveluverkon kehittämislinjauksia toteutetaan seuraavien viiden vuoden aikana seuraavan toimenpideohjelman mukaisesti: 1. Perusopetus ja varhaiskasvatus Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimipisteiden kokoja pyritään kasvattamaan ja karsimaan pienet ja epätarkoituksen mukaiset yksiköt pois. Koulujen osalta tämä tarkoittaa koulujen laajentamista vastaamaan kasvavaa oppilasmäärää. Päiväkotien osalta ryhmiksistä ja vuokratilaratkaisuista pyritään eroon. Päiväkodit rakennetaan suuriksi yksiköiksi keskeisille paikoille. Koulut Huutijärven koulun laajentaminen v. 2012 2014 Laajentamisen myötä uudet tilat Raikun ja Kautialan koulujen oppilaille Päiväkotirakennus laajennuksen yhteydessä Kh 2.5.2011: Huutijärven koulua laajennetaan siten, että se palvelee myös tulevaisuudessa kasvavaa oppilasmäärää. Kh 9.5.2011: Huutijärven koulua laajennetaan alueen oppilasmäärän tarpeita vastaavasti. Raikun koulun lakkauttaminen v. 2014 Yksikkökoko jäänee alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kh 2.5.2011: Raikun koulu lakkautetaan syyslukukauden alusta v. 2013 Kh 9.5.2011: Raikun koulua ei lakkauteta. Raikun koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Kautialan koulun lakkauttaminen v. 2014 Yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kh 2.5.2011: Kautialan koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Kautialan koulun oppilasmäärän kehitys kohti seudullisesti hyväksyttyä tavoitetta tarkistetaan neljän vuoden kuluttua. 2

Kh 9.5.2011: Kautialan koulua ei lakkauteta. Kautialan koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Sariolan koulun laajentaminen v. 2012 2013 Laajentamisen myötä uudet tilat Lahdenkulman ja Vilpeilän koulujen oppilaille Kh 2.5.2011: Sariolan koulua laajennetaan siten, että se palvelee myös tulevaisuudessa kasvavaa oppilasmäärää. Kh 9.5.2011: Sariolan koulua ei laajenneta. Lahdenkulman koulun lakkauttaminen v. 2013 Yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Peruskorjaustarve suurin ja kiireellisin kyläkouluista Kh 2.5.2011: Lahdenkulman koulu lakkautetaan syyslukukauden alusta v. 2012 Kh 9.5.2011: Lahdenkulman koulua ei lakkauteta. Lahdenkulman koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Vilpeilän koulun lakkauttaminen v. 2013 Yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen Ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi Merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun Peruskorjaustarve Yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 2: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kh 2.5.2011: Vilpeilän koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Vilpeilän koulun oppilasmäärän kehitys kohti seudullisesti hyväksyttyä tavoitetta tarkistetaan neljän vuoden kuluttua. Kh 9.5.2011: Vilpeilän koulua ei lakkauteta. Vilpeilän koulua ei peruskorjata, mutta se pidetään toimintakuntoisena. Uuden yhtenäiskoulun ja liikuntahallin (+päiväkoti) rakentaminen Kortekummun alueelle v. 2013 2014, myös muut sijoitusvaihtoehdot vielä selvittelyssä Suoraman koulun ja Tursolan koulun tilat eivät riitä alueen tarpeisiin Suorama on yksi täydennysrakentamisen painopiste Ratkaisu helpottaa Vatialan koulujen tilannetta Päiväkotirakennus samaan pihapiiriin Yleiskaavatarkastelu Uuden lukion rakentaminen Pikkolan alueelle aloitettu syksyllä 2010 Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus vuosina 2012 2013 3

