PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ja toimenpideohjelma
|
|
- Niina Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ja toimenpideohjelma PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI
2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT.4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat Perusteluita palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet.7 4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 10 1) Vatiala..10 2) Suorama ) Kirkonkylä ) Raudanmaa, Raikku, Vehoniemi..18 5) Ruutana, Suinula, Lihasula 19 6) Ohtola, Haapaniemi, Kuohenmaa ) Sahalahti ja Kuhmalahti KEHITTÄMISLINJAUKSET PALVELUVERKON TOIMENPIDEOHJELMA Liitteet Liite 1: Tilastoaineisto 2
3 1. JOHDANTO Kangasalla talouden tilan heikkenemistä johtuen on valtuustossa vuonna 2009 tehty päätöksiä kunnan talouden tasapainottamisesta vuosina Tavoitteena on ollut löytää keinot, joiden avulla kannan talous saadaan tasapainoon ja pystytään myös varautumaan kunnan asukasluvun kasvun tuomaan palvelujen kysynnän kasvuun ja investointitarpeisiin. Perustavoitteena tasapainottamistoimilla on löytää tasapaino, joka turvaa kunnan palvelujen järjestämisen. Valtuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamisohjelman, jossa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen eri palvelutoiminnoissa. Vaikka taloudellisesta tilanteesta johtuvat perustelut palveluverkon tarkastelulle ovat vauhdittaneet työn liikkeellelähtöä, suunnitelman tekemiselle on useita muitakin perusteluita. Kunnan asukasluvun ja palvelutarpeiden voimakkaasta kasvusta johtuen palvelutoiminnoissa on jouduttu turvautumaan kalliisiin paniikkiratkaisuihin ja erillisiä pieniä yksiköitä on syntynyt erittäin paljon erityisesti päivähoitoon. Muutoinkin yksiköiden määrä on vastaavankokoisiin kuntiin verrattuna useilla palvelualueilla suuri; mm. päiväkotirakennuksia on 28, kouluja 16, kirjastoja 4, terveysasemia 5 ja hammashoidon toimipisteitä 7. Erillisiä palvelukohtaisia palveluverkkoselvityksiä on tehty useita, mutta niiden keskinäinen koordinointi on puutteellista. Selvityksessä on tavoitteena etsiä uusia muotoja tuottaa palveluja laajenevaan tarpeeseen. Tuotantotavat voivat vaihdella suurestikin, eikä ole perustelua sitoa näkökulmaa mihinkään yksittäiseen ratkaisuun. Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyväksymässä rakennesuunnitelmassa painotetaan yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, palveluiden saatavuutta, joukkoliikenteen merkityksen kasvattamista ja hajarakentamisen vähentämistä. Tavoitteet tukevat taloudellisesti kestävää rakennetta, joka mahdollistaa pitkälti myös olevien julkisten palveluiden täysipainoisen käyttämisen. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat laatineet sopimuksen keskeisistä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvistä toimista, joiden toteuttamista ohjataan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmassa ja kuntien omissa ohjelmissa. Tavoitteena on yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla niin että samalla voidaan varmistaa asukkaiden arjen toimivuus. Rakentamisen ohjelmoiminen yhdessä eri toimialojen kanssa vaikutuksia pohtien ja vaihtoehtoja vertaillen mahdollistaa merkittävien säästöjen saavuttamisen. Kangasalan kunta ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat allekirjoittaneet energiatehokkuussopimuksen ( ). Sopimuksella sitoudutaan 9 %:n energiansäästöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Kunnan talouden vakauttamisohjelmaan on vuosille asetettu yhdeksi tavoitteeksi kiinteistökannan vähentäminen ja palvelupisteiden keskittäminen. Näillä toimenpiteillä vastataan myös Kangasalan kunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä sopimiin energiantehokkuussopimuksen tavoitteisiin. 3
4 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT Kunnanjohtaja asetti päätöksellään palveluverkkotyöryhmän valmistelemaan palveluverkon kehittämis- ja tiivistämissuunnitelman. Tehtävänä on ollut tarkastella palveluverkkoja kaikkien kunnan palvelutoimintojen osalta; virastot, terveysasemat, suun terveydenhuollon toimipisteet, vanhushuollon palveluyksiköt, koulut, päiväkodit ja ryhmikset, nuorisotilat, vapaa-ajan toiminnat eli kentät ja huoltorakennukset, kirjastot, keittiöt ja varikkotoiminnot. Työryhmän jäsenet: sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Harju, työryhmän puheenjohtaja kehitys- ja elinkeinojohtaja Lasse Silvan, työryhmän sihteeri sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski apulaiskunnanjohtaja Reijo Riekkola tekninen johtaja Mikko Ilkka hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola ( alkaen) Lisäksi työryhmässä ovat olleet asiantuntijoina: rakennuspäällikkö Arja Lehto kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen talousjohtaja Seppo Saarinen laskentapäällikkö Ilkka Manninen Palveluverkkotyön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys ja tavoite palvelujen käytön tehostamisesta ja esittää konkreettia toimia palvelujen tulevalle toteuttamiselle. Palveluverkon ja toimitilojen yhteisellä suunnittelulla ja toteuttamisella pystytään paremmin hyödyntämään olemassa olevaa palveluverkkoa, vähentämään investointeja sekä tasapainottamaan palvelujen kysyntää ja tarjontaa. Palveluverkon kehittämistyötä on tehty eri palvelukeskusten yhteistyönä. Työryhmä esitteli palveluverkon kehittämisen taustaa ja periaatteita valtuustoseminaarissa Valtuustoinfossa esiteltiin työn senhetkistä vaihetta ja saatiin valtuuston evästyksiä jatkovalmistelulle. Toukokuun aikana kuultiin laajasti eri palvelukeskusten edustajien ajatuksia ja suunnitelmia palveluverkon kehittämisestä kolmessa eri tilaisuudessa järjestettiin palvelukeskustelun esimiehille työpajatyyppinen tilaisuus, jossa käytiin läpi palveluverkkosuunnitelman linjauksia ja tulevaisuuden suunnitelmia yhteen sovitettiin. Ohjausryhmä on kokoontunut useita kertoja ja asiaa on käsitelty kunnan johtoryhmässä. 4
5 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEITA 3.1. Palvelukohtaiset erilliset palveluverkkosuunnitelmat Kangasalan kunnassa ja Tampereen seudulla on tehty ja tekeillä useita palvelukohtaisia perusteellisia palveluverkkotarkasteluja: Valmistuneet: Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (2008) Palvelujen järjestäminen Kangasalla vuoteen 2015, Palvelustrategia (2008) Yhteistoiminta-alueen palvelutyöryhmän loppuraportti (2008) Kangasalan kouluverkkosuunnitelma (2008) päivitys tekeillä Päivähoitotilat, Tarveselvitys 2007 päivitys tekeillä Kangasalan vanhuspalvelujen kehittämissuunnitelma ja toimenpideohjelma (2009) Liikuntapoliittinen ohjelma 2010 Kehitysvammahuollon asumispalvelujen tarveselvitys (2010) Kentät ja huoltorakennukset raportti 2007 Valmisteilla: Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma Kirjastoverkkoselvitys Nuorisotyön kehittämissuunnitelma Kangasalan viheralueohjelma