Pohjan koulun peruskorjaus vuosina 2013 2014 Koulujen ja päiväkotien tilajärjestelyitä: Vatialan koulun piha-alueen päiväkoti Oravanpesä koulu- ja iltapäivähoidon käyttöön - edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Ruutanan koulun yhteydessä oleva Ruusutarhan päiväkoti koulukäyttöön edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen Tehdään tarpeen mukaan, jotta oppilaat saadaan sijoitettua kouluihin tarkoituksenmukaisesti Päiväkodit Vatialan päiväkodin laajennus (3 osastoa) nykyisen kirjaston ja nuorisotilan tiloihin v. 2011 Ratkaisu korvaa Latoniityn tilapäistilan (2 osastoa) eli tuo lisäpaikkoja vain yhden päiväkotiosaston verran Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentaminen Vatialaan 2013, jolloin Oravanpesä vapautuu koulun ap/ip-toimintaan Sahalahden päiväkodin peruskorjaus v. 2011-2012 Mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen Sahalahden nuorisotoimelta ja kirjastolta vapautuvat tilat päivähoitokäyttöön, jolloin päivähoito voidaan keskittää kahteen/kolmeen toimipisteeseen. Järjestely mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen sekä avoimen varhaiskasvatuksen aloittamisen alueella. Ruutanan uusi päiväkoti (6/8 osastoa) Ruutanan koulun läheisyyteen v. 2012 2013 Korvaa Laureenin tilapäistilat (3 osastoa) ja Viserryskujan tilat (1 osasto) Tarve 8-osastoiselle päiväkodille ja esiopetukselle, mikäli Ruusutarhan päiväkoti otetaan koulukäyttöön Liuksialan päiväkoti/esiopetustilat (6 osastoa) v. 2011 2012 Sijoituspaikka Liuksialan koulun tontti Mahdollistaa Kontin päiväkodin sulkemisen ja tiloja voidaan tarjota yksityiselle päiväkodille Vapauttaa paikkoja Keskustan alueelle Liuksialan koululta puuttuu esiopetustilat. Koulun laajennuksen yhteydessä rakennetut esiopetustilat on jouduttu ottamaan erityisopetuksen tiloiksi. Huutijärven uusi päiväkoti (5 osastoa) v. 2012 2013 koulun laajennuksen yhteyteen Korvaa Herttualan päiväkodin (3 osastoa) ja Myllyn ryhmiksen (10 lasta) Kalliit vuokratilat Herttualassa: vuosivuokra yli 95 000 euroa (vastaavat tilat kunnan omissa tiloissa maksavat noin 34 000-52 000 euroa vuodessa) 4

Myllyn ryhmis kallis: tiloissa ei saa olla kuin 10 lasta yhtä aikaisesti (palo- ja pelastusmääräykset) ja 3 kasvatushenkilöä (päiväkodissa resurssi riittää 22 lapsen hoitoon) Alueella on tarve myös esiopetustiloista. Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentaminen joko Kortekummun alueelle yhtenäiskoulun yhteyteen tai Suoraman alueelle v. 2013 2014 Nauhataajaman tiivistäminen ja väestönkasvu edellyttävät uutta yksikköä Päiväkodin oikealla sijoituksella voidaan vastata kattavasti eri kunta-alueiden päivähoitotarpeisiin Pasintien päiväkotitilat ovat vuokratiloissa. Tiloissa toimii tällä hetkellä Suoraman alueen avoin varhaiskasvatustoiminta. Uudet tilat varhaiskasvatustoiminalle uusien investointien yhteydessä Kuntakeskuksessa säilytettävä jatkossakin vähintään 3 osastoinen päiväkoti. Lisäksi päivähoidon tiloihin pitää tehdä erityyppisiä pienempiä muutoksia, jotta tilat vastaavat tarpeita. 2. Ikäihmisten palvelut Maijalan palvelutalon laajennus yhteistyössä Taloherttuan kanssa v. 2012 2013 Pentorinteen vanhainkodin peruskorjaus ja muutostyö v. 2013 Rikun ryhmäkoti 2 Rekola-kodon pihapiiriin v. 2015 Sahalahden palvelukeskus v. 2014 3. Kehitysvammaisten palvelut Esitetyillä toimenpiteillä valmistaudutaan kehitysvammahuollon rakennemuutoksen toteuttamiseen valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti Kehitysvammaisten 15 16 -paikkainen asumisyksikkö Kaarinankotien läheisyyteen yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna 2012 2x15 paikkainen asumisyksikkö Suoraman-Vatialan alueelle yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna 2014 Päivä- ja työtoimintakeskus vuonna 2012 nauhataajamaan tai nykyisten tilojen saneeraus ja laajennus 4. Terveyspalvelut Terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja muutamaan muuhun riittävän isoon terveysasemaan. Keskusterveysaseman laajennus- ja peruskorjaushanke v. 2013 2014 mahdollistaa toimintojen keskittämisen ja asukasmäärän kasvusta johtuvan lisätilatarpeen o Palvelujen keskittäminen edellyttää keskusterveysaseman laajentamista o Erityisesti päivystyksen tilat vaativat uudelleenjärjestelyjä ja laajentamista 5

Vatialan terveysaseman laajennus v. 2012 2013, tiloihin siirtyy Suoraman alueen terveyspalvelut neuvolatoimintoja ja kouluterveydenhoitoa lukuun ottamatta. Myös Suoraman alueen lääkäripalveluja siirretään keskusterveysasemalta Vatialaan. Suun terveyspalveluita keskitetään: välinehuollon ja muiden tukipalvelujen järjestäminen sekä henkilöstön ja tilojen käyttö tehostuu: o Kirkkoharjun koulun hammashoitola lakkautetaan vuoden 2011 alussa o Pikkolan koulun hammashoitola, kun korvaavat tilat saadaan keskusterveysasemalle v. 2013 2014 o Suoraman hammashoitola, kun Vatialan terveysasemaa laajennetaan v. 2012 2013 o Sahalahden ja Kuhmalahden suun terveyspalvelut yhdistetään samaan yksikköön pidemmällä aikavälillä 5. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Toimintoja sopeutetaan vastaaman henkilöstöresursseja. Pyritään säilyttämään palvelun laatu mahdollisimman korkealla tasolla. Nuorten palvelut Vatialan uudet nuorisotilat v. 2012 Nykyiset tilat päiväkodin käyttöön v.2011 Tilapäistilat vuokrataan Lentolan alueelta v. 2011 Uudet tilat mahdollisesti sijoittuvat ns. Tehokaasun rakennukseen vuokratiloihin Suoraman nuorisotilat siirretään Vatialan uusiin tiloihin Ratkaisulla saadaan keskitettyä toimintaa ja siten taattua henkilökunnan resursointi tiloihin nähden Suoraman koulun yhteyteen suunnitellut tilat siirretään opetuskäyttöön Ruutanan nuorisotilakysymys Seisakkeen tila on yksin nuorisotoimintaan iso ja kallis ylläpidettävä. Osaan tilasta tulisi saada pysyvät vuokralaiset tai myydä kiinteistö ja vuokrata siitä nuorisotyön tarvitsema tila tai löytää/rakentaa uudet tilat Nuoriso- ja kokoontumistilan tarve alueella kuitenkin suuri Aseman monitoimitalolla ei kunnan järjestämää nuorisotilatoimintaa Tila kuitenkin erittäin tarpeellinen alueen asukkaille ns. kylätalona Talo myydään, kun uudet nuorisotilat saadaan Kortekummun yhtenäiskoulun yhteyteen Kirjasto ja kulttuuripalvelut Vatialan kirjaston uudet tilat vuokrataan mahdollisesti ns. Tehokaasun rakennuksesta v. 2012 Nykyiset tilat päiväkodin käyttöön syksyllä v. 2011 Tilapäiset tilat vuokrataan Lentolan alueelta 6