6 3.2. Perusteluita palveluverkon kehittämiselle Palveluverkon tiivistämisen tarvetta ja perusteluita on tarkastelu eri näkökulmista: Asiakasnäkökulma Laadukkaat palvelut kuntalaisille Arjen helppous, luontevat ja turvalliset kulkureitit Pystytään takaamaan paremmin laajat aukioloajat Asiakkaan odotukset henkilökunnan osaamisen suhteen pystytään turvaamaan Tuttu ja turvallinen siirtyminen päivähoidosta kouluun, alakoulusta yläkouluun jne. Eri ikäryhmien ja asukasryhmien kanssakäyminen lisääntyy Peruspalvelujen keskittäminen tuo mukanaan monipuolisia vapaa-ajan palveluita Talousnäkökulma Tukipalvelujen tehokas järjestäminen Ateria, siivous, kiinteistönhoito Kuljetukset vähenevät Henkilöstön joustava ja tehokas käyttö mahdollistuu, mikä säästää sijaismäärärahoja Henkilöstön työajat saadaan riittämään paremmin isoissa yksiköissä Optimaaliset ryhmä- ja luokkakoot päivähoidossa ja kouluissa Välineistön ja tilojen yhteiskäyttö mahdollistuu, eri käyttäjäryhmien tilojen yhteiskäyttö lisääntyy, tilojen käyttöaste ja aika lisääntyvät Infrastruktuuri-investoinnit ja kunnossapidon kustannusten kasvu vähenee; tukeutuminen olemassa olevaan Prosessinäkökulma Eri palvelualueiden luonteva yhteistyö lisääntyy nivelvaiheet helpommiksi Moniammatillisuutta korostavia toimintamalleja helpompi toteuttaa Tukipalvelujen järjestämisen prosessit helpottuvat Suunnittelun prosessit kehittyvät, laatu paranee Yhtenäiset toimintakäytännöt ja prosessit Henkilöstönäkökulma Yksikön toimintavarmuus (pienten yksiköiden haavoittuvuus) Henkilöstömäärän kasvun hallinta palvelutarpeen kasvaessa Henkilöstön saatavuus, työn mielekkyys, työyhteisön tuki, mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen Työturvallisuus paranee Henkilöstön joustava käyttö sijaisjärjestelyt Erityishenkilöstön käyttö tehostuu Henkilöstön työajan hallinta helpottuu Johtaminen ja esimiestyö selkiintyvät ja työhyvinvointi paranee 6
7 3.3. Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet Palveluverkon kehittämissuunnitelma on strateginen suunnitelma vuosille Se ohjaa jatkossa palveluverkon suunnittelua ja kehittämistä. Kehittämissuunnitelmassa on linjattu, millaisia muutostarpeita nykyisessä palveluverkossa on, millainen palveluverkko tarvitaan suunnitteilla oleville uusille asuinalueille ja mitä vaikutusta sillä on jo olemassa olevaan palveluverkkoon. Lisäksi kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä palveluverkon kehittämiseksi. Sujuva arki on erilaista maaseudulla kuin keskustaajamassa. Maaseudulla palvelut ovat usein vaikeasti tavoitettavissa ja vaatimattomia. Kehitys on johtanut mm. julkisen liikenteen palvelutason nopeaan alenemiseen. Sama kohtalo uhkaa maaseudun lisäksi jo monia taajaman osia. Tämä kehityslinja on todennäköinen muidenkin palveluiden osalta. Kaupallisten palveluiden pysyvyyttä ei voi taata, ja palveluista voi joutua maksamaan enemmän. Maaseudulla ei voi olettaakaan, että palvelut ovat lähellä. Palvelukyliä Kangasalle näyttää jäävän Sahalahti, Kuhmalahti, Pohja ja Pakkala, näistäkin vain joka toisella on mahdollisuus ylläpitää koulu. Eräissä muissa vanhoissa kylissä, joita ovat esimerkiksi Kautiala, Raikku, Kuohenmaa, Lihasula, Lahdenkulma ja Vehkajärvi, kyläläisten yhteistoiminta on vilkasta, ja sen varaan voidaan kehittää asutusta edellyttäen, että kylällä voidaan säilyttää toimintaa palveleva yhteistila. Palveluverkkotarkastelussa noudatetaan palvelujakoa lähi-, kuntakeskus- ja seudullisiin palveluihin. Lähipalvelut Lähipalveluille tunnusomaista on palvelun käytön toistuvuus sekä turvallisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Lähipalvelujen kriteereitä päivittäinen ja jatkuva käyttö maantieteellinen ja ajallinen saavutettavuus kotona tai asuinalueella järjestettävät palvelut useimpien tarvitsema palvelu laaja asiakaspohja Lähipalveluita ovat mm: päivähoito, esi- ja alkuopetus, äitiys-, lasten- ja aikuisneuvolat kotihoito pallokentät, luistinradat ja uimapaikat liikuntareitit Vatiala, Suorama, Kirkonkylä, Ruutana (Pohjoisosa) ja Sahalahti-Kuhmalahti ovat alueita, joissa edellä mainittuja lähipalveluja tulee olla tarjolla. 7
8 Kuntakeskuspalvelut Keskitettyjen palveluiden tunnuspiirteet ovat samankaltaisia lähipalveluiden kanssa. Erona on maantieteellisesti laajempi asiakaspohja. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Kuntakeskuksessa/taajamassa järjestettävien palvelujen kriteereitä tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin (pl. vuoro- ja erityspäivähoito) luontaiset asiointisuunnat, kohtuullinen ajankäyttö saavutettavuudessa korostuu julkinen liikenne ja palvelun sijoittuminen alueella keskeisesti. riittävän väestöpohjan tarpeet mahdollistavat erikoistumisen (osaaminen, laitteisto, tilat). kysymys voi olla myös erityisryhmän palvelusta tai palvelusta, joka vaatii merkittävää resursointia, erikoisosaamista ja -laitteistoa Keskitettyjä palveluita ovat mm. virastopalvelut erityisryhmien asumispalvelut terveysasema, jossa lääkäripalveluita terveyskeskussairaala vanhainkoti kirjasto uima-, jää- ja liikuntahalli yläkoulu lukio Palvelut tarjotaan pääasiassa yhdessä toimipisteessä kuntakeskuksessa, joitakin palveluja perusteltua sijoittaa isoimpiin, kasvaviin taajamiin. Tällaisia palveluja ovat lääkäripalveluja tarjoavat terveysasemat, kirjasto, yläkoulu ja erityisryhmien asumispalvelut. Kirkonkylän lisäksi erityisesti voimakkaasti kasvavalle Vatialan alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa joitakin keskitettyjä palveluja. Muille alueille keskitettyjä palveluja sijoitetaan vain erityisen painavista syistä. Seutukunnalliset palvelut Oleellista on maantieteellisesti laaja asiakaspohja ja tätä kautta saavutettu riittävä volyymi palvelujen tuottamiselle. Kyse on erikoisosaamisen keskittämisestä ja tätä kautta mittakaavaetujen saavuttamisesta. Seutukunnallisten palvelujen kriteereitä suhteellisen harvoin esiintyvä palvelun tarve erityisosaamista edellyttämä palvelu kallis laitekanta ja erityinen tilantarve kansalliset ja kansainväliset standardit uusi vakiintumaton toimintatapa tieteellinen tutkimus hoidon/palvelun vaikuttavuudesta erikseen sovitut ostopalvelut kuntarajojen lähellä olevat muuten normaalisti kunnalliset palvelut 8
9 Seutukunnallisia palveluja ovat mm. Erikoissairaanhoito Kehitysvammahuollon laitospalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalvelut Aluepelastuslaitos Yksityisen päivähoidon kehittämisyksikkö Palveluverkon kehittämisen periaatteet 1. Saavutettavuus: ei vain etäisyys vaan luontaiset kulkusuunnat, helppo arki - julkinen liikenne - työmatkareitit - liikenneympäristön turvallisuus 2. Asiakaslähtöisyys: kuullaan kuntalaisia - avoimuus - vaihtoehtojen vertailu 3. Muutosten ennakointi: kasvun sijoittuminen, väestön ikääntyminen - yhteys maankäyttöön ja muuhun suunnitteluun vahvistuu - palvelutarpeiden muuttuvat - sähköiset palvelut lisääntyvät 4. Mahdollisuus yhteistyölle: seudullinen ja yksityinen palvelutuotanto - varaudutaan seudullisen tuotannon kasvuun - avataan ovia yksityisen sektorin tuotannolle siellä missä se on järkevää 5. Talous: palvelut mitoitetaan talouden kantokyvyn mukaan - tehokkuus - synergiat - oikea mitoitus ja määrä - oikea ajoitus - oikea sijoitus Kaikki tekijät arvioidaan yhdessä, ratkaisuja ei tehdä vain yhden periaatteen nojalla, kokonaisuus ratkaisee! 9
10 4. PALVELUVERKKO OSA-ALUEITTAIN 1) Vatiala Vatialan alueen väestö Kuvio 1: Vatialan väestö 2001, 2005 ja Kuvio 2: Vatialan väestönmuutos
11 Vatialan alueen kehittyminen Vatialan asukasluku v lopussa oli Viime vuosina on kasvua ollut noin 90 asukasta vuodessa. Rakennesuunnitelman mukaan Vatialan alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 750 asukkaalla. Siihen liittyvän Lamminrahkan alueen rakentaminen alkaa vuosikymmenen lopussa. Lamminrahka kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 6000 asukkaan alueeksi, joka ainakin alkuvaiheessa tukeutuu voimakkaasti Vatialan julkisiin palveluihin. Palveluverkon kehittäminen yhdessä Tampereen Ojalan alueen kanssa on myös mahdollista. = yläkoulu = kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 3: Vatialan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet 11
12 Vatialan alueen palvelut ja kehittämiskohteet Vatialan alue on voimakkaasti kasvava alue. Alueella on hajallaan olevat päivähoitopalvelut, useita pieniä päivähoitoyksiköitä. Väestökasvusta johtuen palvelujen lisäystarpeita on koulu-, päivähoito- ja terveyspalveluissa. Vatialan alue on sopiva myös esim. kehitysvammahuollon asumis-, työ- ja päivätoimintapalveluille. Vatiala on palvelurakentamisen painopistealue. Vatialan alue on hyvin saavutettavissa, hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Vatialantien haasteellinen linjaus Nattarissa sekä Pitkäjärven koulun risteysalue tarvitsevat tarkempaa suunnittelua. Palvelutarpeen muutokset Vatialassa Vatialan alueen kaavoitus ja rakentaminen jatkuvat vilkkaana ainakin vuoteen 2020 asti. Rakentaminen tulee olemaan kerros- ja rivitalopainotteista. Alueella on havaittavista sukupolven vaihdosta pientaloalueilla. Päivähoito- ja koulupalveluiden kysyntä alueella tulee kasvamaan. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Vatialan alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Alue on sopiva laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Lasten määrä Vatialan alueella pysyy korkealla tasolla jatkossakin. Pitkäjärven yläkoulu ja Vatialan alakoulu eivät jatkossa riitä vastaamaan alueen koulupaikkatarpeisiin. Oppilaaksiottoalueiden rajoja tarkastetaan Suoraman koulun laajennuksen valmistuttua, järjestely mahdollista myös Vatialan alueen koulutilojen uudelleenjärjestelyjä. Alueella on ratkaistu päivähoidon tilatarpeita tilapäisellä ratkaisulla (Latoniitty). Alueella on tarvetta 6-osastoiselle päiväkodille, riippuen muista päivähoidon ratkaisuista nauhataajamassa. Terveysaseman laajennus tulee lähivuosina ajankohtaiseksi. Vatialan ja Suoraman nuorisotilojen ja kirjaston tuleva sijoitus on alueiden lyhyestä etäisyydestä johtuen syytä tarkastella yhdessä. 12
13 2) Suorama Suoraman alueen väestö Kuvio 4: Suoraman alueen väestö 2001, 2005 ja Kuvio 5: Suoraman alueen väestönmuutos
14 Suoraman alueen kehittyminen Suoraman alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 5976 asukasta. Viime vuosina kasvua on ollut noin 150 asukasta vuodessa. Suurimpia kasvaneita ikäluokkia ovat olleet alle 4- vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Rakennesuunnitelman mukaan Suoraman alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1000 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Osittain Suoraman palveluihin tukeutuvaan Kortekumpuun muuttaa noin 400 asukasta vuoteen 2020 mennessä. = yläkoulu = kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 6: Suoraman alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Suoraman alueen palvelut ja kehittämiskohteet Suoraman alueella on keskeinen sijainti sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet Kangasalan tien varressa. Alueelle on suunnitteilla voimakasta täydennysrakentamista. Alueen kaupalliset palvelut kaipaavat kehittämistä -> onko mahdollista rakentaa synergiaa kaupan kehittämiselle ja palvelutuotannolle? Alueen jakaa harju, mikä erottaa Tursolan alueen Suoraman muusta palvelurakenteesta. 14
15 Palvelutarpeen muutokset Suoramalla Suoramalla täydennysrakentaminen jatkuu vuoteen 2020 asti vilkkaana. Rakentaminen on lähinnä kerros- ja rivitalovaltaista. Alakoulun laajennus ja Pikkolan koulujen läheisyys helpottavat paineita koulujen suhteen, mutta uuden 6-osastoisen päiväkodin sijoittaminen on tarkkaan harkittava Suoraman näkökulmasta. Myös ikääntyneiden määrä kasvaa Suoraman alueella ja haja-asutusalueiden omakotitaloista siirrytään kerros- ja rivitaloihin. Suorama on Vatialan ohella toinen sopiva alue laajan palvelutarjonnan ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi myös tuleviin kehitysvammahuollon asumistarpeisiin. Suoraman alueen koulujen kehittämisen kannalta uuden yhtenäiskoulun sijoituspaikka on keskeinen tekijä. Asian ratkaisemisella alkaa olla kiire, mutta asia vaatii huolellisen tarkastelun, jotta se vastaisi alueen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen. Vaarinmaan omakotialueen rakentuminen aiheuttaa paineita Tursolan alueen päivähoidon ja alakoulun tarpeisiin. Tilanne vaatii seuraamista ja tarvittaessa rakentamisen ohjausta. Suoraman ja Tursolan alueiden voimakkaan kasvun vuoksi suunnitellun uuden yhtenäiskoulun paikka tulee ratkaista pikaisesti, koska sillä on vaikutusta alueen koulu- ja päiväkotisuunnitteluun. 3) Kirkonkylä Kirkonkylän alueen väestö Kuvio 7: Keskusta-alueen väestö 2001, 2005 ja