Suoraman kirjaston peruskorjaus- ja muutostyö Lähivuosina tarve vähintään asiakaspalvelupisteremontille ja tilojen uudelleen järjestelyille Henkilöstömäärä liian pieni kirjaston toimintavolyymiin suhteutettuna Kh 2.5.2011: Suoraman kirjaston osalta seurataan Vatialan kirjaston tilapäisiin tiloihin siirretyn kirjaston käyttöä ja ratkaisu Suoraman kirjaston kohtalosta tehdään tämän jälkeen. Sahalahden kirjaston tilat siirretään kunnanviraston yläkertaan v. 2012 Nykyiset tilat eivät vastaa asiakasmäärä ja tarpeita Virastolle on vaikeaa osoittaa muuta käyttöä Kulttuuritalon rakentaminen keskustaan v. 2012 2013 Kulttuuritalon markkinoinnista ja sisällöstä vastaamaan palkataan tai ostetaan asiantuntija Kulttuuritalon profiilin pitää olla korkealla Vaihtuva näyttely- ja tapahtumatoiminta lisää koko keskustan vetovoimaisuutta Liikunta ja vapaa-aika Panostetaan erityisesti liikuntapaikkakeskittymiin; Pikkolan liikuntapuisto, Kyötikkälän/Suoraman alue (urheilukeskus) ja Pitkäjärven/Vatialan alue Pikkolan urheiluhallin peruskorjaus v. 2012 2013 Lähiliikuntapaikat / monitoimiareenat keskitetään koulujen yhteyteen. Muiden ulkoliikuntapaikkojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä Kuhmalahden liikuntahalli v. 2011 Latu- ja liikuntareittejä kehitetään edelleen pitkäjänteisesti Uimarantojen kehittämisessä panostetaan EU-rantoihin (Vesaniemi ja Liuttu), muiden rantojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä Leikkikenttien, venerantojen ja matonpesupaikkojen osalta palveluverkon mahdollisesta supistamisesta päätetään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä 6. Virastopalvelut Pidemmällä aikavälillä virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen Kytkeytyy kuntakeskuksen uudistamishankkeen jatkoon 7

7. Tukipalvelut Logistiikan ja tukipalvelujen optimointi huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa Keskitetään toimintaa energiatehokkaisiin tilaratkaisuihin (ei öljy- tai sähkölämmitystä) Palveluverkon kehittämissuunnitelma ohjaa tuotantoa ja sen suunnittelua Keittiötoimintoja keskitetään alueittain; Sahalahti/Sariola, Huutijärvi; Pikkola, Suorama, Vatiala/Pitkäjärvi ja Kuhmalahti. Ruokailutiloja kehitetään monipalvelutiloiksi (esim. aamu- ja iltapäivätoimintaa palveleviksi). Henkilökunnan tarvetta määrittelevät seuraavat suuntaa antavat esimerkit: o valmistuskeittiö (yli 400 ruokailijaa)/1 hlö/pv/150 180 ateriaa o palvelukeittiö/1 hlö/pv/180 220 ateriaa o koulu 1760 m2 (Ruutana)/1 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o päiväkoti/6 osastoa/1,8 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o 4-7 kiinteistöä (riippuen kiinteistön koosta, sijainnista ja teknisestä tasosta)/talonmies o 400 500 oppilasta/toimistosihteeri 8

PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 Liite 2 Tilastoaineisto Val 9.5.2011

a) Alakoulut 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuvio 1: Alakoulujen oppilasmäärät 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Kuvio 2: Alakoulujen nettokustannukset 2

12 000,00 10 000,00 8 000,00 6 000,00 4 000,00 2 000,00 0,00 Kuvio 3: Alakoulujen kustannukset per oppilas 120 100 80 60 40 20 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuvio 4: Oppilasmäärät 2004 2010 syntyneet alakouluittain 3

800 700 600 500 400 300 200 100 0 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 Kuvio 5: Oppilasennuste 2009 2015 kouluittain b) Yläkoulut ja lukio 700 600 500 400 300 200 100 0 Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio Kuvio 6: Yläkoulujen ja lukion oppilasmäärät 4