16 Kuvio 8: Keskusta-alueen väestönmuutos Keskustan alueen kehittyminen Kirkonkylän alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli Kasvua on viime vuosina ollut noin 100 henkeä vuodessa. Hyvin voimakkaasti on kasvanut yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Rakennesuunnitelman mukaan keskusta-alueen väestömäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1500 asukkaalla ja 2030 mennessä vielä 1000 asukkaalla. Sen palveluita käyttävälle Herttualan alueelle muuttaa vuoden 2020 jälkeen noin 600 asukasta. 16
17 = kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 9: Keskusta-alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Kirkonkylän alueen palvelut ja kehittämiskohteet Kirkonkylä on keskitettyjen palvelujen todennäköisin sijoituspaikka. Alueella on hyvät julkiset ja yksityiset palvelut. Väestörakenteessa on huomioitavaa yli 65-vuotiaiden suuri osuus. Keskusta-alueen uudistuminen jatkuu vilkkaana. Alueella rakennetaan mm. kulttuuritalo vahvistamaan kunnan palveluja ja lisäämään keskusta-alueen vetovoimaa. Myös asuntorakentaminen tulee jatkumaan ripeänä. Keskustan kaupallisia palveluja kehitetään. Muutokset palvelutarpeessa Kirkonkylällä Kirkonkylän palveluvarustus on hyvällä tasolla. Rakentaminen jatkuu voimakkaana painottuen lähinnä kerrostaloasumiseen. Ikärakenteen painottuminen ikääntyneempään väestöön jatkuu myös tulevaisuudessa. Alueella investoinnit painottuvat olemassa olevan varustuksen kunnossapitoon, mutta myös uutta varustusta rakennetaan.. 17
18 4) Raudanmaa, Raikku ja Vehoniemi Alueen väestö Kuvio 10: Alueen väestö 2001, 2005 ja Kuvio 11: Alueen väestönmuutos
19 Alueen kehittyminen Väestömäärä alueella oli vuoden 2009 lopussa 1710 asukasta. Kasvua on viime vuosina ollut keskimäärin 17 asukasta vuodessa. Eniten ovat lisääntyneet yli 60-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin, Kautialaan ja Raikkuun. Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Alue on pääosin harvaan asuttua aluetta. Palveluihin (koulut) on suhteellisen pitkät matkat, aluetta halkovat suuret järvet. Maltillista rakentamista kylissä. Muutokset palvelutarpeissa alueella Alueella ei ole odotettavissa lasten määrän kasvua. Palveluverkon tiivistäminen edellyttää alueen kyläkoulujen lakkauttamista. 5) Ruutana, Suinula ja Lihasula Alueen väestö Kuvio 12: Alueen väestö 2001, 2005 ja
20 Kuvio 13: Alueen väestönmuutos v Alueen kehittyminen Kangasalan pohjoisosan asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli Viime vuosina kasvu on ollut voin 60 asukasta vuodessa. Eniten ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmät. Rakennesuunnitelman mukaan Ruutanan alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä ei ylitä 1000 asukasta. Siihen liittyvälle Tarastenjärven työpaikka-alueelle Kangasalan ja Tampereen puolella oletetaan syntyvän satoja työpaikkoja, mikä lisää lähinnä kaupallisten palveluiden kysyntää alueella. Suinulan alueelle ohjataan maltillista kehittymistä. Hajarakentamista pyritään hillitsemään. 20
21 = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 14: Ruutanan alueen palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ruutanan aluetta kehitetään maltillisella rakentamisella palveluverkon kapasiteetti huomioiden. Alueella pyritään tehokkaan kokoisiin palvelukeskittymiin. Palvelutarpeen muutokset alueella Rakentamisen hallitusta nopeudesta johtuen nykyiset ja suunnitellut investoinnit pysyvät käytössä. Tarvetta voidaan ohjailla maa- ja lupapolitiikalla. Lasten palvelujen tarve on kasvavaa johtuen alueen väestön muutoksesta. 21
22 6) Ohtola, Haapaniemi ja Kuohenmaa Alueen väestö Kuvio 15: Alueen väestö v. 2001, 2005 ja Kuvio 16: Alueen väestönmuutos v Alueen kehittyminen Alueen asukasmäärä vuoden 2009 lopussa oli 808. Viime vuosien väestönkasvu on ollut noin 10 henkeä vuodessa. Voimakkaimmin ovat kasvaneet alle 4-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmät. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan haja-asutusta pyritään hillitsemään. Alueen kasvu kohdistetaan kyliin. 22
23 Alueen palvelut ja kehittämiskohteet Ei merkittäviä muutoksia väestörakenteessa eikä palveluissa. Maltillista rakentamista. Palvelutarpeen muutokset alueella Liuksialan koulu (kuuluu Kirkonkylän alueeseen) palvelee alueen kouluna. 7) Sahalahti ja Kuhmalahti Sahalahden alueen väestö Kuvio 17: Sahalahden väestö v ja Kuvio 18: Sahalahden väestönmuutos v
24 Kuvio 19: Kuhmalahden väestö v. 2001, 2005 ja Kuvio 20: Kuhmalahden väestönmuutos v Sahalahden ja Kuhmalahden alueen kehittyminen Alueen väestömäärä vuoden 2009 lopussa oli 2348 (Kuhmalahti 1055). Kasvua on ollut viime aikoina noin 8 henkeä vuodessa. Kasvu on kohdistunut lapsiperheiden ikäluokkiin. Rakennesuunnitelma ei kohdista alueelle kehittämistoimia. Sahalahden ja Kuhmalahden väestömääriin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia 24
25 = kirjasto = päiväkoti = alakoulu = terveyskeskus Kuvio 21: Sahalahden palvelut ja suunnitellut rakentamiskohteet Sahalahden ja Kuhmalahden alueen palvelut ja kehittämiskohteet Tuetaan maltillista asuntojen lisärakentamista tukemaan kylien kehittymistä palvelukyliksi. Palvelutarpeen muutokset Sahalahdella ja Kuhmalahdella Suunniteltujen investointien ja muutosten jälkeen alueen palveluvarustus on kohtuullisella tasolla. Jatkossa kunnossapitoa ja alueen väestökehityksen seuraamista. Alueen kyläkoulut, Lahdenkulma ja Vilpeilä, lakkautetaan, koska oppilasmäärä ei riitä ylläpitämään nykyistä kouluverkkoa. Alueen kirjastot säilytetään, koska käyttäjämäärät ovat suuret. Sahalahden kirjasto vaatii investointeja. Esitetään kirjaston siirtoa Sahalahden entisen kunnanviraston tiloihin. Kuhmalahden kirjasto on hyvässä kunnossa. Kirjastojen kehittäminen? 25