5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio Kuvio 7: Yläkoulujen ja lukion nettokustannukset 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Pikkola Pitkäjärvi Sariolan yläkoulu Lukio Kuvio 8: Yläkoulujen ja lukion kustannukset per oppilas 5

Vatialan päiväkoti Pikkolan päiväkoti Tursolan Päiväkoti Pasintien päiväkoti Huutijärven päiväkoti Ruutanan päiväkoti Rikun päiväkoti Suoraman päiväkoti Päiväkoti Pellavat Päiväkoti Kontti Oravanpesän päiväkoti Nattarin päiväkoti Paatialan ryhmis Lahdenkulman ryhmis Ilolan ryhmis Ruusutarhan päiväkoti Latoniityn päiväkotitilat Laureenin päiväkotitilat Sahalahden päiväkoti Liutun päiväkoti Omenatarhan päiväkoti Vesaniemen päiväkoti Myllyn ryhmis Viserryskujan päiväkoti Pajupillin päiväkoti Harjunsalon päiväkoti c) Päivähoito 140 120 100 80 60 40 20 0 Kuvio 9: Päiväkotien lapsimäärät 6

Vatialan päiväkoti Pikkolan päiväkoti Tursolan Päiväkoti Pasintien päiväkoti Huutijärven päiväkoti Ruutanan päiväkoti Rikun päiväkoti Suoraman päiväkoti Päiväkoti Pellavat Päiväkoti Kontti Oravanpesän päiväkoti Nattarin päiväkoti Paatialan ryhmis Lahdenkulman ryhmis Ilolan ryhmis Ruusutarhan päiväkoti Latoniityn päiväkotitilat Laureenin päiväkotitilat Sahalahden päiväkoti Liutun päiväkoti Omenatarhan päiväkoti Vesaniemen päiväkoti Myllyn ryhmis Viserryskujan päiväkoti Pajupillin päiväkoti Harjunsalon päiväkoti 16 000,00 14 000,00 12 000,00 10 000,00 8 000,00 6 000,00 4 000,00 2 000,00 0,00 Kuvio 10: Päiväkotien kustannukset vuodessa per lapsi (Latoniityn ja Laureenin päiväkotien kustannukset ovat osalta vuotta, Sahalahden, Liutun ja Vesaniemen päiväkodeissa on iltahoitoa, Harjunsalossa vuorohoitoa ja Omenatarhan, Viserryskuja, ja Pajupillin päiväkodeissa sekä Myllyn ryhmiksessä on eritysryhmiä.) 7

OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET KOULUITTAIN, TP2009 (oppilasmäärä tilastointipäivänä 20.9.2009) Koulu Luokat Oppilas- Nettokustan- /oppilas Ulkoiset kustan- /oppilas Sisäiset kustan- /oppilas määrä nukset kaikki, nukset netto, nukset netto, Vatialan koulu E-6 350 1 703 167 4 866 1 292 136 3 692 411 031 1 174 Suorama 1-6 415 2 143 045 5 164 1 662 730 4 007 480 314 1 157 Ruutana E-6 215 1 209 335 5 625 799 795 3 720 409 540 1 905 Haviseva 1-6 134 840 676 6 274 615 056 4 590 225 620 1 684 Huutijärvi 1-6 218 1 403 094 6 436 1 033 431 4 741 369 663 1 696 Sariolan alakoulu E-6 146 947 344 6 489 706 445 4 839 240 898 1 650 Kirkkoharju 1-6 330 2 185 899 6 624 1 599 989 4 848 585 910 1 775 Liuksiala 1-6 169 1 261 062 7 462 865 526 5 121 395 535 2 340 Raikku E-4 41 341 461 8 328 276 760 6 750 64 701 1 578 Vilpeilä 1-4 29 256 312 8 838 180 547 6 226 75 765 2 613 Lahdenkulma E-4 29 296 518 10 225 207 012 7 138 89 505 3 086 Kautiala E-4 27 303 555 11 243 243 882 9 033 59 673 2 210 Tursolan koulu* E-2 107 296 459 2 771 219 955 2 056 76 504 715 Vatialan koulu, vammaisop. E-9 32 864 436 27 014 777 604 24 300 86 832 2 714 Pikkola 7-9 635 4 561 048 7 183 3 242 513 5 106 1 318 535 2 076 Pitkäjärvi 7-9 381 2 775 987 7 286 1 862 132 4 887 913 855 2 399 Sariolan yläkoulu 7-9 144 1 115 350 7 745 849 662 5 900 265 688 1 845 Lukio 369 1 939 175 5 255 1 712 875 4 642 226 300 613 * Tursolan koulu aloitti toimintansa 1.8.2009 Liuksialan koulussa on kuntouttavaa erityisopetusta 2 ryhmää. Pikkolan koulussa on toiminnallista erityisopetusta (OmaUra) 2 ryhmää. Taulukko 1: Oppilaskohtaiset kustannukset 2009 8