26 5. KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Palvelukeskittymät o periaatteena arjen helppous o tavoitteena sekä toiminnallinen että tilallinen hyöty o palveluverkkoa suunniteltaessa lähtökohtana pidetään kunnan tarkastelua kokonaisuutena sekä palveluverkon jakautumista lähipalveluihin, kuntakeskuspalveluihin ja seutukunnallisiin palveluihin o pyritään edistämään yksityisten ja julkisten palvelujen synergiaa o epätarkoituksenmukaisista yksiköistä luovutaan ja toimintoja yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi o palveluverkko rakentuu keskeisten joukkoliikenneyhteyksien varteen 2. Perusopetus ja varhaiskasvatus o varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä tuetaan myös tilaratkaisuilla toiminnot sijoitetaan tulevaisuudessa samaan rakennukseen tai vähintään samaan pihapiiriin o uusien tilojen suunnittelussa huomioidaan myös aamupäivä- ja iltapäivähoidon tarvitsemat tilat sekä mahdollinen yhteiskäyttö muiden tilojen kanssa o kouluyksiköiden kokoa kasvatetaan (seudullisen selvityksen suositukset ja mahdollisen opetussuunnitelmauudistuksen vaikutukset) - toimivan koulun minimikokosuositus 50 oppilaan ja kolmen opettajan koulu o Koulut rakennetaan mahdollisuuksien mukaan yhtenäiskouluiksi. Seudullinen suositus yhtenäiskoulun minimikooksi on 540 oppilasta o päivähoitoyksiköiden koko pyritään pitämään seudun linjaamalla tasolla - uusien päivähoitoyksiköiden minimikokosuositus vähintään 100-paikkainen päiväkoti. Pienistä epätaloudellisista päivähoitoyksiköistä luovutaan, korvaavat tilat uusien investointihankkeiden yhteydessä 3. Ikäihmisten palvelut o palvelurakennetta kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti o kotona asumista tuetaan kotihoidon ja lähipalvelujen avulla (kaupalliset palvelut, neuvola, korttelikerhot) o vanhusten palveluasumista keskitetään; kehitetään Pikonlinna-Riku aluetta, Jalmarin Kodon toimintaa ja aluetta, Maijalan palvelutaloa ja sen ympäristöä sekä Pentorinteen vanhainkotia ympäristöineen 4. Kehitysvammaisten palvelut o uudet asumis-, työ- ja päivätoimintayksiköt sijoitetaan muun asutuksen yhteyteen, hyvien liikenneyhteyksien varrelle ja siten, että palvelujen järjestämisessä voidaan hyödyntää kunnan muuta palvelurakennetta 26
27 5. Terveyspalvelut o lääkäripalveluja vain isoimmilla sivuterveysasemilla, suosituksena väestöpohja, joka edellyttää vähintään kolmen lääkärin työpanosta o neuvolapalvelut lähipalveluina o keskusterveysaseman toimintaa kehitetään ja palveluja keskitetään o Vatialan ja Suoraman alueiden terveyspalveluja yhdistetään huomioiden alueiden nykyinen ja tuleva kasvu o suun terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja 2-3 muulle terveysasemalle 6. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut o kirjasto säilyy lähipalveluna ja tarjoaa monipuolisia ja esteettömiä palveluja ja tiloja kaikenikäisille muuntautuvissa tiloissa: keskeisimpänä riittävät aukioloajat, tiloja opiskeluun, työskentelyyn, kokoontumiseen ja hiljaisuuteen sekä mahdollisuus turvalliseen olemiseen, viihtymiseen ja ihmisten kohtaamiseen o kirjastojen, nuorisopalvelujen, koulujen ja päiväkotien sijoittaminen siten, että tilojen yhteiskäyttö ja yhteinen palvelujen suunnittelu mahdollistuvat o mahdollisuuksia kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen edistetään o nuorisotilat keskitetään suurimmille asuin- ja kasvualueille o vapaa-aika- ja leirikeskusten kehittämisellä tuetaan koulujen ja päiväkotien sekä paikallisten järjestöjen toimintaa o kunnassa pyritään selkeisiin liikuntapaikkakeskittymiin o kunnan ylläpitämiä pallokenttiä, uimarantoja, leikkikenttiä, puistoja ja muita viheralueita on käytettävissä oleviin hoitoresursseihin nähden liikaa, ja alueiden määrä kasvaa uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Parhaillaan tekeillä olevassa Viheralueohjelmassa selvitetään tarkoituksenmukainen palveluverkko, ja mahdollisista kenttien tai muiden alueiden lakkauttamisesta tai siirtämisestä kylätoimikuntien hoidettavaksi päätetään ohjelman hyväksymisen yhteydessä 7. Virastopalvelut o virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen kuntakeskukseen 8. Tukipalvelut o tukipalveluiden tehokas järjestäminen edellyttää tiivistä palveluverkkoa ja riittävää yksikkökokoa o ateriapalvelut: keittiöverkoston keskittäminen suurempiin alueellisiin yksiköihin o investointien sijoittuminen tehokkaan tuottamisen näkökulmasta o elinkaarimallin hyödyntäminen o energiatehokas toimintamalli 27
28 6. PALVELUVERKON TOIMENPIDEOHJELMA Palveluverkon kehittämislinjauksia toteutetaan seuraavien viiden vuoden aikana seuraavan toimenpideohjelman mukaisesti: 1. Perusopetus ja varhaiskasvatus Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa toimipisteiden kokoja pyritään kasvattamaan ja karsimaan pienet ja epätarkoituksen mukaiset yksiköt pois. Koulujen osalta tämä tarkoittaa koulujen laajentamista vastaamaan kasvavaa oppilasmäärää. Päiväkotien osalta ryhmiksistä ja vuokratilaratkaisuista pyritään eroon. Päiväkodit rakennetaan suuriksi yksiköiksi keskeisille paikoille. Koulut Huutijärven koulun laajentaminen v laajentamisen myötä uudet tilat Raikun ja Kautialan koulujen oppilaille päiväkotirakennus laajennuksen yhteydessä Raikun koulun lakkauttaminen v yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Kautialan koulun lakkauttaminen v yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun peruskorjaustarve (mm. lämmitysjärjestelmän uusiminen) yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Sariolan koulun laajentaminen v Laajentamisen myötä uudet tilat Lahdenkulman ja Vilpeilän koulujen oppilaille Lahdenkulman koulun lakkauttaminen v yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) peruskorjaustarve suuri 28
29 Vilpeilän koulun lakkauttaminen v yksikkökoko jää selvästi alle seudullisen linjauksen ei ole odotettavissa, että alueella lasten määrä kasvaisi merkittävä osa koulun oppilaista kuljetetaan nykyiselläänkin kouluun peruskorjaustarve yksikkökustannukset ovat merkittävästi suuremmat kuin suuremmissa yksiköissä (liite 1: koulujen yksikkökustannusten vertailu) Uuden yhtenäiskoulun ja liikuntahallin (+päiväkoti) rakentaminen Suoraman alueelle v Suoraman koulun ja Tursolan koulun tilat eivät riitä alueen tarpeisiin Suorama on yksi täydennysrakentamisen painopiste ratkaisu helpottaa Vatialan koulujen tilannetta päiväkotirakennus samaan pihapiiriin yleiskaavatarkastelu Uuden lukion rakentaminen Pikkolan alueelle aloitettu syksyllä 2010 Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Pohjan koulun peruskorjaus vuonna Koulujen ja päiväkotien tilajärjestelyitä: Vatialan koulun piha-alueen päiväkoti Oravanpesä koulu- ja iltapäivähoidon käyttöön - edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Ruutanan koulun yhteydessä oleva Ruusutarhan päiväkoti koulukäyttöön edellyttää korvaavien tilojen rakentamista päivähoidolle ja esiopetukselle Oppilaaksiottoalueiden tarkistaminen tehdään tarpeen mukaan, jotta oppilaat saadaan sijoitettua kouluihin tarkoituksenmukaisesti 29
30 Päiväkodit Vatialan pk:n laajennus (3 osastoa) nykyisen kirjaston ja nuorisotilan tiloihin v ratkaisu korvaa Latoniityn tilapäistilan (2 osastoa) eli tuo lisäpaikkoja vain yhden päiväkotiosaston verran Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentamien Vatialaan 2013, jolloin Oravanpesä vapautuu koulun ap/ip-toimintaan Sahalahden päiväkodin peruskorjaus v mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen Sahalahden nuorisotoimelta ja kirjastolta vapautuvat tilat päivähoitokäyttöön, jolloin päivähoito voidaan keskittää kahteen/kolmeen toimipisteeseen. Järjestely mahdollistaa Lahdenkulman ryhmiksen lakkauttamisen sekä avoimen varhaiskasvatuksen aloittamisen alueella. Ruutanan uusi päiväkoti (6/8 osastoa) Ruutanan koulun läheisyyteen v korvaa Laureenin tilapäistilat (3 osastoa) ja Viserryskujan tilat (1 osasto) tarve 8-osastoiselle päiväkodille ja esiopetukselle, mikäli Ruusutarhan päiväkoti otetaan koulukäyttöön Liuksialan päiväkoti/esiopetustilat (4/5 osastoa) v sijoituspaikka Liuksialan koulun tontti mahdollistaa Kontin päiväkodin sulkemisen ja tiloja voidaan tarjota yksityiselle päiväkodille vapauttaa paikkoja Keskustan alueelle Liuksialan koululta puuttuu esiopetustilat. Koulun laajennuksen yhteydessä rakennetut esiopetustilat on jouduttu ottamaan eritysopetuksen tiloiksi. Huutijärven uusi päiväkoti (5 osastoa) v koulun laajennuksen yhteyteen korvaa Herttualan päiväkodin (3 osastoa) ja Myllyn ryhmiksen (10 lasta) kalliit vuokratilat Herttualassa: vuosivuokra yli euroa (vastaavat tilat kunnan omissa tiloissa maksavat noin euroa vuodessa) Myllyn ryhmis kallis: tiloissa ei saa olla kuin 10 lasta yhtä aikaisesti (palo- ja pelastusmääräykset) ja 3 kasvatushenkilöä (päiväkodissa resurssi riittää 22 lapsen hoitoon) alueella on tarve myös esiopetustiloista Uuden 6-osastoisen päiväkodin rakentaminen Suoraman alueelle v (yhtenäiskoulun läheisyyteen) nauhataajaman tiivistäminen ja väestönkasvu edellyttävät uutta yksikköä rakentaminen uuden yhtenäiskoulun yhteyteen päiväkodin oikealla sijoituksella voidaan vastata kattavasti eri kunta-alueiden päivähoitotarpeisiin Pasintien päiväkotitilat ovat vuokratiloissa. Tiloissa toimii tällä hetkellä Suoraman alueen avoin varhaiskasvatustoiminta. Uudet tilat varhaiskasvatustoiminalle uusien investointien yhteydessä 30
31 Kuntakeskuksessa säilytettävä jatkossakin vähintään 3 osastoinen päiväkoti. Lisäksi päivähoidon tiloihin pitää tehdä erityyppisiä pienempiä muutoksia, jotta tilat vastaavat tarpeita. 2. Ikäihmisten palvelut Maijalan palvelutalon laajennus yhteistyössä Taloherttuan kanssa v Pentorinteen vanhainkodin peruskorjaus ja muutostyö v Rikun ryhmäkoti 2 Rekola-kodon pihapiiriin yhteistyössä Taloherttuan kanssa v Sahalahden palvelukeskus v Kehitysvammaisten palvelut Esitetyillä toimenpiteillä valmistaudutaan kehitysvammahuollon rakennemuutoksen toteuttamiseen valtioneuvoston ohjeistuksen mukaisesti kehitysvammaisten paikkaien asumisyksikkö Kaarinankotien läheisyyteen yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna x15 paikkainen asumisyksikkö Suoraman-Vatialan alueelle yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa vuonna 2014 päivä- ja työtoimintakeskus 2012 nauhataajamaan 4. Terveyspalvelut Terveyspalveluja keskitetään keskusterveysasemalle ja muutamaan muuhun riittävän isoon terveysasemaan. Keskusterveysaseman laajennus- ja peruskorjaushanke mahdollistaa toimintojen keskittämisen ja asukasmäärän kasvusta johtuvan lisätilatarpeen o Palvelujen keskittäminen edellyttää keskusterveysaseman laajentamista o Erityisesti päivystyksen tilat vaativat uudelleenjärjestelyjä ja laajentamista Vatialan terveysaseman laajennus v , tiloihin siirtyy Suoraman alueen terveyspalvelut neuvolatoimintoja ja kouluterveydenhoitoa lukuun ottamatta. Myös Suoraman alueen lääkäripalveluja siirretään keskusterveysasemalta Vatialaan. Suun terveyspalveluita keskitetään: välinehuollon ja muiden tukipalvelujen järjestäminen sekä henkilöstön ja tilojen käyttö tehostuu: o Kirkkoharjun koulun hammashoitola lakkautetaan 2011 alussa o Pikkolan koulun hammashoitola, kun korvaavat tilat saadaan keskusterveysasemalle v o Suoraman hammashoitola, kun Vatialan terveysasemaa laajennetaan v o Sahalahden ja Kuhmalahden suun terveyspalvelut yhdistetään samaan yksikköön pidemmällä aikavälillä 31
32 5. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut: Toimintoja sopeutetaan vastaaman henkilöstöresursseja. Pyritään säilyttämään palvelun laatu mahdollisimman korkealla tasolla. Nuorten palvelut Vatialan uudet nuorisotilat v nykyiset tilat päiväkodin käyttöön v.2011 tilapäistilat vuokrataan Lentolan alueelta v uudet tilat mahdollisesti sijoittuvat ns. Tehokaasun rakennukseen vuokratiloihin Suoraman nuorisotilat siirretään Vatialan uusiin tiloihin ratkaisulla saadaan keskitettyä toimintaa ja siten taattua henkilökunnan resurssointi tiloihin nähden Suoraman koulun yhteyteen suunnitellut tilat siirretään opetuskäyttöön Ruutanan nuorisotilakysymys Seisakkeen tila on yksin nuorisotoimintaan iso ja kallis ylläpidettävä. Osaan tilasta tulisi saada pysyvät vuokralaiset tai myydä kiinteistö ja vuokrata siitä nuorisotyön tarvitsema tila tai löytää/rakentaa uudet tilat Nuoriso- ja kokoontumistilan tarve alueella kuitenkin suuri Aseman monitoimitalolla ei kunnan järjestämää nuorisotilatoimintaa Tila kuitenkin erittäin tarpeellinen alueen asukkaille ns. kylätalona Kirjasto ja kulttuuripalvelut Vatialan kirjaston uudet tilat vuokrataan mahdollisesti ns. Tehokaasun rakennuksesta v nykyiset tilat pk:n käyttöön syksyllä 2011 tilapäiset tilat vuokrataan Lentolan alueelta Suoraman kirjasto lakkautetaan tilat ovat nykymuodossaan ahtaat eli kokoelma ja asiakasmäärät ovat suuret kirjaston tiloihin nähden lähivuosina tarve vähintään asiakaspalvelutiskiremontille ja tilojen uudelleen järjestelyille henkilöstömäärä liian pieni kirjaston toimintavolyymiin suhteutettuna Sahalahden kirjaston tilat siirretään kunnanviraston yläkertaan v nykyiset tilat eivät vastaa asiakasmäärä ja tarpeita virastolle on vaikeaa osoittaa muuta käyttöä Kulttuuritalon rakentaminen keskustaan v kulttuuritalon markkinoinnista ja sisällöstä vastaamaan palkataan tai ostetaan asiantuntija kulttuuritalon profiilin pitää olla korkealla vaihtuva näyttelytoiminta lisää vetovoimaisuutta 32