Oppilasennuste 1-6 vuosiluokat kouluittain Vuosi Vatiala Suorama Ruutana Haviseva Huutijärvi Sariola Kirkkoharju Liuksiala Raikku Vilpeilä Lahdenkulma Kautiala 2009 2010 344 457 187 129 213 119 376 155 32 28 36 23 2010 2011 352 496 194 138 207 107 398 148 31 24 40 22 2011 2012 374 540 202 143 207 111 396 142 30 29 39 20 2012 2013 379 596 210 144 218 106 396 138 25 28 36 20 2013 2014 394 659 215 155 205 117 385 142 26 24 37 25 2014 2015 405 708 217 157 165 116 400 131 24 23 41 24 Taulukko 2: Oppilasennuste kouluittain 2009 2015 9

PÄIVÄKOTIKOHTAISET NETTOKUSTANNUKSET, TP2009 ( tilastointipäivänä 15.9.2009) Päiväkoti Ryhmät Lapsimäärä Nettokustannukset / vuosi /lapsi Vatialan päiväkoti 4 82-556 201 6 783,00 Pikkolan päiväkoti 4 72-490 207 6 808,00 Tursolan Päiväkoti 6 120-822 465 6 854,00 Pasintien päiväkoti 1 20-145 820 7 291,00 Huutijärven päiväkoti 4 83-628 623 7 574,00 Ruutanan päiväkoti 5 78-590 992 7 577,00 Rikun päiväkoti 2 31-235 253 7 589,00 Suoraman päiväkoti 3 88-675 635 7 678,00 Päiväkoti Pellavat 2 36-282 823 7 856,00 Päiväkoti Kontti 2 33-265 648 8 049,00 Oravanpesän päiväkoti 2 43-354 713 8 249,00 Nattarin päiväkoti 1 21-176 733 8 416,00 Paatialan ryhmis 1 12-112 689 9 390,00 Lahdenkulman ryhmis 1 12-113 510 9 459,00 Ilolan ryhmis 1 12-117 327 9 777,00 Ruusutarhan päiväkoti 2 42-417 688 9 945,00 Latoniityn päiväkotitilat 2 30-128 801 4 294,00 Aloitt. 1.8.2009 Laureenin päiväkotitilat 3 36-165 733 4 604,00 Aloitt. 1.8.2009 Sahalahden päiväkoti 3 52-456 962 8 788,00 Iltahoito Liutun päiväkoti 4 83-786 396 9 475,00 Iltahoito Omenatarhan päiväkoti 6 93-919 879 9 891,00 3 erit. ryhmää Vesaniemen päiväkoti 3 50-544 961 10 899,00 Iltahoito Myllyn ryhmis 1 10-110 290 11 029,00 Allergiaryhmä Viserryskujan päiväkoti 1 13-152 279 11 714,00 1 erit.ryhmä Pajupillin päiväkoti 2 31-389 264 12 557,00 1 erit.ryhmä Harjunsalon päiväkoti 2 41-546 898 13 339,00 Vuorohoito Taulukko 3: Päiväkotikohtaiset kustannukset 2009 10