33 Liikunta ja vapaa-aika panostetaan erityisesti liikuntapaikkakeskittymiin; Pikkolan liikuntapuisto, Kyötikkälän/Suoraman alue (urheilukeskus) ja Pitkäjärven/Vatialan alue Pikkolan urheiluhallin peruskorjaus lähiliikuntapaikat / monitoimiareenat keskitetään koulujen yhteyteen. Muiden ulkoliikuntapaikkojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä Kuhmalahden liikuntahalli 2011 latu- ja liikuntareittejä kehitetään edelleen pitkäjänteisesti uimarantojen kehittämisessä panostetaan EU-rantoihin (Vesaniemi ja Liuttu), muiden rantojen osalta ratkaisut tehdään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä leikkikenttien, venerantojen ja matonpesupaikkojen osalta palveluverkon mahdollisesta supistamisesta päätetään Viheralueohjelman hyväksymisen yhteydessä 6. Virastopalvelut pidemmällä aikavälillä virastopalvelut keskitetään yhteen toimipisteeseen kytkeytyy kuntakeskuksen uudistamishankkeen jatkoon 7. Tukipalvelut logistiikan ja tukipalvelujen optimointi huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa keskitetään toimintaa energiatehokkaisiin tilaratkaisuihin (ei öljy- tai sähkölämmitystä) palveluverkon kehittämissuunnitelma ohjaa tuotantoa keittiötoimintoja keskitetään alueittain; Sahalahti/Sariola, Huutijärvi; Pikkola, Suorama, Vatiala/Pitkäjärvi ja Kuhmalahti. Ruokailutiloja kehitetään monipalvelutiloiksi (esim. aamu- ja iltapäivätoiminta). henkilökunnan tarvetta määrittelevät seuraavat suuntaa antavat esimerkit: valmistuskeittiö (yli 400 ruokailijaa)/1 hlö/pv/ ateriaa o palvelukeittiö/1 hlö/pv/ ateriaa o koulu 1760 m2 (Ruutana)/1 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o päiväkoti/6 osastoa/1,8 siivoojaa tai laitosapulaista/pv o 4-7 kiinteistöä (riippuen kiinteistön koosta, sijainnista ja teknisestä tasosta)/talonmies o oppilasta/toimistosihteeri 33
PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015. Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat
PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 ja toimenpideohjelma 2011-2015 Liite 3: Kustannus- ja säästölaskelmat KOULUT Sariolan koulu laajennus Vilpeilä 2010 Investoinnit 690 000 Tulevat korjauskulut
LisätiedotPALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 6.4.2011 Kh 18.4.2011 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.. 3 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT. 4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET.... 5 3.1.
LisätiedotPALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030
PALVELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011 2030 PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN RAPORTTI 6.4.2011 Val 9.5.2011 SISÄLLYS 1. JOHDANTO.. 3 2. PALVELUVERKKOTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT. 4 3. PERUSTELUITA JA PERIAATTEET.... 5 3.1.
LisätiedotParasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset
Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten
LisätiedotPalveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon
LisätiedotPäiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos
Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden
LisätiedotKangasalan strateginen yleiskaava
Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotKeskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyt
Keskustan alueen varhaiskasvatusjärjestelyt 29.3.2018 Perusperiaatteet Väestömäärän kehittymistä seurataan suunnittelussa, syntyvyys alentunut viimeisten viiden vuoden aikana koko Sastamalassa Perusopetukseen
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotKoulutuslautakunta. Valtuustoseminaari
Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Nastolan alue 25.4.2018 Oppilaaksiottoalueet keskiviikko, 11. huhtikuuta 2018 5 Koulujen oppilasennusteet,
LisätiedotKehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut
Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,
LisätiedotKasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä
Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys
LisätiedotPalveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi. Palveluverkkotoimikunnan raportin tiivistelmä
Palveluverkkotoimikunnan esitys Nurmijärven palveluverkon tiivistämiseksi Palveluverkkotoimikunnan raportin 29.2.2016 tiivistelmä Nurmijärven palveluverkon tiivistäminen: yhteenveto Lähtökohtana ehdotuksille
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotTulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila)
Tulevaisuuden palvelumalli 2025, kaakon palvelualue (Kaukajärvi, Annala, Haihara, Hervanta, Hervantajärvi, Rusko, Lukonmäki, Vuores, Hallila) Kaukajärven asukastilaisuus 30.3.2016 Kehittämisjohtaja Kari
LisätiedotPäiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma. Kaupunginhallitus
Päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma Kaupunginhallitus 12.11.2018 Päiväkoti- ja kouluverkko 2019-2033: alustava aikatauluja kustannusarvio Sivistys-
LisätiedotValtuustoseminaarin tulosten arviointi ja ohjeistus toimialoille
Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 98 28.05.2015 Valtuustoseminaarin tulosten arviointi ja ohjeistus toimialoille PALRYH 28.05.2015 98 Työryhmä käy läpi valtuustoseminaarista kerätyt tulokset ja antaa
LisätiedotRakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011
Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja
LisätiedotJOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20
JOENSUUN MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA MATO-20 MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa,
LisätiedotVaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta
Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen
LisätiedotLiite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella
Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotAluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen
Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston
LisätiedotMikko Laaksonen Poliitikon näkökulma opetustoimen uudistuksiin
Mikko Laaksonen 11.9.2013 Poliitikon näkökulma opetustoimen uudistuksiin RVS 2009-2012 4) KESKITYTÄÄN YDINPALVELUIHIN Palveluverkkoselvitys tehdään kaikkien palveluiden osalta poikkihallinnollisesti ja
LisätiedotPäiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely Hyvä vastaaja, Tämä kysely tarkoituksena on kerätä tietoa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen valmisteluun sekä päätöksentekoon. Voit halutessasi vastata
LisätiedotSUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys
SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen
LisätiedotEsitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi Sipoon kunta
Esitys sivistystoimen palveluverkkosuunnitelmaksi 2015-2025 Sipoon kunta 1. Johdanto 1. Palveluverkkoselvityksen tavoitteet Mitä Tuottaa palveluverkkosuunnitelmat ja ehdotukset tarvittavista investoinneista
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotKymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja Anna Isopoussu
Kymppi R -palveluverkkoyhteistyö Jyväskylässä: päiväkotiverkkoselvitykset Kymppi-Moni työpaja 31.5.2012 Anna Isopoussu Taustaa Kuntien yhdistyminen vuonna 2009 (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta
LisätiedotYHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ
YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.
LisätiedotSivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja
Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta
LisätiedotVaikutusten arviointi talouden tasapainottamiseksi
1 Vaikutusten arviointi talouden tasapainottamiseksi Kautialan kyläkoulun toiminnan siirtäminen Huutijärven kouluun 1.8.2016 alkaen - Vaikutukset koulunkäyntiin - Vaikutukset henkilöstöön - Taloudelliset
LisätiedotHyvinvointikeskuksen palvelut. Elina Anttila, ma. perusturvajohtaja Kuntalaisinfo
Hyvinvointikeskuksen palvelut Elina Anttila, ma. perusturvajohtaja Kuntalaisinfo 18.1.2017 MITEN TÄHÄN TULTIIN? Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamisohjelman 28.8.2013 Kylmäkosken terveysaseman toiminta
LisätiedotOmaLahti tilaisuus Nastolan alueen asukkaille. Kukkasen koulu
OmaLahti tilaisuus Nastolan alueen asukkaille Kukkasen koulu 25.4.2018 Tietoa tilaisuudesta OmaLahti -asukasilta Nastolan alue. Ke 25.4.2018 klo 18 20 Parhaillaan tehdään koulujen, päiväkotien ja nuorisopalvelujen
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotKunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotHollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013
Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2
LisätiedotKuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS
2.11.2010 JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS Tarve selvitykselle kuntaliitoksista -> Tietoa kokonaisuudesta Muuttunut
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen
LisätiedotPÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN
PÄIVÄKOTIVERKKO VUOTEEN 2020 Kymppi - Moni / Tilannekatsaus 31.5.2012 Ulla Rannanheimo aluekeskuksen palvelut aluekeskuksen palvelut Ydinkeskustan palvelut aluekeskuksen palvelut Maaseutukylä lähikeskus
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
Lisätiedot6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja
6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7
LisätiedotVAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE
VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE 0) Säästövaikutus käyttötalouteen 0 euroa Luohua Perhepäivähoitoa ja 0-6 luokkien koulu, sivukirjasto Oppilasmäärät: 2019: 54 Oppilasmäärät: (arvio) 2030: 44 Henkilöstömäärä nykyisellään
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotOsa-alueelle sijoittuu Kolmenkulman yritysalue, joka kehittyy jo lähivuosina merkittäväksi työpaikka-alueeksi.
Lounainen Ylöjärvi Lounainen osa-alue koostuu Vuorentaustan asemakaava-alueesta ja rakenteilla olevasta Kolmenkulman työpaikka-alueesta. Vuorentausta on Siivikkalan tapaan perinteistä 70 90 luvun pientaloaluetta.
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotKeski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari
Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotJulkisten palveluiden selvitys Keran osayleiskaava Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos
Julkisten palveluiden selvitys 2015 Keran osayleiskaava 3.6.2015 Yleiskaavayksikkö/Laura Malm-Grönroos Johdanto Keran osayleiskaava-alue sijaitsee Leppävaaran suuralueella tulevan kaupunkiradan Keran aseman
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotLohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin
Lohjan palveluverkko ulkopuolisin silmin Palvelutarpeiden muutokset - missä voidaan ja pitää säästää Kimmo Haapasalo Projektijohtaja FCG 8.5.2015 Page 1 Väestön kehitys 2013-2029 8.5.2015 Page 2 2013=100
LisätiedotYlöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46
Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotTulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi
LisätiedotVN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa
VN TEAS Ikääntyneiden ja erityisryhmien asumisen ja asumispalveluiden järjestäminen maakuntamallissa Tiivistelmä hankkeesta Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.2017
LisätiedotAsuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari Ira Verma Tutkija, arkkitehti Sotera-instituutti, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotPalvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon
Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija
LisätiedotPalveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus
Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotPalveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia
Palveluverkkotoimikunnan esitys - kuntalaiskyselyn tuloksia Risto Nikunlaakso 16.5.2016 1 Kuntalaiskysely palveluverkkotoimikunnan esityksestä Kuntalaisille varattiin mahdollisuus kommentoida palveluverkkotoimikunnan
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotStrategia Koululautakunta
Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat
LisätiedotPalvelutyöryhmien työn sisältö
Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotPalveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet
Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön
LisätiedotKOULUJÄRJESTELYT NYKYTILA ALUEEN ALAKOULUT
KOULUJÄRJESTELYT NYKYTILA ALUEEN ALAKOULUT Koulu Oppilaat Tilanne Karsikko 300 Toimii väliaikaistiloissa Sirkkalassa Iiksenvaara 60 Ei muutoksia odotettavissa Karhunmäki 300 Aloitti 1.1.2017, oppilasmäärä
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotVihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset vaikutukset Vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?
LisätiedotSopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat
Sopimuksellisuus palvelutuotannossa ja maaseudun uudet palvelujen organisointitavat Vuoropuhelun paikka Luopioinen 23.3.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maaseutu, palvelutuotanto ja sopimuksellisuus
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotPerusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta
Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE
HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE HYVINVOINNIN TOIMIALAN TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2018 Hyvinvointilautakunnan tehtävänäon vastata toimialansa palveluista kokonaisuutena ja palvelujen yhteensovittamisesta.
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotAsukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista. Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.
Asukastilaisuus läntisen Palokan opetus-, varhaiskasvatus- ja nuorisopalvelujen suunnitelmista Eino Leisimo Toimialajohtaja 7.9.2017 7.9.2017 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitetään sekä alueiden että
Lisätiedot